[Nayttelyposti] Ilmari Huitin suurnäyttely Galleria Bremerissä

[jannesamuel at kolumbus.fi]

Taidemaalari Ilmari Huitin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 
vuotta. Karkkilan Vaskijärvellä syntyneen ja vaikuttaneen taiteilijan 
perintöä vaalii Ilmari Huitin säätiö, joka on koonnut lauantaina 
13.5.2017 Karkkilassa Galleria Bremerissä avautuneen Huitin 
suurnäyttelyn. Näyttelyssä on tauluja noin 70 kappaletta. Näyttely 
koostuu säätiön omista kokoelmista, Karkkilan kaupungin taidekokoelmista 
sekä yksityisten henkilöiden taidelainoista. Valinnoissa on pyritty 
siihen, että näyttelyyn tulisi esille mahdollisimman monta sellaista 
taulua, jotka eivät ole olleet aiemmin esillä missään muualla. Näyttelyn 
varhaisimmat teokset ovat 100-vuotiaita ja juhlistavat samalla 
100-vuotiasta Suomea. Jotkut yksityishenkilöiden omistamista tauluista 
on myös myynnissä, joten nyt kenellä tahansa on harvinaislaatuinen 
tilaisuus hankkia oma Huitti.

Ilmari Huitti aloitti taideopinnot 16-vuotiaana kuvanveistäjä Alpo 
Sailon oppilaana, mutta havaitsi kuitenkin maalaamisen olevan 
kutsumuksensa. Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa hän opiskeli 
vuosina 1915-17 opettajinaan Albert Gebhard ja Yrjö Ollila. Huitti teki 
opintomatkan taiteen mekkana pidettyyn Pariisiin vuonna 1930, mutta 
tämän matkan annin Huitti totesi vähäiseksi, sillä hän ei katsonut 
silloisten muoti-ilmiöiden vastaavan omaa taidekäsitystään. Hän halusi 
luoda ajatonta taidetta. Huitin vahvimmaksi kaudeksi on sanottu 
1930-lukua.

Huitilla oli erityinen taito tarttua hetkiin arjen keskellä. Elsa Huitti 
(Huitin veljen vaimo) on kuvannut tilannetta, jossa tuli ikuistetuksi 
huvilan rapuille Käkisalmessa: ”Juoksin askareita rappuja ylös ja alas, 
edestakaisin. Taisin viedä pyykkiä ulos kuivamaan tai muuta. Ilmari oli 
meillä käymässä ja seisoi ulkona maalaamassa, kun hän yhtäkkiä pyysi 
minua istumaan hetkeksi alas. Siinä minä sitten istuin, kun hän maalasi, 
ja ruusut tuoksuivat.” Kyseinen teos on esillä näyttelyssä. Arkielämän 
kuvaus on suuressa roolissa näyttelyssä, kuten Huitin koko 
tuotannossakin. Huitti kuvasi tasapuolisesti sekä naisten että miesten 
töitä, pyykkäämistä ja silittämistä yhtä hyvin kuin kalastustakin. Työn 
kuvauksesta näkyy hänen arvostuksensa fyysistä työntekoa ja maaseudun 
ihmisiä kohtaan.

Yksityisnäyttelyitä Huitti piti elinaikanaan Helsingissä kahdeksan 
kappaletta ja muissa maamme suurkaupungeissa yhteenlaskettuna vähintään 
yhtä monta. Hänen maalauksiaan oli esillä myös mm. Suomen taiteen 
näyttelyssä Amsterdamissa ja Antwerpenissä 1931. Postuumeja näyttelyitä 
on ollut useita eri paikkakunnilla. Vuonna 1960 kuolleen Ilmari Huitin 
arvostus on noussut huimasti hänen kuolemansa jälkeen. Ilmari Huitista 
on julkaistu kaksi kirjaa: Pentti Mäensyrjän romaaninomainen kertomus 
taiteilijan elämästä, ”Sielun pensseli” sekä taidemaalarin töitä 
esittelevä ”Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja”. 
Hänen taulujaan on mm. Ateneumin, Tampereen taidemuseon ja Helanderin 
kokoelmissa. Galleria Bremerissä on järjestetty vastaavanlainen, 
massiivinen Huitin suurnäyttely kaksi kertaa, joista viimeisin vuonna 
1997, jolloin vietettiin taiteilijan 100-vuotisjuhlia.

Suomen Valimomuseon Galleria Bremer sijaitsee osoitteessa Bremerintie 
10, Karkkila. Näyttely jatkuu aina 23.7. saakka. Näyttely on avoin 
toukokuun ajan la-su klo 12-15 ja kesäkuun alusta ke-su klo 11-17. 
Suomen valimomuseo on Museokorttimuseo.