From Sallamaari.Paavola at ouka.fi Fri Nov 1 11:03:49 2024 From: Sallamaari.Paavola at ouka.fi (Paavola Sallamaari) Date: Fri, 1 Nov 2024 09:03:49 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Maja-n=E4yttely_avautuu_Oulun_taid?= =?iso-8859-1?q?emuseossa_15=2E11=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Majassa avataan tilaa unelmille ja pohditaan, kuinka tilat muodostuvat Miten löytää oma paikka? Kenelle yhteiskunnassamme on tilaa? Miten tilat muodostuvat ja miten niitä rakennetaan? Tilallisista teoksista ja veistotaiteesta ammentavassa yhteisnäyttelyssä avataan tilaa unelmille ja kurkotellaan kohti muutosta ja kasvua. Näyttelyn teokset kutsuvat yhdessäoloon ja ihmettelyyn, mutta lymyilykin on sallittua. Voiko omaan tilaan sujahtaa kielen kautta? Tai voisiko jotain tärkeää rakentaa yhdessä soittamalla tai vain kuuntelemalla? Joskus jaettua tilaa aukeaa kavereiden kesken, toisinaan yksinolo antaa rauhaa ja kaivattua lepoa. Kutsutut taiteilijat ovat Corinna Helenelund, Ninni Luhtasaari, Mari Oikarinen, Organic Sound Society, James & Lempi Prevett, Iida Valmé sekä työryhmä Tero Harju, Tuuli Malla ja Erja Taskinen. Lisäksi mukana ovat teoskokonaisuudet oppilailta Oulun ruotsalaisesta koulusta (Svenska Privatskolan i Uleåborg) ja Oulun kansainvälisestä koulusta (Oulu International School). Näyttely on esillä Oulun taidemuseossa 15.11.2024-2.3.2025. Kaikille avoimia ja maksuttomia avajaisia vietetään perjantaina 15.11. klo 17-19, tervetuloa! Näyttelyä varten on saatu avustus Museovirastolta ja sen on kuratoinut Oulun taidemuseon kuraattori Selina Väliheikki. Majaan liittyviä tapahtumia Näyttelyn aikana järjestetään Organic Sound Societyn (Maarit Bau Mustonen ja James Prevett) ohjaamia soittotuokiota pe 15.11. klo 10-11 ja la 8.2. klo 11-12, jotka lähetetään suorana Out of Office (OOO) -radiossa osoitteessa https://www.oooradio.live/. Soittotuokioihin voi osallistua museolipun hinnalla. Lisäksi näyttelyn ensimmäisenä sunnuntaina 17.11. näyttelyssä puuhataan Perhepäivän merkeissä. Ohjelmassa opastuksia, esityksiä ja työpajoja klo 11.30-16.00. Näyttelysivu: https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/maja/ Kuvat: https://oulunmuseojatiedekeskus.kuvat.fi/kuvat/Oulun+taidemuseo/Maja/ Lisätiedot: kuraattori Selina Väliheikki 044 703 7456, selina.valiheikki at ouka.fi --- Press release 1.11.2024 Oulu Art Museum Den opens space for dreams and reflects on how spaces are created Press conference for the Den exhibition on Friday 15.11. at 13.00. The artists, students and museum staff will be present. How do you find your own place? Who has a place in our society? How are spaces formed? How are they built? A collective exhibition of special installations and sculptures opens up space for dreams, change and growth. The works in the exhibition invite you to come together and marvel, but also allow for quiet observation. Is it possible to dive into one's own space through language? Can something important be built by making music together or just listening? Sometimes a shared space opens up between friends, sometimes solitude brings peace and much needed rest. The artists invited to the exhibition are Corinna Helenelund, Ninni Luhtasaari, Mari Oikarinen, Organic Sound Society, James & Lempi Prevett, Iida Valmé and the working group Tero Harju, Tuuli Malla and Erja Taskinen. The exhibition also features works by students from the Svenska Privatskolan i Uleåborg and the Oulu International School. The exhibition will be on display at the Oulu Art Museum from 15.11.2024 to 2.3.2025. The opening event on Friday 15.11. at 17-19 is free of charge, welcome! The exhibition is curated by Selina Väliheikki, curator at the Oulu Art Museum, and has been supported by a state grant from the Finnish Heritage Agency. Exhibition events During the exhibition there will be open music sessions led by the Organic Sound Society (Maarit Bau Mustonen and James Prevett) on Fri 15.11. at 10am-11am and Sat 8.2. at 11am-12 noon. Sessions will be broadcast live on Out of Office (OOO) radio at https://www.oooradio.live/. The sessions can be attended with a museum ticket. In addition, on the first Sunday of the exhibition, 17.11, there will be a Family Day event. The program of the day includes performances and workshops from 11.30am to 4pm. Exhibition website: https://ouluntaidemuseo.fi/en/exhibition/den/ Images: https://oulunmuseojatiedekeskus.kuvat.fi/kuvat/Oulun+taidemuseo/Maja/ Additional information: curator Selina Väliheikki 044 703 7456, selina.valiheikki at ouka.fi Ystävällisesti Sallamaari Paavola Viestintäassistentti 0505262819 sallamaari.paavola at ouka.fi [cid:image001.png at 01DB2C4D.0F963DD0] ouluntaidemuseo.fi Instagram Facebook From riihisaari at savonlinna.fi Wed Nov 6 10:10:03 2024 From: riihisaari at savonlinna.fi (Riihisaari) Date: Wed, 6 Nov 2024 08:10:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?SOITTIMIA_SIELUN_TARPEISIIN_=96_?