[Nayttelyposti] Pohjanmaan museon näyttely kertoo jääkäreiden koko tarinan / Österbottens museums utställning berättar jägarnas hela historia

[Kalliokoski Ulla]

Lue tiedote: https://www.vaasa.fi/tiedote/pohjanmaan-museon-nayttely-kertoo-jaakareiden-koko-tarinan
Läs meddelande: https://www.vaasa.fi/sv/meddelande/osterbottens-museums-utstallning-berattar-jagarnas-hela-historia


Pohjanmaan museon näyttely kertoo jääkäreiden koko tarinan

Pohjanmaan museossa avautuu 6.10. uusi näyttely Jääkärit, joka on Vaasan kaupungin museoiden kaikkien aikojen suurin tuotanto ja Suomi 100 -juhlavuoden päänäyttely. Näyttely esittelee jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa sekä vuosien 1917-1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta. Jääkärit on esillä 27.5.2018 saakka ja sen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Näyttely kertoo jääkäreiden koko tarinan ilmiön taustatekijöistä sen perintöön saakka. Jääkäreiden vaiheet Saksassa tunnetaan melko tarkkaan, mutta suurelle yleisölle tuntemattomampaa historiaa on se mistä he tulivat, mitä he tekivät ja mihin he päätyivät elämässään. Näyttely avaa ja esittelee erityisesti tätä puolta jääkäriliikkeestä.

Jääkäreiden tarinan esittäminen Pohjanmaan museossa on näyttelyn taustatutkimuksen ja käsikirjoituksen tehneen FT Seija-Leena Nevalan mukaan oikeastaan itsestäänselvyys, koska jääkärit tulivat Suomeen Vaasan kautta ja enemmistö jääkäreistä oli lähtöisin Pohjanmaalta. Näyttelyssä tuodaan myös esille, minkälainen kaupunki Vaasa oli jääkäreiden Suomeen paluun aikaan.

Jääkäreitä tuli eri yhteiskuntaluokista

Nevala kertoo, että toisin kuin yleensä luullaan, läheskään kaikki jääkärit eivät tulleet suomenruotsalaisesta eliitistä vaan jääkäreiden sosiaalinen tausta oli varsin heterogeeninen. Enemmistö jääkäreistä oli kotoisin talonpoikais- tai työläiskodeista.

- Näyttely tuo yksilöiden tarinoiden kautta esille jääkäreiksi lähteneiden sosiaalisia taustoja ja luo samalla kuvan Suomen kansasta sata vuotta sitten, toteaa Nevala.

Näyttelyssä tuodaan myös esille jääkäreiden keskeinen rooli Suomen maanpuolustuksen luojina ja kehittäjinä sekä Suomen sodissa 1939-1945. Lisäksi kerrotaan, miten monet jääkärit siirtyivät siviiliin ja tekivät työuransa aivan toisaalla, osa ulkomaillakin.

Lavastaja ja visuaalinen suunnittelija Päivi Kettunen vastaa näyttelyn arkkitehtuurista. Hän kertoo, että näyttelyssä halutaan historiallisesta aiheesta tehdä helposti lähestyttävä. Suurilla valokuvasuurennoksilla tuodaan jääkärit yksilöinä ja ihmisinä lähelle katsojaa.

- Näyttelyllä pyritään herättämään tunteita ja antamaan tiedon lisäksi myös visuaalinen kokemus, Kettunen lisää.

Jääkärihistoriaa myös sarjakuvana

Näyttelyn esineet on koottu pääosin Pohjanmaan museon laajoista esine-, tekstiili- ja arkistokokoelmista.

Näyttelyssä hyödynnetään myös uutta tekniikkaa herättämään sadan vuoden takainen historia eloon, kertoo näyttelypäällikkö Riina Peltonen Vaasan kaupungin museoista. Näyttelyssä on mukana lisätyn todellisuuden sisältöjä, joita voi katsoa mobiililaitteella ilmaisen Arilyn-sovelluksen kautta.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sarjakuvataiteilija Mika Lietzénin 64-sivuinen sarjakuva-albumi Jääkärit – Viisi kertomusta. Se avaa uusia näkökulmia näyttelyn teemoihin, mutta toimii myös itsenäisenä teoksena. Tarinat käsittelevät jääkäriliikkeen historiaa eri näkökulmista.

- Tarinat ja niiden päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta ne mukailevat todellisia historiantapahtumia, kertoo Lietzén. Jääkärien lisäksi kertojina toimivat keski-ikäinen värväri, liepajalainen ilotyttö sekä Arcturus-laivan laivapoika.

Tapahtumia

Näyttelyn yleisöopastukset pidetään joka kuukauden toinen sunnuntai klo 13 ruotsiksi ja klo 14 suomeksi.

Mika Lietzén signeeraa sarjakuva-albumiaan 12.11. museokaupassa.

Näyttelyn aikana järjestetään sen teemoja syventävä luentosarja:

- 13.11.2017 FT, dosentti Teemu Keskisarja: ”Syvä iskumme on, viha voittamaton - Jääkärit rintamalla ja teloituspaikoilla vuonna 1918”. Järjestetään yhteistyössä Vaasan kaupunginkirjaston kanssa pääkirjaston Draama-salissa.

- 28.4.2018 FT, professori Matti Lackman: ”Miksi käsityksemme jääkärihistoriasta elää ja muuttuu?” Pohjanmaan museolla, sisältyy museon pääsymaksuun.

- 19.5.2018 FT Seija-Leena Nevala: ”Mitä jääkäriliikkeelle tapahtui sisällissodan jälkeen?” Pohjanmaan museolla, sisältyy museon pääsymaksuun.

Näyttelyn pääsee katsomaan ilmaiseksi itsenäisyyspäivän viikolla 5.-10.12.2017 sekä 25.2.2018, jolloin Pohjanmaan museolla on yleisötapahtuma jääkäreiden Vaasaan saapumisen 100-vuotispäivänä. Yleisötapahtuman ohjelma:

- FT, tutkija Seija-Leena Nevala: tutkijan opastus Jääkärit –näyttelyyn

- FD, akademilektor Ann-Catrin Östman: "Ja ir heim nu" - om Gustav och de andra som blev kvar i Tyskland

- Vaasan kaupunginorkesterin jousikvartetin pienoiskonsertti

Lehdistökuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/5NyXvjIw5G14btr

Lisätietoja antavat:

näyttelypäällikkö Riina Peltonen, Vaasan kaupungin museot, riina.peltonen at vaasa.fi<mailto:riina.peltonen at vaasa.fi>, p. 040 353 7377
Seija-Leena Nevala, seija-leena.nevala at uta.fi<mailto:seija-leena.nevala at uta.fi>, p. 040 590 7920

-------------------------------------

Österbottens museums utställning berättar jägarnas hela historia

På Österbottens museum öppnas 6.10 den nya utställningen Jägarna, som är Vasa stads museers största produktion genom tiderna och huvudutställning under jubileumsåret Finland 100. Utställningen presenterar jägarrörelsens och jägarnas historia samt händelserna åren 1917-1918 ur Vasas och Österbottens perspektiv. Jägarna visas fram till 27.5.2018 och dess beskyddare är republikens president Sauli Niinistö.

Utställningen berättar jägarnas hela historia från fenomenets bakomliggande faktorer till dess arv. Man känner tämligen exakt till jägarnas skeden i Tyskland, men en mer okänd historia för den stora allmänheten är varifrån de kom, vad de gjorde och var de hamnade i livet. Utställningen öppnar upp och presenterar i synnerhet den här sidan av jägarrörelsen.

Att presentera jägarnas historia på Österbottens museum är enligt FD Seija-Leena Nevala, som gjort bakgrundsforskningen och manuskriptet till utställningen, egentligen en självklarhet, eftersom jägarna kom till Finland via Vasa och majoriteten av jägarna härstammade från Österbotten. Utställningen lyfter fram hurdan stad Vasa var vid tiden för jägarnas återkomst till Finland.

Jägarna kom från olika samhällsklasser

Nevala berättar att långt ifrån alla jägare kom från den finlandssvenska eliten i motsats till vad man i allmänhet tror, utan att jägarnas sociala bakgrund var rätt så heterogen. Majoriteten av jägarna kom från bonde- eller arbetarhem.

