[Nayttelyposti] Paasikivi-Seura lahjoittaa Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen

[Lamminen, Marjut]

Paasikivi-Seura lahjoittaa Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen



Presidentti Urho Kekkosen muotokuvan maalannut venäläinen taiteilija Ilja Glazunov (1930‒2017) oli 1970-luvulla tunnettu taiteilija myös Suomessa. Hän maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Aloite presidentti Kekkosen muotokuvasta tuli Neuvostoliiton johdolta. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi sittemmin Paasikivi-Seura. Glazunov maalasi presidentin muotokuvaa Helsingissä 1973 taiteilija Laila Pullisen ateljeessa.


Teoksen virallinen luovutus tapahtuu 5.2.2018 Tamminiemessä Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta.



”Alkuperäisessä versiossa taustana oli Suomen kartta sekä Neuvostoliiton aluetta tummin värein. Kuultuani, ettei tausta miellyttänyt presidenttiä pyysin taiteilijaa harkitsemaan taustan vaihtamista. Taustalle tulikin suomalaista maisemaa ja luontoa, missä Kekkonen viihtyi. Presidentti Kekkonen oli itse tyytyväinen teoksen lopputulokseen”, muistelee teoksen syntyvaiheita Martti Enäjärvi, Paasikivi-Seuran valtuuskunnan jäsen.



Muotokuvan valmistumista juhlittiin 27.11.1973, Paasikivi-Seuran vuosipäivänä, presidenttiparin ja Suomen ylimmän johdon läsnä ollessa. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on sen jälkeen ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Muotokuva on vuosien aikana ollut esillä lukuisissa näyttelyissä eri puolilla Suomea, viimeksi Kouvolan taidemuseo Poikilossa 2017.



”Teos kiinnostaa varmasti Tamminiemen museokävijöitä ja se sijoitetaan samaan paikkaan missä se on aikaisemmin ollutkin eli eteishalliin, jossa se tervehtii museoon saapuvia vieraita ja muistuttaa talon pitkäaikaisimmasta asukkaasta. Taulua on kyselty aika ajoin ja Paasikivi-Seuran lahjoituksen ansiosta kyselyihin voidaan vastata.” toteaa intendentti Mikko Teräsvirta Tamminiemestä.



Paasikivi-Seura perustettiin vuonna 1958. Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Seura myös vaalii presidentti J. K. Paasikiven muistoa ja hänen poliittista perintöään. Paasikivi-Seura ry ja eri puolilla Suomea toimivat alueelliset Paasikivi-Seurat ovat riippumattomia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat erikoistuneet järjestämään kokous-, esitelmä-, seminaari- ja keskustelutilaisuuksia, joissa koti- ja ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä kansainvälispoliittisia ja ulkopoliittisia aiheita.


Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemi oli kolmen Suomen presidentin Risto Rytin, C. G. E. Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto ja monien poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä.



Lisätietoja

intendentti Mikko Teräsvirta, mikko.terasvirta at kansallismuseo.fi<mailto:mikko.terasvirta at kansallismuseo.fi>, puh. 0295 33 6374

Paasikivi-Seuran sihteeri, Katariina Enäjärvi-Miinin, katariina.enajarvi at paasikivi-seura.fi<mailto:katariina.enajarvi at paasikivi-seura.fi>, puh. 050 599 3252



Mediakuva

http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6533





TAMMINIEMI

Seurasaarentie 15, Helsinki

Avoinna 4.1.–31.3. la-su klo 11–17 / 1.4.–30.9. ke-su klo 11–17 / 1.10.–31.12. la-su klo 11–17

www.kansallismuseo.fi<http://www.kansallismuseo.fi>