[Nayttelyposti] Vaasan taidehallin näyttely kertoo Palosaaren historiasta / Utställning i Vasa konsthall berättar om Brändös historia

[Kalliokoski Ulla]

https://www.vaasa.fi/tiedote/vaasan-taidehallin-nayttely-kertoo-palosaaren-historiasta
https://www.vaasa.fi/sv/meddelande/utstallning-i-vasa-konsthall-berattar-om-brandos-historia

Vaasan taidehallin näyttely kertoo Palosaaren historiasta

Vaasan taidehallissa avautuu lauantaina 1.12. näyttely ”Pariisi, Lontoo, Präntöö”, jossa kerrotaan Palosaaren kaupunginosan historiasta, elinkeinoista, elämästä sekä tunnetuista ja tuntemattomista palosaarelaisista. Näyttelyssä on esillä muun muassa valokuvia, karttoja ja taidetta. Näyttely on avoinna 3.3.2019 asti.

Palosaari eli Präntöö on oma kaupunkinsa Vaasassa, ainakin palosaarelaisten mielestä.

- Kaupunginosa on ollut hämmästyttävän omavarainen niin työpaikkojen, koulujen, huvitusten sekä kauppojen suhteen ja onhan Palosaarella oma satamakin, toteaa maakuntamuseotutkija Kaj Höglund Vaasan kaupungin museoista.
Palosaarella yhdistyi monien yhteiskuntaluokkien elämä. Siellä oli mm. työläisiä, virkamiehiä ja rautatieläisiä sekä maaseudulta tulleita. - Hyvien ja huonojen puolien osalta Palosaari ei kuitenkaan poikennut ajankohdan muiden satamakaupunkien ja teollistuvien kaupunkien samankaltaisten kaupunginosien elämästä, sanoo Höglund.

Näyttely kertoo tavallisten ihmisten elämästä

Näyttelyssä halutaan nostaa esiin Palosaareen liittyviä asioita, joita ihmiset eivät ehkä tiedä tai enää muista. Keskeisellä sijalla on kuitenkin tavallisten ihmisten elämänmeno.

Höglundin mukaan näyttelyä kootessa materiaalista oli oikea runsauden pula. Arkistoista ja yksityisiltä ihmisiltä löytyi mielenkiintoisia ja harvinaisia kuvia.

- Esillä on aarteita myös Pohjanmaan museon kätköistä. Useita vanhoja karttoja sekä piirustuksia on löytynyt mm. kaupungin keskusarkistosta ja Kansallisarkistosta. Vanhimmat kartat ovat 1700-luvulta, kertoo Höglund.

Palosaaren historian eri vaiheita

Näyttelyssä kerrotaan paitsi Palosaaren teollisuudesta myös koulutuksen vaiheista aina kansakouluopetuksen alkamisesta Palosaarella v. 1869 tänä vuonna 50 vuotta täyttävään Vaasan yliopistoon saakka.

Myös Onkilahden vaiheita valotetaan. - Näyttelyssä kerrotaan esimerkiksi mistä nimet Putusilta ja Paperisilta ovat peräisin, vinkkaa Höglund. Kaupungin keskusarkistosta löytyneitä harvinaisia kuvia sodanajan dramaattisista tapahtumista Onkilahdella voi niin ikään nähdä näyttelyssä.

Sota-ajan tapahtumista näyttelyssä on esillä lähinnä talvi- ja jatkosodan tapahtumia, mutta siinä kerrotaan myös Krimin sodan Palosaaren yhteenotosta v. 1855.

Palosaarelaisista nostetaan esiin kirjailija Venny Kontturi sekä ”kivitohtori” Martti Lehtinen.

Näyttelyn pääasiallisena lähteenä ovat olleet arkistot ja kirjastot, mutta myös mm. Peter Ehrströmin kirja Brändö – en stadsdel med själ sekä yksityisten ihmisten kokoelmat.

Tiedotuskuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/95Oqt30G5jitFrO


Lisätietoja antaa: maakuntamuseotutkija Kaj Höglund, Vaasan kaupungin museot, p. 0400 669 039, kaj.hoglund at vaasa.fi<mailto:kaj.hoglund at vaasa.fi>
 
---------------------------------------------------------------------------------

Utställning i Vasa konsthall berättar om Brändös historia

I Vasa konsthall öppnas lördag 1.12 utställningen ”Paris, London, Brändö” som berättar om stadsdelen Brändös historia, näringar, liv samt kända och okända Brändöbor. På utställningen visas bland annat fotografier, kartor och konst. Utställningen är öppen fram till 3.3.2019.

Brändö är en egen stad i Vasa, åtminstone enligt Brändöborna själva.

- Stadsdelen har varit häpnadsväckande självförsörjande när det gäller såväl arbetsplatser, skolor och nöjen som affärer, och dessutom har ju Brändö en egen hamn också, konstaterar landskapsmuseiforskare Kaj Höglund från Vasa stads museer.

I Brändö flöt många samhällsklassers liv samman. Där bodde bl.a. arbetare, tjänstemän och järnvägsarbetare samt människor som kommit från landsbygden. - I fråga om bra och dåliga sidor avvek dock inte livet i Brändö från livet i liknande stadsdelar i övriga hamnstäder och städer under industrialisering vid tidpunkten, säger Höglund.

Utställningen berättar om vanliga människors liv

I utställningen vill man lyfta från sådana saker om Brändö som människor kanske inte vet eller inte minns. En central plats har dock vanliga människors dagliga liv.

Vid sammanställningen av utställningen rådde det enligt Höglund ingen brist på material. I arkiven och hos privatpersoner fanns intressanta och sällsynta fotografier.

- Framme finns även skatter ur Österbottens museums skrymslen. Flera gamla kartor och skisser har hittats bl.a. i stadens centralarkiv och i Riksarkivet. De äldsta kartorna är från 1700-talet, säger Höglund.

Olika skeden i Brändös historia

Utställningen berättar utöver om industrin i Brändö även om utbildningens skeden från folkskoleundervisningens början i Brändö år 1869 till Vasa universitet som i år fyller 50 år.

Även Metvikens skeden belyses. - Utställningen berättar bl.a. varifrån de olika namnen på Pappersbron kommer, tipsar Höglund. På utställningen visas även sällsynta fotografier ur stadens centralarkiv på dramatiska händelser i Metviken under krigstiden.

Av händelserna under krigstiden visas främst händelser under vinterkriget och fortsättningskriget, men utställningen berättar även om sammandrabbningen under Krimkriget i Brändö år 1855.

Av Brändöborna lyfter utställningen fram författaren Venny Kontturi och ”stendoktorn” Martti Lehtinen.

Den huvudsakliga källan för utställningen har varit arkiv och bibliotek, men även bl.a. Peter Ehrströms bok Brändö – en stadsdel med själ och privatpersoners samlingar.

Informationsbilder: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/95Oqt30G5jitFrO


Ytterligare information: landskapsmuseiforskare Kaj Höglund, Vasa stads museer, tfn 0400 669 039, kaj.hoglund at vasa.fi<mailto:kaj.hoglund at vasa.fi>