[Nayttelyposti] OP - POP - POST. Maire Gullichsen ja modernismi -näyttely Porin taidemuseossa

[Mirja Ramstedt-Salonen]

PORIN TAIDEMUSEO / kevät 2012

OP - POP - POST. Maire Gullichsen ja modernismi -sarja
10.02- 27.05.2012 Projektihuone
Näyttelyn taiteilijat: Olle Baertling, Ville Kirjanen, Jarmo Mäkilä, 
Eino Ruutsalo, Kimmo Sarje, Marianna Uutinen, Sam Vanni ja Victor 
Vasarely.

Näyttely tuo esiin modernismin murroskausia op-, pop- ja postmodernin 
taiteen kautta. Valitut teokset liittyvät joko ajallisesti kyseisiin 
taidesuuntauksiin Suomessa, tai niissä on tunnistettavissa 
tyylillisiä piirteitä kyseisistä taidevirtauksista. Pop-taiteen, 
käsitetaiteen ja feministisen taiteen pohjalle rakentuvassa 
postmodernissa taiteessa konkretismi ja op-taide näkyvät 
lainaamisena, leikittelyn ja ironisoinnin kohteena. Näyttelyyn on 
Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman teosten rinnalle poimittu 
teoksia Porin kaupungin taidekokoelmasta sekä taidemuseon 
tallennekokoelmista.

Victor Vasarely (1908-1997) ja Olle Baertling (1911-1981) lukeutuvat 
konkretistisen taiteen merkittäviin johtohahmoihin. Vasarelyn ja 
Baertlingin taide vaikutti op-taiteeseen, jonka syntyjuuret ulottuvat 
Albersin väriteorioihin ja Bauhausin optisiin kokeiluihin. Op-taide 
ammensi konkretismin perinteestä, jonka mukaan teos rakentuu väreistä 
ja yksinkertaisista muodoista, tasoista. Op-taiteen tavoitteena oli 
liikeilluusion luominen maalauspinnalle. Värähteleviä, optisia 
illuusioita tavoiteltiin viivojen jännitteiden, pintojen, 
sommittelussa toistettujen geometristen muotojen ja väririnnastusten 
avulla. Victor Vasarely vaikutti Sam Vannin (1908-1992) taiteellisiin 
päämääriin 1950 - 60-luvuilla. Modernisteihin lukeutuva Jorma Hautala 
(1941) soveltaa maalauksessaan Suuri Fragmentti I (1980) toistensa 
leikkaavia väripintoja luodakseen tilallisen liikkeen illuusion.

Op-taiteen suosio vaikutti monin tavoin populaarikulttuurin kuvastoon 
ja tehokeinoihin, kuten vaatekuoseihin ja levynkansigrafiikkaan. Sen 
aikalainen pop-taide otti käyttöönsä populaarikulttuurista tutun 
kuvaston, kuten sarjakuvat ja mainokset, ja hyödynsi arjen kuvastoa 
ja esineistöä yleisemminkin. Pop-taiteen aikakausi jäi Suomessa 
varsin lyhyeksi, mutta sen myötä taiteilijat ottivat arjen uudella 
tavalla käsittelyynsä. Pop-taide raivasi tietä postmodernin 
kulttuurikäsitteen synnylle ja monille nykytaiteen ilmiöille. Jarmo 
Mäkilä (1952) käyttää maalauksessaan Bdam (1979) pop-taiteesta tuttua 
kuvastoa. Teoksessa näkyy pop-taiteelle tunnusomainen aiheen 
käsittely; sarjakuvamaisuus sekä pyrkimys epäpersoonalliseen 
maalausjälkeen tasaisilla ja kirkkailla väripinnoilla.

Postmodernismi ei ole taiteen tyylisuunta. Se kuvaa uudenlaista 
asennetta edeltävän modernismin ehdottomuutta kohtaan. Postmoderni 
taide on moniarvoista ja -tulkintaista. Taiteilijat omaksuivat 
vapauden hyödyntää taiteen historiaa, mikä varsinkin Suomessa on 
heijastunut kuvalaina-ajatteluna. Kimmo Sarjen (1951) taide tunnetaan 
teoksista, jotka pureutuvat mm. taiteen modernismin ja politiikan 
myytteihin. Näyttelyssä esillä olevat Triptyykki (1993) ja Diptyykki 
(1996) kommentoivat taiteen historiaa lainaamalla ja yhdistämällä 
antiikin Kreikan pylväsjärjestelmän korinttilaisen kapiteelin sekä 
amerikkalaisen ekspressionistin Barnett Newmanin teoksille 
tunnusomaisen pystyraidoituksen. Marianna Uutinen (1961) parodioi 
modernismin maskuliinisuutta teatraalisten ja ylitsepursuavien 
eleiden kautta. Nuoren nykytaiteen tekijän Ville Kirjasen (1984) 
veistos kommentoi rohkein muodonmuutoksin antiikin kuvanveistoa ja 
palauttaa pop-taiteesta muistuttavaa kuvastoa ja värimaailmaa 
nykypäivään. Teos on taiteilijan omistuksessa. 

Lisätiedot näyttelystä:
Mirja Ramstedt-Salonen, mirja.ramstedt-salonen at pori.fi / 044 701 
1119.  Anni Venäläinen, anni.venalainen at pori.fi / 044 701 7601.

PORIN TAIDEMUSEO. Eteläranta. 28100 Pori. www.poriartmuseum.fi


Mirja Ramstedt-Salonen
Museolehtori / Curator of Education
Porin taidemuseo / Pori Art Museum / Eteläranta, 28100 Pori, Finland
Tel: +358 2 621 1119 / +358 44 701 1119  Fax: +358 2 621 1091