[Nayttelyposti] Taidekeskus Kasarmin kesänäyttelyssä Luontoromantiikkaa!

[Ahdeoja Päivi]

Tiedote 29.5.2012


Taidekeskus Kasarmin kesänäyttelyssä Luontoromantiikkaa!


Tuusulan taidemuseon kesänäyttelyssä Taidekeskus Kasarmilla kohtaavat romantiikan ja nykytaiteen maisemat. Luontoromantiikkaa -näyttelyssä vertaillaan romantiikan ajan maisemia 1800-luvulta nykytaiteilijoiden teoksiin, joissa voi nähdä viittauksia romantiikkaan.

Romantiikan ajan taide syntyi Saksassa 1700- ja 1800-luvun vaihteessa kirjallis-filosofisena liikkeenä. Romantiikkaa leimasi kiinnostus tunne-elämään ja dramaattisiin efekteihin kuten ilmeni runoilija Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) tuotannossa. Saksan maalaustaiteessa romantiikka näkyi etenkin maisemataiteessa. Luonnonkuvaus käsitettiin ihmisen mielen- tai sieluntilan symboliksi. Suomalaiset romantiikan taiteilijat Werner Holmbergistä Fanny Churbergiin opiskelivat ja maalasivat Düsseldorfissa 1850–1860-luvuilla saaden vaikutteita Saksan taiteesta.  Romantiikan taiteilijat, kuten Victoria Åberg, hakeutuivat myös Roomaan, jossa maalattiin italialaista maisemaa ja raunioita.

Ihminen jylhässä vuoristo- tai merimaisemassa oli tuttu aihe esim. saksalaisen Caspar David Friedrichin taiteessa. Hänen vaikutuksensa voi nähdä nykytaiteessakin. Suomalaisessa nykytaiteessa pohditaan ihmisen suhdetta luontoon ja maisemaan usein romantiikan henkisesti.  Viittaukset romantiikkaan voivat olla suoria tai viitteellisiä, yhdistävää voi olla romanttinen tunnetila tai suora sommitteluaihekin.

Suomalaisessa nykyvalokuvassa Kalle Kataila, Sandra Kantanen, Sanna Kannisto ja Santeri Tuori pohdiskelevat ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kalle Katailan valokuvissa on selviä viittauksia saksalaiseen romantiikkaan. Ihminen on kuvattu pienenä hahmona etualalla eli perinteisenä romantiikan taiteen tyyppisenä staffaasina. Katailan kuvat ovat meditatiivisia ja kutsuvat pohdiskelemaan – samoin kuvassa oleva ihmishahmo tuntuu olevan uppoutunut mietiskelyyn luonnon ääressä.

Sandra Kantasen valokuvaa ja maalausta yhdistävät teokset ovat tunnelmallisia ja ne kuvaavat usein aasialaisia maisemanäkymiä kuten sarjassa Untitled (Sakura). Kantasen kauniit maisemat kuvaavatkin usein todellisuudessa ihmisen luontokatastrofin partaalle riistämää luontoa.

Sanna Kanniston valokuvissa luonnontieteellinen tutkimus yhdistyy eksoottiseen luontoon trooppisissa sademetsissä. 1700–1800-lukujen luonnontutkijan tavoin Kannisto on rakentanut tieteellisen näköisen kuvauslaboratorionsa viidakkoon tai alkuperäiseen luontoon. Kiinnostus kasvimaailmaan välittyy teoksista.

Käsitetaiteilija Jussi Kivi liikkuu luonnossa ja metsässä piirtäen karttoja, ottaen valokuvia ja kirjoittaen tekstejä. Kiven taideteoksissa kartat, luonnon ja maiseman kuvat luovat mielleyhtymiä myös saksalaisen romantiikan taidemaalarin Caspar David Friedrichin taiteeseen.

Valokuva- ja videotaiteen välimaastossa liikkuva Santeri Tuori käyttää pysähtyneen kuvan ja liikkuvan kuvan erilaisia yhdistelmiä teoksissaan. Metsä (Runsas 7) on kunnianhimoinen teos, joka yhdistää valokuvaa ja videomateriaalia. Teoksen katsoja voi seurata vuodenajan, valaistuksen ja ajan vaihtumista samassa kökarilaisessa metsässä.

Luontoromantiikkaa!
30.5.–9.9.2012
Taidekeskus Kasarmi



TAIDEKESKUS KASARMI

Tuusulan taidemuseo

Jääkärinpolku 2,Tuusula

p. 09 8718 3465, 040 314 3462

www.taidekeskuskasarmi.fi



Päivi Ahdeoja
näyttelysihteeri
p. +358403143462
Tuusulan taidemuseo/ Taidekeskus Kasarmi
PL 60/ Jääkärinpolku 2
04301 Tuusula
www.taidekeskuskasarmi.fi