From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Tue Oct 1 12:39:28 2024 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Tue, 1 Oct 2024 09:39:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?12=2E10=2E2024_avautuva_Tiiti=C3=A4isen?= =?utf-8?q?_aika_-n=C3=A4yttely_tuo_Kirsi_Kunnaksen_runojen_valloittavat_h?= =?utf-8?q?ahmot_Mikkelin_taidemuseoon!?= Message-ID: Alexander Reichstein TIITIÄISEN AIKA Mikkelin taidemuseo 12.10.2024?2.3.2025 Vuosi 2024 on rakastetun akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen (1924?2021) 100-vuotisjuhlavuosi. Kuvataiteilija Alexander Reichstein on luonut Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen Tiitiäisen aika -näyttelyn, joka tuo runojen valloittavat hahmot Mikkelin taidemuseoon. Tiitiäisen ajassa kuljetaan satupolkua pitkin, ihmetellään lentävää lehmää, astutaan satupuun sisään, kurkistetaan Sadan lapsen taloon, kohdataan monenmoisia satuhahmoja sekä luetaan ja kuunnellaan runoja. Kirsi Kunnaksen runot levittäytyvät satupuun katveeseen teksteinä, kuvina, animaatioina ja ääninä. Näyttelykokemus saa syvyyttä runojen alkuperäisistä kuvituksista, joista jokainen sukupolvi tunnistaa oman aikansa. Tiitiäisen satupuu -runokirja uudisti ilmestyessään vuonna 1956 suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn. Lapsen maailmaan eläytyvät runot innoittivat runoilijaa jatkamaan aihepiirin parissa aina vuonna 2020 julkaistuun Tiitiäisen metsä -runokokoelmaan saakka. Huumoria, leikkimielisyyttä ja sanallista ilottelua tulvivat runot ovat saaneet rinnalleen oivaltavat kuvitukset aikansa parhaiden suomalaisten kuvittajien ? Maija Karman, Julia Vuoren, Kristiina Louhen, Christel Rönnsin, Pia Westerholmin ja Silja-Maria Wihersaaren ? tulkinnoista. Tiitiäisen aika -näyttelyn on alun perin tuottanut Päivälehden museo (nykyisin Median museo ja arkisto Merkki). Näyttely on ollut myös Muumimuseossa, ja siellä esitellyn, ja myös Mikkelin taidemuseossa nähtävän kuvituskokonaisuuden on kuratoinut Minna Honkasalo. Mikkelin taidemuseossa näyttely täydentyy FT, dosentti Sirke Happosen teksteillä Kunnaksen runoudesta sekä tiitiäiskirjojen eri kuvituksista. Avajaispäivänä la 12.10.2024 Tiitiäisen ajan satumetsässä seikkailevat runojen riemukkaat hahmot Tiitiäinen (Onni Sammatti), Herra Pii Poo (Tommi Liukkonen), Kani (Mona Vänskä) ja Siili (Iina Ikonen). Kokonaisuuden suunnittelu ja ohjaus Tarja Pyhähuhta, musiikin toteutus Niina Turunen, pukusuunnittelu Emmi Riippana, XAMK. Satuseikkailu on tuotettu yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus VEKKULAN kanssa. Alexander Reichstein (s. 1957) on lastenkulttuuriin erikoistunut kuvataiteilija, jonka tuotantoon kuuluu kirjankuvituksia, tilataideteoksia ja installaatioita. Hänen suunnittelemiaan mittavia näyttelyprojekteja on ollut esillä niin Suomessa kuin ulkomailla. Alexander Reichsteinin kuvittama kirja Gondwanan lapset sai Finlandia Junior -palkinnon vuonna 1997. Lastenkulttuurin valtionpalkinto myönnettiin hänelle vuonna 2008. Reichsteinin installaatio Repairing the Irreparable on parhaillaan esillä Sodan ja rauhan keskus Muistissa. https://www.reichstein.name Lisätiedot: amanuenssi Anna-Maria Larikka, anna-maria.larikka(at)sivistys.mikkeli.fi, 040 129 4967 Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Avoinna talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?16, varaukset museon toimistosta: 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. Kauppakeskuksen 2. kerroksessa sijaitsevaan taidemuseoon pääsee hissillä. From pinja.petaja at jarvenpaa.fi Thu Oct 3 11:09:26 2024 From: pinja.petaja at jarvenpaa.fi (=?utf-8?B?UGV0w6Rqw6QgUGluamE=?=) Date: Thu, 3 Oct 2024 08:09:26 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Koulu_+_taide_=E2=80=93_kauneusaistin_k?= =?utf-8?q?asvattamista_J=C3=A4rvenp=C3=A4=C3=A4n_taidemuseossa_6=2E10=2E2?= =?utf-8?q?024-23=2E2=2E2025?= Message-ID: Koulu + taide ? kauneusaistin kasvattamista 6.10.2024 -23.2025 Järvenpään taidemuseo Järvenpään taidemuseon uutuusnäyttely vie aikamatkalle koulujen taiteen äärelle 1900-luvun alusta nykypäivään. Miten maailma, koulu ja taide ovat muuttuneet? Näyttely juhlistaa lasten oikeutta taiteeseen osana Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyksen teemavuotta. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin (1863?1945) aloitteesta syntyi vuonna 1906 yhdistys Taidetta kouluihin, jonka tavoitteena oli tuoda taide jokaisen lapsen ulottuville. Näyttelyssä nähdään mm. Pekka Halosen osaluonnos monumentaalimaalaukseen Huviretki (1906), joka oli ensimmäinen Taidetta kouluihin -yhdistyksen tilaama teos. Soldan-Brofeldtin maalaus Viattomuus (1919) nähdään nyt ensimmäistä kertaa julkisesti ja se tuo esille taiteilijan kiinnostuksen paratiisin ja alastomuuden teemoihin. Esille nousevat myös Suomessa tuntemattomaksi jääneet tekijät, kuten ranskalainen kuvataiteilija Clementine-Hélène Dufau ja suomalainen taidemaalari Ida Silfverberg. Mitä tämän päivän koululaiset ajattelevat taiteesta koululla? Mukana näyttelyssä on myös Järvenpään koululaisten kokemuksia ja tulkintoja koulutaiteesta. Taidemuseon suosittu toiminnallinen näyttelytila, eli ?pedatila? on muuttunut vanhan ajan koululuokaksi, jossa voi mm. kokeilla kaunokirjoitusta, harjoitella matematiikkaa tai tutkia opetustauluja. Millaista oli käydä kotikoulua yli 100 vuotta sitten Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti Suvirannassa? Näyttelyn taiteilijat: Nils Jacob Blommér, Clémentine-Hélène Dufau, Maria Duncker, Magnus Enckell, Pekka Halonen, IC-98, Eero Järnefelt, Ida Silfverberg, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Louis Sparre, Ellen Thesleff ja Martta Wendelin. Näyttelyyn liittyy monipuolisia yleisötapahtumia, kuten taiteilijatapaamisia, puheenvuoroja ja opastettuja kierroksia Järvenpään koulujen taiteen äärelle. * Su 6.10. klo 13 Kuraattorin kierros. Näyttelyn kuraattori, FM, amanuenssi Jukka Cadogan * 13.10. klo 13: Puheenvuoro Koulujen taide kasvatuksessa ? Tutkija Oona Myllyntaus * Ke 16.10. klo 13: Syyslomapuuhaa koululaisille ? Opastettu kierros ja askartelupaja lapsille. * Ke 16.10. klo 16?17: Taidekävelykierros Kinnarin koululla ? Tule tutustumaan koulun julkiseen taiteeseen. * La 19.10. klo 11: Ikäkuu: Opastus Koulu + taide -näyttelyyn ? Erityisesti ikäihmisille suunnattu näyttelykierros. * La 2.11. klo 16?17: Reliefikierros Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla ? Ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Emil Cedercreutzin kipsireliefit. Reliefikierros entisellä Maatalousnormaalikoululla. * Su 10.11. klo 13: Taiteilijatapaaminen Maria Dunckerin kanssa ? Tule kuulemaan taiteilijan ajatuksia työskentelystään. * La 28.12. Klo 13. Koristellaanko joulumänty? Jouluteemainen opastus lapsille kokoelmanäyttelyssä Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. * Su 29.12. Klo 13 Jouluteemainen yleisöopastus kokoelmanäyttelyssä * Su 12.1. 2025 klo 13 Taiteilijatapaaminen IC-98. Visa Suonpää ja Patrik Söderlund eli kansainvälisesti palkittu taiteilijaduo IC 98 kertoo työskentelystään ja ideoistaan Järvenpään taidemuseolla. Koulu + taide ? kauneusaistin kasvattamista 6.10.2024?23.2.2025 Avoinna: loka-helmikuu ke-to klo 10-17, pe 10-14, la-su klo 10-17 Liput: 9/8/4 ? tai Museokortti, Kaikukortti Järvenpään taidemuseo taidemuseo at jarvenpaa.fi, 040 315 3881 Kirjastokatu 8, Järvenpää www.jarvenpaantaidemuseo.fi From ilona.hilden at mfa.fi Thu Oct 3 14:13:14 2024 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Thu, 3 Oct 2024 11:13:14 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Tekstiilitaiteilija_Maija_Lavonen_ja_ar?= =?utf-8?q?kkitehti_Marie-Jos=C3=A9_Van_Hee_valloittavat_v=C3=A4h=C3=A4ele?= =?utf-8?q?isell=C3=A4_eleganssillaan_Arkkitehtuuri-_ja_designmuseossa?= Message-ID: Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen ja arkkitehti Marie-José Van Hee valloittavat vähäeleisellä eleganssillaan Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 2025 Arkkitehtuuri- ja Designmuseo esittelee arvostetun ja rakastetun suomalaisen tekstiilitaiteilijan Maija Lavosen (1931?2023) elämäntyötä ennennäkemättömässä laajuudessa. Merkittävän arkistolahjoituksen ansiosta Lavosen työskentelytapa ja syvällinen ajattelu avautuvat näyttelyssä uudella tavalla. Samanaikaisesti avautuva Marie-José Van Heen soolonäyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea kansainvälisesti palkitun belgialaisen arkkitehdin suunnittelema koti alkuperäisessä mittakaavassaan. Maija Lavonen ? Hiljaisia monumentteja 31.1.?14.9.2025 "Töissäni etsin inhimillistä viestiä, haluaisin antaa jotain väsyneelle ihmiselle. Haluan välittää vaikkapa kesäisen valon kulun meren pinnalla, laineiden laulun, kallioluotojen punertavat sävyt ja auringon poltteen, kivien lämmön verkkaisten pilvien alla.? ? Maija Lavonen, 1984 Maija Lavonen (1931?2023) oli suomalaisen tekstiilitaiteen pioneeri, jonka käsissä tekstiili sai taiteen välineenä uusia ulottuvuuksia ja levittäytyi tilallisiksi teoksiksi. Vaate- ja painokangassuunnittelijana uransa aloittanut Lavonen perusti vuonna 1968 Helsinkiin avantgardistisen, muodin ja kuvataiteen rajapinnalla toimivan Poppi Boutique -yrityksen. Lavonen jättäytyi 1970-luvulla vapaaksi tekstiilitaiteilijaksi, ja nousi julkisiin tiloihin toteuttamiensa teosten myötä yhdeksi 1980-luvun suomalaisen tekstiilitaiteen kultakauden kärkinimeksi. Uutiskuvissa näkyvä sisäasianministeriön tekstiiliteos Luonto lähteenä on yksi hänen tunnetuimpia töitään. Lavonen oli pelkistämisen mestari, jolla oli ainutlaatuinen taito vangita luonnon harmonia ja valon liike kudoksiin. Taiteilijana hän eteni kokeillen ja etsi uteliaasti yhä tarkempia ilmaisun tapoja. Rohkeat innovaatiot, kuten kiven, teräksen ja optisten kuitujen mukaan ottaminen tekstiilitaiteeseen sekä syvällinen kunnioitus käden työtä kohtaan, tekivät hänestä esikuvan uusien sukupolvien suunnittelijoille ja taiteilijoille. Kokoluokassaan ainutkertainen Maija Lavonen ? Hiljaisia monumentteja nostaa esille Maija Lavosen taiteilija-arkiston, jonka Designmuseo sai kokoelmiinsa marraskuussa 2023. Arkistomateriaalin lisäksi Arkkitehtuuri- ja Designmuseon kokoelmissa on yli kaksikymmentä Maija Lavosen uniikkia tekstiiliteosta ja painokangasta. Näyttelyyn lainataan teoksia myös muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä. Marie José Van Hee ? Auringon maalaamia koteja 7.2.?14.9.2025 Kansainvälisesti palkitun belgialaisen arkkitehdin Marie José Van Heen herkkä ja vivahteikas arkkitehtuuri valloittaa museossa helmikuusta 2025 alkaen. Näyttely kutsuu tutustumaan arkkitehdin suunnittelemaan kotiin, jonka oleskelutilat rakentuvat tilaan aidossa mittakaavassaan. Vastapainona kaupungin hälinälle, Van Hee kutsuu astumaan vähäeleisen tilan rauhaan ja kokemaan sen kaikin aistein. Marie José Van Heen arkkitehtuurissa syvä paikallistuntemus yhdistyy ihmisen mittakaavaan, ja hillityt materiaalit löytävät paikkansa oivaltavissa pohjaratkaisuissa. Haluttu lopputulos syntyy vähitellen käsin piirtäen ja ideoita paikkaan sovittaen. Kokonaisuus on yllättävä ja odottamaton. Sisä- ja ulkotila ovat Van Heen arkkitehtuurissa tiiviisti yhtä. Pitkän elämäntyön arkkitehtina tehnyt Marie José Van Hee valmistui ammattiin Sint-Lucas School of Architecturesta vuonna 1974. Hän perusti oman arkkitehtitoimistonsa Gentiin