= =?windows-1252?q?Sikarilaatikkokitaroita_Savonlinnan_Riihisaaressa?= Message-ID: Riihisaaren uudessa näyttelyssä esitellään kuvanveistäjä Matti Reivin rakentamia sikarilaatikkokitaroita. Ensimmäiset todistettavat sikarilaatikkoinstrumentit maailmalla ovat aikaväliltä 1840?1860. Sikarilaatikoista kotitekoisesti valmistetut kitarat, banjot ja viulut näkyivät etenkin Pohjois-Amerikassa poikkeusoloissa sekä köyhimpien kansanosan soittimina. Matti Reivi on rakentanut viimeisen kymmenen vuoden aikana toista sataa kielisoitinta: kitaroita, bassoja ja viuluja. Soittimia sielun tarpeisiin ? Sikarilaatikkokitaroita -näyttely avautuu to 7.11. Savonlinnan museossa, Riihisaaressa. Varhaisin tunnettu kuva sikarirasiainstrumentista on vuodelta 1876. Kyseessä on Edwin Forbesin etsaus kahdesta amerikkalaisesta sisällissodan sotilaasta, joista toinen soittaa sikarilaatikosta rakennettua viulua. Teoksessa, Sweet Home, viulussa näkyy selvästi merkki "Figaro" sikarilaatikossa. Sikarilaatikkokitara on kokenut renessanssin 2010-luvulla, ja se on tuttu näky blues- ja juurimusiikkiorkesterien työkaluna. Itse tehtyjä instrumentteja ja sikarilaatikkokitaroita käyttävät maailmalla mm. Bo Diddley, Luther Dickinson (North Mississippi All Stars), Tom Waits, Ed King (Lynyrd Skynyrd) ja PJ Harvey. Kotimaassa mm. Tuomari Nurmio, AK-77 Blues Band, Honey B and the T-Bones sekä Papa Reino. ? Rakensin ensimmäisen sikarilaatikkokitarani vuonna 2009 kuultuani amerikkalaisen bluesmuusikko Sea Sick Steven albumin `I Started Out with Nothin and I Still Got Most of It Left`. Albumillaan Seasick Steve soittaa erilaisia itserakennettuja instrumentteja. Olin saundimaailmasta aivan pyörryksissä. Tietämättä hölkäsen pölähtävää soitinrakennuksesta, päätin kokeilla luonnistuisiko moisen soittimen rakentaminen. Tuloksena oli näyttelyssäkin esillä oleva nauhaton, vanerikaulalla varustettu yksikielinen `Southern Comfort` -kielisoitin. Sen kaveriksi ostin patteritoimisen Danelectron HoneyTone -minivahvistimen, ja sahasin messinkiputkesta sormeen sopivan sliden. Olin auttamattomasti koukussa, Matti Reivi kertoo. Blues Shack -nimen alla Reivi on rakentanut vuodesta 2014 toista sataa kielisoitinta, ja viettääkin tänä vuonna soitinrakentamisen 10-vuotistaiteilijajuhlavuotta. Näyttelyssä on esillä soittimia näiden vuosien ajalta. Joitain näyttelyn soittimia myös yleisö saa kokeilla. Reivin tekemiä instrumentteja löytyy ympäri maailmaa, mutta pääasiassa niitä ovat suosineet kotimaiset muusikot. Reivi käyttää harvemmin materiaalina enää sikarilaatikoita, ja hänen tavaramerkikseen ovat muodostuneet erilaisiin metallilaatikoihin rakennetut soittimet. Metallilaatikon etu on sen kestävyys ja metallinen kaikukoppa. Se on luontainen Faradayn häkki, jossa sointi on kirkkaampi. Kaulamateriaalina Reivi suosii vaahteraa, mutta viime aikoina hän on käyttänyt myös lämpökuivattua kotimaista koivua. Kierrätysideologia esiintyy vahvana, ja Reivin kuvanveistäjän ammatti näkyy käsitteellisinä ratkaisuina joissakin materiaalivalinnoissa. Tästä esimerkkinä viiden kappaleen sarja `Make Blues Not War` -ammuslaatikkokitaroita, mikä sisälsi ajatuksen miekkojen takomisesta auroiksi. Reivi tekee instrumentteja myös tilaustyönä. ? Silloin tällöin huvittelen, ja kerään tienvarsilta rojua. Askartelen niistä soittimen käyttäen ainoastaan Leathermania, ja jätän sen jonnekin löydettäväksi. Avajaistilaisuudessa livemusiikkia osana Riihisaari Blues -festivaalia Soittimia sielun tarpeisiin ? Sikarilaatikkokitaroita -näyttelyn avajaisia vietetään osana Riihisaari Blues -festivaalia. Blueslauantaina 9.11. klo 16 näyttelyssä esiintyy bluesartisti Papa Reino, jonka instrumenttina on Matti Reivin AGA:n hitsipillilaatikosta valmistama kitara. Avajaistilaisuuteen pääsee sisään museon normaaleilla sisäänpääsymaksulla tai Museokortilla. Blueslauantai jatkuu klo 19, jolloin kuullaan hieno kattaus pohjoismaista blueskaartia. Tanskalaismuusikko Copenhagen Slim eli Nisse Thorbjørn on bluesista, bluegrassista ja folkmusiikin traditioista ammentava laulaja-kitaristi-huuliharpisti. Ismo Haavisto on yksi Suomen lahjakkaimmista bluesmuusikoista ja myös Riihisaari Bluesin perustajia ja kantavia voimia. Knock-Out Greg Lowdown Trio edustaa ruotsalais-suomalaista musiikillista yhteistyötä parhaimmillaan. Kokoonpanossa soittavat Greger Andersson eli Knock-Out Greg (laulu ja huuliharppu), Björn Viitanen (rummut) ja Tomi Leino (kitara). Knock-Out Greg on vakiinnuttanut viimeisten 30 vuoden aikana asemansa laulaja-harpistina, ja Tomi Leinoa puolestaan pidetään yhtenä Skandinavian merkittävimmistä blues-kitaristeista. SOITTIMIA SIELUN TARPEISIIN ? Sikarilaatikkokitaroita, 7.11.2024 ? 6.1.2025, Riihisaari ? Savonlinnan museo Lisätietoa: - Matti Reivi, 040 1604531, bluesshackfin at gmail.com, , Instagram: Blues Shack. - Nikke Kaartinen, museonjohtaja, puh. 044 471 4460, nikke.kaartinen at savonlinna.fi Riihisaari Riihisaaressa toimivat Riihisaari ? Savonlinnan museo, Metsähallituksen Saimaan luontokeskus sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyneuvonta. Kohde on myös arvokkaiden vanhojen museohöyrylaivojen kotisatama. Riihisaari sijaitsee Olavinlinnan kansallismaisemassa, Savonlinnan keskustassa. Riihisaari ? Savonlinnan museo valittiin vuonna 2023 Vuoden museoksi. Avoinna päivittäin klo 10?17. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466. Riihisaari, 57130 Savonlinna. www.riihisaari.fi From helena.parssinen at postimuseo.fi Thu Nov 7 12:42:30 2024 From: helena.parssinen at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Helena_P=E4rssinen?=) Date: Thu, 7 Nov 2024 10:42:30 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Postimuseon_ensi_vuoden_p=E4=E4n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_kertoo_valokuvapostikorttien_merkityksest=E4_tie?= =?iso-8859-1?q?don_ja_tunnelmien_v=E4litt=E4jin=E4?= Message-ID: Postimuseo avaa tammikuussa laajan Kuvan vallankumous -näyttelyn, joka kertoo miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Vuonna 2025 museo keskittyy uuden ydinnäyttelyn suunnitteluun, jossa paneudutaan Postin ja viestivän suomalaisen tarinaan monella eri tavalla. Kohtaamispaikka Kuplassa avautuu kaksi näyttelyä. Kuvan vallankumous esittelee, kuinka valokuvapostikortit mullistivat viestinvälitystä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun kamerat, valokuvaus ja uudet painomenetelmät yleistyivät. Tämä mahdollisti myös uutiskuvien nopean levityksen yhä useammalle aikana, jolloin sanomalehdissä ei vielä ollut kuvia. Valokuvapostikortit kertoivat paitsi merkittävistä tapahtumista kuten sodista ja luonnonkatastrofeista, niin ne välittivät myös kuvaa suomalaisesta luonnosta, maisemista ja kaupungeista. Kävijää aktivoidaan näyttelyssä pohtimaan, mikä kuvan merkitys on meille nykyään ja vertailemaan entisten ja nykyisten viestintävälineiden eroja. Kuvan vallankumous -näyttely on tuotettu Olavi Hankimon laajan valokuvapostikorttikokoelman ja siihen liittyvän tutkimuksen pohjalta. Ensi vuonna Postimuseo keskittyy vuonna 2026 avautuvan uuden ydinnäyttelyn suunnitteluun, joka toteutetaan yhdessä Tampereen historiallisten museoiden mediamuseo Rupriikin ja Suomen pelimuseon kanssa. - Saimme valtakunnallisen vastuumuseotehtävän vuoden 2024 alussa. Se tarkoittaa, että toimimme oman erikoisalamme, viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän kulttuuriperinnön valtakunnallisena asiantuntijana, toteaa Postimuseon johtaja Sami Louekari. Kohtaamispaikka Kuplan näyttelyt esittelevät Postin virka- ja työvaatteita ja kulkuvälineitä. Kuvan vallankumous -näyttely 17.1. -31.12.2025 Postin puvut kautta aikojen -näyttely 24.1.-31.8.2025 Aina liikkeellä - Postin kulkuneuvot -näyttely 6.9.2025-1.2.2026 Postimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. Lisätietoja antaa museonjohtaja Sami Louekari, sami.louekari at postimuseo.fi, 050 530 5887 tai näyttelypäällikkö Suvi Jalli, suvi.jalli(at)postimuseo, 040?531 0388 ------------------------------- Ystävällisin terveisin Helena Pärssinen viestintäsuunnittelija puh. 050 357 5529 helena.parssinen at postimuseo.fi https://www.postimuseo.fi/ [Postimuseo] toimisto / Office: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt / Exhibitions: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Tilaa tiedotteemme [cid:image002.jpg at 01DB3112.81D0F8D0] Kohtaamispaikka Kupla Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From harkko at Raisio.fi Fri Nov 1 15:24:23 2024 From: harkko at Raisio.fi (Raision museo Harkko) Date: Fri, 1 Nov 2024 13:24:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Raision_museo_Harkko_etsii_tekst?= =?windows-1252?q?iilitaideteoksia_kes=E4n_2025_n=E4yttelyyns=E4?= Message-ID: Raision museo Harkko etsii tekstiilitaideteoksia kesän 2025 näyttelyynsä Raision museo Harkko järjestää kesän 2025 tekstiilitaidenäyttelyään varten avoimen teoshaun, joka on avoin kaikille taiteentekijöille. Raision museo Harkko etsii tekstiilitaideteoksia museossa 16.5.?31.8.2025 järjestettävään tekstiilitaidenäyttelyyn. Kesänäyttelyn teoshaun hakuaika on auki 1.11.?31.12.2024 ja se on avoin kaikille taiteentekijöille. Teosehdotukset lähetetään sähköisen lomakkeen kautta, joka löytyy museon kotisivuilta. Näyttelyyn voi hakea enintään viidellä tekstiilitaideteoksella tai teoskokonaisuudella. Näyttelyn kuratoi Raision museo Harkon museonjohtaja Heli Isolehto. - Raision museo Harkon näyttelypolitikan tavoitteena on monipuoliset ja korkeatasoiset näyttelyt. Uusissa museotiloissa saamme toteutettua myös uudenlaisia näyttelyitä. Haluamme tuoda esille monimuotoista ja jatkuvasti uudistuvaa tekstiilitaidetta. Edellinen tekstiilitaiteen näyttely on ollut Harkossa 15 vuotta sitten, Isolehto kertoo. Näyttelytilan seinäkkeet ovat kolme metriä korkeita ja metrin leveitä (3 m x 1 m). Juoksumetrejä on yhteensä 80 metriä. Yksi seinäke kannattelee 20 kg:n painon. Teoksia on mahdollista ripustaa myös näyttelytilan katosta. Näyttelytila on seinäkkeillä muunneltavissa. Ripustussuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa museo. Näyttelytilan kuvia sekä pohjapiirros löytyvät museon kotisivuilta. Kaikkiin hakijoihin ollaan yhteydessä helmikuun 2025 alussa. Näyttelyn nimi julkaistaan myöhemmin. Raision museo Harkko on vuonna 2000 perustettu taide-, arkeologinen - ja kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii kesällä 2023 avatussa uudessa näyttelytilassa Raision Kirjastotalossa. Museo on osaRaision kaupungin organisaatiota. Rautakautiselta arkeologiselta löydöltä, kupariharkolta nimensä saanut Raision museo Harkko tuottaa vuosittain neljä vaihtuvaa näyttelyä. Museon toiminnan lähtökohtana ovat Eero Rantasen säätiöntaidekokoelma sekä arkeologinen aineisto ja -tutkimus. Tekstiilitaidenäyttelyn teoshakulomakkeeseen tästä: https://link.webropol.com/s/tekstiilitaideteoshaku2025 Lisätietoja näyttelystä ja hakuprosessista antaa museonjohtaja Heli Isolehto (p. 040 778 7160, heli.isolehto at raisio.fi). Tervetuloa toteuttamaan näyttelyä kanssamme! Ystävällisin terveisin, Raision museo Harkko p. 044 797 1683 harkko at raisio.fi www.raisio.fi/harkko Käyntiosoite: Eeronkuja 2, 21200 Raisio Postiosoite: PL 100, 21201 Raisio Raisio.fi | Facebook | X | Instagram | YouTube From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Tue Nov 12 09:01:32 2024 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Tue, 12 Nov 2024 07:01:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Pakolaisuuden_monisyist=E4_matkaa_?= =?iso-8859-1?q?pohtiva_Echoes_of_Endings_-n=E4yttely_avautuu_Brinkkalan_g?= =?iso-8859-1?q?alleriassa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Pakolaisuuden monisyistä matkaa pohtiva Echoes of Endings -näyttely avautuu Brinkkalan galleriassa 14. marraskuuta Taiteilija Rewan Kakilin ja runoilija Ahmed Zaidanin tunteita herättävä yhteisnäyttelyssä Echoes of Endings pohditaan pakolaisuuden monisyistä matkaa ja kysytään, päättyykö kokemus pakolaisuudesta koskaan. Näyttely käsittelee niitä viipyileviä vaikutuksia, jotka määrittävät pakolaiskokemusta: maanpako, identiteetti ja jatkuva odotustila. Näitä teemoja tutkitaan näyttelyssä taiteilija Kakilin visuaalisten teosten ja ääniteosten sekä runoilija Zaidanin runouden kautta. Molemmat taiteilijat hyödyntävät henkilökohtaisia ja kollektiivisia kertomuksia ja pohtivat koskettavasti, mitä tarkoittaa turvapaikan hakeminen ja miten kodin käsite kehittyy, tai ei kehity, ajan mittaan. Näyttely on osa Siirtolaisinstituutin Endings - Refuge, Time and Space -hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää taide ja tutkimus pakolaiskokemusten selvittämisessä. Hankeen rahoittaa Koneen Säätiö. Echoes of Endings 14.11.2024-12.1.2025 Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 3, Turku. Galleria on avoinna ti-su klo 10-18. Galleriaan on vapaa pääsy. Brinkkalan gallerian toiminta päättyy 12.1.2025. _____________________ Hanna-Sanni Lähdeniemi viestintäsuunnittelija viestintä- ja markkinointipalvelut, museopalvelut Turun kaupunki p. 044 907 2911 hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi [https://tyo.turku.fi/ohjeet/viestinta/PublishingImages/Turku_%c3%85bo_email_allekirjoitus.png] From timo.nordlund at pori.fi Fri Nov 15 15:24:07 2024 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Fri, 15 Nov 2024 13:24:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Satakunnan_Museossa_=22Porilaist?= =?windows-1252?q?a_protoqueer-el=E4m=E4=E4_sodan_varjossa=3A_Nike_Sandeli?= =?windows-1252?q?n_1903=961940=22?= Message-ID: Porilaista protoqueer-elämää sodan varjossa: Nike Sandelin (1903?1940) 17.11.2024?26.1.2025, Satakunnan Museon vaihtuvien näyttelyiden tila Parvi Näyttelyn päähenkilö on Nike Sandelin. Hän oli Porin Lyseon rehtorin tytär, joka eli rakkausssuhteessa naiseen. Nike opiskeli filosofian maisteriksi Helsingissä, toimi 1930-luvulla opettajana ja kuoli ilmavalvontatehtäviensä vuoksi sotasankarina Turun pommituksissa 1940. Niken tarina kertoo nuoruudesta, ?oudoista? haluista, sivistysperheen elämästä ja sisällissodasta 1900-luvun alun suomenkielistyvässä Porissa. Esimakua näyttelyn vivahteikkaasta tarinasta saatiin jo Porin Taiteiden Yön valtavan suositussa Nike-monitaide-esityksessä 17.8. 2024. Satakunnan Museon näyttelyssä elävöitetään edelleen Porin tyttölyseota kuohuvina aikoina käyneen Niken elämää päiväkirjojen, valokuvien, esineiden ja tanssiesitysvideon kautta. Sisällöntuotanto: FT, dosentti Antu Sorainen Visuaalinen toteutus: graafikko, valokuvaaja Lena Malm. Avajaiset Lauantaina 16.11.2024 klo 15?17 Kaikille avoimissa, Porin queer-historiaa esittelevän Nike -näyttelyn avajaisissa nykytanssia, elävää musiikkia ja puheita. Esiintyjät: Tanssi: Misa Lommi (mm. Tero Saarinen Company) Musiikki: Felix Sorainen (Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus) Puhe: Antu Sorainen (Helsingin yliopisto) Lisätietoja: Antu Sorainen, p. 0445331984, antu.sorainen at helsinki.fi Niken elämästä taustaa Antu Soraisen verkkoesseessä ?Opettaja Nike Sandelinin (1903?1940) teinipäiväkirjat 1917?1920 ja kuolema sotaisten aikojen kosmoksessa? (SQS-lehti 1/2024): https://journal.fi/sqs/article/view/146462 Satakunnan Museon näyttelysivu: https://satakunnanmuseo.pori.fi/nayttelyt/tulossa-porilaista-protoqueer-elamaa-sodan-varjossa-nike-sandelin-1903-1940/ Satakunnan Museo Hallituskatu 11, 28100 Pori satakunnanmuseo.pori.fi From marja.puukka at kotka.fi Fri Nov 22 10:06:12 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 22 Nov 2024 08:06:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Viel=C3=A4_ehtii_Merivartiomuseoon!_Avo?= =?utf-8?q?inna_8=2E12=2E2024_asti=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kymenlaakson museo ja Rajavartiolaitos ovat yhteistyössä toteuttaneet Merivartiomuseon näyttelykokonaisuuden, joka on esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Merivartiomuseo avaa merivartijoiden työtä kieltolain ajoista 1930-luvulta aina nykypäivään asti. Merivartijat ovat todellisia moniosaajia. Heidän tehtävänään on valvoa Suomen merirajaa ja merellä liikkuvia, huolehtia rajatarkastuksista ja torjua rikollisuutta. Lisäksi merivartijat vastaavat meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta merellä. Merivartiomuseon sisältöihin nykymuodossaan voi tutustua 8.12.2024 asti. Sen jälkeen tutut palikat pyörähtelevät uusiin asentoihin, kun uutta Turvanasi merellä -näyttelyä aletaan rakentaa. Uudistettu näyttely avataan huhtikuussa 2025, jolloin vietetään merivartioinnin 95-vuotisjuhlavuotta. Jatkossakin museovieraat pääsevät tutustumaan merivartijoiden työhön vartiolaivoilta asemille ja lisäksi kokeilemaan, miten meripelastushelikopteri poimii pelastettavan merestä. Suositun kiitoreen kyytiin voi hypätä edelleen sekä auttaa veden varaan joutunutta pelastussimulaattorin kyydissä. Myös lentokoneet Sääski II ja DHC-2 Beaver sekä vartiomoottorivene VMV 11 säilyvät ihailtavana Venehallissa. Lisätiedot: Tutkija Vilma Lempiäinen, Merivartiomuseo, 040 350 6365, vilma.lempiainen at kotka.fi Mediakuvat: Vartiomoottorivene VMV 11. Kuva Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1aK1U-0iVgGgyHADNmzC8zKMK5NdpZtjr/view?usp=sharing Vartiomoottoriveneet hankittiin alun perin torjumaan kieltolakiajan salakuljetusta. Vartiomoottorivene 11 oli käytössä 35 vuotta ja poistettiin käytöstä vuonna 1970. Sääski II. Kuva Mikko Nikkinen. https://drive.google.com/file/d/1RiGzVvZjc6mc1yMYjaAZhnlXDsmi5CAc/view?usp=sharing Kaksipaikkainen Sääski II rakennettiin Tullilaitokselle Valtion lentokonetehtaalla vuonna 1929. Vuotta myöhemmin se siirtyi juuri perustetulle Merivartiolaitokselle. Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi From anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi Mon Nov 25 13:01:42 2024 From: anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi (Anni Pelkonen) Date: Mon, 25 Nov 2024 13:01:42 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Hotelli-_ja_ravintolamuseon_n=C3=A4ytte?= =?utf-8?q?lyvuosi_2025=3A_Anu_Tuomisen_Aurinkokuivattuja_porkkanoita=2C_k?= =?utf-8?q?uohuvien_vuosikymmenten_ravintolavalokuvaa_ja_ruokal=C3=A4hetti?= =?utf-8?q?en_ty=C3=B6arkea?= Message-ID: <1660504661-20986@mail.hotellijaravintolamuseo.fi> Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyvuosi 2025: Anu Tuomisen Aurinkokuivattuja porkkanoita, kuohuvien vuosikymmenten ravintolavalokuvaa ja ruokalähettien työarkea Ruoka- ja juomakulttuuriin erikoistunut Hotelli- ja ravintolamuseo Helsingin Kaapelitehtaalla tarjoilee vuonna 2025 monipuolisen näyttelykattauksen.  Näyttelyvuoden aloittaa 31. tammikuuta kuvataiteilija Anu Tuomisen herkullistakin herkullisempi Aurinkokuivattuja porkkanoita. Tuomisen ruokaa ja juomaa käsittelevät teokset valtaavat Hotelli- ja ravintolamuseon Makuasioita-ydinnäyttelyn. Tuominen käyttää teoksissaan kierrätysmateriaaleja ja käsityötekniikoita. Teoksille tyypillistä on kirpputorien arkisten esineiden oivaltava hyödyntäminen ja teosnimien sanaleikit. Hotelli- ja ravintolamuseoon esille tulevissa teoksissa seikkailevat muun muassa munakupit ja oluttölkit. Näyttely luo riemukkaita kohtaamisia ja yllättäviä yhteentörmäyksiä taiteen ja kulttuurihistoriallisen museosisällön välille. Aurinkokuivattuja porkkanoita on esillä 6. huhtikuuta asti. Näyttelyn aikana järjestetään taiteilijatapaamisia.  Ohjelmistossa jatkaa 24. elokuuta asti ruokaperinteiden moninaisuutta juhlistava Nam Yök Häh ? Mistä on ruokaperinteet tehty? Näyttely pohtii perinteiden syntymistä, muuttumista sekä merkityksiä eri ihmisille. Samalla tuuletetaan ruokaperinteisiin liittyviä myyttejä, haastetaan näkemään kanonisoidut suomalaiset perinneruoat toisin ja tuodaan esille ravintoloiden sekä ruokakaupan merkitystä perinteiden vaalimisessa ja uudistamisessa. Kevään 2025 oheisohjelmistoon kuuluu muun muassa asiantuntijaluentojen sarja yhdessä Helsingin työväenopiston kanssa. Syksyllä museossa sukelletaan kultaiselle 60-luvulle ja kuohuvalle 70-luvulle 18. syyskuuta avautuvan Kuohuvat kymmenet -valokuvanäyttelyn avulla. Suomessa 1960- ja 1970-luvut olivat murroksen ja kehityksen aikaa. Elintaso nousi, Suomi kaupungistui, nuorisokulttuuri vahvistui. Myös ravintolakenttä koki mullistuksia. Miten yhteiskunnan muutokset ja murrosaika näkyivät ravintoloissa ja niiden asiakkaissa? Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmiin pohjautuva näyttely pureutuu kuohuviin vuosikymmeniin ravintoloiden näkökulmasta. Museon valokuvakokoelmia täydennetään näyttelyn aikana yhdessä yleisön kanssa. Oheisohjelmisto sisältää muun muassa aikalaismuisteluita. Loppuvuonna 2025 nostetaan esille ruokalähettien työarkea Ruokalähetin päiväkirja -pienoisnäyttelyn avulla. Alustatalous ja ruokalähetit ovat keskeinen tämän hetken ilmiö ravintola-alalla. Näyttelyssä lähettien työtä käsitellään heidän itsensä näkökulmasta. Millainen on ruokalähetin tyypillinen työpäivä tai onko sellaista? Millaisissa olosuhteissa lähetti työskentelee? Liittyykö työhön haasteita tai ilonaiheita? Pienoisnäyttely pohjautuu vuosina 2024 ja 2025 toteutettavaan ruokalähettien työn valokuva- ja haastattelutallennukseen.  Hotelli- ja ravintolamuseon vuoden 2025 näyttelyt: NAM YÖK HÄH ? Mistä on ruokaperinteet tehty? 24.8.2025 asti Anu Tuominen: Aurinkokuivattuja porkkanoita 31.1.-6.4.2025 Kuohuvat kymmenet ? ravintolavalokuvia 1960- ja 1970-luvuilta 18.9.2025-30.8.2026 Ruokalähetin päiväkirja 10?12/2025 Aikatauluihin voi tulla muutoksia. Lisätietoa näyttelyistä: Anni Pelkonen, museonjohtaja anni.pelkonen(at)hotellijaravintolamuseo.fi, +358 447474107 Hotelli- ja ravintolamuseo on ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo, joka sijaitsee Helsingissä Kaapelitehtaalla osana Kaapelimuseot-museokeskusta (Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki). Museo on avoinna arkisin tiistaista sunnuntaihin klo 11?19 ja viikonloppuisin klo 11?18. Lisätietoa museosta: hotellijaravintolamuseo.fi.  Viestin välitti Anni Pelkonen ------------------------------------- Anni Pelkonen (she/her) Museonjohtaja | Museum director Hotelli- ja ravintolamuseo | Hotel and Restaurant Museum +358 44 747 4107 anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki (Kaapelitehdas) www.hotellijaravintolamuseo.fi Herkuttele historialla ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla. Tilaa uutiskirjeemme. From Elina.Teitti at seinajoki.fi Tue Nov 26 08:37:51 2024 From: Elina.Teitti at seinajoki.fi (Teitti Elina) Date: Tue, 26 Nov 2024 06:37:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sein=E4joen_taidehallin_Valoon_kah?= =?iso-8859-1?q?litut_-n=E4yttely_kertoo_tarinan_kuuluisan_h=E4jykuvan_tak?= =?iso-8859-1?q?ana?= Message-ID: <704e9684112f49aaaa490c8b87055c4c@seinajoki.fi> Seinäjoen taidehallin Vintillä avautuu 5.12.2024 Valoon kahlitut -näyttely. Näyttely on kunnianosoitus suomalaisen valokuvauksen edelläkävijälle Julia Widgrénille (1842-1917). Näyttelyssä tarkastellaan Widgrénin elämää ja valokuvia ja niiden takaa valottuvia maailmankuvia. Suuressa roolissa on erityisesti Widgrénin ottama valokuva, joka on todennäköisesti yksi Suomen kuuluisimmista. Kevättalvella 1869 otettu valokuva esittää legendaarisia puukkojunkkareita Antti Isotaloa (1831-1911) ja Antti Rannanjärveä (1828-1882) kahleissa. Widgrén oli kuvan ottaessaan vain 27-vuotias. Kuva toi nuorelle yrittäjälle nopeasti mainetta ja asiakkaita ja levisi ulkomaille asti suomalaisten siirtolaisten mukana. Valoon kahlitut -näyttely pureutuu tutkimuksellisella otteella Julia Widgrénin poikkeukselliseen elämään ja uraan. Näyttelyn keskiössä ovat valokuvan kehitys Suomessa, naisten aktiivinen rooli varhaisessa valokuvassa sekä kuvat vangeista ja muista maaseudun ihmisistä, erityisesti naisista. Näyttelyn on luonut monialainen työryhmä, johon kuuluvat kuvataiteilijat Anne-Mari Ahonen, Hanna Koikkalainen ja Hanneriina Moisseinen, kuraattori Heta Kaisto ja toimittaja Anne Puumala. Näyttelyssä on esillä valokuvia, piirustusta, esineinstallaatioita ja videoteoksia. Näyttelyssä arkistovalokuvat, museoiden kokoelmista lainatut esineet ja muu aineisto kertovat Widgrénin tarinaa. Heta Kaiston ja Anne Puumalan näyttelytekstit ja esseet syventävät näyttelyn taustoja. Nykytaiteilijoiden uudet teokset ammentavat Widgrénin poikkeuksellisesta elämästä ja työurasta. Näyttelyn teoksissa käytetyt hitaat tekniikat kunnioittavat 1800-luvun valokuvaajien käsityöläisyyttä. Näyttely kurkistaa ikonisen Isotalon ja Rannanjärven valokuvan taakse ja pohtii sen merkityksiä meidän ajassamme. Kuuluisa muotokuva elää näyttelyssä myös taiteilijoiden Häjyvariaatiot-teoskokonaisuudessa, jossa korostuvat eteläpohjalaisen maskuliinisuuden ja uhon sijaan feminiinisyys ja herkkyys. Näyttelyyn lainattujen esineiden joukossa ovat myös häjyjen alkuperäiset kahleet. Näyttelyyn ovat lainanneet alkuperäisaineistoa sekä -esineistöä Alahärmän kotiseutumuseo, Jouko ja Hannu Alangon tutkimusarkisto, Kansallisarkisto, Pietarsaaren museo, Pohjanmaan museo, Satakunnan Museo, Seinäjoen museot sekä Vaasan vankila. Näyttelyn avointa avajaistapahtumaa vietetään Itsenäisyyspäivän etkot -tapahtuman yhteydessä 5.12.2024 klo 17 alkaen. Tervetuloa! Valoon kahlitut on esillä Seinäjoen taidehallin Vintillä 7.12.2024 - 19.4.2025. Tove Kjellmarkin Hevonen, robotti & mittaamaton on avoinna Hallissa 4.1.2025 saakka. Perjantaina 24.1.2025 Hallissa avautuu Porin kulttuurisäädön kuratoima Statuomania-näyttely. Seinäjoen taidehalli on vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ja monipuolista oheisohjelmaa järjestävä taidelaitos, joka sijaitsee taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa Seinäjoen Itikanmäellä. Taidehalli on osa Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluita. Ystävällisin terveisin, Elina Teitti ts. taidekuraattori | art curator Seinäjoen taidehalli | Kunsthalle Seinäjoki tel. +358 40 774 8560 www.seinajoentaidehalli.fi Esillä nyt | Now showing Tove Kjellmark: Hevonen, robotti ja mittaamaton (The Horse, the Robot & the Immeasurable) 7.9.2024 - 4.1.2025 Tulossa | Upcoming Valoon kahlitut (Chained to Light) 7.12.2024 - 19.4.2025 Tilaa uutiskirje | Order our newsletter (in Finnish) https://uutiskirje.seinajoki.fi/ From reetta.nykanen at salo.fi Thu Nov 28 13:38:55 2024 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Thu, 28 Nov 2024 11:38:55 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Salon_taidemuseo_Veturitallin_vuoden_20?= =?utf-8?q?25_n=C3=A4yttelyohjelmisto_on_julkaistu_=E2=80=93_luvassa_monip?= =?utf-8?q?uolinen_kattaus_valokuvaa=2C_maalausta_ja_kuvanveistoa!?= Message-ID: Tiedote: Salon taidemuseo Veturitallin vuoden 2025 näyttelyohjelmisto on julkaistu ? luvassa monipuolinen kattaus valokuvaa, maalausta ja kuvanveistoa! 25.1.?27.4.2025 Harro Koskinen: Aika saaressa Ansioitunut pitkän linjan kuvataiteilija Harro Koskinen (s. 1945) tunnetaan erityisesti terävänäköisestä, poptaiteesta ammentavasta tuotannostaan. Veturitallin näyttely Aika saaressa tarjoaa näköalan taiteilijan suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneeseen puoleen. Valokuvat kertovat Koskisen perheen elämästä kolmen vuosikymmenen aikana Ahvenanmaalla Porsskärin saaressa. Näyttely antaa monikerroksisen näkökulman niin henkilökohtaiseen luontosuhteeseen kuin perinteiseen, jo kadonneeseen saaristolaiselämäntapaan. 17.5.?31.8.2025 Erika Adamsson: Paikan henki ? Genius loci Paikan henki on kuvataiteilija Erika Adamssonin (s. 1973) uraa läpileikkaava kokonaisuus, jonka kuva-aiheista löytyy niin yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja kuin eskapistisia menneen kuvauksia. Taiteilijaa on kiinnostanut pidempään myös nostalgia: innoittajana on ollut yksityisen ihmisen eletty elämä ja se, millaisen jäljen ihminen on jättänyt paikkaan tai kotiinsa. Samoin Adamsson jättää jäljen alumiini- tai akryylipohjalle, jolla öljyväri liukuu nopeasti. Kaikkia kuva-aiheita yhdistää Adamssonin tutkimusmatka kohti ihmistä ja hänen elinympäristöään. 20.9.2025 ? 4.1.2026 Jukka Lehtinen: Olipa kerran. Kuvanveistäjä Jukka Lehtisen (s. 1962) valtavan mittaluokan tilalliset veistokset levittäytyvät Veturitallin saleihin syksyn näyttelyssä. Lehtinen kuvaa ajankohtaisia maailmantapahtumia ja ilmiöitä yksilön kokemuksina. Niin näyttelyn kuin teostenkin nimet viittaavat satumaailmoihin ja mielikuvituksen voimaan. Teoksissa isot pahat sudet puhkuvat talon seiniä kumoon ja alkemistit kajoavat atomien rakenteisiin kullankiilto silmissä. Tekniikka ja tiede yhdistyvät teoksissa inhimillisyyden ytimeen, tunteisiin, kun teokset heräävät eloon katsojan astuessa tilaan. GALLERIA SIVURAITEEN NÄYTTELYT Galleria Sivuraide / 25.1.?27.4.2025 Lilli Haapala: Uneksijat Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle perustettiin 1800-luvun puolivälissä utopiayhteisö, jonne muuttivat myös turkulaisen kuvataiteilija Lilli Haapalan (s. 1984) kaukaiset sukulaiset. Videoteos esittää Haapalan matkan Trans-Siperian junalla siirtolaisten vanhoille asuinsijoille. Elokuvassa sekoittuvat unet, päiväkirjamerkinnät sekä eri tutkimuslähteistä kerätyt aikalaiskuvaukset. Teoksessa on kyse juurien etsimisestä. Mikä sai ihmiset aikoinaan lähtemään ja hakemaan parempaa elämää kaukaa Idästä? Mitä vapaus merkitsee tässä ajassa? Videotuotanto on tehty yhteistyössä Juri Jalasmäen kanssa. Galleria Sivuraide / 17.5.?31.8.2025 Saana Murtti Keramiikkataiteilija Saana Murtin (s. 1974) veistokset käsittelevät inhimillisiä kokemuksia. Ihmistä kuvatessaan Murtti ei halua määritellä tai luokitella vaan luoda viittauksia ja vihjeitä. Murttia kiinnostaa myös ihmisten ja esineiden välinen suhde. Teoksissa on elämän jälkiä: kahvikuppikeot tai kangaskasan alta pilkistävät kengät antavat vihjeitä niiden käyttäjistä. Aivan kuten paikoista, myös esineistä nousee jonkinlainen tunnelma, jonka Murtti muotoilee esille savesta. Keramiikan työstäminen on sidoksissa käsillä tekemiseen, joka on vähenemässä digitaaliseksi muuttuvassa maailmassa. Galleria Sivuraide / 20.9.2025?4.1.2026 Anna Tahkola: Maailman alkuperä Kuvataiteilija Anna Tahkolan (s. 1983) suurikokoiset lyijykynäpiirustukset ovat syntyneet hänen tutkittuaan saaristomaisemaa esimerkiksi Ahvenanmaan Källskärissä ja muualla ulkosaaristossa. Tahkola yhdistelee maisemasta tekemiään havaintoja, jolloin valtava mittakaava kutistuu silmien edessä ja pieni aihe muuttuu suureksi, jopa surrealistiseksi pinnaksi. Tahkola on kiinnostunut paitsi arkisista luonnonilmiöistä myös fysiikan lainalaisuuksista ja ajan kerrostumista ympäristössä. SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo veturitalli at salo.fi, 02-7784892 www.salontaidemuseo.fi Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Salon taidemuseo sijaitsee toista sataa vuotta vanhassa veturitallissa Salon rautatie- ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä. Katso aukioloajat kotisivuiltamme. Pääsyliput 10/7 ?, Museokortti, alle 18-v. maksuton. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Yleisöopastus sunnuntaisin klo 14. --------------- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From marja.puukka at kotka.fi Thu Nov 28 15:28:18 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 28 Nov 2024 13:28:18 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Luento_menetetyist=C3=A4_saarista?= In-Reply-To: References: Message-ID: Tietoherkku. Tarinoita itäisen Suomenlahden menetetyiltä saarilta. 4.12.2024 klo 17 Vellamon ystävät ry järjestää Merikeskus Vellamon auditoriossa valokuvataiteilija Juha Metson ja toimittaja-tietokirjailija Marjo Näkin luentotilaisuuden, joka liittyy Kymenlaakson museossa esillä olevaan Menetetyt saaret -näyttelyyn. Luento on kaikille avoin ja maksuton. Itäisellä Suomenlahdella sijaitsee neljä vanhaa suomalaisten saarta, Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari. Näistä erityisesti Suursaari on saanut ajankohtaisen merkityksen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt jännitteitä myös Itämerellä. Venäjälle kuuluville saarille ei ole enää pääsyä. Vielä ennen sotia saarilla kukoisti eläväinen suomalainen saaristolaiskulttuuri. Elanto otettiin merestä, ja virolaisten kanssa harjoitettiin vaihto- eli seprakauppaa. Kieltolain aikaan elinkeinoksi tuli pirtun salakuljetus. Suursaari oli suosittu matkakohde, jonne saapui kesäisin myös taiteilijoita ja kirjailijoita. Juuri ennen talvisotaa saaret evakuoitiin siviileistä. Evakkomatka muuttui pysyväksi, kun Suomi menetti alueet Neuvostoliitolle. Juha Metso on valokuvataiteilija, jonka töitä löytyy kaikista merkittävimmistä suomalaisista taidemuseoista. Metso on julkaissut liki 40 kirjaa ja pitänyt uransa aikana lähes sata yksityisnäyttelyä Suomessa, muualla Euroopassa, Venäjällä ja Amerikan mantereella. Hän kävi kaikilla neljällä itäisellä ulkosaarella vuosina 1999?2019. Marjo Näkki on vapaa toimittaja ja tietokirjailija, joka on keskittynyt erityisesti kansainvälisiin suhteisiin ja luontoaiheisiin. Hän on työskennellyt kirjeenvaihtajana Itämeren alueella, Baltian maissa ja Venäjällä. Näkki on julkaissut neljä tietokirjaa, joista viimeisin yhteistyössä Metson ja dokumentaristi Mika Rokan kanssa. Kirja käsittelee itäisen Suomenlahden menetettyjä saaria. Mediakuva: https://drive.google.com/file/d/18QaJP1vfFzkaSspS-TNN_AHheEmPRzJH/view?usp=sharing Suursaari 2011 ja merikotka. Kuvakollaasi 2024. Juha Metso ja Mika Rokka. Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi