[Nayttelyposti] Ateneumin Japanomania-suurnäyttely avaa uuden näkökulman pohjoismaiseen kultakauteen

[Johanna Eiramo]

Ateneumin Japanomania-suurnäyttely avaa uuden näkökulman pohjoismaiseen kultakauteen

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918 -suurnäyttely täyttää 18. helmikuuta alkaen koko Ateneumin kolmannen kerroksen. Näyttelyssä kansainvälinen yltäkylläinen koristeellisuus, taide ja design kohtaavat pohjoismaisen luonnonläheisen herkkyyden. Japanomania sai valtaansa muun muassa Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Vilhelm Hammershøin, Edvard Munchin, Oda Krohgin, Frida Hansenin, Bruno Liljeforsin, Paul Gauguinin, Vincent van Goghin ja Claude Monet'n. Esillä on yli 400 teosta ja esinettä, joista noin 150 on lainattu ulkomailta.

Japanin avautuminen 1850-luvulla herätti länsimaissa suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuria kohtaan. Japanilaisen taiteen ja esineistön keräilystä tuli suoranainen muoti-ilmiö. Taiteessa tätä kutsutaan japonismiksi, ja ilmiöllä oli merkittävä vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun ja populaarikulttuuriin. Japonismi alkoi vaikuttaa Pohjoismaissa muuta Eurooppaan myöhemmin: sen huippukausi ulottui vuosiin 1889-1900. Pohjoismaista katsottuna Japani edusti kaukaista ja eksoottista - vain harva oli todella matkustanut paikan päälle.

Japonismista vaikutteita ovat ottaneet Albert Edelfeltin Pariisitar (Virginie) (1883), Claude Monet'n Manne-Porte, Étretat (1885) sekä Akseli Gallen-Kallelan Karhunputki (1889). Pohjoismaisten taiteilijoiden lisäksi näyttelyssä on esillä muiden eurooppalaisten sekä japanilaisten taiteilijoiden maalauksia, piirroksia ja esineitä.

"Japonismi johti Pohjoismaissa uudenlaisiin taiteellisiin prosesseihin ja teknisiin oivalluksiin. Suhde ympärillä olevaan estetiikkaan muuttui, mikä näkyi teoksissa sekä taiteilijakotien rakentamisessa ja sisustuksessa", kertovat näyttelyn pääkuraattori, taidehistorian professori Gabriel P. Weisberg Minnesotan yliopistosta sekä intendentti, FT Anna-Maria von Bonsdorff Ateneumin taidemuseosta.
Näyttelyssä huipentuu neljän vuoden tutkimusprojekti, jossa pohjoismaista japonismia on tutkittu kokonaisuutena ensimmäistä kertaa. Ateneumista näyttely jatkaa Tanskan ja Norjan kansallisgallerioihin.

"Taiteilijat, kirjailijat ja filosofit ovat aina olleet olennaisessa roolissa uusien ajatusten ja ilmiöiden välittäjinä. Tänä päivänä pohjoismaiset kansallisgalleriat haluavat olla yhdessä rakentamassa uusia näkökulmia taiteeseen ja sen historiaan. Näyttely ja siihen liittyvä laaja tutkimushanke ovat tästä loistava osoitus", kertoo Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson.

Teoksiaan näyttelyyn ovat lainanneet muun muassa H.M. Tanskan kuningatar Margareeta II, Metropolitan Museum of Art, New York, Musée d'Orsay, Pariisi, Philadelphia Museum of Art, Van Gogh Museum, Amsterdam sekä Victoria & Albert Museum, Lontoo.

Näyttelyyn liittyviä tapahtumia
Pe 19.2. klo 10-16: Changes in the Visual Culture - Japanomania in the Nordic Countries 1875-1918, Ateneum-sali
Konferenssi syventyy japonismi-ilmiöön Pohjoismaissa. Pääpuhujia ovat professori Gabriel P. Weisberg, Minnesotan yliopisto, sekä johtaja Akiko Mabuchi, National Museum of Western Art, Tokio. Konferenssin kieli on englanti. Sisäänpääsy museolipun hinnalla. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Lisätiedot: http://www.ateneum.fi/tapahtumat/changes-in-the-visual-culture-konferenssi

La 16.4. klo 10-17 Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918 -näyttelyn teemapäivä
Päivän ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Ateneumin muut näyttelyt
5.2.2016 alkaen kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen teokset Valon paino ja Kasvun henki museon sisäpihalla ja puistikossa Keskuskadun puolella.

5.2.-8.5.2015 Auguste Rodin. Pariisissa vaikuttanut Rodin toi kuvanveistoon ilmeikkyyttä ja draamaa pintaa rikkovalla ja ruumiillisuutta korostavalla käsittelytavallaan.

TULOSSA 18.3.2016 alkaen Suomen taiteen tarina. Kansallisgallerian lähes 40 000 kokoelmateoksesta valitun mittavan teosvalikoiman kautta kerrotaan Suomen taiteen kehityskulku vuodesta 1809 aina 1970-luvulle saakka. Maaliskuussa avautuvat vuosikymmenet 1940-luvulle saakka. 50- ja 60-luvut kattavat salit avautuvat kesällä 2016.

Medialle
Lisätiedot: Tiedottaja Anna Kari, p. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi
Lehdistökuvat: press.ateneum.fi| käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat