[Nayttelyposti] Susanna Majurin ja Antero Takalan näyttelyt Valokuvataiteen museon keväässä

[Anna-Kaisa Rastenberger]

		See nedan för svenka 		See in English below

Huomenna keskiviikkona 27.1.2010 aukeavat Valokuvataiteen museon kevään 
näyttelyt. Tervetuloa!

Kevään päänäyttelyt ovat 27.1. – 23.5.2010:
SUSANNA MAJURI: VEDENTUTKIJAN TYTÄR
ANTERO TAKALA: MINDSCAPES 1960–2010

27.1.-21.3.2010
Projekti-tila: LUCIA GANIEVA: ERMITAZHNIKI – SALIVALVOJAT


-----------------------

27.1. – 23.5.2010
SUSANNA MAJURI: VEDENTUTKIJAN TYTÄR

Vedentutkijan tytär on valokuvataiteilija Susanna Majurin (s. 1978) 
ensimmäinen laaja yksityisnäyttely Suomessa. Majurin sadunomaiset 
valokuvat ovat aiemmin herättäneet huomiota mm. New Yorkissa, 
Pietarissa, Tokiossa ja Reykjavikissa. Tässä näyttelyssä esillä on sekä 
Majurin varhaisempia valokuvia että aivan uusia, tätä näyttelyä varten 
syntyneitä teoksia Kultakolikot (2009), Lumikettu (2009) ja Vesiputous 
(2009). ”Uudet kuvani synnyttävät minussa lapsellisen riemun: kirjoitan 
kielillä, jota en osaa vielä lukea!”, Majuri sanoo.

Vedestä on viime vuosina tullut entistäkin keskeisempi elementti Susanna 
Majurin kuvissa. Se on sekä symboli että suojaava ja paljastava tila, 
jossa mm. tyttöjen välinen sisaruus, ystävyys ja eroottinen rakkaus ovat 
mahdollisia. Uusimmissa valokuvissa hahmot liikkuvat vedenalaisissa 
maisemissa. Valokuvien maisemataustoiksi on päätynyt mm. kirpputorilta 
löydetty suklaarasian kansi, jota kuvittaa lentoon pyrähtänyt sorsaparvi 
tai venäläisen museon talvinen seinämä. Majuri teettää kuvista valtavia, 
jopa kuusi metriä leveitä vahakankaita, jotka hän upottaa uima-altaan 
pohjalle. Mallit sukeltavat veteen kankaan päällä.

Susanna Majuri kertoo löytäneensä veden jäljittäessään värejä: ”Väreissä 
on vihjeitä ja niiden kanssa on oltava nöyrä. Kun oikein tarkkaan 
katsoo, väri voi puhutella ja pyytää minua rakentamaan sille näyttämön.” 
Majurin valokuvien kuvauspaikat ovat löytyneet usein Islannista, 
Norjasta, Färsaarilta tai Ruotsista. Malleiksi kuviinsa valokuvaaja 
pyytää tuntemattomia, paikallisia ihmisiä. Vaikka kuvatut paikat voi 
tunnistaa pohjoisiksi, pohjoisuus ei Majurin valokuvissa ole vain 
maantiedettä. Värit reitittävät paikkoja uudelleen. Tietä viitoitetaan 
myös teosten nimissä, useimmiten kuvausmaan kielellä. Nimien käännökset 
ovat merkityksellisiä: ne voivat pyrkiä samaan tai kertoa toisella 
kielellä toista tarinaa.

Monet Susanna Majurin kuvat ovat saaneet alkunsa musiikista, saduista ja 
tarinoista. Yksi näyttelyn varhaisimmista töistä Sun Set River (2002) on 
syntynyt PJ Harveyn kappaleen The River (2001) ansiosta. Laulussa joki 
vie kaiken kipeän ja tuo vapautuksen. Mykines-teoksen (2007) valkoinen 
hahmo puolestaan katoaa valkoiseen - tai nousee valkoisesta - saamansa 
huomion ja hellyyden mukaan, aivan kuten näkymätön lapsi Tove Janssonin 
kirjassa. Grimmin satu Tähtikolikot on inspiroinut valokuvaajaa teokseen 
Nimetön (2007). Sadussa köyhä tyttö antaa viimeisenkin vaatekappaleensa 
palelevalle lapselle ja jää alasti lumisateeseen, joka muuttuu 
hopeakolikoiksi.

