[Nayttelyposti] Uusinäyttely Sinebrychoffin taidemuseossa - Naisten matkassa

[Eija Pekkanen]

Naisten matkassa – teoksia Ateneumin kokoelmista



Naisten matkassa -näyttely kertoo naistaiteilijoiden ulkomaille suuntautuneista matkoista siellä syntyneiden teosten kautta. Esillä on 24 eri taiteilijan teoksia Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Niistä varhaisin on Edla Jansson-Blommérin muotokuva Sara Wacklinista vuodelta 1846 ja viimeisin Anitra Lucanderin maisema Jerusalemista vuodelta 1960. Lisäksi mukana on kahden ulkomaisen, 1700-luvun lopulla eläneen ja matkustelleen naistaitelijan teokset Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista: Gertrud Metzin Hedelmäasetelma sekä Angelica Kauffmannin Odysseus löytää Akhilleuksen Lykomedeksen tyttärien joukosta. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 27.3. – 10.8.2014.



Miksi ulkomaille?

Suomen taide-elämä oli vielä 1800-luvun alkupuoliskolla järjestäytymätöntä, sillä maassa ei ollut taidekoulutusta, museoita tai taidekriitikkoja. Opetusta saadakseen oli matkustettava ulkomaille ja lähin kohde oli Tukholma – vain harvat taiteilijat matkustivat valtakunnan pääkaupunkiin Pietariin. Tukholmasta matka jatkui Kööpenhaminan kautta Saksaan, missä suosittuja kohteita olivat Dresden, Düsseldorf ja München sekä vuosisadan lopussa myös Berliini. Saksasta matka jatkui joko Ranskaan, Italiaan tai Englantiin. Ranskassa taiteilijoita kiehtoivat Pariisin ohella myös rannikkoseudut, kuten Bretagne ja Normandia sekä Etelä-Ranska. Italiassa matkareitti kulki Venetsian tai Milanon kautta Firenzeen, Roomaan ja Napoliin. Englannissa houkutteli lähinnä Lontoo ja etelärannikolla sijaitseva St. Ives.


Naisten opiskelumahdollisuudet

Taidetta pidettiin vielä 1800-luvun alun Ruotsissa ja Suomessa säätyläisperheiden naisille sopivana harrastuksena, ei kuitenkaan ammattina. Ylipäätään perheillä täytyi olla varaa kouluttaa tyttäriään sekä kiinnostusta taiteeseen. Tästä johtuen ajan naistaiteilijoista tiedetään hyvin vähän ja niitäkin harvoja, joiden teoksia tunnetaan, pidetään lähinnä amatööreinä. 1800-luvun puolivälissä taiteilijaidentiteetti alkoi vahvistua, samalla kun harrastelijamainen maalaaminen väheni. Vastaavasti taiteilijan ammatin arvostus alkoi lisääntyä ja ammattiin hakeutui yhä enemmän säätyläisperheiden tyttäriä. Koulutuksen myötä naistaiteilijoiden määrä alkoi lisääntyä huomattavasti 1880-luvulta lähtien.



Taidekoulutus Suomessa

Kun Suomen taide-elämä alkoi järjestäytyä 1800-luvun puolivälissä, oli taustalla Saksassa vuosisadan alussa syntynyt taideyhdistysliike, joka levisi nopeasti myös Pohjoismaihin. Vuonna 1846 perustettiin Helsinkiin Suomen Taideyhdistys, joka perusti oman piirustuskoulunsa kaksi vuotta myöhemmin. Lisäksi Turussa toimi toinen piirustuskoulu.

Taideyhdistyksen piirustuskouluihin hyväksyttiin naisia opiskelijoiksi alusta alkaen, koska niissä ei käytetty varsinaisia alastonmalleja. Koulujen opetus perustui nimensä mukaisesti piirtämiseen. Saadakseen opetusta öljyvärimaalauksessa oli suunnattava ulkomaille opiskelemaan. Vaikka Taideyhdistyksen piirustuskoulussa oli opiskelijoina naisia heti alusta alkaen, suuri osa heistä keskeytti opintonsa vielä 1870-luvulla.  Merkittävä muutos Suomen taidekoulutuksessa tapahtui 1872, kun taidemaalari Adolf von Becker perusti yksityisen taidekoulun Helsinkiin. Sen esikuvana olivat ranskalaiset yksityisakatemiat, joihin Becker oli tutustunut oleskellessaan Pariisissa.  Beckerin akatemiassa naisille oli oma ryhmä, jossa sai opetusta myös öljyvärimaalauksessa.



Kevään oheisohjelmat:

Opastus 2.4.2014 klo 18 FM, DKK Anne-Maria Pennonen: näyttelykierros kuraattorin opastuksella



Luento 9.4.2014 klo 18 FT Riitta Konttinen: Taiteilijattarien välinen toveruus ja matkat



Luento 23.4.2014 klo 18 FT Anna-Maria von Bonsdorff: Hopeinen taivas ‒ Bretagne ja ulkoilmamaalaus



Luento 7.5.2014 klo 18 FM Virve Heininen: Taiteilijoiden matkoista Italiassa



Sophien suojattu elämä. Kertomuskonsertti 1800-luvun nuottikirjasta ja porvarisnaisen unelmista

Anna Kortelainen – kertoja, Reetta Ristimäki – laulu ja Lotta Emanuelsson ‒ piano

Esitykset: 30.3., 13.4. ja 11.5. klo 15‒16. Pääsymaksu: 20 €.



Luento 18.5.2014 klo 13: Konservaattori Lassi Koivunen kertoo Ditzingerin lipaston konservoinnista.

Vapaa pääsy museoon klo 10‒17 (Kansainvälinen museopäivä)





Lisätietoja:

Näyttelyn kuraattori: FM, DKK Anne-Maria Pennonen, p. 0294500 272, Anne-Maria.Pennonen at ateneum.fi

Intendentti Claudia de Brün, p. 0294500 461, claudia.debrun at siff.<mailto:claudia.debrun at siff.fi>fi



Pääsy: 10 / 8 euroa, alle 18-v. maksutta. Yhteislippu Sinebrychoffin ja Ateneumin näyttelyihin: 18/16 €

Yleisöopastukset: suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13

Tilatut opastukset: ma–pe klo 9–15 p. 0294 500 500 tai sähköpostilla: varaukset@)kansallisgalleria.fi



Avoinna: ti, pe 10‒18 | ke, to 10‒20 | la, su 10‒17 | maanantaisin suljettu



SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Bulevardi 40, 00120 Helsinki, 0294 500 460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi


Eija Pekkanen
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki
p. 040 590 8807, Eija.Pekkanen at siff.fi