[Nayttelyposti] Kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halonen -näyttely Taidemuseo Eemilissä 16.5.–29.9.2024

[Hannu Heikkilä]

KUVANVEISTÄJÄ JA TAIDEVALAJA ARTTU HALONEN: 120 vuotta lapinlahtelaista 
taidevalua -näyttely
Taidemuseo Eemilin Studio
16.5.–29.9.2024

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen 
(1885–1965) sai kipinän kuvanveistoon ja taidevaluun vanhimmalta 
veljeltään kuvaveistäjä Eemil Haloselta. Ulkomailla opiskellessaan 
Eemil-veli oli tutustunut taidevaluun, jota hän ryhtyi yhdessä 
18-vuotiaan Artun kanssa kokeilemaan Lapinlahden Nerkoolla. He 
edistyivät yrityksen ja erehdyksen kautta ja hakivat käytännön neuvoja 
myös kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä.

Arttu Halonen jatkoi vuodesta 1912 lähtien taidevalua Nerkoon vanhassa 
meijerissä, kunnes se tuhoutui tulipalossa kesällä 1917. Sisällissodan 
jälkeen Arttu Halonen hankki taidevalimoa varten tontin ja talon 
Lapinlahden rautatieaseman läheisyydestä. Valimo aloitti virallisesti 
toimintansa 1919. Ensimmäinen suurikokoinen valu oli Eemil Halosen 
Vapaus Iisalmen sankarihaudalle 1920. Arttulassa valetuista teoksista 
mainittakoon myös Viipuriin sijoitettu Jussi Mäntysen Hirvi, 1928, sekä 
Helsingissä Johannes Haapasalon Apostoli Johannes, 1930, ja Felix 
Nylundin Kolme seppää, 1932.

Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena 
elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Vuosikymmenten aikana monet 
suomalaiset taidevalajat saivat oppinsa häneltä – ja pronssivaloksia 
Artun pajassa tehtiin toista tuhatta.

Arttu Halosen taiteellinen toiminta oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla. 
Näyttelyiden lisäksi hän osallistui useisiin veistoskilpailuihin. Arttu 
Halosen tuotanto on pienehkö: tietoja on noin kuudestakymmenestä 
teoksesta. Pienoisveistosten aiheina ovat usein ihmiset arkisissa 
hetkissään. Arttu Halonen on valmistanut myös lyyrisiä ja tyyliteltyjä 
naishahmoja sekä muotokuvia sukulaisistaan ja tuttavistaan.

Taiteelliseen tuotantoon voidaan lukea monet taideteollisuustuotteet, 
kuten taontatyöt sekä pronssiset korut ja sinetinpäät.

Arttu Halosen julkisia taideteoksia ovat Lapinlahden graniittinen 
sankarihautamuistomerkki, 1920, ja siihen toisen maailmansodan jälkeen 
liitetty pronssinen Partiosotilas-reliefi, 1941, sekä SM-aitajuoksija 
Lauri Karimon muistomerkki, 1952.

**
Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to–pe klo 11–16 ja la–su 
klo 11–15.
Laajemmat kesäaukioloajat: 12.6.–30.6. ke–su klo 11–18 ja 1.7.–4.8. 
ti–su klo 11–18.

Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 
187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi.

Ystävällisesti,
Hannu Heikkilä
museoamanuenssi

Halosten Museosäätiö sr
Taidemuseo Eemil

Taidemuseo Eemil
Suistamontie 3
73100 Lapinlahti

p. 040 187 2678
info at eemil.fi

www.eemil.fi
www.facebook.com/halostenmuseosaatio
www.instagram.com/taidemuseo_eemil