[Nayttelyposti] Kansainvälinen symbolistiseen maisemamaalaukseen keskittyvä näyttely avautuu Ateneumissa

[Marja IstalaKumpunen]

Kansainvälinen symbolistiseen maisemamaalaukseen keskittyvä näyttely
avautuu Ateneumissa

Ateneumin taidemuseossa avautuva 52 sielua -näyttely esittelee vuosien
1880 ja 1910 välillä maalattuja runollisia, mystisiä ja aistivoimaisia
tulkintoja luonnosta. Esiteltävien 52 taiteilijan joukossa on mukana
maailmantaiteen suuria mestareita kuten Vincent van Gogh, Claude Monet,
Paul Gauguin, James McNeill Whistler, Piet Mondrian, Edvard Munch, Paul
Signac ja Wassily Kandinsky. Heidän rinnallaan esitellään myös
kansainvälisesti vähemmän tunnettuja taiteilijoita kuten Eugène
Carrière, James Ensor ja Georges Lacombe. Suomalaisista
taiteilijoista näyttelyssä ovat mukana Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt,
Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff. 

Ateneumin, Amsterdamin Van Gogh-museon ja Skotlannin kansallisgallerian
yhteistyössä toteuttama näyttely on ensimmäinen symbolistisen
maisemamaalauksen kansainvälinen esittely. Näyttelyn pääkuraattorit ovat
kansainväliset erikoisasiantuntijat Rodolphe Rapetti ja Richard Thomson.
Ateneumin osalta näyttelystä vastaa amanuenssi Anna-Maria von Bonsdorff
ja näyttelytyöryhmä. Näyttelyarkkitehtuuri on Osmo Leppälän käsialaa.

Näyttelyssä on esillä teoksia mm. Pariisin Musée d'Orsaysta, Lontoon
Tate-museosta, New Yorkin MoMAsta, Norjan Munch-museosta ja Venäläisen
taiteen museosta Pietarista. Lisäksi teoksia on saatu lainaan
merkittävistä yksityiskokoelmista New Yorkista, Pariisista ja
Italiasta.

SYMBOLISTINEN MAISEMA JA NÄYTTELYN TEEMAT

Symbolismi oli yksi merkittävimmistä ilmiöistä Euroopan taiteessa
vuosina 1880-1910. Sille oli ominaista tunteiden ja tunnelmien
kuvaaminen, henkisyyden tavoittelu ja kiinnostus mytologioihin. Maisema
oli ihanteellinen aihe symbolisteille. Auringon elinvoima, myrskyn raivo
tai mystinen hämärä ovat kaikille tuttuja kokemuksia. Luonto ja sen
elementit olivat kuin raaka-ainetta, jota taiteilijat muokkasivat
ilmaisemaan tiettyä mielentilaa.

Symbolismi ei ollut yhtenäinen tyylisuunta, vaan pikemminkin asenne ja
näkemys. Se oli osaksi teollistumisen ja materialismin vastareaktio,
joka sai taiteilijat kohdistamaan katseensa arkisen todellisuuden
sijasta sisäisiin maailmoihin ja kuvaamaan unia, näkyjä ja
sielunmaisemia. 

Symbolistitaiteilijat olivat kiinnostuneita vanhoista mytologioista,
mutta kuvasivat myös löytämiään ja kuvittelemiaan maanpäällisiä
paratiiseja. Monet heistä pakenivat modernin maailman materialismia
antiikin myyttiseen Arkadiaan, jossa vallitsi rauha ja sopusointu
ympäröivän luonnon kanssa.

Temppelinrauniot ja tarunhohtoiset ihmishahmot viittaavat kadonneisiin
sivilisaatioihin ja henkivät kaipuuta viattomuuden aikaan. Maalausten
dramaattiset ja jylhät maisemat korostavat ihmisen pienuutta mahtavan
luonnon edessä. 

NOCTURNE

Suosittu aihe taiteilijoiden keskuudessa olivat yömaisemat sekä illan
hämärä. Pimeys koettiin rajatilana, jossa tavallinen maisema muuttui
salaperäiseksi ja jopa pelottavaksi. Pehmeä hämäryys kietoo maiseman
hiljaiseen vaippaansa ja luo mystisen tunnelman. 

Romantiikan ajan säveltäjän Frédéric Chopinin esiin tuoma aihe Nocturne
soi niin pianomusiikissa kuin Eino Leinon runoudessa ja monissa
1800-luvun lopun maisemissa. Pohjoinen kesäyön maisema koettiin
maagisena hetkenä.

