[Nayttelyposti] Aleksanteri Ahola-Valo – Tie arvoelämään ja Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät 130 vuotta -näyttelyt aukeavat

[Pirinen Mikko]

Aleksanteri Ahola-Valo – Tie arvoelämään ja Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät 130 vuotta -näyttelyt aukeavat
Tiedote. Lappeenrannan kaupunki

Aleksanteri Ahola-Valo – Tie arvoelämään ja Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät 130 vuotta näyttelyt aukeavat Lappeenrannan taidemuseossa. Näyttelyt ovat esillä 12.12.2020 – 28.2.2021.



Aleksanteri Ahola-Valo – Tie arvoelämään

Kuinka ihmisestä tulee ihminen? Kuinka voi säilyttää toimintakykynsä ja ihmisyytensä myös poikkeusoloissa? Näihin vastaamiseen voi löytyä vihjeitä taiteilija ja kasvatustieteen kunniatohtori Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) elämäntarinasta ja tuhansista taideteoksista sekä taideteoista. Ahola-Valon elämä oli vaiherikas ja siitä riittäisi monta tarinaa kerrottavaksi. Tässä näyttelyssä hahmotetaan kuvaa hänen kasvatusajattelustaan ja maailmankatsomuksestaan. Muutamat mukana olevat Akseli Gallen-Kallelan teokset asettuvat ihmettelevään vuoropuheluun ihmisyyden äärelle. Aleksanteri Ahola-Valo tapasi Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspäässä vuonna 1930.

Laatokan Karjalassa ja Inkerinmaalla lapsuutensa viettänyt Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) oli suomalaisen kuvataiteen kentän sivullinen. Hän eli suuren osan elämästään nykyisen Suomen rajojen ulkopuolella: Venäjällä, Neuvosto-Venäjällä, Neuvostoliitossa ja lopulta myös Ruotsissa. Uusien valtiorajojen piirtyessä ja asuinpaikan vaihtuessa Ahola-Valo ajautui usein epäluulojen kohteeksi ja jopa vangituksi. Hän joutui pakenemaan vainoja ja mahdottomiksi käyneitä olosuhteita. Taide kulki osana elämäntapaa kaikkialle: se auttoi löytämään yhteyksiä ihmisiin ja hankkimaan myös elantoa.

Järkyttävät kokemukset Venäjän vallankumouksen alla ja kaikkialla väijynyt väkivalta ohjasivat nuoren ”Alin” valitsemaan elämälleen suunnan kohti hyvää tai ainakin parempaa tulevaisuutta. Tätä hän toivoi luovansa taiteellaan ja keksinnöillään myös kaikille muille ihmisille.

Kokemukset lasten yhteisöllisestä voimannäytöstä, omatoimikoulusta, ja toisaalta aikuisten elämäntapojen rapistumisesta ohjasivat Alin jo varhain lapsuudessa valistuksen ja kasvatuksen poluille etsimään muutoksen avaimia. Toimeliaisuuden ja terveyden edistämisen tueksi syntyi sittemmin ”toiminnan ohjaamisen välineitä”, jotka lopulta muodostivat olennaisen osan Ahola-Valon omakohtaista menetelmää ja tiedettä evohomologiaa.

Aleksanteri Ahola-Valon taiteen kautta piirtyvä henkilökohtainen tie arvoelämään on osoitus kasvatuksen ja luovuuden voimasta, ja toisaalta ihmisyysprojektin keskeneräisyydestä.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taiteen tohtori Jouni Kiiskinen, jonka kuvataidekasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Visuaalinen tie arvoelämään. Aleksanteri Ahola-Valon itsekasvatuksen menetelmä ja etiikka (2011) käsittelee evohomologiaa.

Yhteistyössä: Elpo ry, Valola-säätiö, Gallen-Kallela museo, kuraattori Jouni Kiiskisen työtä on tukenut Suomen kulttuurirahasto.

Lisätietoja:
amanuenssi Mikko Pirinen, puh. 040 5226280, mikko.pirinen(at)Lappeenranta.fi



Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät 130 vuotta

Vuonna 1890 perustettu Viipurin Taiteenystävät ry on jo 130 vuoden ajan hankkinut taidetta kokoelmiinsa. Viipurin taidemuseo ja sen yhteydessä toiminut piirustuskoulu rakennettiin yhdistyksen aloitteesta vuonna 1930. Piirustuskoulu oli toiminut eri toimipisteissä ympäri Viipuria jo vuodesta 1890. Taidemuseon tarina jäi lyhyeksi ja suuri osa kokoelmasta saatiin pelastettua sodan jaloista vuonna syksyllä 1939 manner-Suomeen. Sille tielle jäätiin. Nyt Viipurin Taiteenystävien kokoelman teoksia on sekä Hämeenlinnan ja Lappeenrannan taidemuseoissa aktiivisessa käytössä. Lisäksi yhdistys hankkii edelleen taidetta kokoelmaan ja kunnioittaa toiminnallaan perusajatusta.

Lappeenrannan taidemuseoon on nyt koottu monipuolinen kokonaisuus yhdistyksen teoksia. Tunnettuja taiteilijoita, joiden teoksia on VTY:n kokoelmassa ovat mm. Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Ellen Thesleff. Mukana on myös Hugo Simberg, joka kävi aikoinaan yhdistyksen perustamaa Viipuri piirustuskoulua, jossa hän myöhemmin myös opetti. Muita kokoelman tuttuja nimiä ovat Tyko Sallinen, Olli Miettinen, Arvid Liljelund, Eva Cederstörm, Wilho Sjöström ja monet muut. Näyttelyssä on esillä myös yhdistyksen uusimpia hankintoja kuten Louis Sparren teos Ankkurissa (1898) ja Maria Wiikin Tyttö kivellä (1905).

Lisätietoja:
intendentti Leena Räty, puh. 040 526 4120, leena.raty(at)Lappeenranta.fi


Mikko Pirinen
amanuenssi / curator
Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum
Kristiinankatu 8-10
PL 239 / P.O. Box 239
FI-53101 Lappeenranta, Finland
Mobile +358 40 522 6280

mikko.pirinen at lappeenranta.fi<mailto:mikko.pirinen at lappeenranta.fi>
http://www.lappeenranta.fi/museot
https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot