[Nayttelyposti] Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely Etelä-Karjalan museossa 29.4. - 2.10.2016

[Taipale Mona]

KEISARILLISIA LAHJOJA PAVLOVSKIN PALATSISTA
Etelä-Karjalan museo 29.4. - 2.10.2016

Näyttely Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista kertoo Venäjän keisarillisesta lahjakulttuurista. Etelä-Karjalan museossa on esillä yli 150 ylellistä lahjaesinettä Pietarin eteläpuolella sijaitsevan Pavlovskin palatsin kokoelmista. Näyttelyssä nähdään muun muassa osia posliiniastiastoista, savukerasioita, lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä.

Pavlovskin palatsin kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän, keisarinna Maria Fjodorovnan ajalta (1759-1828). Hän oli syntyjään Württembergin prinsessa Sophia Dorothea. Pavlovskin kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja. Näyttelyn toiset päähenkilöt ovat viimeinen keisari Nikolai II (1868-1918) ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna (1872-1918), joiden aikana ylellinen lahjakulttuuri saavutti huippunsa.

Lappeenrannassa näyttely esittelee myös alueen omaa historiaa. Päähenkilöt ovat kaikki Katariina Suuresta Nikolai II:een olleet Etelä-Karjalan alueen hallitsijoita Vanhan Suomen ja autonomian aikojen halki.

Ylellinen lahjakulttuuri
Esineet kuvastavat Venäjän keisarillisen hovin lahjakulttuuria 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja valtakunnan sisäisistä virallisista tapahtumista.

Lahjoitetut esineet kuvastavat myös muodin ja tyylin historiaa, keisarillisen perheen mieltymyksiä sekä hovin hengellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen elämän rikkautta.
Keisarillisen perheen lahjakulttuurista on säilynyt runsaasti tietoa Romanovien muistelmissa, päiväkirjoissa ja kirjeissä. Perheen ja suvun kesken vaihdetut lahjat liittyivät tavallisesti vuotuisiin juhliin, kuten jouluun, uuteen vuoteen ja pääsiäiseen tai oman elämän vaiheisiin, kuten kihlajaisiin ja häihin, syntymä- ja nimipäiviin, kruunajaisiin ja lasten syntymä- ja ristiäispäiviin. Tyypillisiä perhepiirissä annettuja lahjoja olivat korut, kulta- ja hopeaseppien valmistamat pienet käyttö- ja koriste-esineet, posliiniastiastot sekä taide-esineet.

Näyttelyn kattamalla ajanjaksolla taiteessa, sisustuksessa, arkkitehtuurissa ja muodissa vaikuttivat etenkin uusklassismi sekä 1800-luvun alussa Napoleonin Ranskassa kehittynyt empire, jota kutsutaan myös keisarityyliksi. Aleksanteri III:n kaudella levisi kiinnostus myös Venäjän omaan historiaan, ja sitä kautta syntyi kansallisromanttinen, uusvenäläinen suuntaus, joka ammensi inspiraationsa kansantarinoista.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pavlovskin valtiollisen museon ja Turun museokeskuksen kanssa. Näyttely oli ennen Lappeenrantaa esillä Turun linnassa 5.12.2015 - 3.4.2016.

Näyttelyyn voi tilata opastuksia ryhmille Lappeenrannan museoiden toimistosta. Museo järjestää myös asiakasmatkan Pietariin ja Pavlovskiin 2. - 4.9.2016.

Lisätietoja
Satu Ståhlberg
intendentti, Näyttelyt ja yleisötyö
Lappeenrannan museot
satu.stahlberg at lappeenranta.fi<mailto:satu.stahlberg at lappeenranta.fi>
040 579 5744
www.lappeenranta.fi/museot<http://www.lappeenranta.fi/museot>