LUMOTTU MAISEMA

Me kaikki olemme kokeneet voimakkaita luontoelämyksiä. Yhdistämme
tiettyjä tunnetiloja erityyppisiin maisemiin, luonnonilmiöihin ja
vuorokaudenaikoihin. Symbolisteille maisema tarjosikin oivan
mahdollisuuden tunteiden ja mielialojen ilmaisemiseen. 

Yksi suosituimmista aiheista oli metsä, sen satumainen lumo,
alkuvoimainen villeys tai läpitunkematon synkkyys. Erityisesti monet
pohjoismaiset taiteilijat maalasivat luoksepääsemättömiä erämaita,
vuoria ja järviä, usein korostaakseen kansallista identiteettiään tai
henkilökohtaista yhteyttä luontoon.

KOSMOS: UNEN MAISEMAT & ELÄMÄN SYKE 

Tieteen nopea kehitys vaikutti voimakkaasti myös taiteilijoihin.
Charles Darwin oli 1859 järisyttänyt tieteellisen maailmankuvan
perusteita teoksellaan Lajien synty, kun taas Louis Pasteurin
bakteeritutkimukset avasivat mullistavia näkymiä mikro-organismien
maailmaan. 

Uusi tieto ihmisen alkuperästä ja evoluutiosta sekä
maailmankaikkeudesta näytti ihmiskunnan vain pienenä osana valtavaa
kosmosta. Taitelijat kuvasivat maailman jatkuvaa liikettä ja
elämänvirtaa, sen loputonta muutosta ja kiertokulkua. Yksi
keskeisistä aiheista oli aurinko, joka edusti kosmista energiaa,
korkeampaa voimaa tai kaiken elävän ykseyttä.

Myös psykologiasta muodostui 1890-luvulla varteenotettava tieteenala,
joka laajensi tietoisuutta ihmismielestä ja alitajunnasta. Erityisesti
Sigmund Freudin ajatukset unien merkityksistä, seksuaalisuudesta ja
kuolemasta innoittivat monia taiteilijoita. 

Symbolistit kuvasivat sisäisiä näkyjään ja uniaan, yhtä lailla
painajaismaisia kauhukuvia kuin runollisia henkimaailman ilmestyksiä.
Nämä henkilökohtaiset mielenmaisemat avasivat ovia tiedostamattomaan,
näkyvän todellisuuden tuolle puolen.

HILJAISET KAUPUNGIT

Muuttoliike maalta kaupunkeihin kiihtyi 1800-luvun lopulla kaikkialla
Euroopassa. Teollistuminen muutti historiallisia kaupunkeja, joista tuli
modernin maailman uljaita ja elämää kuhisevia metropoleja. 

Symbolistikirjailijoiden vastareaktio oli kuvata autioituneita ja
hylättyjä kaupunkeja. Myös kuvataiteilijat maalasivat unenomaisia,
nostalgisia ja aavemaisia kuvia kaupungeista, kuten Brüggesta ja
Venetsiasta joiden hämyiset kadut olivat vailla kulkijoita ja joissa
aika näytti pysähtyneen. 

MYSTISEEN MAAILMAAN

Eri taiteenalojen välinen vuorovaikutus oli tärkeää symbolisteille.
Teoksiin sisältyi usein viittauksia musiikkiin, ja sommittelussa
korostui muodon ja värin harmonia. 

1900-luvun alussa monet taiteilijat kiinnostuivat teosofiasta ja
henkisyyden etsinnästä, mikä johti osaltaan kohti pelkistetympää ja
abstraktimpaa ilmaisua. 

Merkittävässä manifestissaan Taiteen henkinen olemus (1911) Wassily
Kandinsky yhdisti värin, tunteen ja musiikin: ”Väri on
koskettimisto... Taiteilija on soittava käsi, joka laskeutuu milloin
millekin koskettimelle ja aiheuttaa sielussa värähtelyä”.

*****

52 sielua - symbolismin maisema
16.11.2012-17.2.2013

Taiteilijaesittelyt: www.ateneum.fi/52-sielua

Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki, www.ateneum.fi
Aukioloajat: ti, pe 10-18; ke, to 10-20; la, su 11-17, maanantaisin
suljettu
Liput 52 sielua -näyttelyyn: 15/13 e, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.
Ennakkoliput: Lippupalvelun toimipaikat ja verkkokauppa
www.lippupalvelu.fi

*****
Ateneumin pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin Sanomat, HOK-Elanto ja
KPMG.