[Nayttelyposti] Tapani Hietalahden näyttely Kaustisella 16.4. - 27.5.

[Elina Vuorimies]

JOKO TAI VAI SEKÄ ETTÄ

Tapani Hietalahden retrospektiivinen veistosnäyttely Kaustisella 16.4. –
27.5.2009

 

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin to 16.4. klo 19.00 Kansantaiteenkeskukseen!

 

Näyttelyn avaa kustantaja, runoilija J.K. Ihalainen. Luvassa myös
yllätyksellisiä performansseja. Avajaisten yhteydessä julkaistaan Tapani
Hietalahden uusin kirja Metsän peitto, jonka on kustantanut Palladium
Kirjat.

 

Rakennukset kuin taideteoksia – teokset kuin puhdasta anarkiaa

 

Näyttelyssä esitellään Tapani Hietalahden harvoin esillä olleita
tinaminiatyyreja, aikoinaan Pauanteelle valmistunut ukkosrumpu para- ja
shamanistisaiheisine puuveistoksineen sekä uusimpia teoksia. Hietalahden
kantaaottavia teoksia on näyttelyssä yhteensä toistasataa.

 

Hietalahden muotokieli lähti muotoutumaan 1970-luvulla ollessaan Saloran
tv-asentajana. Tästä ajasta kertoo näyttelyssä olevat hienostuneet ja
voimakkaasti venytetyt tinaminiatyyrit. Taiteilijalle tyypillinen väkevä
yhteiskunnallisuus ja ironia näkyvät jo näissä teoksissa. 

 

Hietalahti kävi 1990-luvun alkupuolella Kuurinkynnäksellä Liettuassa ja koki
voimakkaan inspiraation para-aiheesta. Tutkimuksista syntyi kirja (Para,
2001) sekä lukuisia näyttelyitä. "Para-ristiretki" alkoi Tampereen Telakalta
vuonna 2000, eikä se taiteilijan sanojen mukaan ”ota loppuakseen”.
Shamanistiset ja para-aiheiset teokset muodostavat näyttelyn keskeisen
sisällön. (Para on maatilan tai talon haltijankaltainen pelottava ja
voimakas olento. Paran tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja
varallisuuden kasvattaminen – kaikin keinoin.)

 

Näyttelyn keskeisiä teoksia ovat myös Sokean veitsenteroittajan
kengänkiillotuspukki ja Suokset (puiset käyrät sukset), joilla on hiihdetty
lukuisissa näyttelyissä ympäri Suomea. Uusin teos on varta vasten näyttelyä
varten valmistunut omakuva Toma Hauki ja sen sisältä kuuluva Euro-saarna
(jonka Hietalahti piti vuonna 1997 Mäntän kuvataideviikoilla).  

 

Näyttelyn yhteydessä näytetään myös Katariina Lillqvistin ohjaama
dokumenttielokuva Ukkosrumpu – Tapani Hietalahden maailmat. 

 

Näyttely on kuin mielimatka taiteilijan ajatusten luonnolliseen kulkuun.
Hietalahti kuuluttaa vanhaa traditiota ja kansanperinnettä sekä saarnaa
muinaissuomalaisuudesta – teoksin ja julkaisuin.  

 

Hietalahti on tullut tunnetuksi itseoppineena rakentajana ja sittemmin myös
taiteilijana. Hän nousi taidepiirien tietoisuuteen Kaustisella sijaitsevan
omaperäisen rakennuskompleksin Pauanteen pääarkkitehtina. Saunarakennelmat
(mm. Fiskars, Tampereen Telakka) ja shamaanirummut (ukkosrummut) ovat olleet
taiteen sekatyömiehen mielenkiinnon kohteita jo 30 vuoden ajan. 

 

Halsualta kotoisin olevan Tapani Hietalahden veistosnäyttelyt ovat saaneet
kiitosta eri puolilla Suomea. Viime syksynä Hietalahti muutti takaisin
kotitaloonsa ja virisi ajatus järjestää näyttely kotimaakunnassa. Hänen
edellinen näyttelynsä Keski-Pohjanmaalla on 1990-luvulta. 

 

Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto.

 

Lisätiedot ja lehdistökuvat: 

Elina Vuorimies, p. 040-86 444 75, elina.vuorimies at kaustinen.fi

Lauri Oino, p. 044-568 111, lauri.oino at kaustinen.fi

 

Eräs kollega toteaa seuraavaa Hietalahdesta: 

”Hietalahti kaihtaa taidekentän sisällä tehtävää määritelmää. Ihminen, joka
rakentaa semmoisella asenteella ja jolla on luontosuhde ja suhde
materiaaliin, puuhun ja käsittelee suomalaisia aineita, kuten Tapani, on
runoilija. Tapani on ilman muuta myös kuvanveistäjä; rakentaessaan talon,
Tapani rakentaa kuvan. Koko se elämisen tapa on varjokuvan tekoa siitä
elämästä, joka voisi olla. Suomalaisena oleminen on vaikeaa, kun tätä rataa
jatketaan. Mutta on paljon ihmisiä, jotka haluavat tavallista elämää, sitä
mitä se tässä maapallon kolkassa meille on ollut ja mitä se ykä edelleen
voisi olla.” 

 

Kustantaja J.K. Ihalainen puolestaan tutustui Hietalahteen 1990-luvulla,
jolloin Ihalainen kustansi tämän ensimmäisen kirjan Ihmisen kaltainen olento
(1993). Hietalahti oli aikaisemmin julkaissut anarkistista Pauanne-nimistä
lehteä. Ihalaisen mielestä Hietalahden kirjoituksissa tuntuu pohjanmaalainen
ääni. Kirjailijana ja runoilijana Hietalahden kieli on puhutun kaltaista,
karheaa ja maanläheistä.