[Nayttelyposti] Kotiveräjällä - Martta Wendelin Mikkelin taidemuseossa

[Larikka Anna-Maria]

Kotiveräjällä - Martta Wendelin
Mikkelin taidemuseo 21.11.2008-1.2.2009

Mikkelin taidemuseon näyttelyssä on esillä laaja kokonaisuus Martta Wendelinin tuotannosta. Mukana on Wendelinin keskeisten kuvitusten, satukuvien, postikorttien ja lehtien kansikuvien lisäksi myös maalauksia ja vesiväritöitä, jotka tulevat Taidemuseo Martta Wendelinin kokoelmasta Tuusulasta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn painopiste on Wendelinin tuotteliaimman kauden, 1920-1930-lukujen, teoksissa.

Martta Wendelin (1893-1986) on maamme tunnetuimpia ja merkittävimpiä kuvittajia, jonka ura kesti poikkeuksellisen pitkään 1910-luvulta 1980-luvun alkuun. Wendelin sai taidemaalarin koulutuksen Helsingin yliopiston piirustussalilla 1910-1916 opettajanaan Eero Järnefelt. Ensimmäiset kuvituksensa hän teki lastenlehtiin ja -kirjaan jo 1910-luvun lopulla. Wendelin työskenteli Porvoossa WSOY:n kuvittajana 1919-1925, minkä jälkeen hän jäi vapaaksi kuvittajaksi saadakseen enemmän aikaa maalaamiselle. Wendelin oli lahjakas maalari, joka osallistui maisemillaan ja henkilökuvillaan useisiin näyttelyihin 1920- ja 1930-luvuilla. Hän joutui vastentahtoisesti jättämään suuresti arvostamansa maalaustaiteen taka-alalle yhä lisääntyvien kuvitustöiden vuoksi. Myöhemmässä elämänvaiheessaan 1950-1970-luvuilla Wendelin oli suosittu muotokuvamaalari.

Martta Wendelinin kuvitustaide levisi suomalaisiin koteihin postikorttien, lehtien, lasten- ja nuortenkirjojen välityksellä. Postikorttiaiheita on jäljitetty noin tuhat, kansikuvia ja lehtikuvituksia hän teki lähes kuuteenkymmeneen lehteen. Tunnetuimmat kansikuvansa hän teki Kotiliesi -lehteen vuodesta 1923 alkaen. Wendelin oli aikansa merkittävin satukuvittaja, joka antoi visuaalisen ilmeen mm. Anni Swanin satuhahmoille ja Zachris Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjalle. Wendelinin kuvamaailma tuli tutuksi monelle lukijapolvelle myös aapisten ja oppikirjojen kautta 1930-luvulta 1960-luvulle saakka.

Wendelinin omaperäinen pelkistävä kuvitustyyli kehittyi 1930-luvulla. Varhaisvaiheen jugendhenkinen koristeellinen viiva ja Carl Larssonilta saadut vaikutteet väistyivät tyylitellyn, yhtenäisiä väripintoja korostavan otteen tieltä. Samalla aiemmat pehmeät värisävyt kirkastuivat ja vesivärit vaihtuivat pääsääntöisesti peiteväreihin. Maaseudun elämäntapaa ihannoivat kuvat kesäisine järvimaisemineen ja pellavapäisine lapsineen kehittyivät rinnan kuvien tyylimuutoksen kanssa.

1900-luvun alkupuolella Wendelin oli kuvituksillaan luomassa nuoren kansakunnan visuaalista perintöä ja kansallista identiteettiä. Hänen kuvissaan piirtyy työntäyteisen ja perhekeskeisen maalaiselämän ihannointi, idyllinen suomalainen kansankoti perushyveineen, tuttu ja turvallinen elämänpiiri. Wendelin tavoitti oman aikansa arvoja ja ihanteita heijastaviin teoksiinsa ajatonta arkkityyppiseksi koettua suomalaista sielunmaisemaa tavalla, joka koskettaa vielä tämänkin päivän katsojaa. 

Lisätietoja amanuenssi Anna-Maria Larikka, (015) 194 2422, anna-maria.larikka(at)mikkeli.fi

Mikkelin taidemuseo, käyntiosoite Ristimäenkatu 5, postiosoite Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli, www.mikkeli.fi/museot , museot(at)mikkeli.fi . Museo on avoinna ti-su 10-17, ke 12-19, la 10-13, ma suljettu. Loka-huhtikuussa perjantaisin vapaapääsy. Pääsymaksu aikuiset 4 EUR, opiskelijat 2,50 EUR, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmille opastuksia arkisin klo 8-17, puh (015) 194 2424, fax (015) 366 161,  museot(at)mikkeli.fi.