Susanna Majuri on valmistunut Turun taideakatemiasta ja Taideteollisesta 
korkeakoulusta. Hän on New Yorkissa ja Frankfurtissa toimivan Galerie 
Adlerin taiteilija. Majurin teoksia on myös usein esitetty 
Taideteollisen korkeakoulun The Helsinki School -ryhmän näyttelyissä. 
Majuri on kuvannut mm. PMMP:n Veden varaan -levyn kannen.

Kiitokset: Taiteen keskustoimikunta.

Näyttelyyn voi tutustua Kännykkäguiden avulla. Lisätietoa: 
www.valokuvataiteenmuseo.fi

Taiteilijatapaamiset: Susanna Majuri esittelee näyttelyn yleisölle 7.2. 
klo 14. ja 16.5. klo 14. Museon pääsymaksu.
Yleisöopastukset: Suomenkielinen yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin 
kello 13 ja joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 11. Keskusteluopas 
näyttelyissä sunnuntaisin kello 14–15.


---------------------------------
27.1. – 23.5.2010
ANTERO TAKALA: MINDSCAPES 1960–2010

”Maiseman kuvaus on sukua muotokuvaukselle. Kummassakin on olennaista 
löytää kohteen persoonallisuus. Muotokuvassa silmät ovat olennainen osa 
persoonallisuutta, maisemakuvassa pilvet ovat maiseman silmät. --- 
Kyseessä ei ole dokumentti maisemasta vaan oma mielenmaisemani. ”

Mindscapes 1960–2010 on katsaus valokuvataiteilija, professori Antero 
Takalan (s.1939) 50-vuotiseen tuotantoon. Nyt ensimmäistä kertaa yhdessä 
esillä olevat yli sata valokuvaa muodostavat mustavalkoisen 
maisematutkielman, joka on ylistys suomalaiselle luonnolle, pohjoiselle 
valolle, järvimaisemille ja Lapille. Lisäksi näyttelyyn liittyy 
suomalaisten näyttämötaiteilijoiden muotokuvatutkielmien sarja 60-luvulta.
Takala tutki ensimmäisenä suomalaisena valokuvaajana jo 1960–1970 
-lukujen vaihteessa valokuvan ilmaisullista käyttöä televisiossa. 
Kokeellisen elokuvan ja videotaiteen kannalta merkittävät teokset Romeo 
ja Julia (1972) ja Piha (1980) ovat molemmat esillä näyttelyssä. Teokset 
  kuuluvat Valokuvataiteen museon kokoelmiin. Näyttelyssä voit myös 
nähdä vuoden 1972 Photoshopin eli YLEn suunnittelulaboratoriossa 
syntyneen ”videovärittimen”.
Antero Takala aloitti kameramiehenä YLE:ssä 1960. Vuonna 2002 hän jäi 
eläkkeelle YLE:stä pääkuvaajan paikalta. Hän oli perustamassa  Imago 6 
-ryhmää vuonna 1966. Antero Takalalle on myönnetty Valtionpalkinto kaksi 
kertaa, vuosina 1967 ja 1973. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin 
professorin arvonimi. Retrospektiivisen näyttelyn Mindscapes 1960–2010 
jälkeen Takala kertoo jatkavansa valon ja maiseman opiskelua 
tavoitteenaan mahdoton eli luonnonvalon ja mielenmaiseman täydellinen 
hallitseminen.
Näyttelyyn voi tutustua Kännykkäguiden avulla. Lisätietoa: 
www.valokuvataiteenmuseo.fi

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Mustan Taiteen kustantama kirja Antero 
Takala - Mindscape / Mielenmaisema. Kirjatiedustelut: satu.sormunen at fmp.fi

Antero Takala esittelee näyttelyn yleisölle su 31.1. klo 14. Museon 
pääsymaksu.
Valokuva käsityönä - Antero Takala kertoo työskentelystään su 25.4. klo 
14. Vapaa pääsy.
Yleisöopastukset: Suomenkielinen yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin 
kello 13 ja joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 11. Keskusteluopas 
näyttelyissä sunnuntaisin kello 14–15.