- Utställningen lyfter via individuella berättelser fram sociala bakgrunder hos dem som åkte iväg för att bli jägare och skapar samtidigt en bild av det finländska folket för hundra år sedan, konstaterar Nevala.

Utställningen lyfter även fram jägarnas centrala roll som skapare och utvecklare av Finlands försvar samt i Finlands krig 1939-1945. Därtill berättas det om hur många jägare blev civila och gjorde karriär någon helt annanstans, en del även utomlands.

Scenografen och visuella designern Päivi Kettunen svarar för utställningens arkitektur. Hon berättar att man i utställningen vill göra det historiska ämnet lättillgängligt. Med stora fotografiförstoringar kommer jägarna som individer och människor nära betraktaren.

- Strävan med utställningen är utöver att väcka känslor och ge information även en visuell upplevelse, tillägger Kettunen.

Jägarhistorien även som serie

Föremålen till utställningen har huvudsakligen hämtats ur Österbottens museums omfattande föremåls-, textil- och arkivsamlingar.

Utställningen utnyttjar även ny teknik för att väcka liv i historien hundra år tillbaka i tiden, berättar utställningschef Riina Peltonen från Vasa stads museer. I utställningen finns även innehåll från en tillsatt verklighet, som man kan titta på med mobil via den kostnadsfria Arilyn-appen.

I samband med utställningen publiceras seriekonstnären Mika Lietzéns seriealbum ”Jägarna – Fem berättelser” på 64 sidor. Den öppnar nya perspektiv kring utställningens teman, men fungerar även som ett självständigt verk. Berättelserna behandlar jägarrörelsens historia ur olika perspektiv.

- Berättelserna och deras huvudpersoner är fiktiva, men de efterliknar verkliga historiska händelser, berättar Lietzén. Som berättare fungerar utöver jägarna även en värvare i medelåldern, en glädjeflicka från Liepāja och en skeppsgosse på fartyget Arcturus.

Evenemang

Utställningens guidningar för allmänheten ordnas andra söndagen varje månad kl. 13 på svenska och kl. 14 på finska.

Mika Lietzén signerar sina fotoalbum 12.11 i museibutiken.

Under utställningen ordnas en föreläsningsserie som fördjupar dess teman:

- 13.11.2017 FD, docent Teemu Keskisarja: ”Syvä iskumme on, viha voittamaton - Jääkärit rintamalla ja teloituspaikoilla vuonna 1918”. Ordnas i samarbete med Vasa stadsbibliotek i huvudbibliotekets Dramasal.

- 28.4.2018 FD, professor Matti Lackman: ”Miksi käsityksemme jääkärihistoriasta elää ja muuttuu?” På Österbottens museum, ingår i museets inträdesavgift.

- 19.5.2018 FD Seija-Leena Nevala: ”Mitä jääkäriliikkeelle tapahtui sisällissodan jälkeen?” På Österbottens museum, ingår i museets inträdesavgift.

Utställningen kan ses gratis under självständighetsdagsveckan 5–10.12.2017 och 25.2.2018 då Österbottens museum ordnar ett publikevenemang på 100-årsdagen för jägarnas ankomst till Vasa. Publikevenemangets program

- FD, forskare Seija-Leena Nevala: forskarens guidning i utställningen Jägarna. Guidningen hålls på finska.

- FD, akademilektor Ann-Catrin Östman: ”Ja ir heim nu” - om Gustav och de andra som blev kvar i Tyskland

- Miniatyrkonsert av Vasa stadsorkesters stråkkvartett

Pressbilder: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/5NyXvjIw5G14btr<http://vaasan-kaupunki.mail-epr.net/go/448904-438415-65525761>

Närmare uppgifter ger:
utställningschef Riina Peltonen, Vasa stads museer, riina.peltonen at vasa.fi<mailto:riina.peltonen at vasa.fi> , tfn 040 353 7377
Seija-Leena Nevala, seija-leena.nevala at uta.fi<mailto:seija-leena.nevala at uta.fi> , tfn 040 590 7920