[Nayttelyposti] Haave museosta -näyttely kertoo Alvar Aallon museosuunnitelmista

[Eeva-Liisa Taivassalo]

Tiedote 6.11.2020


Haave museosta -näyttely kertoo Alvar Aallon museosuunnitelmista

Alvar Aalto -museon talvikauden gallerianäyttelynä nähdään Alvar Aallon museosuunnitelmia esittelevä näyttely. Arkkitehti suunnitteli uransa aikana 15 museorakennusta, joista vain kolme toteutui: Jyväskylän Ruusupuistossa rinnakkain seisovat Keski-Suomen museo (1957–61) ja Alvar Aalto -museo (1971–73) sekä Aalborgin taidemuseo Kunsten, joka on rakennettu Tanskaan vuosina 1969–73.
Aallon toteutumattomien museosuunnitelmien joukosta löytyy vasta luonnosvaiheessa olleita töitä, mutta myös kilpailuehdotuksia sekä pitkälle vietyjä arkkitehtuuripiirustuksia. Näyttely esittelee Aallon kymmenen merkittävintä museosuunnitelmaa 1920-luvulta 1970-luvuille saakka. Kuten muunkin tuotannon osalta, arkkitehdin työpöydällä oli vuosikymmenten varrella museokohteita niin kotimaahan kuin ulkomaillekin, Pohjoismaista Eurooppaan ja Lähi-Itään saakka.
Varsinaisten museorakennusten lisäksi Aallon mielenkiinto suuntautui jo varhain erilaisiin näyttelykokonaisuuksiin ja -rakennuksiin. Niihin lukeutuivat mm. Turun kaupungin 700-vuotisjuhlanäyttely (1929) Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) Suomen maailmannäyttelypaviljongit sekä vuonna 1956 valmistunut Suomen näyttelypaviljonki Venetsian biennaaliin.
Aallon varhaisin museosuunnitelma oli klassismia edustava Perniön museo (1928–29), joskin Aallon tuotannossa samaan aikaan oli jo tapahtunut selkeä suunnanmuutos tyylillisesti kohti funktionalismia. Modernistisessa kilpailuehdotuksessa Tallinnan taidemuseoksi (1936–37) Aalto pohti erityisesti tilakysymyksiä ja varioikin rakennukseen suunnittelemaansa sisätilojen rytmitystä useissa myöhemmissä museosuunnitelmissaan. Alvar Aallon lähtökohtana Bagdadin taidemuseon (1957–58) suunnittelussa oli erityisesti paikallisen ilmaston ja kulttuuriperinnön huomioiminen monin eri tavoin. Tämä näkyi mm. julkisivumateriaalien valinnassa, museorakennuksen katolle suunnitellun monitoimitilan ideoinnissa ja näyttelytilojen suojaamisessa liialliselta auringonvalolta ja kuumuudelta.
Ajatukset hyvästä museoarkkitehtuurista kehittyivät jokaisen suunnittelutehtävän myötä. ”Museo rakennustyyppinä inspiroi Aaltoa ja se näkyi tavassa, jolla hän paneutui näyttely- ja museorakennusten keskeisiin kysymyksiin”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. ”Taideteosten ja näyttelyjen esillepano, museoesineiden erityislaadun huomioiva valaistus sekä museovierailijan liikkuminen tilassa olivat aiheita, joihin Aalto etsi sopivia ratkaisuja arkkitehtonisin keinoin”.

Aalborgin taidemuseon kilpailuehdotuksen, jonka Aalto laati yhdessä tanskalaisen arkkitehti Jean-Jacques Baruëlin kanssa, nimi oli kuvaavasti ”Mitä akustiikka on konserttisalille, sitä valo on taidemuseolle.” Taidemuseon päänäyttelytilan kattoikkunoista heijastavine pintoineen tuli museorakennuksen vahva arkkitehtoninen elementti, jonka kaltaista rakennetta Aalto oli pohtinut jo aiemmissa näyttelytilasuunnitelmissaan. Museoarkkitehtuurille olennaiset valaistusratkaisut olivat myös erityisen mielenkiinnon kohteenaShirazin modernin taiteen museon (1969–73) suunnitelmassa, jossa valon oli tarkoitus siivilöityä näyttelytilaan dekoratiivisten kattoikkunoiden kautta.
Haave museosta -näyttelyn teema on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun Alvar Aallon kaksi toteutunutta museorakennusta, Aalborgin taidemuseo ja Keski-Suomen museo, on vastikään peruskorjattu. ”Vuonna 2021 käynnistyy Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uudistettu museo avataan yleisölle jälleen vuonna 2023. Samalla tullaan toteuttamaan Aallon aikanaan hahmottelema ajatus Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon rakennusten yhdistämisestä”, kertoo Lindh.
Näyttelyssä esillä olevat originaalipiirustukset, aikalaisvalokuvat ja pienoismallit ovat Alvar Aalto -museon kokoelmista ja arkistoista.

24.11. klo 18–19 kuullaan FM, taidehistorioitsija Anne-Maijan Malmisalo-Lensun luento:
Perniöstä Bagdadiin - Poimintoja Alvar Aallon museosuunnitelmista. Luennolla tarkastellaan Alvar Aallon toteutumattomia, sekä koti- että ulkomaisia museosuunnitelmia ja kiinnitetään huomiota hänen museosuunnittelunsa pääperiaatteisiin. Luennolle tulee ilmoittautua ennakkoon: museum at alvaraalto.fi<mailto:museum at alvaraalto.fi>

Haave museosta. Alvar Aallon museosuunnitelmat
6.11.2020 – 21.3.2021
Alvar Aalto -museon Galleria
Avoinna ti–su klo 11–18
Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä
www.alvaraalto.fi<http://www.alvaraalto.fi>


viestin välitti
Eeva-Liisa Taivassalo
Suomen museoliitto