vuonna 1990. Van Heen työt vaihtelevat yksityistaloista julkisiin tiloihin ja kulttuurirakennuksiin. Hän on toiminut myös vierailevana professorina ja kriitikkona useissa yliopistoissa.?Van Heen poikkeuksellinen kunnianhimo elämän ja arjen ympäristöjen suunnittelijana on tuonut hänelle useita arvostettuja tunnustuksia, viimeisimpänä Alvar Aalto -mitalin elokuussa 2024. ? Ilona Hildén Viestinnän asiantuntija Arkkitehtuuri- ja designmuseo Korkeavuorenkatu 23 00130 Helsinki +358 44 358 2175 ilona.hilden at mfa.fi www.mfa.fi www.designmuseum.fi Parasta juuri nyt: HS-artikkeli FIX-näyttelystä https://www.hs.fi/taide/art-2000010673241.html From Elina.toukola at mobilia.fi Fri Oct 4 09:02:11 2024 From: Elina.toukola at mobilia.fi (Elina Toukola) Date: Fri, 4 Oct 2024 06:02:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Pikkusportit_esill=E4_Mobiliassa?= Message-ID: Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla aukeaa uusi näyttely tänään perjantaina 4.10.2024. Pikkusportit on Fenno Galleriaan suunniteltu pienoisnäyttely, joka esittelee kymmenen erilaista näkemystä sporttisesta pikkuautosta. Otsikkona Pikkusportit on sangen ympäripyöreä, ja on vaikea tarkasti määritellä, mikä on pikkusportti ja mikä ei. Yleensä auto paljastaa sporttisuutensa joko muotoilullaan tai suorituskyvyllään, usein molemmin keinoin. Pikkusportit-näyttelyssä on nähtävillä näitä kaikkia vauhdikkaista Goggomobilista ja Opel Kadett Coupesta suorituskykyisiin Volkswagen Golfiin ja Peugeot 205 GTI:hin. Pikkusportit Mobilian Fenno Galleriassa 4.10.2024-31.8.2025. Lisätietoja: Petri Niemenmaa, kumppanuuspäällikkö, Mobilia, puh. 0400 425 063 petri.niemenmaa at mobilia.fi Tiedotusterveisin Elina Toukola * * * * * * * Elina Toukola viestintä puh. 044 033 9823 elina.toukola(at)mobilia.fi Auton ja tien museo Mobilia Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala mobilia.fi www.facebook.com/mobilia.fi www.rallimuseo.fi www.facebook.com/Rallimuseo From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Oct 8 13:05:28 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 8 Oct 2024 10:05:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Muotimaailman_sensaatio_Tyler_Mi?= =?windows-1252?q?tchell_tutkii_kuvissaan_kauneutta=2C_utopiaa_ja_Mustien_?= =?windows-1252?q?ihmisten_arkea_=96_n=E4yttelyn_Pohjoismaiden_debyytti_Va?= =?windows-1252?q?lokuvataiteen_museo_K1=3Ass=E4?= Message-ID: Tyler Mitchell: Wish This Was Real 25.10.2024?23.2.2025 Valokuvataiteen museo K1, Kämp galleria, Mikonkatu 1, Helsinki Tiedotustilaisuus torstaina 24.10.2024 klo 10?12 RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Wish This Was Real esittelee amerikkalaisen valokuvaajan Tyler Mitchellin kuvia lähes kymmenen vuoden ajalta. Mitchellin valokuvat rakentavat kauneudesta, utopiasta ja maisemasta visuaalisen kertomuksen, joka laajentaa käsitystämme Mustien ihmisten arjesta. Teoksissa haaveet paratiisista rakentuvat vasten historiallista taustaa, korostaen samalla arkielämän ja vapaa-ajan valovoimaisuutta. Saavutettuaan nuorena mainetta ja näkyvyyttä muotimaailmassa, Mitchell on tehnyt valokuvansa tunnetuksi niin rohkealla värienkäytöllään kuin vaivattomalla tyylitietoisuudellaan, joka toimii itseilmaisun ja itsemääräämisoikeuden kanavana. Hänen teoksensa ilmentävät muutosta, jonka ?The New Black Vanguard? -liike on tuonut muodin ja taiteen rajapinnalla liikkuvan valokuvan kulttuuriin. Mitchellin tapa kuvata Mustien vapaa-ajanviettoa on osaltaan vastarintaa myös väkivallalle ja syrjinnälle. Teokset osoittavat, kuinka muotokuvan kulttuuri voi olla juurtunut menneeseen, mutta synnyttää uusia, kuviteltuja tulevaisuuksia. Wish This Was Real on Mitchellin ensimmäinen näyttely Pohjoismaissa, ja kattaa laajalti hänen monipuolista taiteellista praktiikkaansa. Näyttely sisältää niin muotokuvia, joita on kuvattu Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Länsi-Afrikassa, kuin viimeisimpiä, kankaille ja peileille painettuja teoksia. Näyttely rakentuu kolmen teeman ympärille: ?Lives/Liberties? keskittyy muotokuviin ja nuoruuteen, ?Postcolonial/Pastoral? käsittelee maisemaa vapaa-ajanvieton ja yhteisöllisyyden näyttämönä, ja ?Family/Faternity? tutkii yhteisöllisen muistin säilyttämistä. Mitchell pyrkii kuvaamaan ihmisten välisen yhteyden ja leikin hetkiä, samalla tarkastellen valokuvan keskeistä roolia muovata sellaista maailmaa, jossa turvapaikan ja levon käsitteet ovat keskiössä. ?Toivon, että valokuvissani on rehellinen katse?, Mitchell sanoo. Tyler Mitchell: Whis This Was Real -näyttelyn ovat kuratoineet Aperturen johtava päätoimittaja Brendan Embser, sekä C/O Berlin Foundationin kuraattori ja ohjelmapäällikkö Sophia Greiff yhdessä Tyler Mitchell Studiosin kanssa. Tyler Mitchell (s.1995, Yhdysvallat) on Brooklynissa asuva taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Hän valmistui taiteiden kandidaatiksi elokuvan ja television koulutusohjelmasta New York University Tisch School of the Artsista vuonna 2017. Vuonna 2018 Mitchell sai tehtäväkseen kuvata Beyoncéa Amerikan Voguen syyskuun painokseen. Hän teki näin historiaa kuvatessaan lehden kannen ensimmäisenä Mustana valokuvaajana ollessaan 23-vuotias. Mitchellin töitä on lukuisissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kuten The Museum of Modern Art, New York; High Museum of Art, Atlanta, Georgia; Brooklyn Museum; Detroit Institute of the Arts; FOAM Fotografiemuseum, Amsterdam; Los Angeles County Museum of Art; Museum of Fine Arts, Boston; National Portrait Gallery, Washington, DC; ja Cleve­land Museum of Art. Mitchellin valokuvia on julkaistu laajasti myös lehdissä, kuten Aperture, Dazed, i-D, Interview, M Le Monde, Vanity Fair, Amerikan sekä Britannian Vogue, W, WSJ, ja Zeit Magazin. Mitchell on osallistunut lukuisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa: The New Black Vanguard (Aperture Gallery, New York); I Can Make You Feel Good (FOAM, Amsterdam, ja International Center of Photography, New York); Social Works II ja Chrysalis (Gagosian Gallery, Lontoo); Domestic Imaginari­es (SCAD Museum of Art, Savannah, Georgia); sekä Idyllic Space (High Museum of Art, Atlanta). Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From sinkka at kerava.fi Tue Oct 8 17:37:01 2024 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Tue, 8 Oct 2024 14:37:01 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Saven karnevaali valloitti Sinkan! Message-ID: SAVEN KARNEVAALI 5.10.2024-12.1.2025 Taide- ja museokeskus Sinkassa Keravalla Jasmin Anoschkin | Mariam Falaileh | Emma Helle | Veera Kulju | Maisa Majakka | Erkki Nousiainen | Meri Oivo | Mari Paikkari | Merja Ranki Nykytaiteen kuumimpiin nimiin kuuluu joukko taiteilijoita, joiden käsissä savi taipuu rikkaan rönsyileviksi muodoiksi ja voimaannuttaviksi tarinoiksi. Moni heistä työskentelee tai on työskennellyt Keravan Saviolle vuonna 2011 perustetussa taiteilijayhteisössä. Savion taiteilijayhteisön perustajiin kuului keraamikko ja kuvankuvanveistäjä Merja Ranki (1955-2019). Hänen elämänasennettaan kuvastavat Sinkan kokoelmaan kuuluvat hymyilevät omakuvat, jotka on tehty vaikean sairauden jo puhjettua. Taiteilijayhteisön muihin alkuperäisiin jäseniin lukeutuvat Keravan Taidemuseon ateljeetiloissa aikanaan työskennelleet ja tällä hetkellä kovassa nosteessa olevat Emma Helle ja Jasmin Anoschkin sekä tähän näyttelyyn "soivia veistoksia" tuonut Mari Paikkari. Taiteilijoiden taitavissa käsissä savi saa mitä yllättävimpiä muotoja ja sisältöjä. Karnevalistiset satuolennot kohtaavat taidehistorian sivuilta karanneet myyttiset hahmot, bilettävien tyttöjen todellisuuden, luonnon haavoittuvuuden ja yliaistillisen maailman kosketuksen. Aiheita lähestytään toisinaan räiskyvästi, toisinaan herkästi, mutta aina käsin työstäen. Viimeiset kymmenen vuotta Arabian taideosastolla työskennellyt Jasmin Anoschkin palaa nyt töihin Keravalle yhdessä Veera Kuljun kanssa. Museon tiloihin rakentuneessa ateljeessa syntyy mielikuvituksellisia olentoja, luonnon kuvastimia - tai jotain ihan muuta. Paikallisuus ja paikkasidonnaisuus näkyy myös muissa teoksissa. Meri Oivo ja Mariam Falaileh ovat molemmat suunnitellet teoksensa Sinkan tiloihin. Nuorten ihmisten kuvaajana tunnetun Maisa Majakan uusimpiin teoksiin kuuluvan veistoksen materiaalina on Keravan Saleniuksen mäen takaa kaivettu savi. Keravan kaupungin 100-vuotisjuhlan kunniaksi näyttelyssä on mukana myös keravalaisen itseoppineen Erkki Nousiaisen (1926-2016) keramiikkateoksia. Keramiikan lisäksi näyttelyssä on mukana muutamia puuveistoksia ja Nousiaisen "yliaistillisen vuoropuhelun" tuotteina syntyneitä maalauksia. Näyttelyyn on saatu valtionavustusta Museovirastolta. Lisätietoja: sinkka.fi TAPAHTUMIA Jasmin Anoschkin ja Veera Kulju työskentelevät näyttelytilassa arkisin vaihtelevasti loka-marraskuussa. Taiteeni tarinat Jasmin Anoschkin & Veera Kulju ke 30.10. klo 17.30 Emma Helle ke 27.11. klo 17.30 Maisa Majakka ke 11.12. klo 17.30 Material sound la 16.11.2024 & 4.1.2025. klo 13 Mari Paikkarin keramiikkaveistokset heräävät eloon monitaiteellisissa konserteissa. Anna Hakulan säveltämissä konserteissa tanssija ja neljä nykymuusikkoa soittavat instrumenttiensa lisäksi keramiikkaa. Yleisöopastukset ti 22.10., 19.11. & 17.12. klo 11.30 ke 9.10., 6.11., 4.12. & 8.1. klo 17.30 Syysloman perhepäivät ti-to 15.-17.10. klo 12-16 Lastensunnuntai 24.11. klo 12-16 Ohjelmistomuutokset mahdollisia. Taide- ja museokeskus Sinkka | Keravan museopalvelut Kultasepänkatu 2, Kerava www.sinkka.fi From maria.a.vanha-simila at jyu.fi Wed Oct 9 11:07:15 2024 From: maria.a.vanha-simila at jyu.fi (=?iso-8859-1?Q?Vanha-Simil=E4=2C_Maria?=) Date: Wed, 9 Oct 2024 08:07:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Minun_maaseutuni_-n=E4yttely_avaut?= =?iso-8859-1?q?uu_Suomen_maatalousmuseo_Sarassa_11=2E10=2E2024?= In-Reply-To: References: Message-ID: MINUN MAASEUTUNI -NÄYTTELY POHTII SUOMALAISTEN SUHDETTA MAASEUTUUN Suomen maatalousmuseo Sarassa avautuu 11.10.2024 näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta tähän päivään saakka. Minun maaseutuni -näyttely on valmistunut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen samannimisen tutkimushankeen kanssa. Vuosina 2021-2024 toteutetun tutkimushankkeen yhteydessä kerättiin suomalaisten maaseutumuistoja ja valokuvia sekä kartoitettiin maaseutuun liitettyjä merkityksiä ja tunteita. Lähes sata ihmistä ilmoittautui haastateltavaksi ympäri maata. "Maaseutu ei ole tärkeä ja merkityksellinen vain niille, jotka siellä asuvat vaan myös monille muille suomalaisille, " pohtii Maria Vanha-Similä, Minun maaseutuni -hankkeen tutkijatohtori Jyväskylän yliopistosta. "Luonto on usein Suomessa lähellä, monella maaseutujuuret eivät ole kovin kaukana. Kesämökit ja maaseudulla asuvat läheiset ihmiset tekevät maaseudusta tuttua myös kaupungeissa asuville. Myös korona-aika ja etätyön lisääntyminen osaltaan lisäsivät kiinnostusta maaseutua kohtaan." Suomen maatalousmuseo Sarka on ollut hankeen kumppani alusta lähtien. Hankkeessa on ollut keskeistä tutkimusaineistojen- ja tulosten avaaminen myös suurelle yleisölle ja näyttely koettiin hyväksi tavaksi esittää tietoa. Haastatteluissa korostuivat erityisesti lapsuuden ja nuoruuden kokemukset maaseudusta, minkä lisäksi ihmiset kertoivat suhteestaan nykypäivän maaseutuun ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Nämä ovat myös hallitsevia teemoja näyttelyssä. Näyttelyssä kerrotaan minkälaisia maatilan töitä nykynuorten isovanhemmat ovat tehneet lapsuudessaan, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoret viettävät aikaa nykyään. Minun maaseutuni -näyttely on sukellus lapsuuden ja nuoruuden maaseutuun heille, jotka asuvat tai ovat asuneet maaseudulla sekä niille, joille maaseutu merkitsee kesää ja loma-aikoja. Suurella osalla suomalaisista on jonkinlainen suhde maaseutuun. Mitä maaseutu merkitsee sinulle? Lukeutuiko lapsuutesi kesien kohokotiin souturetki katiskalle tai leikit heinäladossa? Muistatko sinisen taivaan heinäpellon yllä vai paarmojen tauottoman surinan? Tervetuloa näyttelyyn muistelemaan ja tunnelmoimaan yhdessä. Minun maaseutuni - Näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla on esillä Suomen maatalousmuseo Sarassa 11.10.2024 -11.1.2026. Lisätietoja näyttelystä: Maileena Vaajoensuu näyttelyamanuenssi maileena.vaajoensuu at sarka.fi sarka.fi Lisätietoja tutkimushankkeesta: Maria Vanha-Similä tutkijatohtori maria.a.vanha-simila at jyu.fi Lue lisää tutkimushankkeesta: www.minunmaaseutuni.fi Maria Vanha-Similä Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Etnologian ja historian laitos Minun maaseutuni -hanke www.minunmaaseutuni.fi www.mariavanhasimila.fi maria.a.vanha-simila at jyu.fi +358 50 473 2950 From merja.nummi at hyvinkaa.fi Mon Oct 14 10:48:34 2024 From: merja.nummi at hyvinkaa.fi (Nummi Merja) Date: Mon, 14 Oct 2024 07:48:34 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Museokeskus_Taikan_uusi_n=C3=A4yttely_k?= =?utf-8?b?w6RzaXR0ZWxlZSBsdW9ubm9uIMOkw6RyaS1pbG1pw7ZpdMOk?= Message-ID: Ääri - Petri Eskelinen, Antti Laitinen, Juhana Moisander ja Taneli Rautiainen 19.9.2024?12.1.2025 Museokeskus Taika, Hyvinkää Museokeskus Taikan syksyn näyttely tuo yhteen neljä suomalaista nykytaiteilijaa: Petri Eskelisen, Antti Laitisen, Juhana Moisanderin ja Taneli Rautiaisen. Näyttelyssä nähdään liikkuvaa kuvaa, valokuvaa ja vuorovaikutteisia teoksia, jotka käsittelevät erilaisia ääri-ilmiöitä. Erityisen kiinnostuneita taiteilijat ovat luonnon ääri-ilmiöistä ja hetkistä, jolloin luonto näyttää voimansa. Heitä kiinnostavat kokemukset, joiden aikana luonto muuttuu tutusta ja turvallisesta uhkaavaksi tai pelottavaksi, sekä hetket, jolloin aistimme muutoksen olevan tulossa, mutta emme vielä tiedä, miten se vaikuttaa meihin. Näyttelyn teokset käsittelevätkin jännitteitä. Katsoja pääsee ihmettelemään, miltä myrsky tuntuu sisällä museotiloissa, lentämään huimaavan pimeyden halki sekä pohtimaan luontoa ja paikkaamme sen osana. Teokset tutkivat, miten taiteen keinoin on mahdollista luoda kokemuksia, jotka saavat ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi luonnon edessä. Taiteilijat ovat saman sukupolven tekijöitä, jotka työskentelevät eri medioiden ja materiaalien parissa. Näyttelyn taiteilijoita yhdistääkin keksijämäinen työote, tarkka työnjälki sekä teosten vahva tunnelma. Teoksia katsoessa voi nähdä niihin käytettyjen työtuntien määrän. Näyttelyn liittyy myös oheisohjelmaa mm. 15.-20.10. syyslomalla taidepaja ja muuta puuhaa La 9.11. klo 14 Ääri-näyttelyn taiteilijatapaaminen 9.-10.11. isänpäiväviikonlopun paja Ke 20.11. klo 14 yleisöopastus Ääri-näyttelyyn La 30.11. joulunavaus Hyvinkäällä Ke 11.12. klo 14 yleisöopastus Ääri-näyttelyyn Avoinna 12.1.2025 saakka: ti-pe 12-18 la-su 11-17 Poikkeusaikataulut nettisivuilta. Liput: 9/6/0 ? tai Museokortti Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää www.museokeskustaika.fi From marja.puukka at kotka.fi Mon Oct 14 13:05:06 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 14 Oct 2024 10:05:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?TsOkeXR0ZWx5dGllZG90ZS4gTWlrw6QtbWlr?= =?utf-8?q?=C3=A4-kaupunki_Merikeskus_Vellamossa=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Mikä-mikä-kaupunki Iloinen ja värikäs näyttely lapsille ja heidän aikuisilleen Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka 15.10.2024-6.1.2030 Laivan torvi törähtää, lokki liitää torin yllä, ilmassa tuoksuvat leipä ja suolainen meri. Mikä-mikä-kaupungissa on jotain hyvin tuttua. Hmm, sehän taitaa olla kotoisa merikaupunki Kotka! Jotain vallan merkillistä kaikessa kyllä on. Kadut, talot, penkit ja vessanpönttökin ovat ihan väärän kokoisia, ja korttelit ovat kiepsahtaneet väärin päin ? ainakin aikuisten mielestä. Kymenlaakson museon Mikä-mikä-kaupunki-näyttelyssä kotkalainen kaupunkikuva ja paikallisidentiteetti heräävät eloon yhteisissä leikeissä koko perheen mielikuvitusta ja luovuutta kutkutellen. Esiin nostetaan eri sukupolville yhteisiä kulttuuriympäristöjä, kaupunkimaisemia ja -arkkitehtuuria sekä ihan tavallista arkielämää ? lasten veikeästä vinkkelistä katsottuna. Leikkiä ja kaupunkisuunnittelua Mikä-mikä-kaupunkiin on rakennettu monia paikalliseen elämänmenoon liittyviä ympäristöjä. Tori, kaupat, urheilukenttä, kauppakeskus, satama, meri, korttelit, lähiö, rintamamiestalo, kerrostalo, koulu ja lähimetsä ? näissä tutuissa paikoissa voi heittäytyä leikkiin ja päästää oman mielikuvituksensa lentoon. ?Näyttelyä on rakennettu kuten oikeaa kaupunkia?, kertoo Kymenlaakson museon tutkija Jaana Kataja. ?Yleiskaava ja asemakaava eli näyttelyn pohjapiirustus ja graafinen suunnittelu ovat tosin menneet ihan mukkelis makkelis. Mikä-mikä-kaupungissa kyllä kerrotaan, miten oikeakin kaupunki rakennetaan. Toivomme, että näyttelykävijät jakaisivat oman visionsa vastuullisesta asuinympäristöstä ja siitä, millaisessa kaupungissa he haluaisivat tulevaisuudessa elää.? Yhteinen kokemus kaikenikäisille Näyttelyssä on puuhaa, muisteltavaa ja koettavaa sekä nykyisille että entisille lapsille. Erilaisten elinympäristöjen lisäksi vastaan voi tulla monenlaisia kaupungissa eläviä eläimiä ja asukkaita eri vuosikymmeniltä. Tuttavuutta voi tehdä vaikkapa nelivuotiaan Margaritan, teini-ikäisten Piian ja Markon, vasta-avioituneen Hakalan nuorenparin tai juuri leskeksi jääneen Unto-papan kanssa. Pienimmät viihtyvät rakennellessaan värikkäitä taloja tai pötkötellessään lähimetsän sammalmättäillä. Ja onpa näyttelyssä myös huippuhauska liukumäki! Leikkien lomaan on annosteltu sopivasti tietoa ja menneiden vuosikymmenten ajankuvaa aikuistenkin iloksi ja opiksi. Täällä sopii tehdä nostalgiaretki omien muistojen kotikaupunkiin. Mikä-mikä-kaupunki on ennen kaikkea mahdollisuus yhdessäololle ja kohtaamisille. Näyttelyssä rakennetaan yksissä tuumin tulevaisuuden kaupunkia, joka on tasa-arvoinen, mahdollistava, vastuullinen ja kestävä ? vielä vuosikymmenien päästäkin. Tämä on kotimme leikkisä ja lystikäs, rakas kaupunkimme jännittävä ja siivekäs. Kirjavia taloja ja tehtaita suuria, pärskiviä koskia ja hassusti nimettyjä saaria. Mediakuvat: Mikä-mikä-kaupunki on toiminnallinen näyttely, jossa voi kokeilla taitojaan kiipeilyseinällä. Mikä-mikä-kaupunki. Kuva Jenni Kruuti. https://drive.google.com/file/d/1AhGTAYyaaZ2_efS_LOgVLDW8h3JYjANt/view?usp=sharing Pötköttelyä lähimetsän sammalmättäillä. Mikä-mikä-kaupunki. Kuva Jenni Kruuti. https://drive.google.com/file/d/1aXiLpr34rgRqMUDvmMvr0CT3us0SVBVT/view?usp=sharing Kotkalaisuuden ytimessä possokojulla. Mikä-mikä-kaupunki. Kuva Jenni Kruuti. https://drive.google.com/file/d/19cFxC5cmVwpj5vJk_RK6f90HQPeBUBE1/view?usp=sharing Lisätiedot: Tutkija Jaana Kataja, Kymenlaakson museo, 040 350 6358, jaana.kataja at kotka.fi Merikeskus Vellamossa toimivat Kymenlaakson museo, Suomen merimuseo, museokauppa Plootu, ravintola Laakonki ja Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut. Löydät meidät Kotkan Kantasatamasta. Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, 48100 Kotka info at merikeskusvellamo.fi, 040 350 0497 www.merikeskusvellamo.fi www.kantasatama.fi Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi From tiedottaja at kuvataideviikot.fi Tue Oct 15 15:29:19 2024 From: tiedottaja at kuvataideviikot.fi (=?UTF-8?Q?Tiedottaja_M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikot?=) Date: Tue, 15 Oct 2024 15:29:19 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?XXIX_Kuvataideviikkojen_kuraattoriksi_K?= =?utf-8?q?rister_Gr=C3=A5hn?= In-Reply-To: <46194fd34a61ac8a782eab3761fb0656@kuvataideviikot.fi> References: <52b2f1673ba04666094ecf2e2847f4b2@kuvataideviikot.fi> <1342db3b4086a62aa72c8c9c7f62564a@kuvataideviikot.fi> <667ed189608f4a518b68fd08f2d45be5@kuvataideviikot.fi> <46194fd34a61ac8a782eab3761fb0656@kuvataideviikot.fi> Message-ID: <351e7c1fbcea6935acb5c2e6a359aa51@kuvataideviikot.fi> MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKKOJEN VUODEN 2025 KURAATTORI ON KRISTER GRÅHN XXIX Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2025 kuraattoriksi on valittu Krister Gråhn. Hän on toiminut laaja-alaisesti taiteen kentällä 2000-luvun alusta lähtien. Henkilökohtaisen taiteellisen työnsä lisäksi hänellä on pitkä historia ruohonjuuritason yhdistystoiminnassa, taidelehtien toimittamisessa sekä käytännön taidemuseotyössä. Viime vuodet hän on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemian Praxis Master?s Programme in Exhibition Studies -ohjelmassa kuratointia ja taiteen esittämiskäytäntöjä. Vuonna 2023 Gråhn tuotti ja kuratoi osana opintojaan Mäntän äärellä -näyttelyt kymmeneen paikalliseen myynnissä olleeseen asuinkiinteistöön. Seuraava hänen kuratoimansa näyttely on marraskuussa Tampereella Finlaysonin alueella avautuva FLASH4 ? Uusi pimeä - Valotaiteen biennaali. VAHVA & PITKÄ SUHDE KUVATAIDEVIIKKOIHIN Turussa syntynyt, Pohjanmaalla kasvanut ja Limingan, Imatran, Tampereen ja Helsingin kautta kiertänyt Gråhn muutti Mänttään vuonna 2011. Mäntän kuvataideviikoilla hän muistaa vierailleensa ensi kertaa vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2008 hän osallistui näyttelyyn taiteilijana, ja sen jälkeen hän työskenteli useana vuonna vapaaehtoisena Kuvataideviikkojen rakennustiimissä. Viimeisen 13 vuoden ajan hän on kokenut Kuvataideviikot paikallisesta näkökulmasta. TAITEEN SANALLISTAMISEN HAASTE Gråhnille taide on ennen kaikkea kommunikaatiota. ? Seuratessani oman lapseni kasvamista, pohdin usein sitä, miten lapset ajattelevat, ennen kuin he oppivat puheen ja sanojen merkityksen. Taaperot yhdistelevät eri aistien tuottamia tunteita, joita he oppivat vasta myöhemmin sanoittamaan. Aikuisena sanat tuntuvat peittävän tämän kyvyn alleen. Onko taide se väline, joka on verrattavissa tähän sanattomaan päättelykykyyn, ja joka vapauttaa meidät sanojen kahleista, hän miettii. Taiteen sanallistamisyritykset ovat Gråhnille ikuinen pohdinnan aihe. TYÖTÄ TAITEEN YMPÄRISTÖVASTUUN JA SAAVUTETTAVUUDEN PUOLESTA Krister Gråhnille uusi ja ennennäkemätön eivät ole taiteen kohdalla itseisarvoisia, eikä hän usko taiteen kertakäyttöisyyteen. Hän pohtii työskennellessään usein sitä, miten kuvataiteen kenttä voisi ottaa ? niin paikallisesti kuin globaalistikin ? kokonaisvaltaisemman vastuun ympäristöstään. Hän kokeekin yhdeksi tämän hetken kuratoinnin tärkeimmistä tehtävistä vakiintuneiden toimintatapojen uudelleen tarkastelemisen juuri tästä näkökulmasta. Taide voi elää ainoastaan erilaisten yleisöjen näkemyksistä, ja teokset ansaitsevat erityyppisiä kuratointeja elinkaarensa aikana. Gråhn on tietoisesti järjestänyt näyttelyitä vakiintuneiden taidekeskusten lisäksi myös pienemmillä paikkakunnilla. Hänen taiteellisen