[Nayttelyposti] Aboa Vetus & Ars Novassa avautuu kolme uutta taidenäyttelyä

[Selina Kiiskinen]

ABOA VETUS & ARS NOVASSA AVAUTUU KOLME UUTTA TAIDENÄYTTELYÄ

Aboa Vetus & Ars Novan uudet näyttelyt keskittyvät suomalaiseen 
valokuvaan, taidekokoelman uutuuksiin sekä kotoiseen maisemaan kolmen 
turkulaispolven siveltimin.

Valokuva Taiteeksi. Hannula & Hinkka -kokoelma
Veroma‒Sartes‒Sartes. Kuvia kolmen turkulaispolven siveltimin
Uudessa kodissa: hankintoja taidekokoelmaan 2010–2013
14.2.‒1.6.2014 Aboa Vetus & Ars Nova

AINUTLAATUINEN KOKOELMA SUOMALAISTA VALOKUVATAIDETTA

Valokuva Taiteeksi pohjautuu merkittävään valokuvateosten kokoelmaan, 
jonka Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat Suomen valokuvataiteen 
museolle vuonna 2012. Suomen valokuvataiteen museo koosti kokoelmasta 
näyttelyn keväällä 2013, ja nyt Hannula & Hinkka -kokoelman teokset 
tarjoavat myös Aboa Vetus & Ars Novassa ainutlaatuisen näkymän 
suomalaisen valokuvan lähihistoriaan. Näyttely hahmottaa eheästi, kuinka 
suomalaisesta valokuvasta tuli täysipainoinen ja arvostettu osa 
kuvataiteen kenttää. Suomalaisten valokuvateosten lisäksi näyttelyssä on 
esillä otos kokoelmaan kuuluvia kansainvälisten taiteilijoiden teoksia.

Hannula & Hinkka -kokoelma sai alkunsa 1980-luvun alussa. Helsinkiin, 
Pietarinkadulle oli vuonna 1978 avattu taiteilija Ismo Kajanderin 
johdolla Valokuvagalleria Hippolyte, jonka vakiovieraita Erja Hannula ja 
Jorma Hinkka olivat. Graafinen suunnittelija Jorma Hinkka suunnitteli 
Hippolyten julisteet vuosina 1980–1986, ja yhteistyön kautta pariskunnan 
tuttavapiiriin tuli monia valokuvataiteilijoita. 1990-luvun alusta 
lähtien Jorma Hinkalla on ollut tärkeä asema suomalaisten 
valokuvakirjojen graafisena suunnittelijana. Suuri osa teoksista on 
jäänyt kokoelmaan muistoksi näistä projekteista.

Hannula & Hinkka -kokoelma painottuu suomalaiseen valokuvataiteeseen 
1980-luvun alusta tähän päivään, minkä lisäksi kokoelmassa on kuvia 
aiemmilta vuosikymmeniltä sekä historiallisia valokuvia. Keräilijät ovat 
kartuttaneet kokoelmaansa myös ulkomaalaisten tekijöiden valokuvilla. 
Valokuvagalleria Hippolyten varhaiset näyttelyt esittelivät monia 
merkittäviä kansainvälisiä valokuvaajia. Erja Hannula ja Jorma Hinkka 
tekivät hankintoja näistä näyttelyistä sekä ulkomaanmatkoiltaan.

1980–90-luku oli tapahtumarikasta aikaa suomalaisessa valokuvataiteessa. 
Ajankohtaa leimasi keskustelu valokuvasta taiteena ja valokuvaajien 
omistautuminen ensimmäistä kertaa nimenomaan taiteelliselle työlle. 
1960-luvulta suomalaista valokuvausta oli hallinnut mustavalkoinen 
dokumentarismi. Seuraavien kuvaajasukupolvien kiinnostuksen kohteeksi 
nousi valokuvataiteen erityisyys, uudenlainen ilmaisu ja valokuva 
nykytaiteena. Vähitellen myös värivalokuvaus alkoi vetää taiteilijoita 
puoleensa.

Suurella osalla näyttelyn taiteilijoista on ollut keskeinen rooli 
suomalaisen valokuvataiteen kehittämisessä ja aseman vahvistamisessa. 
Monet heistä ovat jossain vaiheessa uraansa toimineet valokuvauksen 
opettajina seuraaville valokuvaajasukupolville. Vuosikymmenien kuluessa 
suomalaisten valokuvataiteilijoiden työskentely on kansainvälistynyt, 
sisällöt ja työskentelytavat ovat muuttuneet ja tekniikoiden kirjo on 
kasvanut. Erja Hannulan ja Jorma Hinkan kiinnostus valokuvataidetta 
kohtaan on synnyttänyt korkeatasoisen kokoelman joka tuo näkyviin näitä 
valokuvataiteen vaiheita.

