[Nayttelyposti] Tikanojan taidekodissa esillä pohjalaisen kuvittajan ja arkkitehdin Matti Visannin tuotantoa / I Tikanojas konsthem visas den österbottniske illustratören och arkitekten Matti Visantis produktion

[Kalliokoski Ulla]

Lue tiedote: https://www.vaasa.fi/tiedote/tikanojan-taidekodissa-esilla-pohjalaisen-kuvittajan-ja-arkkitehdin-matti-visannin-tuotantoa
Läs meddelande: https://www.vaasa.fi/sv/meddelande/i-tikanojas-konsthem-visas-den-osterbottniske-illustratoren-och-arkitekten-matti-visantis

Tikanojan taidekodissa esillä pohjalaisen kuvittajan ja arkkitehdin Matti Visannin tuotantoa

Tikanojan taidekodissa avautuu 13.10. uusi näyttely Matti Visanti - kuvittaja ja arkkitehti. Näyttely esittelee pohjalaisen arkkitehdin, taiteilijan ja kuvittajan monipuolista tuotantoa linkittäen sen kulttuurivirtauksiin Vaasassa, Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Näyttely on esillä 4.2.2018 saakka.

Matti Björklund (1885-1957), vuodesta 1936 Visanti, opiskeli arkkitehdiksi ja perusti valmistuttuaan toimiston kotikaupunkiinsa Vaasaan. Visanti oli arkkitehtinä tuottelias ja suunnitteli muun muassa Lapuan kunnantalon sekä Nummijärven kirkon, mutta etenkin Vaasan ja Seinäjoen vilkas rakentaminen työllisti Visantia ja jätti kaupunkikuviin nykyaikaan asti säilyneen jäljen. Visannin rakennustaiteellinen ilmaisutapa oli lähinnä klassinen sisältäen paljon symmetriaa ja jonkin verran koristeaiheita.

Arkkitehdistä kuvataiteilijaksi

Matti Visanti halusi kuitenkin vaihtaa arkkitehdin ammatin kuvataiteilijan työhön. Tämä sai hänet muuttamaan Helsinkiin, jossa hän asui ja työskenteli taidemaalaripuolisonsa Lyylin (os. Myntti) kanssa Lallukan taiteilijakodissa.

Kuvataiteilijana Visanti tunnetaan erityisesti kirjojen kuvituksistaan, joissa hän käytti kivipiirrostekniikkaa. Visanti kuvitti koko Kalevalan, jonka julkaisemisen Frithjof Tikanoja mahdollisti. Lisäksi Visanti laati kaunokirjallisia, raamatullisia ja runokuvituksia.

Visannin lahjakkuus ja monipuolisuus mahdollistivat myös käyttötaiteen tekemisen. Hän suunnitteli postimerkkejä, rahoja ja lippuja sekä erilaisia tunnuksia. Näistä muistoina ovat muun muassa Vaasan mallin postimerkit vuodelta 1918, Kotimaisen Työn leijonanpäämerkki vuodelta 1932, modernisoituna versiona edelleen käytössä oleva Kansaneläkelaitoksen tunnus vuodelta 1938, Helsingin olympiaraha sekä Alavuden ja Isonkyrön vaakunat.

Visanti tuli tunnetuksi myös muistomerkeistään, joista monet sijoittuivat ikään kuin rakennustaiteen ja kuvataiteen välimaastoon. Monumentaalisimpia ovat Isonkyrön Napuen ja Ilmajoen Jaakko Ilkan patsaat.

- Visannin ilmaisu oli johdonmukaista ja järkiperäistä. Se ei ollut paatoksellista, vaikka olikin välillä vakavaa, luonnehtii aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo Vaasan kaupungin museoista.

Linkamon mukaan pohjalainen kotiseutu oli kasvattanut Visannista paitsi patriootin myös kosmopoliitin ja antanut tälle tasa-arvon sekä kansanvaltaisuuden ihanteen. Kotimaakunnasta periytyi minimalismin sekä monumentaalisuuden omintakeinen ja kiehtova yhdistelmä sekä täkäläisen kuvakielen rohkeus ja rehevyys.

