[Nayttelyposti] Perjantaina Olli Marttilan pastelliliitudemonstraatio, lauantai-ilta runoilijan ja kulttuurikriitikon seurassa Jyväskylän taidemuseon Holvissa

Lokka Leena leena.lokka at jkl.fi
Ti 5.Loka. 14:31:13 EET 2013


Jyväskylän taidemuseon Holvissa on esillä Olli Marttilan retrospektiivi Muistikuvia Litorinamereltä. Viikonlopun tapahtumissa taiteilija näyttää miten liituja valmistetaan ja runoilija Olli-Pekka Tennilä sekä kulttuurikriitikko Aleksis Salusjärvi pohtivat suhdettaan Olli Marttilan taiteeseen ja kirjallisuuteen.

Pe 8.11. klo 16.30
Pastelliliitudemonstraatio
Jyväskylän taidemuseon Holvi, Kauppakatu 23

Kuvataiteilija Olli Marttilan taiteellisen tuotannon keskiössä ovat jo usean vuosikymmenen ajan olleet omaperäiset pastellimaalaukset. Itse tehdyt väriliidut, maavärit ja käsillä maalaaminen ovat ominta Marttilaa. Liituja voi tehdä
kuka tahansa. Olli Marttila näyttää miten värijauheesta voi itse tehdä kuivapastelliliituja.

Itse tehtyjen liitujen hyviä ominaisuuksia:

-       liitujen kovuusastetta voi itse säädellä käytetyn sideaineen määrää vaihtelemalla

-       on mahdollista tehdä sellaisia värisävyjä, joita ei löydä kauppojen tehdasvalmisteisista liiduista

-       liidut ovat edullisempia

-       on mahdollista käyttää mahdollisimman myrkyttömiä värijauheita ja siten luoda turvallisempaa maalaustapaa




La 9.11. klo 18 -20
Käsin tekeminen ja vaikeneminen kirjallisuudessa

Jyväskylän taidemuseon Holvi, Kauppakatu 23

Runoilija Olli-Pekka Tennilä ja kulttuurikriitikko Aleksis Salusjärvi  pohtivat suhdettaan kuvataiteilija Olli Marttilan taiteeseen ja kirjallisuuteen. "Kuva on suora ja välitön. Se antaa itsestään kaiken eteensä astuvalle olennolle. Kirjoitus puolestaan on viipynyttä kieltä, puhujan avautuvaa poissaoloa. Molempia voi ymmärtää jälkinä jostain, mitä on tapahtunut. Runon ja kuvan yhdistää myös käsityö. Ne ovat materiaaleiltaan ja olemukseltaan käsityöammatteja. Olli Marttilan taiteessa käsityön luonne korostuu värien valmistamisesta lähtien kaikilla tavoilla. Olli-Pekka Tennilän runoudessa on usein samanlainen konkreettinen lähtökohta. Se kuvastuu myös hänen ajattelussaan, jossa kieli itsessään on työstettävä asia. Kirjallisuus tuntee suuria vaikenijoita, kuten J. D. Salinger ja Franz Kafka, sekä toisaalta kielen mahdollisuuteen mykkyydestä kurkottavia tekijöitä, kuten Paul Celan. Runoudessa vaikeneminen on usein koko kirjallisuudenlajia määrittävä ominaisuus. Siinä missä journalismi ja proosa kirjoittamisen muotoina ovat äänekkäitä ja debatoivia, etääntyy runouden maailma kommunikaatiosta havaintoihin ja kieleen. Maailma on se, mihin taiteilija osallistuu. Kuvataiteilija tarttuu käsillään oleviin asioihin tehdäkseen niistä kuvia. Runoilija tekee samoista aineksista runoutta. Ne ovat olemukseltaan pelkkiä, ne ovat käsityötä jossain hyvin perustavassa mielessä."

Aleksis Salusjärvi on Kritiikin Uutisten päätoimittaja, Yleisradion kulttuuritoimittaja sekä kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko.
Olli-Pekka Tennilä on runoilija. Hän sai vuoden 2013 Runeberg-kirjallisuuspalkinnon runokokoelmallaan "Yksinkeltainen on kaksinkeltaista" (Poesia 2012).


Lisätietoja:
Aleksis Salusjärvi, puh.  050 341 5674, aleksis.salusjarvi(a)gmail.com
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 542 0527, leena.lokka(a)jkl.fi





Ystävällisin terveisin

Leena Lokka
kuraattori

Jyväskylän taidemuseo
PL 165, 40101 Jyväskylä

puh. 050 542 0527

leena.lokka at jkl.fi<mailto:leena.lokka at jkl.fi>

www.jyvaskyla.fi/taidemuseo<http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo>



Lisätietoja Nayttelyposti-postituslistasta