[Nayttelyposti] Mikkelin taidemuseon kesänäyttelyssä suomalaista sarjakuvahuumoria

[Larikka Anna-Maria]

HULLU LUOVUUS - Nyrjähtänyttä suomalaista sarjakuvahuumoria
Mikkelin taidemuseo 23.5.-6.9.2015

Mikkelin taidemuseon kesänäyttelyssä kymmenen erilaisella tavalla erikoista taiteilijaa esittelee suomalaisen sarjakuvan salaisen reseptin: hullun luovuuden. Mukana ovat Maria Björklund, Pertti Jarla, Leo Kuikka, Tommi Musturi, Anni Nykänen, Heikki Paakkanen, Milla Paloniemi, Jii Roikonen, Riitta Uusitalo ja Karstein Volle. Näyttelyn kuraattori on sarjakuviin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen.

Suomi on täynnä sarjakuvapiirtäjiä, joiden tarinoissa kukoistaa kummallinen ja persoonallinen huumori. Se tulee suorastaan kollektiivisesta selkäytimestä. Ensimmäinen päivittäinen suomalainen sanomalehtisarjakuva oli Akseli Halosen Herra Pulliainen, joka ilmestyi Helsingin Sanomissa vuosina 1927–33. Pulliainen oli äksyn anarkistinen hahmo. Hän kaatoi kylmään meriveteen pannullisen kuumaa vettä, jotta siinä voisi uida. Hän raastoi päätään, minkä johdosta sieltä putoili ruuveja. Hän ärsyyntyi harvahiuksisuudestaan ja ratkaisi ongelman piirtämällä itselleen muutaman haivenen lisää.

Samanlaisia outolintuja on sittemmin näkynyt pitkin suomalaisen sarjakuvan historian. Ola Fogelbergin Pekka Puupää käytti uskomattoman määrän energiaa tehdäkseen asioita hassulla tavalla väärin. Mauri Kunnaksen Nyrok Cityn hahmojen erikoislaatuisuus ei näkynyt käytöksessä vaan kielessä: hän sekoitteli Tampereen murretta estottomasti 1970-luvun muoti-ilmauksiin ja rock-kieleen.

Pulliaisen, Puupään ja kumppanien viitoittamaa tietä on sittemmin kulkenut moni piirtäjä. Nykyään suosituista sarjakuvista esimerkiksi Pertti Jarlan Fingerpori on sanomalehtisarjakuvaksi erikoislaatuinen. Hahmokaartiin lukeutuvat itsensäpaljastaja Arvo Homelius, kaksimielisyyksiä suoltava sumpinkaataja Rivo-Riitta – ja Mustanaamio. Sarja on yhtä sanaleikkien ja monimielisyyksien juhlaa.

Fingerpori on näkyvin, mutta pinnan alla poreilee vahvemmin kuin koskaan. Suomalainen sarjakuvakenttä on ennen näkemättömän monipuolinen. Parhaissa sarjakuvissa on sekä kuvallista että tarinallista voimaa. Muun muassa Tommi Musturin ja Karstein Vollen tarinoissa on latausta, joka purkautuu mustana huumorina ja absurdismina. Suomalainen sarjakuva ei kuitenkaan ole kauttaaltaan makaaberia tai edes melankolista. Tummien sävyjen sijaan monien tarinoita hallitsevat rento hauskuus ja kekseliäät kielipelit. Esimerkiksi Heikki Paakkanen ja Jii Roikonen ovat käyttäneet vuosikymmeniä rakentaakseen täysin omanlaisen, tunnistettavan mutta aina yllätyksellisen sarjakuvamaailman. 
 

Mikkelin taidemuseo, käyntiosoite Ristimäenkatu 5, postiosoite Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli, puh. 015 194 2424. www.mikkeli.fi/museot, museot(at)mikkeli.fi. Museo on avoinna kesäkaudella (touko-syyskuu) ke 12 – 19, ti, to, pe, su 10 –  17, la 10 –  13, ma suljettu. Pääsymaksu aikuiset 6 €, opiskelijat 3 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmille opastuksia arkisin klo 8 – 17, puh 015 194 2424, museot(at)mikkeli.fi. Taidemuseon löydät myös Facebookista.