------------------------------------
Projekti-tila: 27.1.–21.3.2010
LUCIA GANIEVA: ERMITAZHNIKI - SALIVALVOJAT

Eremitaasin museo Pietarissa kätkee sisälleen lukemattoman määrän 
taideteoksia.
Museossa työskentelee suuri joukko salivalvojia. Venäläis-hollantilaisen 
valokuvaajan, Lucia Ganievan (s.1968) näyttely Ermitazhniki - 
Salivalvojat on kunnianosoitus näille Eremitaasin hiljaisille 
työntekijöille ja heidän taiteen tietämykselleen. Lucia Ganieva on 
nostanut muotokuvissaan Eremitaasin salivalvojat kuuluisien maalausten 
rinnalle. Ganieva valitsi muotokuvien taustalle Eremitaasin kokoelmista 
teokset, jotka hänen mielestään kommunikoivat salivalvojien kanssa. 
Ermitazhniki - Salivalvojat -näyttelyn muotokuvat ovat vuosilta 2006–2007.

Lucia Ganieva asuu ja työskentelee Amsterdamissa. Hän on valmistunut 
Amsterdamin Fotoacademiestä vuonna 2007. Ganieva on osallistunut moniin 
kansainvälisiin näyttelyihin ja hänen kuviaan on nähty lukuisissa 
julkaisuissa. Lucia Ganieva tapaa suomalais-venäläisen koulun oppilaita 
Suomen vierailunsa aikana.
Yleisöopastukset: Suomenkielinen yleisöopastus näyttelyihin sunnuntaisin 
kello 13 ja joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 11. Keskusteluopas 
näyttelyissä sunnuntaisin kello 14–15.


LISÄTIETOJA KAIKISTA NÄYTTELYISTÄ:
Intendentti Anna-Kaisa Rastenberger, 09-6866 3628, 050-518 7619, 
anna-kaisa.rastenberger at fmp.fi
Amanuenssi Tiina Rauhala, 09-6866 3622, tiina.rauhala at fmp.fi

Lisätietoja opastuksista, työpajoista ja oheisohjelmistosta: 
Museolehtori Erja Salo, 09-6866 3620, erja.salo at fmp.fi
Tilatut opastukset 09-6866 360, ti–pe klo 9–12 tai satu.sormunen at fmp.fi

Näyttelyt avoinna ti–su klo 11–18. Pääsymaksut EUR 6 / 4 / 0.
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 
Helsinki,
Info 09-6866 3621
www.valokuvataiteenmuseo.fi

---------------------------------------

27.1–23.5.2010
SUSANNA MAJURI: VATTENFORSKARENS DOTTER


Vattenforskarens dotter är fotografikonstnären Susanna Majuris (f.1978) 
första omfattande privatutställning i Finland. Majuris sagobetonade 
fotografier har tidigare väckt uppmärksamhet bl.a. i New York, St. 
Petersburg, Tokyo och Reykjavik. Med på utställningen finns både 
tidigare fotografier av Majuri och de verk som skapats för den här 
utställningen, Kultakolikot/Guldmynt (2009), Lumikettu/Snöräv (2009) och 
Vesiputous/Vattenfall (2009). ”Mina nya bilder väcker hos mig en 
barnslig glädje: jag skriver på språk som jag inte ännu kan läsa!”, 
säger Majuri.

Under de senaste åren har vattnet blivit ett allt viktigare element i 
Majuris fotografier. Det är både en symbol och ett skyddande och 
avslöjande medium, där bl.a. systerskap, vänskap och erotisk kärlek 
mellan flickor är möjliga. På de nyaste fotografierna rör sig 
gestalterna i undervattenslandskap. Som bakgrund för fotografierna har 
Majuri använt bl.a. ett lopptorgsfynd i form av ett lock från en 
chokladask, som avbildar en flock uppflygande änder, eller den vintriga 
väggen på ett ryskt museum. Majuri låter göra jättelika, upp till sex 
meter breda vaxdukar av bilderna, som hon sedan sänker ned på bottnen av 
en simbassäng. Modellerna dyker ned i vattnet på duken.

