[Nayttelyposti] Uusi näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa: Gösta ja Paul

[Eija Pekkanen]

UUSI NÄYTTELY
Gösta & Paul - Serlachiuksen ja Sinebrychoffin kokoelmat kohtaavat 
6.2.–3.5.2015 Sinebrychoffin taidemuseo 


”Gösta ja Paul” -näyttelyssä Gösta Serlachiuksen (1876‒1942) vanhat mestarit käyvät vuoropuhelua toisen intohimoisen taiteenkerääjän, Paul Sinebrychoffin (1859‒1917) teosten kanssa. Vuoropuhelu syntyy kokoelmien tasolla, mutta myös yksittäisten teosten rinnastamisen kautta. 

Näyttelyssä teoksia lähestytään tarinoin. Tarinoita on löydetty muun muassa teosten hankintahistoriasta, keräilijän omista teoksiin liittyvistä ajatuksista, ja teosten merkityksestä kokoelmassa. Lähteinä tarinankerronnalle on käytetty kirjeenvaihtoa ja muuta kiinnostavaa, teosten historiaan liittyvää arkistomateriaalia. Myös konservointi on paljastanut teosten sisäänsä kätkemiä salaisuuksia. 

Gösta Serlachius ja Paul Sinebrychoff olivat kiinnostuneita samoista taiteilijoista. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä on rinnastettu maalaukset kuudelta 1500–1600-luvuilla toimineelta taiteilijalta, jotka ovat edustettuna molemmissa kokoelmissa. Taiteilijat ovat Alessandro Allori, David Teniers nuorempi, Frans Hals, Anthonisz van Ravesteyn, Jan Verspronck ja Cornelis de Vos. Näyttelyssä on esillä yhteensä 55 teosta.

Gösta Serlachiuksen intensiivisin vanhojen mestareiden keräily ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmeniin, erityisesti 1920–30-luvuille. Paul Sinebrychoff aloitti taiteenkeräilyn jo 1880-luvulla. Paul Sinebrychoff kuoli vuonna 1917, vain kahta vuotta ennen kuin Gösta Serlachiuksen taidekokoelmaa esiteltiin ensi kertaa julkisesti Ateneumissa vuonna 1919 järjestetyssä näyttelyssä. Samana vuonna Serlachius hankki ensimmäisen vanhan mestarin David Teniers nuoremman maalauksen Filosofi. 


Tunsivatko intohimoiset taiteenkerääjät mahdollisesti toisensa?

Molemmat keräilijät olivat kiinnostuneita etenkin muotokuvista. Serlachiuksen kokoelmassa hollantilaisen muotokuvamaalauksen lajityypit monumentaalisesta hovimuotokuvasta intiimiin perhemuotokuvaan ovat hyvin edustettuina. Kokoelma on maantieteellisesti laaja; hollantilaisten lisäksi se sisältää englantilaista, italialaista, ranskalaista ja espanjalaista taidetta. 

Kauppaneuvos Paul ja Fanny Sinebrychoff muuttivat Paulin lapsuudenkotiin Bulevardin taloon 1904. Paul Sinebrychoff aloitti keräämällä ruotsalaisia 1600–1700-lukujen muotokuvia, etenkin historian merkkihenkilöistä, sekä miniatyyrejä ja pastellimaalauksia. Myöhemmin, Oswald Sirénin toimiessa taidehistoriallisena asiantuntijana, hän kiinnostui myös hollantilaisista muotokuvista ja ajatus julkisesta taidekokoelmasta vahvistui vuosien myötä. Vuosikymmenen kuluessa he loivat Suomessa ainutlaatuisen interiöörikokonaisuuden taidekokoelmineen. Rakennuksen toiseen kerrokseen sisustettiin eri aikakausia edustavia huoneita, kuten empiresali, kustavilainen salonki sekä hollantilaisen barokin tyyliin työhuone ja ruokasali.

Paul ja Fanny Sinebrychoffin kokoelma sisältää etupäässä alankomaista ja ruotsalaista maalaustaidetta, huonekaluja, esineistöä, hopeaa ja noin 400 miniatyyrin kokonaisuuden. Kokoelma siirtyi Suomen valtiolle testamenttilahjoituksena 1921. Se oli suurin Suomessa tehty taidelahjoitus.

Ei olisikaan suuri ihme, jos Gösta ja Paul olisivat olleet toisilleen tuttuja, olihan heillä sama intohimon kohde. Nyt, yli sata vuotta myöhemmin, Sinebrychoffin taidemuseo tuo heidän keräämänsä teoksetkin yhteen. Niiden kautta raotamme historian verhoa ja kurkistamme keräilijöiden kiehtovaan maailmaan.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön konservointihanke

Serlachiuksen taidesäätiön vanhojen mestareiden kokoelma on Suomen oloissa merkittävä. Taidesäätiö on viime vuosien aikana panostanut vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelman konservointiin. Vanhan taiteen konservointi edellyttää myös konservaattorilta aivan erityistä osaamista ja on lähtökohtaisesti hidasta. Näyttelyssä on mukana 20 sellaista teosta, jotka on viime vuosien aikana konservoitu, ja nämä mestariteokset ovat nyt ensi kertaa esillä konservoinnin jälkeen. 

Quinten Massyksen (Leuven 1466–Antwerpen 1530) työhuoneelle attribuoitu Kirsikkamadonna on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaativaa on vanhojen, erityisesti puulle maalattujen taideteosten konservointi ja säilyttäminen jälkipolville. Gösta Serlachius hankki teoksen Lontoosta vuonna 1937 Louis Richterin avulla. Kirsikkamadonnan sommitelmasta tunnetaan lukuisia versioita, mutta itse originaaliteoksen oletetaan kadonneen. Originaalina pidetään maalausta, joka kuului Cornelis van der Geerstin kokoelmaan 1600-luvun alussa.

Jo 1940-luvulla Serlachiuksen hankkima teos lähetettiin Tukholmaan, jossa konservaattori Alfred Nilson rakensi paneelin taakse tukirakenteeksi ns. parketoinnin. Sen tarkoituksena oli estää ilman suhteellisen kosteuden vaihtelusta johtuvia muutoksia, kuten puun halkeilua ja värin irtoamista.
Toimenpiteistä huolimatta ongelmat teoksen kunnossa jatkuivat, ja 1950-luvulla oli Ateneumin konservaattorin Niilo Suihkon vuoro etsiä ratkaisua. Suihko päätti eristää maalauksen lasilla päällystettyyn laatikkoon, jotta lämpötilan ja kosteuden vaihtelut saataisiin hallintaan, mutta 1965 hän työskenteli edelleen maalauksen parissa. Kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen Suihko luovutti ja teoksen konservointia jäi kesken.

1940-luvulla tehty parketointi poistettiin 1970-luvulla ja se korvattiin teräksisellä tukirakenteella. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan estäneet puupaneelin elämistä, ja ennen pitkää se halkesi saumakohdastaan. Lisäksi syntyi uusia vaurioita, kuten pystysuora halkeama ja siihen liittyvää maalin irtoamista.
Teoksen huonon kunnon vuoksi sitä ei ole voitu esitellä pitkään aikaan. Kirsikkamadonnan konservointi oli monivuotinen hanke, joka valmistui tänä vuonna. Näin Serlachiuksen taidesäätiön helmiin lukeutuva Kirsikkamadonna voitiin jälleen asettaa yleisön ihailtavaksi.

Näyttelytilassa esitettävä filmi
Marianne Zilliacus: dokumentti Paviljonki taiteelle, kesto 55 min.
Filmi kertoo Gösta Serlachiuksen taidesäätiön juurista: Serlachiuksista mesenaatteina, Gösta Serlachiuksen museohaaveista ja Serlachius-museon Gösta-paviljongin rakennushankkeesta.

Erikoisohjelmaa talvilomaviikolla 17.‒ 20.2.2015 
Jussi69:n maksuton rumpuklinikka 10‒14-vuotiaille tytöille ja pojille!
Opastuksia kotimuseoon, kokoelmiin ja näyttelyyn joka päivä. Lisätietoa tapahtumista www.siff.fi


Oheisohjelmat 
Keskiviikko 11.2.2015 klo 18 luento
Museonjohtaja FT Kirsi Eskelinen: Gösta Serlachius taiteenkeräilijänä

Lauantai 14.2.2015 Vietä Ystävänpäivää museossa: kaksi yhden hinnalla!
klo 14 opastus Gösta ja Paul -näyttelyyn
klo 15 Vastaava museolehtori Leena Hannulan luento: ”Rakkaudesta taiteeseen” – Paulin ja Fannyn tarina
klo 16 Ystävänpäivän konsertti Empiresalissa
	
Keskiviikko 18.2.2015 klo 18 luento 
FM Reetta Kuojärvi-Närhi: Paul Sinebrychoff taiteenkeräilijänä 

Keskiviikko 25.2.2015 klo 18 luento 
Arthur Aminoff: Tunnissa taiteenkeräilijäksi 

Keskiviikko 4.3.2015 klo 18 luento 
FT Pauliina Laitinen-Laiho: Taidemarkkinat 

Keskiviikko 11.3.2015 klo 18 luento
FM Tuija Peltomaa: Kerää taidetta ja antiikkia tunteella ja tiedolla 

Keskiviikko 18.3.2015 klo 18 luento 
FM Taidehistorioitsija Teija Luukkanen-Hirvikoski: Yritykset taiteenkeräilijöinä 

Keskiviikko 25.3.2015 klo 18 luento 
Viestintä- ja lakiasianjohtaja Marja-Liisa Weckström: Sinebrychoffien perintö elää tässä päivässä 

Keskiviikko 15.4.2015 klo 18 Olut-tasting tuoteaktivointipäällikkö Anikó Lehtisen johdolla

Keskiviikko 22.4.2015 klo 18 
Taideteosten kätkettyä elämää ‒ opastettu kierros näyttelyyn asiantuntijoiden mukana



Lisätietoja näyttelystä:
Museonjohtaja Kirsi Eskelinen, p. 0294 500 490, Kirsi.Eskelinen at siff.fi
Amanuenssi Reetta Kuojärvi-Närhi, p. 0294 500 470, Reetta.Kuojarvi-Narhi at siff.fi

Pääsy: 	12|10 euroa, alle 18-v. maksutta. Ilmaisilta kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17‒20.

Opastukset:	suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13,
venäjäksi lauantaisin 21.2, 28.2, 7.3, 14.3, 21.3, 28.3, 4.4, 11.4, 18.4, 25.4., 2.5. klo 12.


Opastilaukset: 	ma‒pe 9‒15 p. 0294 500 500, varaukset at kansallisgalleria.fi

Avoinna: 	ti, pe 10‒18 | ke, to 10‒20 | la, su 10‒17 | maanantaisin suljettu

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi


Eija Pekkanen
Markkinointisuunnittelija
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki
p. 040 590 8807, Eija.Pekkanen at siff.fi