[Nayttelyposti] Kuriositeettikabinetti Hiekan taidemuseossa 24.8.2014 asti

[nina.koskinen at hiekantaidemuseo.fi]

Näyttelytiedote


KURIOSITEETTIKABINETTI
Hiekan taidemuseon kokoelmien kummajaisia ja erikoisuuksia

15.1. - 24.8.2014


Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä Kustaa Hiekka suhtautui maailmaan avoimesti ja uteliaasti. Kuvataiteen lisäksi hän keräsi kokoelmiinsa mm. hopea- ja tinaesineitä, huonekaluja, kansatieteellistä esineistöä, postimerkkejä, rahoja ja mitaleita - oikeastaan kaikkea mahdollista. Lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan Hiekka toi runsaasti erilaisia esineitä ja matkamuistoja. Museon monipuolisista kokoelmista on koottu mielenkiintoinen joukko esineitä, saharauskun kuonoista samurai-miekkoihin ja yli sata vuotta vanhoihin Cinderella-purukumeihin, joita Hiekan taidemuseo esittelee nyt kuriositeettinäyttelyn muodossa. Näistä esineistä suuri osa on vuosikymmenten ajan levännyt museon varastossa. 

Nykyaikaisen museon juuret ovat renessanssin ajalla 1500-luvulla, jolloin syntyivät kuriositeettikabinetit. Kuriositeettikabinetit olivat ensyklopedisia kokoelmia, jotka muodostuivat esineistä, joiden luokituksia ei vielä renessanssin ajan Euroopassa oltu määritelty. Nykyaikaisen terminologian mukaan esineitä oli niin luonnonhistorian, geologian, etnografian kuin arkeaologiankin puolelta, lisäksi myös uskonnollisia tai historiallisia reliikkejä sekä taidetta ja antiikkia. Kuriositeettikabinetin ajateltiin olevan mikrokosmos tai maailman näyttämö ja myös muistojen näyttämö. Lähinnä vain ylimmillä yhteiskuntaluokilla oli mahdollisuuksia tällaisiin kuriositeettikabinetteihin (Kunstkammer). Hallitsijoiden ja aristokraattien kuuluisimpien ja parhaiten dokumentoitujen kabinettien lisäksi kauppiaiden ja varhaisten tiedeammattilaisten keräämät kuriositeetit muodostivat kokoelmia, jotka olivat museoiden esiasteita.

Kuriositeettikabinettien merkitys väheni kirjapainotaidon tehostaessa tiedonlevitystä ja kun tietämys maailmasta alkoi merkittävästi lisääntyä löytöretkien ja tieteen edistymisen myötä. 1500-luvulta alkaen myös yliopistot ryhtyivät keräämään tieteellisiä ja opetuksellisia näytteitä. Lisäksi syntyivät henkilöhistoriallisista esineistä, muotokuvista, rahoista ja sotavarusteista muodostuneet historialliset kokoelmat. 1600-luvulla sana "museo" levisi yleiseen käyttöön 



Lisätietoa näyttelystä: museonjohtaja Liisa Rintala, puh. (03) 212 3973, kustaa at hiekantaidemuseo.fi

Hiekan taidemuseo on avoinna ti - to 15 - 18 ja su 12 - 15 (muulloin sopimuksen mukaan), suljettu 20.4., 30.4. - 1.5., 29.5. ja 22.6.



-- 
Hiekan taidemuseo
Pirkankatu 6
33210 Tampere
Puh. (03) 212 3973, 045 263 0028
www.hiekantaidemuseo.fi