[Nayttelyposti] TIEDOTE. Aarnikotkan siipien alla.

[Puukka Marja]

TIEDOTE

Aarnikotkan siipien alla – Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista
15.5.–15.9.2024
Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka


UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelman teokset avaavat metsän merkitystä ja Kymenlaakson teollisuushistoriaa ainutlaatuisessa näyttelyssä. Kymenlaakson museossa on esillä kulta-ajan taiteilijoiden, kuten Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin teoksia, mutta myös uudempaa taidetta. Yli 50 valittua maalausta ja grafiikkaa kuvaavat kansallismaisemia, työläisiä ja teollisia ympäristöjä teollistumisen varhaisessa vaiheessa.


Metsäteollisuus on pitkään toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina, ja Kymenlaaksossa sillä on ollut suuri vaikutus rakennettuun kulttuurimaisemaan. Metsät ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri ammentavat usein aiheita ja materiaaleja metsästä. Uusiutuva ja teollisesti jalostettu puu on maamme menestyksen perusta, ja suuri osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Toisaalta ne ovat myös ratkaisevia biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.



Näyttelyssä maisemamaalaus esiintyy suomalaisen identiteetin, isänmaallisuuden ja yhteenkuuluvuuden rakentajana. Esillä on kansallisromantiikan hengessä maalattuja 1900-luvun alun teoksia kuten Eero Järnefeltin Maisema Kolilta, Akseli Gallen-Kallelan Hiihtäjä revontulilla ja Pekka Halosen Koivumetsä. 1800-luvun lopulta lähtien maisemiin lisättiin merkkejä myös teknisestä ja taloudellisesta menestyksestä, kuten tieverkostoa tai laivoja, uittoväyliä tukkinippuineen ja sähköntuotantoon soveltuvia koskia. Kymintehtaan teollisia ja luonnonmaisemia ovat ikuistaneet mm. Verner Thomé ja Victor Westerholm.



Tuulikki Pietilän värikkäissä grafiikoissa 1950-luvulta kuvataan tehdastyöläisiä eri tehtävissä teollisuusympäristössä. Nykytaiteilija Robert Lucander on maalauksessaan ottanut vaikutteita Gallen-Kallelan Kalevala-kuvauksista. Jo Kalevalassa kerrotaan, kuinka ihmisen elämä oli voimakkaasti sidoksissa metsään. Metsä tarjosi elannon, ja metsäjumalten hyvä tahto varmisti myös ihmisten menestyksen ja hyvinvoinnin.


Näyttelyn nimi Aarnikotkan siipien alla juontaa juurensa Hugo Simbergin suunnittelemaan tunnettuun yritystunnukseen, jonka Kymintehdas otti käyttöön vuonna 1899. Logo esittää mytologista aarnikotkaa, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Aarnikotka on ollut UPM-Kymmenen yrityssymboli yli 120 vuoden ajan, vaikka neljä taiteilijaa ja graafikkoa ovatkin muokanneet sitä eri vaiheissa. Tunnuksen suunnittelukilpailun voittajana Simberg sai myös tehtäväkseen kuvittaa Kymiyhtiön juhlakirjeen tehtaan täyttäessä 25 vuotta. Näyttely esittelee monia Simbergin graafisia teoksia luonnonmaisemista, teollisuusympäristöistä ja työläisistä.


UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperintöä. Säätiön taidekokoelmassa on taiteellisesti ja kansallisesti merkittäviä teoksia, joiden omistus on yli sadan vuoden aikana siirtynyt UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöille (mm. Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Rauma-Repola, Schauman, Kajaani ja Kaukas). UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle taidekokoelma päätyi vuonna 2006, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 600 taideteosta.

Mediakuvia:
Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932. Kuva: UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö.
https://drive.google.com/file/d/1hc8EcMmSSfb6OcAssw2nI8JN2GJ-p_EE/view?usp=sharing



Halonen, Pekka, Koivumetsä, 1915, öljy vanerille. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö.
https://drive.google.com/file/d/1JsCdxp48aHOimO-sEbNTjbMCm31wKtUz/view?usp=sharing



Hugo Simberg, Vanhat ja nuoret, 1900, viivasyövytys. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö.
https://drive.google.com/file/d/1yNUogLTnPWCerB0cT0uSQySalQN7bA3q/view?usp=sharing

Lisätiedot:
Amanuenssi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo, 040 530 7858, mirkka.kallio at kotka.fi<mailto:mirkka.kallio at kotka.fi>

Toiminnanjohtaja Camilla Granbacka, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, 044 308 7931, camilla.granbacka at upmks.fi<mailto:camilla.granbacka at upmks.fi>

Merikeskus Vellamo
Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa kotiaan pitävät Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo sekä Kymenlaakson museon ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä syntynyt Merivartiomuseo. Lisäksi Vellamossa toimivat Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Kesäaikaan myös museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna yleisölle.
https://www.merikeskusvellamo.fi/
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnan tarkoituksena on vaalia suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperinnön tuntemusta omistamalla, esittelemällä ja tukemalla siihen liittyvää taidetta, tietoa ja tutkimusta. Säätiö tavoittelee toiminnassaan vuorovaikutusta ja haluaa herättää kiinnostusta. Lisäksi säätiö on sitoumuksissaan ja sijoituksissaan harkitseva ja pitkäjänteinen toimija.
https://upmkulttuurisaatio.fi/


Ystävällisin terveisin ǀ Kind regards,

Marja Puukka
Tiedottaja ǀ Information officer
marja.puukka at kotka.fi<mailto:marja.puukka at kotka.fi> ǀ +358 40 350 0496
Merikeskus Vellamo ǀ Maritime Centre Vellamo
Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland
www.merikeskusvellamo.fi<http://www.merikeskusvellamo.fi/>

Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/<http://www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/>
Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/<http://www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/>