[Nayttelyposti] "Kahdeksan vuoden urakka - Suomen sotakorvaukset" -näyttely Suomen Rautatiemuseossa 3.6.-30.9.

[Valeri Saltikoff]

"Kahdeksan vuoden urakka - Suomen sotakorvaukset" -näyttely kertoo metalliteollisuudesta toisen maailmansodan jälkeisinä sotakorvausvuosina 1944-1952.

Näyttely esittelee toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle tavaraluovutuksina maksetun sotakorvaus-urakan laajuutta ja merkitystä suomalaiselle metalliteollisuudelle. Upeat valokuvat vievät tuotantopaikoille tehtaiden valimoihin ja konepajoihin, joissa tehtiin sodan jälkeen pitkää päivää. Neuvostoliitto halusi pääosan korvauksista erilaisina metalliteollisuuden tuotteina. Suomessa vaatimusta pidettiin raskaana ja suorituksen onnistumista epäiltiin. Kahdeksan vuotta kestäneen urakan aikana valmistettiin kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea laivoja, vetureita ja jopa kokonaisia tehtaita vietäväksi Neuvostoliittoon.

 

Neuvostoliitolle suoritetut sotakorvaukset ovat lyhyt mutta poikkeuksellinen jakso Suomen teollisuuden historiassa. Tästä huolimatta sotakorvaukset ovat jääneet sangen vähälle huomiolle historiantutkimuksessa. YYA-hengessä syntynyt tulkinta sotakorvauksista suomalaisen metalliteollisuuden synnyttäjänä vaikuttaa yhä. Todellisuudessa tilanne on moniselitteisempi. Suomalaisessa metalliteollisuudessa otettiin merkittäviä kehitysaskeleita jo 1930-luvulla ennen sotia. Sotakorvaukset sijoittuivat keskelle vilkkainta sotien jälkeistä teollisuuden modernisaatiokautta ja paljon tänä aikana tapahtuneesta yleisestä teollisuuden kehityksestä on luettu sotakorvausten ansioksi.

 

Sotakorvausteollisuus työllisti myös rautatiekaluston valmistajia. Vuosina 1944-1952 Neuvostoliittoon toimitettiin sotakorvauksina yhteensä 720 höyry- ja moottoriveturia sekä 3824 vaunua. Kahta veturia lukuun ottamatta lähetetty kalusto oli 750 mm:n radoille rakennettua kapearaidekalustoa. Höyryveturit kasattiin Tampellan ja Lokomon tehtailla. Moottoriveturit, vaunut ja jotkut höyryvetureiden osat teetettiin lisäksi Valtion Lentokonetehtaalla - joka sittemmin siirtyi lentokoneteollisuudesta täysin raskaaseen kiskokalustoteollisuuteen ja yhdistyi Valmet Oy:n kanssa vuonna 1951.

 

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Porin Rosenlew-museon ja Tampereen museokeskus Vapriikin kanssa.

Valeri Saltikoff
museolehtori
0307 25 244
------------------
Suomen Rautatiemuseo
Hyvinkäänkatu 9
05800 Hyvinkää
www.rautatie.org
museokauppa: www.rautatie.org/webshop
------------------
Suomen Rautatiemuseo on Trafiikki-museo
www.trafiikki.fi
verkkokauppa: www.trafiikki.fi/verkkokauppa