Susanna Majuri berättar att hon hittade vattnet när hon sökte efter 
färger: ”Det finns antydningar i färgerna och man ska vara ödmjuk med 
dem. När jag tittar efter riktigt noga kan färgen tala till mig och be 
mig bygga en scen för den.” Platserna där Majuri har fotograferat ligger 
ofta på Island, i Norge, på Färöarna eller i Sverige. Som modeller för 
sina bilder ber fotografen okända, lokala människor ställa upp. Trots 
att man kan känna igen de fotograferade platserna som nordliga är det 
inte bara fråga om geografi i Majuris foton. Färgerna omdirigerar 
platserna. Vägen antyds också i verkens namn, oftast på det språk som 
talas i landet där fotografierna är tagna. Översättningarna av namnen 
bär på betydelser: de kan ha samma syfte eller berätta en annan historia 
på det andra språket.

Många av Susanna Majuris fotografier har sitt ursprung i musik, sagor 
och berättelser. Ett av utställningens äldsta verk Sun Set River (2002) 
har inspirerats av PJ Harveys stycke The River (2001). I sången för 
floden bort allt det smärtsamma och för med sig befrielsen. I verket 
Mykines (2007) försvinner den vita gestalten i det vita – eller stiger 
fram från det vita – beroende på den uppmärksamhet och ömhet hon får, 
alldeles som det osynliga barnet i Tove Janssons bok. Bröderna Grimms 
saga Die Sterntaler/Stjärnslantarna har gett inspiration till 
fotografens verk Nimetön/Namnlös (2007). I sagan ger en fattig flicka 
sitt sista klädesplagg till ett frysande barn och blir stående naken i 
stjärnfallet, som förvandlas till silverslantar.

Susanna Majuri är utexaminerad från konstakademin i Åbo, Turun 
taideakatemia, och Konstindustriella högskolan. Hon är konstnär vid 
Galerie Adler som verkar i New York och Frankfurt. Majuris verk har 
också ofta visats på utställningar av gruppen The Helsinki School vid 
Konstindustriella högskolan. Majuri har bl.a. fotograferat omslaget till 
PMMP:s skiva Veden varaan.

Träff med konstnären: Susanna Majuri presenterar utställningen för 
publiken (på finska) 7.2. kl. 14 och 16.5. kl. 14. Inträdesavgift till 
museet.

Utställingsguidning (på finska) på söndagarna kl. 13 och sista onsdagen 
i varje månad kl. 11. Samtalsguiden ät på plats i utställningssalarna 
söndagarna kl.14–15.

---------------------------------------
27.1–23.5.2010
ANTERO TAKALA: MINDSCAPES 1960–2010


”Landskapsfotografiet är besläktat med porträttfotografiet. I båda är 
det väsentliga att finna objektets personlighet. I porträttet är ögonen 
en väsentlig del av personligheten, i landskapsbilden är molnen 
landskapets ögon. ”Det är inte fråga om ett dokument över landskapet, 
utan om mitt eget sinneslandskap.”

Mindscapes 1960–2010 är en översikt över fotografikonstnären, professor 
Antero Takalas (f.1939) 50-åriga produktion. Nu bildar de över hundra 
fotografierna som för första gången ställs ut tillsammans en svartvit 
landskapsstudie, som är en lovsång till den finska naturen, det nordiska 
ljuset, sjölandskapen och Lappland. I samband med dessa visas också en 
serie porträttstudier av finländska scenkonstnärer från 60-talet.

Takala undersökte redan kring skiftet av 1960–1970 som den första 
finländska fotografen fotografiets uttrycksmässiga användning inom 
televisionen. De för den experimentella filmen och videokonsten 
betydelsefulla verken Romeo och Julia (1972) och Piha/Gården (1980), som 
hör till Fotografimuseets samlingar, finns båda på utställningen. 
Dessutom kan man på utställningen också få se en Photoshop av år 1972, 
dvs. den ”videofärgare” som skapades i Rundradions (YLE) 
planeringslaboratorium.