Valokuva Taiteeksi -näyttelyssä on esillä yhteensä 107 teosta 
seuraavilta taiteilijoilta:
Kristoffer Albrecht, Zeke Berman, Édouard Boubat, Caj Bremer, Stefan 
Bremer, Elina Brotherus, Henri Cartier-Bresson, Larry Clark, Henry 
Edman, Taneli Eskola, Veli Granö, Bert Hardy, Ismo Hölttö, Markus 
Jokela, Ulla Jokisalo, Martti Jämsä, Ben Kaila, Ismo Kajander, Sanna 
Kannisto, Timo Kelaranta, William Klein, Johnny Korkman, Raakel Kuukka, 
Harri Larjosto, Mari Mahr, Matti Niemi, Jyrki Parantainen, Marja Pirilä, 
Sari Poijärvi, Jorma Puranen, Hannele Rantala, Mikko Rikala, Catarina 
Ryöppy, Matti Saanio, Merja Salo, Pentti Sammallahti, Leena Saraste, Jan 
Saudek, Mikko Savolainen, Antero Takala, Pekka Turunen, Marjukka Vainio, 
Hans von Schantz, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Touko Yrttimaa.

Valokuva Taiteeksi -näyttelyyn liittyviä tapahtumia:
Keskiviikkona 5.3. klo 17.30 Erja Hannulan ja Jorma Hinkan 
erikoiskierros, keräilijöiden näkökulma näyttelyyn (pääsylipun hinnalla)
Keskiviikkona 9.4. klo 17.30 Taiteilijatapaamisessa Martti Jämsä ja 
Marjukka Vainio (vapaa pääsy)
Maanantaina 10.5. Hannele Rantalan performanssiesitys Hiekkaympyrä

KUVIA KOLMEN TURKULAISPOLVEN SIVELTIMIN

Veroma‒Sartes‒Sartes -näyttely kokoaa yhteen Pentti Veroman, hänen 
tyttärensä Sirkka Sarteksen ja tyttärentyttärensä Minna Sarteksen öljy- 
ja akvarellimaalauksia.
Turkulaisen taidemaalarin Pentti Veroman (1903–1979) taiteilijanura oli 
pitkä. Pentti Veroma suoritti taideopintonsa Turun taideyhdistyksen 
piirustuskoulussa ja valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 1925. Etupäässä 
maisemamaalarina tunnettu Veroma kuvasi töissään usein turkulaista 
Aurajokimaisemaa.

Pentti Veroman tytär Sirkka Sartes os. Veroma (1931–2004) opiskeli 
1950-luvulla Ateneumissa kuvaamataidon opettajaksi ja teki elämänuransa 
Kupittaan yhteiskoulussa. Sirkka Sartes maalasi työnsä ohella läpi 
elämänsä. Maalausten aiheet kumpusivat useimmiten kaupunkimaisemista ja 
luonnosta.

Sirkka Sarteksen tyttärelle Minna Sartekselle (s. 1963) akvarellimaalaus 
on ollut rakas harrastus viimeisen kymmenen vuoden ajan. Herkät 
maisema-akvarellit ovat saaneet innoituksensa esimerkiksi 
Etelä-Eurooppaan suuntautuvilta maalausmatkoilta.

Näyttelyä varten toteutettiin teoskysely helmikuussa 2013. Sen sato oli 
runsas: museo sai kuluneen vuoden aikana lähes 130 yhteydenottoa noin 
kahdestasadasta Veroman maalauksesta. Vain pieni osa päätyi näyttelyyn, 
mutta jokaisen teoksen tiedot kirjattiin ylös. Kartoitustyö on ollut 
tärkeä osa näyttelyn valmistelua. Pentti Veroman työskentely on 
tallentunut sen myötä myös taidehistorian lehdille. Kuvia kolmen 
turkulaispolven siveltimin -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua 
myös Veroman jälkipolvien taiteeseen.

TAIDEKOKOELMAN UUSIMMAT HANKINNAT

Uudessa kodissa -näyttely museon toisessa kerroksessa esittelee Matti 
Koivurinnan säätiön taidekokoelman uusimpia tulokkaita kolmen 
viimeisimmän vuoden ajalta. Näyttelyssä on teoksia kahdeksalta 
taiteilijalta: Petri Ala-Maunus, Magdalena Dziurlikowska, Saara Ekström, 
Ulla Jokisalo, Kaisu Koivisto, Kauko Lehtinen, Ulla Rantanen ja Anna Tuori.

Suurin osa esillä olevista töistä on tuttuja Aboa Vetus & Ars Nova 
-museon aikaisemmista näyttelyistä. Mukana on teoksia muun muassa 
vuosien 2011 ja 2013 Turku Biennaaleista sekä Ulla Jokisalon, Kaisu 
Koiviston ja Anna Tuorin yksityisnäyttelyistä. Teokset esitellään nyt 
uudessa valossa osana karttuvaa taidekokoelmaa. Osa teoksista on esillä 
ensimmäistä kertaa. Uudessa kodissa -näyttely levittäytyy myös 
Takkahuone-galleriaan, jossa nähdään Magdalena Dziurlikowskan videoteos: 
My Secret Life.

Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelman vanhimmat teokset ovat 
1800-luvun loppupuolelta, mutta pääpaino on 1950-luvun puolivälin 
jälkeisellä ajalla ja nykypäivässä. Taidekokoelmassa on yli 600 teosta.



-- 
Selina Kiiskinen
Tiedottaja-amanuenssi
p. 0207 181 639, 040 576 3839
selina.kiiskinen at aboavetusarsnova.fi

Aboa Vetus&  Ars Nova
Historian ja nykytaiteen museo
Itäinen Rantakatu 4–6
20700 Turku

www.aboavetusarsnova.fi
www.facebook.com/aboavetusarsnova
https://twitter.com/AVANmuseo