[Nayttelyposti] ETELÄ-KARJALAN MUSEON KESÄSSÄ ENTEITÄ JA ENNUSTUKSIA KOIRAMÄEN TAPAAN

[Eiskonen Satu]

TIEDOTE 5.6.2012

ETELÄ-KARJALAN MUSEON KESÄSSÄ ENTEITÄ JA ENNUSTUKSIA KOIRAMÄEN TAPAAN


Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan
Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta
5.6.-26.8.2012


Iki-ihana Koiramäki


Maanviljelyksestä ja luonnon antimista elävälle ihmiselle luonnon tarkkaileminen on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Toimeentulo riippui säästä. Ilmojen ja luonnon merkkien seuraaminen opitaan lapsina, ja taito siirtyi sukupolvelta toiselle.

Turun museokeskuksen kiertonäyttelyssä Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan tuhannet lapset ympäri maailmaa oppivat Koiramäen Elsan ja Killen avulla ruotiukon ja Tuomaksen välittämiä kansanviisauksia.

Suomalainen sarjakuvan taitaja ja lastenkirjojen tekijä, kirjailija ja taiteilija Mauri Kunnas (s. 11.2.1950 Vammala) tukeutuu vahvasti kansanperinteeseen lastenkirjoissaan Koiramäen talossa (1980), Koiramäen lapset kaupungissa (1982) ja Koiramäen talvi (1988).

Joulupukki (1981) teoksellaan Mauri Kunnas saavutti kansainvälisen läpimurron. Hänen lastenkirjojaan on julkaistu yli kymmenessä maassa. Kulttuuriperinnön välittämisessä Mauri Kunnaksen piirrosten kansatieteellinen tarkkuus sekä sadun ja toden yhdistäminen takaavat laajan yleisön.

Turun museokeskuksen tuottama näyttely perustuu Mauri Kunnaksen kirjojen alkuperäispiirroksiin. Aihepiiri koostuu entisajan lasten elinympäristöön ja elämään liittyvästä materiaalisesta sekä henkisestä perinteestä. Kuvakankaita on 15 kappaletta. Rekvisiitan on valmistanut Pauliina Uotila ja näyttelyn on koonnut Arja Hyvönen. Näyttelyn esineistö kuuluu Kuralan Kylämäen opetuskokoelmaan.


Entisajan enteitä ja ennustuksia

Entisaikaan pohjoisessa eläville ihmisille hangen paksuus ja hevosella ajettavuus säätelivät monia töitä ja tapahtumia. Lumileikeillä ennustaminen kuului kiinteästi lapsen maailmaan -pellava oli tärkeä kasvi entisajan kotitaloudessa - sen menestymisen turvaaminen lisäsi mäenlaskuleikin hauskuutta. Ja osaava katsoja ymmärsi talvisesta tähtitaivaasta pakkasen tulevan käyttäytymisen.

Merkittävä sija oli myös ympäröivää todellisuutta kansoittava satu- ja haltijahahmojen joukko, ja niihin sisältyvä hyvän ja pahan taistelu. Haltijat ja muut henkiolennot saattoivat aiheuttaa ihmiselle joko vahinkoa tai menestystä ja vaurautta. Paha ja pelottava oli pääsiäisaikaan liikkuva trulli, kun taas joulupukki kuului ehdottomasti hyviin hahmoihin.

Koiramäen Tuomas ja ruotiukko Jussi määrittivät pakkasen tulon talvisen tähtitaivaan perusteella. Pakkasta on tiedossa jos linnunrata loistaa kirkkaana talviyönä. Moni tietää pakkasen tulon luittensa kolotuksesta.

Vaikka Koiramäen Tuomas pitää akkojen höpinöinä näkkejä, menninkäisiä ja vuorenpeikkoja, niin yhtä kaikki, kaikista lapsista on mukavaa kuunnella vanhojen ihmisten kertovan juttuja menninkäisistä, tontuista ja haltijoista. Kertomukset ovat erityisen jännittäviä, jos niitä kerrotaan päreen valossa.
Kaikkein jännittävin on pääsiäisen aikaan liikkuva rulli tai länsisuomalaisittain trulli, häijy noita-akka.

Trulli lähti lentoon hamppuloukulta. Oletkos muuten nähnyt sellaista? Saattoipa se lentää savupiipunkin läpi ja kolmasti muutetun talon katolta. Kukaan ei näe lähtöä. Lentoon lähtiessä trullin on lausuttava taikasanat: "Huis hais ilmaan, ei kiviin eikä kantoihin" - aika huispaaja tuo trulli.

Koska elämä ja toimeentulo maaseudulla ovat ja olivat hyvin riippuvaisia säätiloista, on tärkeää seurata ilmoja ja luonnon merkkejä, jopa pikkuisen hiiren kulkua hangella. Siis ruotiukon sanoin: " Jos Kaisan päivänä hanki hiiren kantaa, niin keväällä hevosen." Kevättalvella raskaiden kuormien kuljettaminen hevosella ja reellä oli huomattavasti helpompaa jos hanki oli paksu ja kantava.
Kaisan päivää juhlitaan 25. marraskuuta, eikö niin?

Lumileikit kuuluvat kiinteästi suomalaisen lapsen perinteeseen. Mäenlasku, hiihto ja lumiukkojen ja pallojen pyöritys ovat jokamiehen taitoja Pohjolassa. Entisaikaan laskiaisen mäenlaskuun lisättiin myös hyvän pellavasadon ennustaminen. Lyhyt ja leveä kuin laskiainen, tarkoitti sitä, ettei laskiaisena pidetty aattoa eikä jälkijuhlia, vaan huippukohta oli laskiaispäivän iltapäivällä. Kansanomaisena merkkipäivänä laskiaiseen liittyy runsaasti tapoja, menoja, uskomuksia, enteitä ja määräaikaisia taikoja. Laskiainen oli ennen kaikkea naisten töihin ja toimintaan kuuluva päivä. Vastaavasti kansanomainen miesten, peltoviljan sekä hevosten juhla oli joulupyhinä.

Pellava tulee useasti esille, varsinkin lasten hurjassa mäenlaskussa laskiaisen iltapäivällä. Silloin huudettiin kotitalolle pellavaonnea niin että mäki raikui: "pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin miehenpäitä." Mitä pitemmälle kelkka liukui sitä parempi ja sen talon onni oli taattu, jos talon emäntä ymmärsi tuoda lapsille kelkkamäkeen herkkuja.
Ryhdypä sinäkin ensi talvena harrastamaan hyödyllisiä ennustamisen taitoja kelkka- ja suksimäessä.



Lisätietoja

Satu Eiskonen
Intendentti
Etelä-Karjalan museo
040 579 5744
satu.eiskonen at lappeenranta.fi<mailto:satu.eiskonen at lappeenranta.fi>
www.lappeenranta.fi/museot<http://www.lappeenranta.fi/museot>