Antero Takala började som kameraman vid Rundradion 1960. Han blev 
småningom huvudfotograf vid Rundradion och pensionerades år 2002. Takala 
var med om att grunda gruppen Imago 6 år 1966. Han har fått det statliga 
priset i fotokonst två gånger, 1967 och 1973. År 1997 fick han 
hederstiteln professor. Efter den retrospektiva utställningen Mindscapes 
1960–2010 konstaterade Takala att han fortsätter att studera ljuset och 
landskapet för att försöka uppnå det omöjliga, dvs. en fullständig 
behärskning av naturljuset och sinneslandskapet.
Man kan bekanta sig med utställningen med hjälp av Mobilguiden 
(Kännykkäguide, på finska) Mera info: www.valokuvataiteenmuseo.fi

I samband med utställningen publiceras Antero Takalas bok Mindscape / 
Mielenmaisema som ges ut av Musta Taide.

Träff med konstnären
Antero Takala presenterar utställningen för publiken (på finska) 31.1 
kl. 14. Inträdesavgift till museet.
Antero Takala berättar om hur han arbetar (på finska) 25.4 kl. 14. Fritt 
inträde.

Utställingsguidning (på finska) på söndagarna kl. 13 och sista onsdagen 
i varje månad kl. 11. Samtalsguiden ät på plats i utställningssalarna 
söndagarna kl.14–15.

----------------------------------------------

LUCIA GANIEVA: ERMITAZHNIKI – MUSEIVAKTERNA

Finlands fotografiska museum 27.1–21.3.2010 (Projektrummet)

Eremitaget i St. Petersburg inhyser ett oräkneligt antal konstverk, som 
övervakas av en stor mängd museivakter. Den ryska-holländare fotografen 
Lucia Ganievas (f.1968) utställning Ermitazhniki -Museivakterna är en 
hyllning till dessa Eremitagets tysta arbetare och deras konstkännedom.

Lucia Ganieva har i sina porträtt ställt museivakterna på Eremitaget i 
jämbredd med de berömda målningarna. Som bakgrund för porträtten valde 
Ganieva verk i Eremitagets samlingar som enligt henne kommunicerar med 
museivakterna. Porträtten i utställningen Ermitazhniki - Museivakterna 
är från åren 2006–2007.

Lucia Ganieva bor och arbetar i Amsterdam. Hon utexaminerades från 
Fotoacademie i Amsterdam år 2007. Ganieva har deltagit i många 
internationella utställningar och hennes bilder har funnits i ett 
flertal publikationer.

Lucia Ganieva träffar elever i Finsk-ryska skolan under sitt besök i 
Finland.

Utställingsguidning (på finska) på söndagarna kl. 13 och sista onsdagen 
i varje månad kl. 11. Samtalsguiden ät på plats i utställningssalarna 
söndagarna kl.14–15.



TILLÄGGSINFORMATION OM ALLA UTSTÄLLNINGARNA:
Intendent Anna-Kaisa Rastenberger, 09-6866 3628, 050-5187619, 
anna-kaisa.rastenberger at fmp.fi
Amanuens Tiina Rauhala, 09-6866 3622, tiina.rauhala at fmp.fi

Tilläggsinformation om verkstäder, guidningar och utställningarnas 
kringmaterial:
Museilektor Erja Salo, (09) 6866 3620, erja.salo at fmp.fi
Guidebokningar: tfn 09-6866 360, ti–fre 9–12 eller satu.sormunen at fmp.fi

Utställningarna öppna ti–sö 11–18, Inträdesavgifter EUR 6/4/ Personer 
under 18 gratis. Processens utställningar gratis inträde. Finlands 
fotografiska museum, Kabelfabriken, Tallbergsgatan 1 G, 00180 
Helsingfors, tfn 09-6866 3621
www.valokuvataiteenmuseo.fi


-------------------------------------

SUSANNA MAJURI: THE WATER RESEARCHER'S DAUGHTER

Finnish Museum of Photography, Cable Factory, Helsinki, 27.1. 2009 – 
23.5.2010

The Water Researcher's Daughter is photographic artist Susanna Majuri’s 
(b. 1978) first large solo exhibition in Finland. Her fairy-tale-like 
photographs have already attracted attention in New York, St Petersburg, 
Tokyo, Reykjavik and elsewhere. The show includes Majuri’s earlier 
photographs along with totally new works made for the exhibition: 
Kultakolikot /Treasure (2009), Lumikettu/Arctic Fox (2009) and 
Vesiputous/Waterfall (2009). “My new pictures give me a childish 
euphoria: I’m writing in a language that I can’t even read yet!” Majuri 
says.

In recent years, water has become an even more central element in 
Susanna Majuri’s pictures. It is both a symbol and a protective, 
revelatory space, in which things such as sisterhood, friendship and 
erotic love between girls become possible. In her latest pictures the 
figures move around in underwater landscapes. Items such as a chocolate 
box found at a flea market with a flock of ducks that has just taken 
flight on its lid, or the wall of a Russian museum in winter have become 
the background landscapes to the photographs. Majuri has the pictures 
made into enormous wax cloths, up to six-metre-wide, which she then 
places at the bottom of a swimming pool. Her models dive down into the 
water in front of the cloth.

Majuri says she discovered water when she was looking for colours: 
“Colours contain subtle hints and you have to be humble with them. When 
I look really carefully, a colour can speak to me and ask me to 
construct a stage for it.” The locations for Majuri’s photographs have 
often been found in Iceland, Norway, the Faeroe Islands or Sweden. The 
photographer invites unknown, local people to be the models in her 
pictures. Even though the places photographed are recognizably Nordic, 
in Majuri’s photographs Nordicness is more than just a matter of 
geography. The colours create routes through the places. The way is also 
signposted in the works’ titles, frequently in the language of the 
country where the photographs were taken. The translations of the titles 
are significant: they may try to say the same thing as the original or 
to tell another story in another language.

Many of Susanna Majuri’s pictures have had their beginnings in music, 
fairy tales and stories. One of the earliest works in the exhibition, 
Sun Set River (2002), is a response to PJ Harvey’s The River (2001). In 
the song, the river takes away all pain and brings release. Meanwhile, 
in Mykines (2007) a white figure vanishes into whiteness – or emerges 
out of whiteness – depending on the attention and tenderness she 
receives, just like the invisible child in Tove Jansson’s book. Grimm’s 
fairytale The Star Money inspired the photographer to make Untitled 
(2007). In the fairytale a poor girl gives even her last item of 
clothing to a freezing-cold child and is left naked in the falling snow, 
which turns into silver coins.

Susanna Majuri is a graduate of Turku Arts Academy and the University of 
Art and Design Helsinki. She is represented by Galerie Adler of New York 
and Frankfurt. Majuri’s works have also frequently been shown in 
exhibitions of the University of Art and Design Helsinki’s The Helsinki 
School group. Majuri took the cover for Finnish rock band PMMP’s album 
Veden varaan (By water).

Susanna Majuri presents her exhibition (in Finnish) Sun 7.2. 2 pm and 
Sun 16.5. 2 pm. Museum entrance fee.

--------------------------------------
ANTERO TAKALA: MINDSCAPES 1960–2010

Finnish Museum of Photography, 27.1–23.5.2010

“Photographing the landscape is like portrait photography. In both, the 
essential thing is to capture the subject’s personality. In a portrait, 
the eyes are an essential part of the personality. In landscape 
photography, the clouds are the eyes of the landscape. […] This is not 
documentation of the landscape itself, but of my own mental landscape.”