työskentelynsä tavoitteena on monipuolisen taideyleisön saavuttaminen ja kuvataiteen tasavertaisen saavutettavuuden kehittäminen. OMA JÄLKI KUVATAIDEVIIKKOJEN JATKUMOON... Gråhn toivoo jättävänsä oman jälkensä Kuvataideviikkojen historiaan, kuten aiemmatkin kuraattorit. Hänen tavoitteenaan on luoda luonteva jatkumo ja keskusteleva narratiivi tapahtuman historiaa kunnioittaen. Kuratointiinsa hän pyrkii suhtautumaan jatkuvana prosessina ennemmin kuin vain alkavana ja päättyvänä projektina. ? Ensi vuonna ei tehdä tai rakenneta mitään sinänsä uutta, mutta osana perinteistä taidenäyttelyä tarkastellaan myös erilaisia jo olemassa olevia toimintoja, lomitetaan niitä toisiinsa sekä katsotaan, millaista yhteisöllisyyttä tästä syntyy taiteen keinoin, hän kuvailee. XIXX Kuvataideviikkojen teema ja taiteilijat julkistetaan helmikuussa 2025. LISÄTIETOA www.kuvataideviikot.fi www.facebook.com/kuvataideviikot www.instagram.com/kuvataideviikot www.x.com/kuvataideviikot From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Tue Oct 22 10:10:38 2024 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Tue, 22 Oct 2024 07:10:38 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Heraj=E4rven_haltijoita_ja_Irene_M?= =?iso-8859-1?q?endelin_6=2E11=2E2024-26=2E1=2E2025?= Message-ID: Herajärven haltijoita Irene Mendelin Näyttelyt Saarijärven museossa 6.11.2024-26.1.2025 Herajärven haltijoita -näyttely kertoo Saarijärven kirkonkylän vesistön ympäristön tilojen ja asukkaiden värikkäistä vaiheista sekä järven käytöstä. Herajärven rannoilla oli kestikievareita ja kulttuurikoteja. Järven rannoilla on asunut monia tunnettuja saarijärveläisiä ja se on edelleen viihtyisä asuinmiljöö. Myös Saarijärven museo ja Toivi Järvisen taidekoti sijaitsevat Herajärven kauniissa maisemassa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Saarijärven museon ystävät ry:n kanssa. Ystäväyhdistyksen jäsenet ovat keränneet ja kertoneet muistitietoa sekä lahjoittaneet ja lainanneet valokuvia, arkistoa ja esineitä näyttelyyn. Näyttelytekniikassa hyödynnetään ystäväyhdistyksen museolle hankkimia kosketusnäyttöjä. Irene Mendelin (1864-1944) oli Suomen ensimmäinen omia runokokoelmia suomeksi julkaissut naisrunoilija. Hän syntyi Jyväskylässä ja asui Saarijärvellä vuosina 1929-1944. Runoilijan syntymän 160-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty näyttely esittelee hänen runouttaan, sen innoittajia ja aiheita sekä Mendelinin elämää, monia työrooleja ja hänen tekemäänsä monipuolista järjestötyötä. Mendelin oli oman aikansa aktiivinen vaikuttaja ja hänen kauttaan piirtyy myös kuva Suomen historian tärkeästä aikakaudesta 1800-luvun lopulta aina toiseen maailmansotaan saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jussi Mendelinin kanssa. Näyttelyiden avoimia avajaisia vietetään Saarijärven museossa tiistaina 5.11.2024 klo 18-20. Lämpimästi tervetuloa! Saarijärven museo Herajärventie 2, Saarijärvi Avoinna 6.11.2024-26.1.2025 ke-su 12-17 Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi From ilona.hilden at mfa.fi Thu Oct 24 11:08:05 2024 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?Windows-1252?Q?Ilona_Hild=E9n?=) Date: Thu, 24 Oct 2024 08:08:05 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Arkkitehtuuri-_ja_designmuseo_es?= =?windows-1252?q?ittelee_uuden_puolen_Tove_Janssonista_syksyll=E4_2025?= Message-ID: ARKKITEHTUURI- JA DESIGNMUSEO ESITTELEE UUDEN PUOLEN TOVE JANSSONISTA SYKSYLLÄ 2025 Arkkitehtuuri- ja designmuseo 10.10.2025?syksy 2026 Tove Jansson tunnetaan loistavana kirjailijana ja kuvataiteilijana, minkä lisäksi hän oli mestarillinen tilojen luoja. Muumi 80 -juhlavuosi huipentuu Arkkitehtuuri- ja designmuseossa lokakuussa 2025 avautuvaan näyttelyyn, joka tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman Toven ja Muumien maailmaan. Näyttelyssä tutustutaan siihen, miten Tove Jansson näki arkkitehtuurin ja muotoilun omassa elämässään, ja miten se ilmenee Muumilaakson tarinoissa. Tove Janssonin kuvaamat maailmat, niin kirjallisessa kuin kuvallisessa muodossa, ovat piirtyneet monien mieliin jo lapsuudessa monitasoisina turvan ja lohdun kuvina. Muumitalossa kodin lämpö sekä elämän mullistukset ja mysteerit ovat sopuisasti läsnä ? ja ovi on kaikille aina auki. Näyttelyssä kuljetaan polku Toven lapsuudesta hänen elämäänsä taiteilijana kaupungissa, kesiin saaristossa ja Muumitaloon, josta useimmat hänet muistavat. Ennennäkemättömien kokoelmanostojen kautta esille piirtyvät yksityiskohtineen Tove Janssonin omat arjen ympäristöt, ateljeekodit, kesämökit ja lapsuuden leikkien luolat. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa. ? Ilona Hildén Viestinnän asiantuntija Arkkitehtuuri- ja designmuseo Korkeavuorenkatu 23 00130 Helsinki ilona.hilden at mfa.fi +358 44 358 2175 www.mfa.fi www.designmuseum.fi From hannu.heikkila at eemil.fi Thu Oct 24 12:51:17 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Thu, 24 Oct 2024 12:51:17 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Romurinsessa=2C_Mikko_Valtonen_ja_Juhan?= =?utf-8?q?nuskisoista_GP-kisoihin=3A_Lapinlahden_kunnan_150-vuotisjuhlavu?= =?utf-8?q?oden_n=C3=A4yttely_Taidemuseo_Eemiliss=C3=A4_25=2E10=2E2024?= =?utf-8?b?4oCTNS4xLjIwMjU=?= Message-ID: Hehkua ja virkeätä liikettä: Lapinlahden kunnan 150-vuotisjuhlavuoden näyttely Romurinsessa, Mikko Valtonen ja Juhannuskisoista GP-kisoihin Taidemuseo Eemil 25.10.2024?5.1.2025 Lapinlahti tunnetaan taide- ja liikuntapitäjänä ? myös Taidemuseo Eemilin syksyn näyttelyssä yhdistyvät taide ja urheilu uudella tavalla. Esillä on palkitun lapinlahtelaisen ITE-taiteilija Romurinsessan teoksia ja kunnan tuoreimpina taidehankintoina kuvataiteilija Mikko Valtosen tuotantoa. Taidemuseon Studiossa on Juhannuskisoista GP-kisoihin -näyttelyosio, joka sisältää nostalgisia ja tunteita herättäviä valokuvia, videokoosteen ja muuta yleisurheilukisojen rekvisiittaa lähes 50 kertaa järjestetyistä yleisurheilukilpailuista. Romurinsessa eli Marjut Kauppinen (s. 1973) on vuoden 2022 ITE-taiteilija, joka asuu ja työskentelee Lapinlahden Korpijärvellä. Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallisen tunnustuksen saanut Romurinsessa tekee taidetta kierrätysmateriaaleista. Nimi Romurinsessa syntyi yli 15 vuotta sitten, kun viriketoiminnan ryhmässä eräs mummo totesi kierrätysaineksista tehdyn teoksen nähdessään, että ?kyllä sinä out melekonen Romurinsessa?. Osuva ja mieluisa nimi tarttui käyttöön. Näyttelyn taide vie katsojansa Romurinsessan ITE-taidepiha Onnelan maailmaan eläinaiheineen. Lisäksi vanhat mallinuket ovat kokeneet osaavissa käsissä muodonmuutoksen, ja nyt ne hehkuvat värien ja korujen peittäminä. Näyttelytyöt ovat pääosin tältä ja edelliseltä vuodelta. Kuvataiteilija Mikko Valtonen (1968?2019) tunnetaan iskevistä sarjakuvista ja suurikokoisista värikkäistä maalauksista. Valtonen kasvoi Siilinjärvellä ja asettui asumaan Lapinlahdelle Pällikkään entiselle koululle vuonna 1998. Lapinlahden kunta on hankkinut taidekokoelmaansa yhteensä yli 90 Valtosen teosta ja luonnosta, jotka ajoittuvat opiskeluajoilta aina 2010-luvulle saakka. Näyttelyssä painottuvat yhtäältä 1990-luvun maalaustaide, jolla Valtonen saavutti valtakunnallista mainetta, ja toisaalta Pällikkäällä syntynyt veistoksellinen taide, johon Valtonen sai inspiraatiota ympäröivästä luonnosta. Lapinlahdella järjestettiin vuosina 1972?2021 yhteensä 49 kertaa valtakunnallisesti merkittävä urheilutapahtuma, joka tunnetaan niin Juhannuskisoina kuin Savo Games ja Motonet GP -yleisurheilukilpailuina. Juhannuskisoista GP-kisoihin -näyttelyosiossa on katsottavana ennennäkemätöntä, kisahuumaa ja muistoja herättävää materiaalia kisoista ja kisakenttien ulkopuolelta, kuten tilanne- ja urheilijakuvia sekä koostevideo vuosien 1986?2021 parhaista paloista. Näyttelyn kuvataulut ovat myytävänä, ja tuotto käytetään lapinlahtelaisten lasten ja nuorten kulttuurin ja liikunnan tukemiseen. Taide- ja urheiluteemainen näyttelykokonaisuus juhlistaa 150 vuotta täyttävää Lapinlahden kuntaa. Näyttely on tuotettu yhdessä Lapinlahden kunnan kanssa. Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti to?pe klo 11?16, la?su klo 11?15. Suljettu pyhäinpäivänä 2.11., itsenäisyyspäivänä 6.12. ja joulun aikaan 26.12.2024. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From mirkka at museoleikki.fi Fri Oct 25 18:43:29 2024 From: mirkka at museoleikki.fi (Mirkka Hekkurainen) Date: Fri, 25 Oct 2024 18:43:29 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Reima_-_80_vuotta_leikin_iloa_-_juhlan?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_29=2E10=2E2024_alkaen_Museo_Leikiss=C3=A4?= Message-ID: Hei! Avaamme uuden näyttelyn Museo Leikkiin ensi tiistaina 29.10.2024. Pienoisnäyttely kertoo viihdyttävästi leikillä ja nostalgialla höystettynä suomalaisen lastenvaatemerkin Reiman 80-vuotisen tarinan. *Armeijan ylijäämämateriaalien kierrättäjästä maailman johtavaksi toiminnallisten lastenvaatteiden merkiksi* Reima ? 80 vuotta leikin iloa -juhlanäyttely Museo Leikissä 29.10.2024 alkaen Museo Leikissä, Espoon Tapiolassa, avautuu lokakuun lopulla leikin täyteinen pienoisnäyttely suomalaisen lastenvaatemerkin Reiman 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. *Reima - 80 vuotta leikin iloa* -juhlanäyttely on avoinna 29.10.2024 ? 9.3.2025 ja se kertoo viihdyttävästi leikillä ja nostalgialla höystettynä, miten Reiman vaatteet ovat mahdollistaneet ulkoleikit eri vuosikymmeninä. Tule katsomaan ja kokemaan, miten perheiden pukeminen alkoi armeijan ylijäämämateriaaleista ja kuinka Reimasta kehittyi innovatiivisen tuotekehityksen avulla maailman johtava toiminnallisten lastenvaatteiden merkki! Museonjohtaja Johanna Rassi kertoo: *?Museo Leikki haluaa näyttelytoiminnassaan tuoda leikin mahdollisuuksia ja mahdollistajia monipuolisesti esiin. Yhteistyö Reiman kanssa on mielenkiintoinen uusi avaus museolle nostaa jalustalle suomalaisen lapsuuden ja leikin historiaa lastenvaatteiden ja niihin liittyvien merkitysten ja innovaatioiden välityksellä.?* *"Reima on jo kahdeksan vuosikymmenen ajan vienyt maailmalle suomalaista ajattelutapaa: lasten pitää saada ulkoilla joka päivä. Meillä onkin nyt jo neljä sukupolvea, jotka ovat taaperosta asti voineet mukavasti ulkoilla Reima-pukineissa ympäri vuoden! Tätä on syytä juhlia, ja yksi hyvä keino on tämä näyttely, joka omalta osaltaan lisää tietoisuutta hauskojen ulkoleikkien tärkeydestä",* iloitsee Jenna Roth, Reiman Marketing Specialist. Esillä näyttelyssä on retroja Reiman lastenvaatteita ja nostalgisia mainoksia eri vuosikymmeniltä. Mukaan on tuotu paitsi leikkitietoa eri ajoilta myös leikkipaikkoja, joissa voi kokeilla eri vuodenajoille tyypillisiä leikkejä. Kaikenikäisille sopiva näyttely on Museo Leikin ja Reiman yhteistuotantoa. Kuvia näyttelyyn liittyen löytyy Museo Leikin sivuilta: https://museoleikki.fi/medialle/pressikuvat/ Lisätietoja: Museo Leikin museonjohtaja Johanna Rassi, johanna.rassi at museoleikki.fi, 050-576 7677 Reiman Marketing Specialist, Nordic countries and Baltic Jenna Roth, jenna.roth at reima.com, 040-716 1643 Kaikenikäisille sopiva näyttely tehdään yhteistyössä Reiman kanssa. Reima ? 80 vuotta leikin iloa -juhlanäyttely on avoinna 9.3.2025 saakka. Tervetuloa! -- Mirkka Hekkurainen amanuenssi 050 589 4372 mirkka at museoleikki.fi Museo Leikki Ahertajantie 3 02100 Espoo --