- Visannin näkemykset ovatkin heijastuneet maakuntamme visuaalisessa ajattelussa omaan aikaamme saakka, sanoo Linkamo.

Tapahtumia

Yleisöopastukset pidetään ruotsiksi klo 13 ja suomeksi klo 14 sunnuntaisin 15.10., 19.11., 17.12. ja 21.1.

Näyttelyn pääsee katsomaan ilmaiseksi keskiviikkona 29.11. Opastetut taidevartit pidetään klo 13 ruotsiksi ja klo 14 suomeksi.

www.tikanojantaidekoti.fi<http://www.tikanojantaidekoti.fi>


-------------------------------------

I Tikanojas konsthem visas den österbottniske illustratören och arkitekten Matti Visantis produktion

I Tikanojas konsthem öppnas 13.10 den nya utställningen Matti Visanti - illustratör och arkitekt. Utställningen presenterar den österbottniske arkitektens, konstnärens och illustratörens mångsidiga produktion och länkar den till kulturströmningarna i Vasa, Österbotten och hela Finland. Utställningen visas fram till 4.2.2018.

Matti Björklund (1885-1957), från år 1936 Visanti, studerade till arkitekt och grundade när han utexaminerats en byrå i sin hemstad Vasa. Visanti var en produktiv arkitekt och han planerade bland annat kommunhuset i Lappo och kyrkan i Nummijärvi, men det livliga byggandet i synnerhet i Vasa och Seinäjoki sysselsatte Visanti och lämnade ett avtryck som bevarats till nutid i städernas stadsbilder. Visantis arkitektoniska uttryckssätt var närmast klassiskt och innehöll mycket symmetri och en del dekorativa motiv.

Från arkitekt till bildkonstnär

Matti Visanti ville emellertid byta arkitektyrket mot arbetet som bildkonstnär. Det fick honom att flytta till Helsingfors, där han bodde och arbetade med sin konstmålande hustru Lyyli (f. Myntti) i Lallukka konstnärshem.

Som bildkonstnär är Visanti känd speciellt för sina bokillustrationer, där han använde litografitekniken. Visanti illustrerade hela Kalevala, vars publicering möjliggjordes av Frithjof Tikanoja. Därtill gjorde Visanti skönlitterära, bibliska och lyriska illustrationer.

Tack vare sin begåvning och mångsidighet hade Visanti möjligheter att även göra brukskonst. Han planerade frimärken, pengar och flaggor samt olika emblem. Som minne av detta finns bland annat frimärken från år 1918, lejonhuvudmärket för inhemskt arbete från år 1932, Folkpensionsanstaltens logo från år 1938 som fortfarande är i bruk i moderniserad version, Helsingfors OS-mynt samt Alavos och Storkyros vapen.

Visanti blev också känd för sina minnesmärken, varav många placerar sig i gränsområdet mellan arkitektur och bildkonst. De mest monumentala är minnesmärket vid Napo och Jaakko Ilkka-statyn i Ilmola.

- Visantis uttryckssätt var logiskt och rationellt. Det var inte högtravande, fastän det emellanåt var allvarligt, beskriver regionmuseiforskare Jaakko Linkamo från Vasa stads museer.

Enligt Linkamo hade den österbottniska hembygden fostrat Visanti, inte bara till en patriot utan också till en kosmopolit, och försett honom med både jämlikhetens och demokratins ideal. Från hemlandskapet härstammade den särpräglade och fascinerande kombinationen av minimalism och monumentalitet samt det regionala bildspråkets djärvhet och mustighet.

- Visantis åsikter har också återspeglat sig i vårt landskaps visuella tänkande ända fram till vår egen tid, säger Linkamo.

Evenemang

För allmänheten öppna utställningsguidningar ordnas kl. 13 på svenska och kl. 14 på finska på söndagar 15.10, 19.11, 17.12 och 21.1.

Inträdet är fritt till utställningen på onsdag 29.11. Guidade konstkvarter ordnas kl. 13 på svenska och kl. 14 på finska.

www.tikanojantaidekoti.fi<http://www.tikanojantaidekoti.fi>