Mindscapes 1960 – 2010 is a retrospective view of the 50-year oeuvre of 
photographic artist Professor Antero Takala (b.1939). The hundred-plus 
photographs now being shown together for the first time form a 
black-and-white landscape study; a paean to Finnish nature, to northern 
light, to lake landscapes, and to Lapland. The exhibition also includes 
a series of portrait studies of Finnish stage actors from the 1960s.
At the turn of the 1960s and 1970s, Takala was the first Finnish 
photographer to investigate the use of photography as a means of 
expression in television. The exhibition includes two major works of 
experimental film and video art, Romeo and Juliet (1972) and The 
Courtyard (1980), which belong to the Finnish Museum of Photography’s 
collection. Also on display is the 1972 Photoshop, i.e. “the video 
colouring agent” created in YLE’s (the Finnish Broadcasting Company) 
design laboratory.
Antero Takala began working as a TV cameraman at YLE in 1960. He retired 
from YLE as a Head Cameraman in 2002. Takala was one of the founders of 
the Imago 6 group in 1966. He was awarded the State Prize for 
Photographic Art in 1967 and in 1973. In 1997, he was given the honorary 
title of Professor. Takala says that, after the Mindscapes 1960–2010 
retrospective, he will continue studying light and the landscape, and 
aiming for the impossible, i.e. total mastery of natural light and the 
landscape of the mind.
The exhibition coincides with the release of the book Antero Takala 
Mindscape / Mielenmaisema by publishers Musta Taide.

Meet the Artist
Antero Takala introduces the exhibition to the public (in Finnish) at 2 
pm on 31.1. Museum entrance fee.
Photography as handicraft – Antero Takala talks about his working 
methods (in Finnish) at 2 pm on 25.4. Free entry.

------------------------

LUCIA GANIEVA: ERMITAZHNIKI – MUSEUM ATTENDANTS
Finnish Museum of Photography  27.1.–21.3.2010 (Project space)

The Hermitage Museum in St Petersburg houses an untold number of 
artworks, which are guarded by a large band of museum attendants. 
Russian/Dutch photographer Lucia Ganieva’s (b.1968)  exhibition 
Ermitazhniki – Museum Attendants is a tribute to these quiet workers of 
the Hermitage, and to their knowledge of art.

In her portraits Lucia Ganieva has elevated the Hermitage’s gallery 
attendants to stand alongside famous paintings. As the background to the 
portraits, Ganieva chose works from the Hermitage’s collection that she 
thought communicated in some way with the attendants. The portraits in 
the Ermitazhniki – Museum Attendants exhibition are from 2006–2007.

Lucia Ganieva lives and works in Amsterdam. She graduated from the 
Fotoacademie in Amsterdam in 2007. Ganieva has participated in numerous 
international exhibitions and her pictures have been published widely.

During her visit to Finland, Lucia Ganieva will meet students from the 
Finnish-Russian School.


FURTHER INFORMATION ON THE EXHIBITIONS:

Chief curator Anna-Kaisa Rastenberger +358 9 6866 3628, +358 05 518 
7619, anna-kaisa.rastenberger at fmp.fi
Curator Tiina Rauhala, +358 9 6866 3622, tiina.rauhala at fmp.fi

Further information on workshops, guided tours and supplementary program
Educational curator Erja Salo, +358 9 6866 3620, erja.salo at fmp.fi

Guided tours
Public free-of-charge guided exhibition tours (in Finnish): Sundays 1pm; 
conversational exhibition guide: Sundays 2-3pm. For pre-booked guided 
tours, call +358 9 6866 360, Tue-Fri 9am-noon, or email 
satu.sormunen at fmp.fi.
Exhibition hours: Tue–Sun, 11am–6pm.
Admission fees: €6 / €4 / €0. Process exhibitions are free-of-charge. 
The Finnish Museum of Photography, Cable Factory, Tallberginkatu 1 G, 
00180 Helsinki, tel. +358 9 6866 3621 / fmp at fmp.fi / www.fmp.fi.


-- 
Anna-Kaisa Rastenberger
Intendentti / Intendent / Chief curator
Suomen valokuvataiteen museo / Finlands fotografiska museum / The
Finnish Museum of Photography
Kaapelitehdas / Kabelfabriken / Cable Factory
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Puh./Tel. +358-50-518 7619

anna-kaisa.rastenberger at fmp.fi
www.valokuvataiteenmuseo.fi