[Nayttelyposti] Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi Arkkitehtuurimuseossa 6.3.–8.9.2019

[Ilona Hildén]

SUUR-MERIJOEN KARTANO – JUGENDIN HELMI

Näyttely Arkkitehtuurimuseon isossa näyttelysalissa  6.3.2019–8.9.2019


Arkkitehtuurimuseon näyttelyvuosi alkaa Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Suur-Merijoen kartanon tarinalla. Esillä on Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäisiä piirustuksia, jotka yhdessä kartanosta pelastetun esineistön kanssa herättävät eläväksi nyt tuhoutuneen, jugendin upeimpiin kokonaistaideteoksiin lukeutuneen kodin. Näyttelyn ohjelmisto houkuttelee kokeilemaan käsin tekemistä jugendajan hengessä.


Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa oli jugendarkkitehtuurin kokonaistaideteos ja aikansa julkisin koti. Sitä esiteltiin lukuisissa koti- ja ulkomaisissa lehdissä. Kartano sai runsaasti huomiota myös arkkitehtien keskuudessa.

Arkkitehtuurimuseon näyttely esittelee kartanon menneessä loistossaan. Pääosaan nousevat Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa olevat Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäiset akvarellityöt, joista osa on konservoitu ennen näyttelyä. Lisäksi esillä on piirustuksia, valokuvia ja kartanosta pelastettua esineistöä.

”Jugendiin liittyvää näyttelyä on toivottu paljon. On hienoa saada museolle näyttely Suur-Merijoen kartanosta, joka on poikkeuksellisen hieno esimerkki aikakauden arkkitehtuuriin liittyvästä kokonaistaideteos-ajattelusta", kertoo arkkitehtuuripiirustukset näyttelyyn kuratoinut amanuenssi Anna Autio.

”Nykyajan perspektiivistä tuntuu jännittävältä ajatella, että tilaaja on antanut suunnittelijalle niin laajat valtuudet kokonaistaideteoksen toteuttamiseen jokaista huonekalua, tekstiiliä ja valaisinta myöten. Luottamuksen taiteilijaa kohtaan on täytynyt olla iso. Nykyään koti nähdään usein ihmisen yksilöllisen minän jatkeena.”


SUUR-MERIJOEN KARTANO – JUGENDIN HELMI

Suur-Merijoen kartanon rakennutti sveitsiläissyntyinen, Pietarissa vaikuttanut liikemies Maximilian Neuscheller (1860–1919). Varakkaana kosmopoliittina Neuscheller matkusteli laajalti ja oli monien muiden harrastustensa ohella taiteentuntija ja mesenaatti.

Neuscheller hankki vuonna 1900 pietarilaisen yläluokan suosimalta Karjalan Kannakselta Suur-Merijoen tilan ja palkkasi pari vuotta myöhemmin lupaavan suomalaiskolmikon suunnittelemaan tilalle kesähuvilan perheelleen.

Nuoret arkkitehdit Herman Gesellius (1874–1916), Armas Lindgren (1874–1929) ja Eliel Saarinen (1873–1950) olivat perustaneet yhteisen toimiston jo opiskeluaikanaan vuonna 1896. He  olivat ansioituneet erityisesti Pariisin maailmannäyttelyn Suomi-paviljongin suunnittelijoina. Varakas toimeksiantaja tarjosi arkkitehdeille ainutlaatuisen tilaisuuden: he saivat toteuttaa jugendin ihanteiden mukaisen – joskin harvinaisen ylellisen – kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Arkkitehtien lisäksi työhön osallistui laaja osaajien joukko käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä. Mukana olivat muun muassa Eric O. W. Ehrström, Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg. Kartano rakennettiin vuosina 1902–1903.

Suur-Merijoen kartano sijoitettiin epätavanomaiseen paikkaan, mäen nyppylälle kuusimetsikön keskelle. Päärakennuksen ilmeessä näkyivät goottilaisen linnan ja keskiajan vaikutteet; siinä oli torneja, kivilohkareista muurattu sokkeli ja muuri sekä suippenevia ikkunoita. Pääsisäänkäynti oli juhlava. Kartano ei ollut pelkästään kesänviettopaikka vaan myös suuren mittakaavan maatila, jossa harjoitettiin maanviljelystä, karjataloutta, puutarhanhoitoa ja teollisuutta.

Maximilian Neuscheller kuoli Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa vuonna 1919, ja kartano päätyi Suomen valtion omistukseen 1927. Kartanon maat olivat ilmavoimien käytössä vuoteen 1939 saakka. Päärakennus toimi upseerikerhona. Kartano vaurioitui pahoin talvisodan aikana. Osa sen irtaimistosta evakuoitiin Suomeen, ja tila luovutettiin Neuvostoliitolle 1944. Nykyisin ylellisestä kartanosta on jäljellä vain rauniot.

Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi -näyttelyn on tuottanut Museo Milavida. Arkkitehtuurimuseossa näyttelyn pääpaino on piirustuksissa. Museo Milavidan näyttelyn ovat kuratoineet Ilona Koivisto ja Mari Lind. Arkkitehtuurimuseon osion kuraattorina toimii amanuenssi Anna Autio.


PIIRUSTUKSIA KONSERVOITIIN JOUKKORAHOITUKSELLA

Arkkitehtuurimuseossa esille pääsevät Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäiset akvarellityöt, joista osa konservoitiin ennen näyttelyä. Konservointivaroja kerättiin joukkorahoituskampanjalla marras – helmikuussa. Kampanjan kautta yleisö saattoi tukea kansallisaarteiden säilymistä ja näyttelyn toteuttamista.


LISÄTIEDOT

Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija
Arkkitehtuurimuseo
ilona.hilden at mfa.fi<mailto:ilona.hilden at mfa.fi>
+358 45 7731 0468


KÄYNTIOSOITE

Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki

ti–su 11–18
ke 11–20

Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton
Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo