[Nayttelyposti] Kova reuna ja kosketuspinta. Uusia kysymyksiä MG-kokoelmalle Porin taidemuseossa

[Ramstedt-Salonen Mirja]

KOVA REUNA JA KOSKETUSPINTA Uusia kysymyksiä MG-kokoelmalle
PORIN TAIDEMUSEO / 27.09.2013-19.01.2014 / Projektihuone
Yhteistyössä: Maire Gullichsenin taidesäätiö

Tiedotustilaisuus medialle torstaina 26.09.2013 kello 11.00
Taiteilija- ja kuraattoripuheenvuoro perjantaina 27.09.2013 kello 12.00
Näyttelyn avajaiset perjantaina 27.09.2013 kello 18.00



Uusia kysymyksiä MG-kokoelmalle -näyttelysarja jatkaa Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmia esittelevää Maire Gullichsen ja modernismi -sarjaa. Sarjassa tutkitaan erilaisia katsomisen tapoja sekä tehdään yhteistyötä erilaisten yleisöjen kanssa. Modernismin perinteestä ammentavat taiteilijat saavat rinnalleen nykytaiteen tekijöitä.

Taiteilijat: Alvar Aalto, John R. Fisher, Hubert Kiecol, Axel Knipschild, Ahti Lavonen, Lars-Gunnar Nordström, Elena Näsänen ja Samu Raatikainen



“Kaikki aistit, näköaisti mukaan lukien, ovat kosketusaistin jatkumoa; aistit ovat ihokudoksen erilaisiin tehtäviin erikoistumisen tulosta. Siten kaikki aistikokemukset ovat pohjimmiltaan koskettamisen muotoja.”
 -  Juhani Pallasmaa -

Kova reuna ja kosketuspinta -näyttely tutkii modernistisen teoksen suhdetta aikaan, kokemukseen ja kehollisuuteen. Konkreettisen taiteen (engl. Hard-edge eli ”Kova reuna”) periaatteen mukaan taiteen oli lähdettävä älylliseltä perustalta, matematiikasta ja tieteestä. Tämä taidesuuntaus korosti järkeä, suunnitelmallisuutta ja hallintaa, jonka tarkoitus oli eliminoida teoksesta sattumanvaraisuus. Konkretismin periaatteiden mukaan kuva on rakennettava kokonaan puhtaista plastisista elementeistä eli tasoista ja väreistä. Kuvallisella elementillä ei ole muuta merkitystä kuin se ”itse”. Kuvan rakenteen, kuten myös sen elementtien, on oltava yksinkertaisia ja visuaalisesti hallittavia. Tekniikan tulee olla mekaanista, siis tarkkaa. Yksi tunnetuimpia suomalaisia kova reuna -konkretisteja on Lars-Gunnar Nordström.

Kova reuna ja kosketuspinta -näyttely virittää teosten rationaalisuuteen kutsuvan tarkastelun rinnalle aistimellisuutta ja katsomisen haptisuutta.  Elena Näsäsen videoteoksessa Ohikulkija näemme naisen vaeltelevan miettiväisenä ja havaintoja tehden Alvar Aallon rakennusten miljöissä. Arkkitehti Juhani Pallasmaan mukaan visuaalisen kuvan mukana seuraa aina muitakin aistikokemuksia; tuntoaistin, kuuloaistin, hajuaistin ja jopa makuaistin välittämiä tuntemuksia. Samalla tavalla jokaisella arkkitehtonisella miljööllä on omat auditiiviset, haptiset, hajuaistiin ja makuaistiinkin liittyvät ominaisuutensa. Näköaisti on herkkä havaitsemaan pinnan tekstuureja ja sen materiaalisuuden. Kosketamme katseellamme sekä alitajuisesti että tietoisemmin. Pinnan karheus, kovuus, sileys, materiaalien tuntu välittyvät meille. Kivi voi puhua kaukaisesta geologisesta alkuperästään, kestävyydestä, puu herättää tunteen lämmöstä, sementti kylmyydestä, metalli viileän kovuuden. Kirjojen sivuilla ja tietokoneen näytöllä teosten materiaalisuus katoaa. Myös konkreettisen teoksen ”kielletty” aistimellisuus tulee esiin kun teoksen kohtaa tilassa.

Näyttelyn teokset ovat poimintoja Maire Gullichsenin taidesäätiön ja Porin taidemuseon tallennekokoelmista.

Kuraattorit: Mirja Ramstedt-Salonen ja Anni Venäläinen / Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö
Lisätietoja: Mirja Ramstedt-Salonen, mirja.ramstedt-salonen at pori.fi/<mailto:mirja.ramstedt-salonen at pori.fi/> 044 701 1119.



Mirja Ramstedt-Salonen

Museolehtori / Curator of Education

Porin taidemuseo / Pori Art Museum

Eteläranta / 28100 Pori / Finland

+358-44-7011119