From reichardt.ragni at gmail.com Thu May 2 08:58:45 2024 From: reichardt.ragni at gmail.com (Ragni Reichardt) Date: Thu, 2 May 2024 08:58:45 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Matti_Kujalan_taidekokoelma_avaa_Yrj?= =?utf-8?q?=C3=B6_Liipolan_Taidemuseon_kes=C3=A4kauden?= Message-ID: *Matti Kujalan taidekokoelma avaa Yrjö Liipolan Taidemuseon kesäkauden* *Koskella Tl sijaitsevan Yrjö Liipolan Taidemuseon kesäkausi käynnistyy Matti Kujalan taidekokoelman näyttelyllä. Matti Kujala oli koskelaissyntyinen taiteenystävä, joka keräsi elämänsä aikana lukuisia nimekkäiden kuvataiteilijoiden teoksia. Näistä parhaimmisto on esillä 12.5.?30.6.2024 taidemuseon Galleria Y:ssä.* Matti Kujalan taidekokoelma käsittää maisemamaalauksia, kollaaseja ja grafiikkaa seitsemältä eri taiteilijalta. Näyttelyssä on esillä mm. Jorma Heleniuksen öljymaalauksia, Nandor Mikolan akvarelleja sekä Aarno Salosmaan kollaaseja. ?Taidekokoelman erikoisuus ovat keskiaikaiset nuottikäsikirjoitukset, jotka Kujalan mukaan ovat peräisin 1400-luvulta?, kertoo näyttelyn kuraattori ja taidesäätiön hallituksen jäsen Orvokki Leino. Matti Kujalan ystävä, taidemaalari Jorma Helenius kuvaili Mattia taiteen ystäväksi, joka halusi nauttia hankkimastaan taiteesta joka päivä. Taide oli iso osa hänen identiteettiään. Matin toive oli, että hänen kokoelmansa pääsisi vielä esille, jotta muutkin pääsevät nauttimaan näistä upeista teoksista. Matti Kujala (1939?2023) teki uransa liike-elämän palveluksessa erilaisissa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä ja hänen kokoelmansa lahjoitettiin Kosken Tl Taidesäätiölle vuonna 2021. Yrjö Liipolan Taidemuseo on avoinna su 12.5., 19.5., 26.5., 2.6. klo 12?15, kesäkaudella 4.6.?4.8.2024 ti?su klo 11?17. Galleria Y:n lisäksi museossa voi tutustua perusnäyttelyyn, jossa on esillä Yrjö Liipolan veistoksia, Olavi Hurmerinnan grafiikkaa, maalauksia ja pilapiirroksia sekä Martti Vainion maalauksia ja veistoksia. Yrjö Liipolan Taidemuseo, Museotie 1, 31500 Koski Tl https://koski.fi/taidemuseo/ Lisätietoa Matti Kujalan taidekokoelman näyttelystä: Orvokki Leino, p. 044 347 8918 From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon May 6 11:03:10 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 6 May 2024 08:03:10 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Maailmanselitys_Niina_Vatasen_ta?= =?windows-1252?q?paan_=96_valokuvien=2C_kasvien_ja_arkistojen_avulla?= Message-ID: Maailmanselitys Niina Vatasen tapaan ? valokuvien, kasvien ja arkistojen avulla Niina Vatanen: Universus 24.5.?1.9.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn 23.5. klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Ihmiset ovat kautta historian pyrkineet selittämään maailmankaikkeutta. Tärkeimpiä pohdintojen ja tutkimusten kohteita ovat olleet taivaankappaleet ja luonto, sekä sen kasvi- ja eläinlajit. Nämä kohteet ovat muodostaneet perustan ihmiskunnan tieto- ja uskomusjärjestelmille, ja niitä tutkimalla on pyritty löytämään vastauksia elämän perimmäisestä tarkoituksesta. Niina Vatasen näyttely Universus käsittelee kuvallisen esittämisen roolia maailmanselityksissä kautta aikojen. Vatanen osoittaa, että taiteella on keskeinen osa tiedon rakentumisessa ja sisäistämisessä. Taiteilijoiden luomat kuvat, värit, liike ja katse ovat olennainen osa pyrkimyksiä ymmärtää maailmaa sekä omaa paikkaamme siinä. ?Taide on aina kiehtonut, lumonnut, tutkinut, synnyttänyt ja luonut uutta, mutta myös haastanut, kapinoinut ja hajottanut?, Niina Vatanen kiteyttää. Näyttelyn teokset koostuvat valokuvista, teksteistä, liikkuvasta kuvasta ja erilaisista arkistomateriaaleista. Vatanen esittää oman tuotantonsa rinnalla suuren määrän taideteoksia ja valokuvia Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista. Työskentely kokoelmien parissa on toiminut Vataselle inspiraation lähteenä, ja antanut mahdollisuuden asettua dialogiin eri taiteilijasukupolvien kanssa. ?On ollut hienoa tukea ja seurata Niinaa tämän tutkimusmatkalla museon arkistossa. Hänen näkemyksensä ja intuitionsa sekä sattuma ovat johdatelleet työskentelyä yllättäville poluille. Pidämme arvossa Niinan pitkäjänteistä työtä museon kokoelman parissa?, Valokuvataiteen museon kokoelmaintendentti Anni Wallenius sanoo. Isoäidin kuva-albumi ja omat päiväkirjat tien viitoittajina Vatasen kiinnostus valokuva-arkistoihin syttyi jo varhaislapsuudessa vierailuilla isovanhempien luona. Mummo esitteli Vataselle peltirasiasta kiehtovia pieniä mustavalkoisia valokuvia ja kertoi niistä. ?Katsottiin niitä aina uudestaan ja uudestaan. Kuvat oli todella merkityksellisiä ja tärkeitä, niihin liittyi tarinoita. Kuviin oli kirjoitettu ihmisten ja paikkojen nimiä ? kuolleiden läheisten kuvien päälle oli piirretty risti. Ne vähän jopa pelotti mua ne kuvat?, Vatanen kertoo. Ensimmäisessä näyttelyssään (Valokuvagalleria Hippolyte, 2006) Vatanen hyödynsi vanhoja kirjeitään, joita oli saanut ystäviltään takaisin. ?Ne oli parikymppisen itseni päiväkirjamaista kirjeenvaihtoa. Kaikissa mun teoksissa on aina ollut arkistomateriaalia tai löydettyä materiaalia. Se on mun työskentelytapa: kiinnostun jostain olemassa olevasta kuvasta tai tekstistä, ja työskentely lähtee siitä rönsyilemään?, Vatanen sanoo. Universus-näyttelyn avainteokset Laajalla näyttelyllä on kaksi keskeistä teosta: Taivaasta / Maasta on 81-osainen teossarja, joka kiertää läpi koko näyttelytilan, ja kokoaa näyttelyn kaikki teokset yhteen. Teoksessa yhdistetään erilaista kuva-arkistomateriaalia ? tietosanakirjoja, Nasan kuva-arkistoa, viittomakielen harjoitusoppaita, taidehistorian kirjoja sekä Vatasen itse kuvaamaa materiaalia ? antiikin filosofi Aristoteleen Taivaasta-teoksesta irrotettuihin sivuihin. Tekstin ja kuvien yhdistelmillä teos näyttää, että yli 2000-vuotta vanha Taivaasta-teos synnyttää yhä uusia ja yllättäviä yhteyksiä. Näyttelyn toisen pääteoksen nimi Danse de la terre (Maan tanssi) on lainaus Stravinskyn Kevätuhrin ensimmäisen osan loppukohtauksesta. Teostaan varten Vatanen keräsi Botticellin La Primavera (suom. Kevät) -teoksessa esiintyviä kasveja, jotka hän tallensi phytogram-tekniikalla - eli loi valokuvaemulsioon kuvia kasvien omaa kemiaa hyödyntäen. Kevääseen liittyvillä riiteillä on juhlistettu luonnon uudistumista ja vahvistettu ihmiskunnan suhdetta maahan. Kasveilla taas on aina ollut suunnaton merkitys ihmisille niin ravintona ja raaka-aineina, kuin henkisen kulttuurin lähteinä ja symboleina. Videoinstallaatiossa yhdistyvät phytogrammien lisäksi Vatasen itse kuvaama Super8-materiaali ja erilaiset arkistot. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Mon May 6 11:11:26 2024 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Mon, 6 May 2024 11:11:26 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?RWzDpG3DpCBqYSBrdW9sZW1hIG15w7Zow6Rp?= =?utf-8?q?srautakaudelta_keskiajalle_-erikoisn=C3=A4yttely_avautuu?= =?utf-8?q?_Arktikumissa_Rovaniemell=C3=A4_8=2E5=2E_klo_18=2C_esill?= =?utf-8?b?w6QgOS41LjIwMjQtMS42LjIwMjU=?= Message-ID: *Elämä ja kuolema myöhäisrautakaudelta keskiajalle* Lapin maakuntamuseon tuottama erikoisnäyttely Arktikumissa Rovaniemellä 9.5.2024-1.6.2025 Oliko Lappi niin etäinen ja käymätön kuin ehkä luullaan? Olivatko alueen asukkaat voimattomia veronmaksajia milloin Ruotsin kruunulle, milloin Novgorodin asiamiehille tai milloin kenellekin? Järjestelivätkö katoliset piispat mielensä mukaan pohjoisen uskonnollisia asioita? Tutkimus on edennyt 2000-luvulla paljon ja vaikka vielä on valtavasti asioita, joita emme tiedä, voimme nyt jo tarkastella kriittisesti vanhoja käsityksiä. Lapin maakuntamuseon ?Elämää ja kuolemaa myöhäisrautakaudelta keskiajalle? -erikoisnäyttely perustuu uusimpaan arkeologiseen tutkimukseen Pohjois-Suomessa ja tarkastelee pääosin aikaa 800-luvulta 1500-luvulle. Näyttely esittelee muun muassa pohjoisen kaupankäynnin ja sen myötä kasvaneen vaurauden aikaansaamaa muutosta pohjoisissa yhteisöissä. Se luo katsauksen myös hautamenoihin ja niiden kehitykseen sekä siihen mitä ne kertovat yhteisöistä ja niiden uskomuksista ja elinkeinoista. Pohjoinen saattoi olla vaarallinen paikka ja paikalliset kantoivat aseita syystä. Mitä nämä aselöydöt kertovat aikaintakaisesta Lapista ja sen asukkaista? Näyttely avautuu ke 8.5.2024 klo 18 ja samalla julkaistaan näyttelyä täydentävä kirja. Näyttelyn ja kirjan on käsikirjoittanut Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuusela. *************** UUSI KIRJA! Elämä ja kuolema myöhäisrautakaudelta keskiajalle Aika 800-luvun ja 1500-luvun välissä on Lapin kannalta keskeistä, sillä tuolloin monet nykyään voimakkaasti Lappiin ja sen historiaan liitetyt ilmiöt ja prosessit, kuten esimerkiksi poronhoito, syntyivät. Lisäksi kristinusko levisi hiljalleen Lapin sisäosiin tuona aikana. Mutta miten kaikki tämä tapahtui ja pitävätkö vanhoissa historiateoksissa esitetyt näkemykset enää paikkansa, kun arkeologinen tieto on lisääntynyt vuosien saatossa? Lapin myöhäisrautakausi ja keskiaika ovat edelleen hyvin vähän tutkittuja aikakausia, vaikkakin viimeisen vuosikymmenen aikana tieto on arkeologisen tutkimuksen myötä merkittävästi karttunut. Tämä kirja syventää Lapin maakuntamuseon tuottaman Elämä ja kuolema myöhäisrautakaudelta keskiajalle -erikoisnäyttelyn sisältöä ja luo katsauksen aikakauteen 800-luvulta 1500-luvulle. Kirja perustuu uusimpaan arkeologiseen tutkimukseen, jota on tehty Pohjois-Suomessa 2010-luvun alusta lähtien. Kyseisestä aikakaudesta paljon on vielä tuntematonta, eikä kirja pyri antamaan ehdottomia vastauksia yhteenkään kysymykseen, vaan ennemminkin herättämään ajatuksia ja rohkaisemaan vanhojen käsitysten kriittiseen tarkasteluun. Kirjaa on myynnissä Arktikum Shopissa, tilaukset sähköpostilla: info at arktikum.fi Hinta 18 ? (+ postituskulut) TEOSTIEDOT: Nimi: Elämä ja kuolema myöhäisrautakaudelta keskiajalle Tekstit: Jari-Matti Kuusela, arkeologi (Lapin maakuntamuseo) Esinekuvat: Karoliina Paatos (Lapin maakuntamuseo) Taitto: Tuija Alariesto (Lapin maakuntamuseo) Sivumäärä: 117 s. Sidosasu: Liima (pehmeäkantinen) Koko: lev. 210 x kork. 210 mm Painopaikka: POPA Oy Painosmäärä: 300 kpl Julkaistu: 05/2024 Kustantaja: Lapin maakuntamuseon julkaisuja 26 Kieli: Suomi, englanti ISBN: 978-952-7383-06-3 (painettu) **************************** NEW EXHIBITION! *Life and Death from the Late Iron Age to the Middle Ages* Special Exhibition at the Lapland Provincial Museum at Arktikum in Rovaniemi 9.5.2024-1.6.2025 Was Lapland as distant and unexplored as it is often believed? Were the inhabitants of the region powerless taxpayers to the Swedish crown at times, to the agents of Novgorod at other times, or to anyone else? Did Catholic bishops arrange Northern religious matters according to their own preferences? Research has advanced significantly in the 21st century, and although there is still much we do not know, we can now critically examine old beliefs. "Life and Death from the Late Iron Age to the Middle Ages" -exhibition is based on the latest archaeological research in Northern Finland and primarily examines the period from the 9th to the 16th century. The exhibition explores, among other things, the changes in Northern communities brought about by trade and the resulting prosperity. It also provides an overview of burial customs and their development, shedding light on what they reveal about communities, their beliefs, and livelihoods. The North could be a dangerous place, and locals carried weapons for a reason. What do these weapon finds tell us about ancient Lapland and its inhabitants? The exhibition opens on Wednesday, May 8, 2024, and will be accompanied by a publication complementing the exhibition. The exhibition script was written by Jari-Matti Kuusela, an archaeologist at the Regional Museum of Lapland. ************ New book! *Life and Death from the Late Iron Age to the Middle Ages* The period between the 9th and 16th centuries is crucial for Lapland, as during this time many phenomena and processes that are now strongly associated with Lapland and its history, such as reindeer herding, originated. Additionally, Christianity gradually spread to the inner parts of Lapland during this period. But how did all this happen and do the old views still hold true as archaeological knowledge has increased over the years? The Late Iron Age and the Middle Ages in Lapland are still very poorly researched periods, although knowledge has significantly increased over the past decade through archaeological research. This book delves deeper into the content of the special exhibition Life and Death from the Late Iron Age to the Middle Ages produced by Regional Museum of Lapland and provides an overview of the period from the 9th to the 16th century. The book is based on the latest archaeological research conducted in Northern Finland since the beginning of the 2010s. Much about this era is still unknown, and the book does not aim to provide definitive answers to any questions, but rather to stimulate thought and encourage a critical examination of old perceptions. The book is available for purchase at the Arktikum Shop, orders via email: info at arktikum.fi Price 18 ? (+ shipping costs) -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram From marja.puukka at kotka.fi Mon May 6 12:30:48 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 6 May 2024 09:30:48 +0000 Subject: [Nayttelyposti] TIEDOTE. Aarnikotkan siipien alla. In-Reply-To: References: Message-ID: TIEDOTE Aarnikotkan siipien alla ? Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista 15.5.?15.9.2024 Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelman teokset avaavat metsän merkitystä ja Kymenlaakson teollisuushistoriaa ainutlaatuisessa näyttelyssä. Kymenlaakson museossa on esillä kulta-ajan taiteilijoiden, kuten Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin teoksia, mutta myös uudempaa taidetta. Yli 50 valittua maalausta ja grafiikkaa kuvaavat kansallismaisemia, työläisiä ja teollisia ympäristöjä teollistumisen varhaisessa vaiheessa. Metsäteollisuus on pitkään toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina, ja Kymenlaaksossa sillä on ollut suuri vaikutus rakennettuun kulttuurimaisemaan. Metsät ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri ammentavat usein aiheita ja materiaaleja metsästä. Uusiutuva ja teollisesti jalostettu puu on maamme menestyksen perusta, ja suuri osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Toisaalta ne ovat myös ratkaisevia biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Näyttelyssä maisemamaalaus esiintyy suomalaisen identiteetin, isänmaallisuuden ja yhteenkuuluvuuden rakentajana. Esillä on kansallisromantiikan hengessä maalattuja 1900-luvun alun teoksia kuten Eero Järnefeltin Maisema Kolilta, Akseli Gallen-Kallelan Hiihtäjä revontulilla ja Pekka Halosen Koivumetsä. 1800-luvun lopulta lähtien maisemiin lisättiin merkkejä myös teknisestä ja taloudellisesta menestyksestä, kuten tieverkostoa tai laivoja, uittoväyliä tukkinippuineen ja sähköntuotantoon soveltuvia koskia. Kymintehtaan teollisia ja luonnonmaisemia ovat ikuistaneet mm. Verner Thomé ja Victor Westerholm. Tuulikki Pietilän värikkäissä grafiikoissa 1950-luvulta kuvataan tehdastyöläisiä eri tehtävissä teollisuusympäristössä. Nykytaiteilija Robert Lucander on maalauksessaan ottanut vaikutteita Gallen-Kallelan Kalevala-kuvauksista. Jo Kalevalassa kerrotaan, kuinka ihmisen elämä oli voimakkaasti sidoksissa metsään. Metsä tarjosi elannon, ja metsäjumalten hyvä tahto varmisti myös ihmisten menestyksen ja hyvinvoinnin. Näyttelyn nimi Aarnikotkan siipien alla juontaa juurensa Hugo Simbergin suunnittelemaan tunnettuun yritystunnukseen, jonka Kymintehdas otti käyttöön vuonna 1899. Logo esittää mytologista aarnikotkaa, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Aarnikotka on ollut UPM-Kymmenen yrityssymboli yli 120 vuoden ajan, vaikka neljä taiteilijaa ja graafikkoa ovatkin muokanneet sitä eri vaiheissa. Tunnuksen suunnittelukilpailun voittajana Simberg sai myös tehtäväkseen kuvittaa Kymiyhtiön juhlakirjeen tehtaan täyttäessä 25 vuotta. Näyttely esittelee monia Simbergin graafisia teoksia luonnonmaisemista, teollisuusympäristöistä ja työläisistä. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperintöä. Säätiön taidekokoelmassa on taiteellisesti ja kansallisesti merkittäviä teoksia, joiden omistus on yli sadan vuoden aikana siirtynyt UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöille (mm. Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Rauma-Repola, Schauman, Kajaani ja Kaukas). UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle taidekokoelma päätyi vuonna 2006, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 600 taideteosta. Mediakuvia: Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932. Kuva: UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. https://drive.google.com/file/d/1hc8EcMmSSfb6OcAssw2nI8JN2GJ-p_EE/view?usp=sharing Halonen, Pekka, Koivumetsä, 1915, öljy vanerille. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. https://drive.google.com/file/d/1JsCdxp48aHOimO-sEbNTjbMCm31wKtUz/view?usp=sharing Hugo Simberg, Vanhat ja nuoret, 1900, viivasyövytys. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. https://drive.google.com/file/d/1yNUogLTnPWCerB0cT0uSQySalQN7bA3q/view?usp=sharing Lisätiedot: Amanuenssi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo, 040 530 7858, mirkka.kallio at kotka.fi Toiminnanjohtaja Camilla Granbacka, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, 044 308 7931, camilla.granbacka at upmks.fi Merikeskus Vellamo Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa kotiaan pitävät Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo sekä Kymenlaakson museon ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä syntynyt Merivartiomuseo. Lisäksi Vellamossa toimivat Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Kesäaikaan myös museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna yleisölle. https://www.merikeskusvellamo.fi/ UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnan tarkoituksena on vaalia suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperinnön tuntemusta omistamalla, esittelemällä ja tukemalla siihen liittyvää taidetta, tietoa ja tutkimusta. Säätiö tavoittelee toiminnassaan vuorovaikutusta ja haluaa herättää kiinnostusta. Lisäksi säätiö on sitoumuksissaan ja sijoituksissaan harkitseva ja pitkäjänteinen toimija. https://upmkulttuurisaatio.fi/ Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Tue May 7 15:47:09 2024 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Tue, 7 May 2024 12:47:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Nanna_Susi_sek=E4_saarij=E4rvel=E4?= =?iso-8859-1?q?ist=E4_taidetta_ja_kulttuurihistoriaa_Puutarhan_lumossa_18?= =?iso-8859-1?q?=2E5=2E-13=2E10=2E2024?= Message-ID: Puutarhan lumoa Nanna Susi & taidetta ja kulttuurihistoriaa puutarhoista Saarijärven museossa 18.5.-13.10.2024 Avoinna 19.6.-25.8.2024 ke-su 12-18, muulloin ke-su 12-17 Taiteellis-kulttuurihistoriallisessa näyttelyssä avautuu näkymiä puutarhateemaan Helsingissä ja Roomassa asuvan kuvataiteilija Nanna Suden (s. 1967) maalauksissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä monissa maissa eri puolilla maailmaa. Saarijärveläisten taiteilijoiden Aune Heralan (1917-1983) Elsa Härkönen-Peuran (1922-2017), Maisa Kiven (s. 1941), Kaisa Kitinprami-Ilolan (s. 1984) ja Väinö Rusasen (s. 1928) taideteokset ja puutarhojen kulttuurihistoria havainnollistavat seudun kasvullista rikkautta. Puutarhoissa on seurusteltu, nautittu kauneudesta ja ne ovat antaneet innoitusta taiteelliselle luomiselle. Nanna Susi on aikamme merkittävimpiä kotimaisia taidemaalareita. Yleisön tietoisuuteen Vääksystä kotoisin oleva taiteilija nousi vuonna 2000, jolloin hänet valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Suden työt ovat värikylläisiä, ekspressiivisiä, tunteikkaita ja usein suurikokoisia. Nanna asuu ja työskentelee sekä Roomassa että Helsingissä. Puutarhan lumoa -näyttelyyn hän on valinnut tuotantoaan vuosilta 2016-2024. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From timo.nordlund at pori.fi Wed May 8 17:36:50 2024 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Wed, 8 May 2024 14:36:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Satakunnan_Museon_uusi_n=E4yttely_?= =?iso-8859-1?q?=22Englund=22_avautuu_Satakunnan_Museossa_helatorstaina_9?= =?iso-8859-1?q?=2E5=2E2024?= Message-ID: Satakunnan Museon uusi näyttely ja julkaisu juhlistavat 130 vuotta sitten Poriin päätyneen ruotsalaisen valokuvaaja John Englundin työtä. ENGLUND 9.5.2024-23.2.2025 Satakunnan Museo, Sali VALOKUVAUSATELIERI JOHN ENGLUND -valokuvateos (julkaistaan 9.5.2024) Satakunnan Museossa avautuu uusi näyttely "Englund" helatorstaina 9.5.2024. Samaan aikaan museo julkaisee valokuvateoksen "Valokuvausatelieri John Englund". Näyttelyssä ja valokuvateoksessa syvennytään porilaisen kuvaajamestari John Englundin elämäntyöhön sekä Englundin ja hänen perheensä kiehtovaan tarinaan. 130 vuotta sitten, lokakuussa 1894 tukholmalaissyntyinen valokuvaaja John Englund (1870-1929) ja helsinkiläinen retusoija Mandi, os. Erikson, (1868-1927) avioituivat ja muuttivat Helsingistä Poriin. He perustivat kaupunkiin valokuvausateljeen ja perheen. Helsingissä he olivat työskennelleet mm. suomalaisen valokuvauksen pioneerien Charles Riisin ja Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljeissa. Tästä alkoi 1930-luvulle asti kestänyt ajanjakso, jolloin John Englundin valokuvaamo toimi ja työllisti Porissa. Englund työntekijöineen kuvasi muun muassa tyylikkäitä käyntikorttikuvia sekä ylioppilas-, syntymäpäivä- ja hääkuvia. Teollisuuslaitokset tilasivat Englundilta kuvia toimitiloistaan ja hänen ikuistamiaan kaupunkinäkymiä painettiin postikorteiksi. Niin ikään sisällissodan traagiset tapahtumat tallentuivat Englundin lasinegatiiveille. Oman perheensä elämää hän tallensi leikkisästi ja kokeilevasti. Englund oli kuvaajana ilmeinen lahjakkuus. Oli kyse sitten tilaustyöstä tai omasta kuvausretkestä, hän näki kuvauskohteissaan aina jotain mikä teki valokuvasta puhuttelevan ja aikaa kestävän. Englundin valokuvat ovat aikansa mestariteoksia ja ne tarjoavat katsojalleen mielenkiintoista ja antoisaa katsottavaa, oli kyse sitten valokuvista itsessään tai Porin ja lähiseutujen historiasta. Englundin valokuvaamon tuotannosta on säilynyt useita tuhansia lasinegatiiveja ja vedoksia. Satakunnan Museon kokoelmiin Englundin lasinegatiivikokoelma päätyi vuonna 2019, kun Englundien tyttärenpoika lahjoitti arvokkaat lasinegatiivit museolle. Näyttelyssä nähdään yli 150 teknisesti ja näkemyksellisesti korkealaatuista valokuvaa. Ne kertovat Englundien tarinasta ja tuotannosta 1890-1920-luvuilta. Samalla ne tarjoavat kurkistuksen Porin 90-130 vuoden takaiseen menneisyyteen. Osa näyttelyssä nähtävistä valokuvista on ikonisiksi muodostuneita Pori-kuvia, osa ennennäkemättömiä kurkistuksia menneiden aikojen kaupunkiin ja kaupunkilaisiin. Katse kiinnitetään myös Englundin panoraamakuviin, joista hän oli selvästi innostunut. Silloisen Porin kirkon tornista otettu, miltei 360 astetta kattava ja yhdeksästä valokuvasta tehty panoraamakuva nähdään miltei 15 metrin levyisenä versiona. Tornikuvausmatkan kunniaksi näyttelyssä on nähtävänä myös lyhytelokuva, joka tuo Englundin kunnianhimoisen kuvausprojektin 2020-luvulle. Esillä on myös autenttisia Englundien esineitä, jotka viimeistään tuovat Englundien tarinan lähelle nykypäivän näyttelykävijää. John Englundin valokuvaamon merkitys porilaisille ja Porin kaupungille oli erittäin suuri ja on sitä edelleen. Näyttely avautuu yleisölle helatorstaina 9.5.2024. Valokuvateos "Valokuvausatelieri John Englund" saatavana Satakunnan Museosta 9.5.2024 alkaen. Teoksen tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toimittaneet Timo Nordlund, Minna-Liisa Salonsaari. Kirjoittajat: Eeva Karhunen, Timo Nordlund, Jalo Porkkala, Minna-Liisa Salonsaari. Teoksen toteuttamista on tukenut Svenska Kulturfonden i Björneborg. Teoksen hinta on 39 euroa. Lisätiedot: Timo Nordlund - intendentti, näyttelyt / Satakunnan Museo p. 044 7013 457 tai timo.nordlund at pori.fi Satakunnan Museo, Hallituskatu 11 28100 Pori, satakunnanmuseo.pori.fi From marja.puukka at kotka.fi Tue May 14 15:40:53 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Tue, 14 May 2024 12:40:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamon_kes=C3=A4?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan Kantasatamassa sijaitsevan Merikeskus Vellamon kesäkausi käynnistyi 14.5.2024, kun talvisin suljettuina olevat museoalukset avautuivat yleisölle. Suomen merimuseon jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi sekä Kymenlaakson museon/Merivartiomuseon vartiolaiva Telkkä ovat toukokuun ajan avoinna ti-pe klo 10-17. Aukioloajat pitenevät kesäkuussa, kun koko Merikeskus Vellamo siirtyy kesäaikatauluihin. Kaikki Vellamon kohteet ovat 3.6.-11.8.2024 avoinna joka päivä eli myös maanantaisin. Kesäkuun alusta lähtien Tarmolle ja Kemille järjestetään pääsymaksuun sisältyviä opastuksia, ja juhannuksen jälkeen käynnistyvät Vellamon yleisöopastukset Suomen merimuseon näyttelyyn Oceanista ? muoti ja meri sekä Kymenlaakson museon näyttelyyn Aarnikotkan siipien alla. Varissaaressa sijaitseva Ruotsinsalmi-paviljonki on avoinna toukokuussa viikonloppuisin ja 1.6. alkaen päivittäin ravintola Vaakun aukiolopäivinä. Ajantasaiset tiedot ravintola Vaakun verkkosivuilta. Merikeskus Vellamon ja museoalusten aukioloajat ja pääsymaksut: https://www.merikeskusvellamo.fi/info/#auki Merikeskus Vellamon ja museoalusten kesäohjelma: https://www.merikeskusvellamo.fi/vellamon-kesa-2024/ Mediakuvat: Oceanista ? muoti ja meri. Kuva Suomen merimuseo. https://drive.google.com/file/d/1OEkzzDOAIwx74w6x7uCw_N7TvcBmTWR7/view?usp=sharing Aarnikotkan siipien alla. Verner Thomé: Kymintehdas 1932. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. https://drive.google.com/file/d/1hc8EcMmSSfb6OcAssw2nI8JN2GJ-p_EE/view?usp=sharing Jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi. Kuva Suomen merimuseo. https://drive.google.com/file/d/11QyyssSolmE19OLlEvJyTOE2z3_aLADl/view?usp=sharing Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From tiina.kiiskinen at hotellijaravintolamuseo.fi Thu May 16 10:28:31 2024 From: tiina.kiiskinen at hotellijaravintolamuseo.fi (Tiina Kiiskinen) Date: Thu, 16 May 2024 10:28:31 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kansalliskirjaston_ja_Hotelli-_ja_ravin?= =?utf-8?b?dG9sYW11c2VvbiBTecO2bcOkw6RuIS1uw6R5dHRlbHkgYXZhdXR1dSAxNy41?= =?utf-8?q?=2E?= Message-ID: <2151233621-17055@mail.hotellijaravintolamuseo.fi> Mitä tänään syötäisiin? Mitä syömme nyt? Entä eilen? Millaista ruokaa syömme kotona, ja mitä ulkona? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Kansalliskirjaston ja Hotelli- ja ravintolamuseon yhteistyönä syntyneessä näyttelyssä, joka lähestyy ruokakulttuuria kahdesta näkökulmasta: tarkastelemalla mitä keittokirjat kertovat ruoasta ja sen laittajista eri aikoina sekä luomalla katsauksen suomalaisen ravintolakulttuurin historiaan. Ruoanlaittotaitoa on opetettu kodeissa kautta aikojen. Reseptit ovat siirtyneet sukupolvilta toisille esimerkin kautta: näin se meillä tehdään. Hyviä ohjeita on jaettu onnekkaille ystäville, erityisen hyviä kirjattu ylös ja niitä parhaita sidottu kirjojen kansien väliin, jotta muutkin pääsevät niistä nauttimaan. Parhaat kokit ovat jakaneet osaamistaan sekä opettamalla nuorempiaan, että tarjoamalla tuotoksiaan ? hyvinä aikoina nautinnon tuottamiseksi, huonompina elämän turvaamiseksi. Ravintoloissa ruokailu on arkipäiväistynyt vuosien saatossa ? enää ei tarvita juhlatilaisuutta, jotta ravintolaan voi mennä syömään. 1900-luvun alun ravintolakokemukseen kuuluivat voileipäpöydät ja keitot, nykyisin niiden rinnalle ovat tulleet pikaruoka ja lounassetelit. Kieltolaki piilotti alkoholin teekuppeihin, ja sen päätyttyä alkoholin saantia säännösteltiin monin tavoin. Ruoanlaittoa opetetaan koti- ja ravintolakeittiöiden ohella oppilaitoksissa ja kursseilla. Ruoan mainonta painottui 1950-luvulla usein tuotteisiin, joilla voitiin helpottaa perheenäitien työtä keittiössä. Ruokakulttuurin ja -ainesten uudet tuulet näkyvät nopeasti mainonnassa, samoin kuin ihmisten asenteet ruokaa kohtaan. Kotimainen ruoka on nostettu jo varhain jalustalle, viime vuosikymmenten ilmiöt ovat olleet luomu- ja lähiruoka. Esillä oleva kokonaisuus täydentää Tiedemuseo Liekin näyttelyä Ruokaa kaikille https://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/nayttelyt/ruokaa-kaikille Syömään!-näyttely on avoinna Kansalliskirjaston Galleriassa 17.5.-1.11.2024, vapaa pääsy. Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36, Helsinki. Aukioloajat ja yleisöopastusten ajankohdat: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/syomaan Syömään! https://hotellijaravintolamuseo.fi/news_articles/syomaan-yhteistyonayttely-kansalliskirjastossa/ Tiina Kiiskinen (she/her) amanuenssi | Curator Hotelli- ja ravintolamuseo | Hotel and Restaurant Museum +358 44 7474 099 Tallberginkatu 1 G 60, 00180 Helsinki (Kaapelitehdas) www.hotellijaravintolamuseo.fi Herkuttele historialla ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla Kokoelmiamme verkossa https://hrm.finna.fi/ From hannu.heikkila at eemil.fi Thu May 16 11:58:18 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Thu, 16 May 2024 11:58:18 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kuvanveist=C3=A4j=C3=A4_ja_taidevalaja_?= =?utf-8?q?Arttu_Halonen_-n=C3=A4yttely_Taidemuseo_Eemiliss=C3=A4_16=2E5?= =?utf-8?b?LuKAkzI5LjkuMjAyNA==?= Message-ID: <01ba9e0237345b7227bb2eb8090e7821@eemil.fi> KUVANVEISTÄJÄ JA TAIDEVALAJA ARTTU HALONEN: 120 vuotta lapinlahtelaista taidevalua -näyttely Taidemuseo Eemilin Studio 16.5.?29.9.2024 Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885?1965) sai kipinän kuvanveistoon ja taidevaluun vanhimmalta veljeltään kuvaveistäjä Eemil Haloselta. Ulkomailla opiskellessaan Eemil-veli oli tutustunut taidevaluun, jota hän ryhtyi yhdessä 18-vuotiaan Artun kanssa kokeilemaan Lapinlahden Nerkoolla. He edistyivät yrityksen ja erehdyksen kautta ja hakivat käytännön neuvoja myös kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä. Arttu Halonen jatkoi vuodesta 1912 lähtien taidevalua Nerkoon vanhassa meijerissä, kunnes se tuhoutui tulipalossa kesällä 1917. Sisällissodan jälkeen Arttu Halonen hankki taidevalimoa varten tontin ja talon Lapinlahden rautatieaseman läheisyydestä. Valimo aloitti virallisesti toimintansa 1919. Ensimmäinen suurikokoinen valu oli Eemil Halosen Vapaus Iisalmen sankarihaudalle 1920. Arttulassa valetuista teoksista mainittakoon myös Viipuriin sijoitettu Jussi Mäntysen Hirvi, 1928, sekä Helsingissä Johannes Haapasalon Apostoli Johannes, 1930, ja Felix Nylundin Kolme seppää, 1932. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Vuosikymmenten aikana monet suomalaiset taidevalajat saivat oppinsa häneltä ? ja pronssivaloksia Artun pajassa tehtiin toista tuhatta. Arttu Halosen taiteellinen toiminta oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla. Näyttelyiden lisäksi hän osallistui useisiin veistoskilpailuihin. Arttu Halosen tuotanto on pienehkö: tietoja on noin kuudestakymmenestä teoksesta. Pienoisveistosten aiheina ovat usein ihmiset arkisissa hetkissään. Arttu Halonen on valmistanut myös lyyrisiä ja tyyliteltyjä naishahmoja sekä muotokuvia sukulaisistaan ja tuttavistaan. Taiteelliseen tuotantoon voidaan lukea monet taideteollisuustuotteet, kuten taontatyöt sekä pronssiset korut ja sinetinpäät. Arttu Halosen julkisia taideteoksia ovat Lapinlahden graniittinen sankarihautamuistomerkki, 1920, ja siihen toisen maailmansodan jälkeen liitetty pronssinen Partiosotilas-reliefi, 1941, sekä SM-aitajuoksija Lauri Karimon muistomerkki, 1952. ** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Laajemmat kesäaukioloajat: 12.6.?30.6. ke?su klo 11?18 ja 1.7.?4.8. ti?su klo 11?18. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From timo.nordlund at pori.fi Fri May 17 14:37:57 2024 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Fri, 17 May 2024 11:37:57 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Rakennuskulttuuritalo_Toivon_uusi_?= =?iso-8859-1?q?n=E4yttely_=22Tapetti=22_avautuu_18=2E5=2E?= Message-ID: Rakennuskulttuuritalo Toivon vuoden 2024 kesänäyttely on "Tapetti" Alkuaan tapetti tarkoitti kudonnaista, jota käytettiin vuoteen tai pöydän verhona. Myös ensimmäisiä seinävaatteita kutsuttiin tapeteiksi ja sitä kautta nimitys siirtyi pellava- ja lopulta paperitapetteihin. 1700-luvun lopulle saakka tapetti koristi vain säätyläisten eli aateliston, papiston ja porvariston kotien seiniä. Teollistumisen myötä koneellisesti painettu paperitapetti yleistyi. 1900-luvun vaihteessa hinnat olivat laskeneet niin, että vähävaraisillakin oli varaa tapetoida kolmekin kertaa vuosikymmenessä. Jopa yksinkertaisissa torpissa oli varaa tapetteihin, jotka oli painettu halvalle ruskealle pohjapaperille. Seinät jätettiin paljaiksi lähinnä vain toisarvoisissa tiloissa tai varallisuuden puutteen vuoksi. Maaseudulla tosin talonpojat saattoivat pitää talojensa seinät paljaina pitkälle 1900-luvulle saakka. Näyttely Tapetti kertoo tapeteista tai tapetoinnista ennen kaikkea ajalta, jolloin tapetit olivat jo kaiken kansan saavutettavissa. Näyttely perustuu Satakunnan Museon valokuvakokoelmiin. Näyttely avautuu 18.5. klo 11.00, jolloin Porissa vietetään museoiden superlauntaita. Tapetti-luennolla la 18.5. klo 12 saa tietoa tapettien historiasta ja tapetoinnista Suomessa. Alustajana intendentti Tuulikki Kiilo. Näyttely on avoinna Rakennuskulttuuritalo Toivon aukioloaikoina 18.5.-29.9.2024. Lisätietoja: Tuulikki Kiilo, intendentti, Rakennuskulttuuritalo Toivo, p. 044 701 1051, tuulikki.kiilo at pori.fi Rakennuskulttuuritalo Toivo, Juhana Herttuankatu 15 - Varvinkatu 19, 28100 Pori toivo at pori.fi, toivo.pori.fi From marja.puukka at kotka.fi Tue May 21 14:46:09 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Tue, 21 May 2024 11:46:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Mei=C3=A4n_museot_=E2=80=93_Kymenlaakso?= =?utf-8?q?n_museoviikko?= In-Reply-To: References: Message-ID: Museot on pop! Osallistu Kymenlaakson museoviikkoon, ja koe maakunnan värikäs menneisyys. Kymenlaakson ihka ensimmäistä Museoviikkoa vietetään 4.-9.6.2024, ja jo 2.-3.6. päästään nauttimaan etkoista. Samalla moni vain kesällä toimiva museo avaa ovensa uuteen kauteen. Kesäinen viikko tarjoaa sykähdyttävää nähtävää ja koettavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kannattaa kiertää tutustumassa Kymenlaakson monipuoliseen museotarjontaan! Museoviikkoon osallistuu reilut kymmenen kohdetta kautta koko Kymenlaakson, ja ohjelmaa on toteuttamassa myös monia yhteistyötahoja. Luvassa on mm. luentoja villiyrteistä ja mindfulnessista, yhteislaulua, askartelua, talkoita, kyläkävelyitä, radioamatööritoiminnan esittelyä ja kehräystä. Näyttelyissä pääsee tutustumaan mm. Kymenlaakson ainutlaatuiseen metsäteollisuuteen, mytologiaan ja myyttiseen metsätarustoon sekä kuninkaallisiin kissoihin. Vastausta etsitään myös siihen, onko nainen aina vääränlainen. Museoviikko ei ole vain yhden kesän juttu, vaan sitä vietetään tästä lähtien aina kesäkuun alussa. Kymenlaakson museoiden yhteinen toiminta kootaan Meiän museot -nimen ja logon alle, ja jatkossa yhteistyön tunnistaa aina tuosta ilmeestä. Kymenlaakson ensimmäisen Museoviikon ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/paikallismuseot/meian-museot-kymenlaakson-museoviikko/ Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed May 22 14:05:08 2024 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?utf-8?B?TWlya2EgWWzDpC1NYXR0aWxh?=) Date: Wed, 22 May 2024 11:05:08 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Hillitt=C3=B6mi=C3=A4_underground-sarja?= =?utf-8?q?kuvia_Postimuseossa?= Message-ID: TIEDOTE 22.5.2024 Hillittömiä underground-sarjakuvia Postimuseossa Underground-sarjakuvat mullistivat sarjakuvamaailman 1960-luvulla. Sarjakuvia Yhdysvalloista ja Suomesta on esillä Postimuseossa museokeskus Vapriikissa Tampereella kesän ajan 30.5.?25.8.2024. Sarjakuvat ovat keräilijä Kari Elkelän kokoelmista. Underground-sarjakuvista tuli suosittuja 1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa osana nuorison vastakulttuuria. Omakustanteiset underground-sarjakuvat rikkoivat tahallaan sääntöjä ja nousivat omalaatuisuudessaan nuorison suosikeiksi. Lehdet revittelivät sarjakuvayhtiöiden itsesensuurin kieltämillä aiheilla, kuten seksillä, huumeilla ja väkivallalla. Lisäksi niiden tarinat pilkkasivat vallanpitäjiä ja vakiintuneita organisaatioita. Pienkustantajien underground-sarjakuvan kultakautena 1967?1974 Yhdysvalloissa julkaistiin yli 800 lehteä. Underground on elänyt nykypäiviin asti genrenä, jota kannattelevat tähtiartistit, kuten Robert Crumb ja Gilbert Shelton. Heidän taidettaan on näyttelyssä esillä. Underground-sarjakuvat rantautuivat myös Suomeen jo 1960-luvun lopulla. Jymy-lehti ja sen seuraaja Huuli-lehti toivat ne yleisempään tietoisuuteen 1970-luvulla. Huulen päätoimittajana toiminut Juho Juntunen on tehnyt nykypäivään asti underground-henkistä taidetta, jota on monipuolisesti esillä myös näyttelyssä. Underground mullisti sekä sarjakuvien tekemisen että julkaisemisen. Sarjakuvia ei enää pidetty vain lastenlehtinä, vaan niistä tuli myös aikuiskulttuuria. Juho Juntusen piirroksia on Vapriikissa esillä myös Manserock-näyttelyssä. Näyttelyn asiantuntijaesittelyt Näyttelyn kuraattori Kari Elkelä esittelee näyttelyä perjantaisin 31. toukokuuta, 14. kesäkuuta ja 23. elokuuta kello 16. Perjantaina 14. kesäkuuta Elkelä haastattelee Juho Juntusta. Hillittömät underground-sarjakuvat 30.5 - 25.8.2024 kohtaamispaikka Kupla, Postimuseon toinen kerros, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Postimuseon uuden kohtaamispaikka Kuplan näyttelyt ovat kantaaottavia ja pohtivat viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän ilmiöitä eri näkökulmista osana Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden valtakunnallista vastuumuseotehtävää. Tiedotekuvat: https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/hillittomia-underground-sarjakuvia-postimuseossa/ Lisätietoja näyttelypäällikkö Suvi Jalli, suvi.jalli(at)postimuseo, 040?531 0388 kuraattori Kari Elkelä, kari.elkela(at)sci.fi, 0400 406 822 t. Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Wed May 22 14:59:53 2024 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Wed, 22 May 2024 11:59:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Eeva-Mari Haikalan Tarinaranta -julkisen taiteen teoksen julkistamistilaisuus Lappeenrannassa 25.5. In-Reply-To: References: Message-ID: Eeva-Mari Haikalan Tarinaranta -julkisen taiteen teoksen julkistamistilaisuus Lappeenrannassa Kuvataiteilija Eeva-Mari Haikalan Tarinaranta-taideteoksen julkistamistilaisuus järjestetään Lappeenrannan taidemuseossa lauantaina 25.5.2024 klo 13.00. Tarinaranta on uusi julkinen taideteos, jonka osat sijoittuvat eri puolille Lappeenrantaa. Teoksen julkistamistilaisuus alkaa Lappeenrannan taidemuseosta (Kristiinankatu 8-10), minkä jälkeen tehdään tapahtumallinen kävelykierros läheisten keskusta-alueella olevien teoksen osien luokse. Julkistamistilaisuus ja kävelykierros ovat kaikille avoimet, lämpimästi tervetuloa mukaan! Tilaisuus on osa Lappeenrannan kulttuurin unelmavuotta 2024 sekä Mental Health Art Week -tapahtumaviikkoa. Mental Health Art Week eli MHAW -tapahtumaviikkoa järjestää MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry osana valtakunnallista tapahtumaa 20.?26.5.2024. Tarinaranta-teos Tarinaranta on Eeva-Mari Haikalan yhteistyössä Lappeenrannan taidemuseon kanssa toteuttama taideprojekti, joka perustuu Lappeenrannassa koettuihin tarinoihin ja muistoihin. Projektin ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2022 yleisöltä pyydettiin Lappeenrannan alueeseen liittyviä tarinoita. Toisessa vaiheessa talvella 2023 taiteilija kutsui lappeenrantalaisia liikkeelliseen työpajaan, jossa työstettiin kehollisia harjoitteita kerättyjen tarinoiden pohjalta yhdessä koreografi-tanssija Meri Pajunpään kanssa. Projektin lopullinen muoto on sarja julkiseen tilaan sijoitettavia, katsojia aktivoivia teoksia. Eeva-Mari Haikala on lappeenrantalaislähtöinen kuvataiteilija, joka työskentelee media- ja performanssitaiteen parissa. Haikala on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa, ja valmistunut filosofian tohtoriksi University of Roehamptonista Lontoosta vuonna 2016. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä kotimaassa sekä osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin maailmanlaajuisesti. Haikalan teoksia kuuluu muun muassa Lappeenrannan taidemuseon, Kiasman ja HAM:in kokoelmiin. Taiteilijan teoksissa toistuvia aiheita ovat kehollisuus, henkilökohtaisuus ja muistot. Tarinarantaa on innoittanut katutaide, tanssi, julkinen tila ja siihen kuuluvat säännöt ja tavat sekä kehollinen läsnäolo julkisessa tilassa, joka kiinnostaa taiteilijaa myös skeittikulttuurin kautta. Tarinaranta-teos kuuluu Lappeenrannan taidemuseon kokoelmaan. Hanketta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto. Lisätietoja: Eeva-Mari Haikala, eevamarihaikala at outlook.com Sinikka Myyrä, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo, sinikka.myyra at lappeenranta.fi , p. 040 526 4120 From tiina.kiiskinen at hotellijaravintolamuseo.fi Thu May 23 12:46:53 2024 From: tiina.kiiskinen at hotellijaravintolamuseo.fi (Tiina Kiiskinen) Date: Thu, 23 May 2024 12:46:53 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Vuokraa_n=C3=A4yttely_Hotelli-_ja_ravin?= =?utf-8?q?tolamuseosta?= Message-ID: <2765301688-27594@mail.hotellijaravintolamuseo.fi> Vuokraa näyttely Hotelli- ja ravintolamuseosta Tuoreen pullan tuoksua, lämmintä palvelua vai ehkä mieluummin humalan aromeja? Hotelli- ja ravintolamuseon kiertonäyttelyt maistuvat monille: tarjolla on kiehtovia aiheita oluen historiasta leivonnan kemiaan sekä suomalaisiin hienostohotelleihin ja ketjukahviloihin. Taikinan Taju Yhdessä leipominen on pääosassa Taikinan taju -näyttelyssä. Lapsille ja lapsenmielisille suunnatussa näyttelyssä seurataan taikinan matkaa raaka-aineista valmiiksi herkuksi. Näyttely korostaa aistien merkitystä. Esiin pääsevät niin suomalaiset klassikkoleivonnaiset kuin maailman maut. Taikinan taju on myös verkkonäyttely: http://www.taikinantaju.fi/ Näyttely on parhaillaan esillä Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. Oispa kaljaa Olut on kuohunut Suomen alueella esihistoriallisista pidoista nykyaikaisiin panimoravintoloihin saakka. Oispa kaljaa -näyttelyssä päästään tutustumaan oluen muinaisiin ja nykyisiin raaka-aineisiin sekä tapakulttuuriin niin ukonvakkojen kuin saunaoluiden taustalla. Tutut olutmerkit ja III-oluen erikoisimmat lempinimet kutsuvat kävijää myös muistelemaan. Näyttely on parhaillaan esillä Lohjan museossa.  Palveluksessanne! Palveluksessanne! johdattelee suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan, aina ensimmäisistä hienostohotelleista nykypäivän ketjukahviloihin. Miten ravintolat luovivat kieltolain aikana? Ketkä olivat sota-aikana hotellien asiakkaita? Entä millaiset juuret on suomalaisten suosikilla, buffetpöydällä? Näyttelyn pohjana on Hotelli- ja ravintolamuseon perusnäyttely Palveluksessanne! (2012-2021). Näyttely on parhaillaan esillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa. Kaikki kolme näyttelyä voidaan räätälöidä erilaisiin tiloihin, niin pieniin kuin suurempiinkin. Kiertonäyttelyihin kuuluu teksti- ja valokuvaplansseja sekä oheismateriaalia, kuten valmistusvälineitä ja videoita valmistuksesta. Museot voivat täydentää näyttelyjä omilla kokoelmillaan tai Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista lainatuilla esineillä. Kiertonäyttelyn hinta riippuu näyttelyn laajuudesta. Lue myös: https://hotellijaravintolamuseo.fi/nayttelyt/kiertonayttelyt/ Kysy lisätietoja ja pyydä tarjousta: tietopalvelu at hotellijaravintolamuseo.fi Tiina Kiiskinen (she/her) amanuenssi | Curator Hotelli- ja ravintolamuseo | Hotel and Restaurant Museum +358 44 7474 099 Tallberginkatu 1 G 60, 00180 Helsinki (Kaapelitehdas) www.hotellijaravintolamuseo.fi Herkuttele historialla ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla Kokoelmiamme verkossa From emi.ingo at fiskarsmuseum.fi Fri May 24 10:31:15 2024 From: emi.ingo at fiskarsmuseum.fi (Emi Ingo) Date: Fri, 24 May 2024 07:31:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Fiskarsin_museo_t=E4ytt=E4=E4_75_v?= =?iso-8859-1?q?uotta_-_Fiskars_museum_fyller_75_=E5r?= Message-ID: Lehdistötiedote 24.5.2024 Fiskarsin museo täyttää 75 vuotta Tänä vuonna on kulunut 375 vuotta siitä kuin Fiskarsin ruukki perustettiin ja 75 vuotta Fiskarsin museon avaamisesta. Haluamme juhlistaa tätä metsäaiheisella teemanäyttelyllä, tarjoamalla ilmaisia opastuksia museoon sekä kansantanssiesityksiä yhteistyössä Pojo UF folkdanslag:in kanssa. Kansantanssijat esittävät muun muassa ruukin oman poloneesin "Järnbrukspolonäsen", johon nuotit löytyivät arkistomme kätköistä. Ja lopuksi pyrkimyksemme on tuoda Fiskarsin oma Pikku-Pässi höyryveturi kunnostettuna takaisin kotiin vuoden 2024 aikana. Ikuinen metsä -teemanäyttely avautuu yleisölle museorakennuksessa 1.6. klo 11-17. Suurten metsien ja laajojen vesistöjen ansiosta Länsi-Uusimaa oli otollinen paikka perustaa ruukkeja. Ruukin toimintaan ja masuunin pyörittämiseen tarvittiin runsaasti puuhiiltä. Aikojen saatossa Fiskarsin ruukin omistajat ostivat siksi itselleen suuria maa- ja metsäalueita, joista jäljellä on edelleen noin 15 000 ha. Näyttelyssä sukelletaan metsän merkitykseen sekä metsäteollisuuden, virkistyskäytön että puiden symboliikan näkökulmasta. Näyttelyyn sisältyy kuvataiteilija Ron Nordströmin puuteos, joka tarjoaa koettavaa perheen pienemmille. Eläväinen Hammarbacken - kesänavaustapahtuma järjestetään 8.6. klo 11-17. Museoalueella voi tavata ruukkilaisia 1800- ja 1900-luvulta ja kokea entisaikojen elämää. Museorakennuksessa Ikuinen metsä -näyttely esitellään kävijöille päivän mittaan. Luvassa on myös leivontaa, avaimenperätyöpaja, kansantanssiesitys ja paimentolaislauluja. Tapahtumassa myydään muun muassa fiskarsilaisten tammien taimia, Malmbackan hiiltä ja vanhan ajan makeisia. Café Hammarbackenissa voi nauttia ihanista leivoksista ja tuoreista korvapuusteista. Tapahtumapäivänä museoon on vapaa pääsy! Ruukinväen kesäaskareet järjestetään leivintuvalla 12.6.-9.8.2024, ke-pe klo 11-16. Kävijät voivat osallistua mm. rieskojen leivontaan ja tutustua perinteisiin käsitöihin metsän materiaaleista kuten tuohitöihin. 26.6.-11.8. kannattaa lähteä Ruukinväen tarinakierroksille kuulemaan jännittäviä tarinoita ruukin historiasta. Opastukset alkavat infopisteeltä (Palokunnantalo) ke-su klo 11.30 ja 14.30. Osallistumismaksu on vapaaehtoinen. Ruukin rakennuksia ja esineitä esittelevät digitaaliset oppaamme, löytyvät osoitteesta tarinasoitin.fi/fiskarsmuseum. Tulossa on myös uusi opas, joka esittelee vapaan palokunnan toimintaa. Fiskarsin museo, Peltorivi 13 +358451808111 fiskarsmuseum.fi, facebook.com/fiskarsmuseum, instagram.com/fiskarsmuseum/ Terveisin, Emi Ingo Museichef/Museonjohtaja Fiskars museum /Fiskarsin museo +358453538381 emi.ingo at fiskarsmuseum.fi From hannu.heikkila at eemil.fi Fri May 24 11:21:08 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Fri, 24 May 2024 11:21:08 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?N=C3=A4k=C3=B6ala_kalliolta=3A_Taidetta?= =?utf-8?q?_OP_Ryhm=C3=A4n_Taides=C3=A4=C3=A4ti=C3=B6n_kokoelmasta_Taidemu?= =?utf-8?b?c2VvIEVlbWlsaXNzw6QgMjQuNS7igJMyOS45LjIwMjQ=?= Message-ID: <0b0f4e26019172e9230eab6c65301dfe@eemil.fi> Näköala kalliolta: Taidetta OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta Taidemuseo Eemil 24.5.?29.9.2024 Taidemuseo Eemil sijaitsee Puustellinkalliolla, jolla on esitetty taidetta ja jolta on tähyilty lapinlahtelaista kulttuurielämää jo yli 50 vuoden ajan. Vastaavasti useat suomalaiset taiteilijasukupolvet ovat ikuistaneet kallioilta avautuvia maisemia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin: luontoaiheiden kuvaus kaikessa moninaisuudessaan näkyy sekä nykytaiteen että vanhemman taiteen teoksissa. Näköala kalliolta -näyttelyssä on esillä Suomen taidehistorian klassikkokauden taiteilijoita, kuten esimerkiksi Oscar Kleineh, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Ferdinand von Wright. Sodanjälkeisten vuosien ja nykytaiteen merkittävimpiä taiteilijanimiä näyttelyssä edustavat muun muassa Aimo Tukiainen, Kain Tapper, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä, Jukka Mäkelä ja Pekka Ryynänen. Näyttelyssä nykytaiteen teoksia on sijoitettu rinta rinnan eri aikakauden taiteen kanssa ja näin luotu jatkumollisia ryhmiä. ?Täytyy muistaa, että kaikki taide on tekohetkellä ollut oman aikansa nykytaidetta?, painottaa näyttelyn kuraattori, FT, konservaattori ja taidehistorioitsija Nina Robbins. Robbins on valinnut teokset OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta. OP Ryhmän Taidesäätiö on perustettu vuonna 1987 ja sen tehtävänä on tukea suomalaista kuvataidetta ja lainata arvosoittimia lahjakkaille nuorille soittajille. Taidesäätiön taidekokoelma on yksi suurimmista suomalaisista yksityisistä kokoelmista, sillä siihen kuuluu noin 3 000 teosta. Taidekokoelma on kattava esitys suomalaista taidehistoriaa sisältäen muun muassa maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja tekstiilitaidetta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Taidemuseo Eemilin kesänäyttely on lahja 150 vuotta täyttävälle Lapinlahden kunnalle sekä kaikille kuntalaisille ja taiteen ystäville. ** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15 Laajemmat kesäaukioloajat: 12.6.?30.6. ke?su klo 11?18 ja 1.7.?4.8. ti?su klo 11?18 Suljettu juhannuksena 21.?23.6. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon May 27 10:58:51 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 27 May 2024 07:58:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Emma_Sarpaniemen_leikkis=E4t_ja_?= =?windows-1252?q?yhteis=F6lliset_omakuvat_haastavat_miehisen_katseen_=96_?= =?windows-1252?q?nousevan_nuoren_t=E4hden_n=E4yttely_avautuu_Valokuvatait?= =?windows-1252?q?een_museo_K1=3Ass=E4?= Message-ID: Emma Sarpaniemi: Honey Crunch 14.6.?6.10.2014 Valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria, Mikonkatu 1, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn to 13.6. klo 11?12. RSVP martta at juni.fi / 040 519 2199 Emma Sarpaniemi on kiistatta yksi suomalaisen valokuvauksen nousevista nuorista tähdistä. Sarpaniemen leikkisät, naiseutta ja yhteisöllisyyttä tutkivat kuvat ovat olleet laajasti esillä kansainvälisestikin, viimeksi arvostetulla valokuvafestivaalilla Les Rencontres d?Arles´issa Ranskassa. Honey Crunch on Sarpaniemen ensimmäinen laajempi yksityisnäyttely, joka yhdistää kaksi pitkäkestoista kuvasarjaa toisiinsa. Sarpaniemi suunnittelee, lavastaa ja puvustaa omakuvansa, joiden lähtökohtana on usein kirpputorilta löytynyt vaate tai esine. Arkielämän tavalliset esineet ? hedelmät, pallot ja lelut nousevat kuvissa huomion kohteiksi ? ikään kuin symboleiksi ? usein humoristisella tavalla. ?Kuvat syntyvät kuin aarteen etsinnän kautta. Saatan etsiä joitain tiettyjä asioita kirpputorilta, kuten vaikka mattopiiskoja mutta päädyn löytämään jotain muuta, joka kiinnostaa värinsä tai muotonsa tai käyttötarkoituksensa vuoksi?, Sarpaniemi sanoo. ?Löytäminen on osa prosessia, enkä halua ostaa mitään uutena.? Vaikka kuvat ovat lavastettuja, on Sarpaniemelle tärkeää tunnistaa itsensä jokaisesta kuvasta, ja niiden erilaiset hahmot mahdollistavat minän rakentamisen yhä uudestaan ja uudestaan. Feministisessä taiteessa omakuva on toiminut symbolina sille, että naiset ovat voineet kuvata itseään ja omaa maailmaansa miehisen katseen ulkopuolella. Sarpaniemen valokuvat ilmentävät feminiinisyyttä leikin ja luovuuden tilana. Kuvien kehollisuuden taustalla vaikuttaa myös Sarpaniemen balettiharrastus, joka kesti yli 12 vuotta. ?Leikkiminen ja huumori ovat minulle tärkeitä asioita ja tapa katsoa ja lähestyä maailmaa, kuten myös kollektiivinen tekeminen ja jaettu ilo?, Sarpaniemi sanoo. Sarpaniemen työt jatkavatkin kollektiivisen taiteen tekemisen perinnettä, josta useat feministitaitelijat tunnetaan. Solidaarisuus, toisen tukeminen ja ihmissuhteista huolehtiminen työskentelyn sisällä ovat luoneet olosuhteet toimijuudelle, joka muuten olisi ollut mahdotonta. Sarpaniemen kuvat, joissa on mukana hänen läheisiä ystäviään, eivät ole vain omakuvia tai kuvia ystävistä, vaan jotain yhteistä ja jaettua. Kuvaushetkellä taiteilija määrittelee yhdessä ystäviensä kanssa feminiinisyyttä ja olemisen tapoja suhteessa toiseen. Honey Crunch -näyttely koostuu kahdesta kuvasarjasta, joita Sarpaniemi on työstänyt jo useamman vuoden ajan. When the Sun goes down We see Lemons (2019 ? jatkuva) tutkii yhdessäoloa, läheisyyttä ja naiseuden määritelmiä kollektiivisten ja performatiivisten omakuvien kautta. Sarpaniemen astuessa kameran toiselle puolelle yhdessä ystäviensä kanssa valokuvaajan ja kuvattavan väliset rajat hämärtyvät. Two Ways to Carry a Cauliflower (2021 ? jatkuva) on performatiivinen valokuvasarja, joka tutkii naisten omakuvaa leikin keinoin. Vapauttaakseen kohteen ja katseen tietyistä patriarkaalisista naiseuden ihanteista, Sarpaniemi luo kuviinsa leikkisän ja herkän hahmon. Kuvien nainen käyttäytyy ja esiintyy omien ehtojensa ja sääntöjensä mukaan. Emma Sarpaniemi (s. 1993) on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Töissään Sarpaniemi tutkii naiseuden määritelmiä performatiivisten omakuvien kautta. Omakuva on Sarpaniemelle leikkikenttä, jossa taiteilija pyrkii horjuttamaan perinteisiä käsityksiä naiseudesta, ja kääntämällä leikkisyyden voimavaraksi hän kokee mahdollisuuksia uusiin olemisen tapoihin ja muotoihin. Sarpaniemi on valmistunut valokuvataiteen kandidaatiksi Haagin Royal Academy of Art (KABK) korkeakoulusta 2019. Sarpaniemen teoksia on ollut esillä gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla sekä Suomessa että ulkomailla muun muassa Les Rencontres d?Arlesissa, European Month of Photography festival Luxemburgissa, Suomen valokuvataiteen museossa, Wäinö Aaltosen museossa, Galerie Anita Beckersissä, ja Miettinen Collectionissa. Taiteilijan teoksia on Suomen valokuvataiteen museon, HAM Helsingin taidemuseon, Turun taidemuseon, Valtion taideteostoimikunnan, Jenny & Antti Wihurin rahaston taidekokoelmassa, Museum Folkwanging, Miettinen Collectionin ja Heinon taidesäätiön kokoelmissa sekä yksityisissä kokoelmissa Suomessa, Saksassa, Hollannissa ja Sveitsissä. Lisätiedot sekä haastattelu- ja kuvapyynnöt: Martta Louekari, Juni communications martta at juni.fi 040 528 4818 From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Tue May 28 11:19:48 2024 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Tue, 28 May 2024 08:19:48 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Heikki_Willamon_n=C3=A4yttely_Mets?= =?utf-8?q?=C3=A4n_syliss=C3=A4_avautuu_Mikkelin_taidemuseossa_8=2E6=2E202?= =?utf-8?q?4?= Message-ID: Mikkelin taidemuseon kesänäyttelynä on valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon näyttely Metsän sylissä. Näyttelyssä luonto, etenkin metsä ja sen eläimet, on keskeisellä sijalla. Heikki Willamo (s.1952) on yksi aikamme merkittävimmistä luonnon tulkitsijoista ja puolesta puhujista. Hänen kuvissaan luonto avautuu monimuotoisena, ikiaikaisena ja myyttisenä. Hänellä on ollut lukuisia näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Pitkän uransa aikana Willamo on julkaissut parikymmentä kirjaa. Heikki Willamo on kuvannut metsiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana moni vanha metsä on hävinnyt ikiajoiksi. Luontoa esittävien kuvien merkitys eräänlaisena luonnon ja ihmisen välisen suhteen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Willamo etsii valokuvataiteen keinoin uusia muotoja kestävälle kanssakulkijuudelle. Luontokuvaus kantaa harteillaan usein dokumentaarisuuden taakkaa, mutta Willamon ilmaisussa jopa unenomainen ja tyylitelty tapa esittää metsää ja sen asukkaita on elämyksellisesti koettua. Hän näyttää teoksillaan, mitä olemme menettämässä, jos emme toimi. Mikkelin taidemuseon näyttely rakentuu sekä uusista että vanhoista teoksista ja lisäksi näyttelyssä on ensimmäistä kertaa esillä Willamon videoteos. Näyttelyn kuraattoreina ovat valokuvataiteilijat Marko Hämäläinen ja Harri Heinonen. Metsän sylissä ? Heikki Willamo Mikkelin taidemuseossa 8.6.?22.9.2024. heikkiwillamo.com Lisätietoja: Amanuenssi Paula Hyvönen, Mikkelin taidemuseo, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi, p. 040 129 4957 Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs. Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, etunimi.sukunimi(at)sivistys.mikkeli.fi, mikkeli.fi/museot. Avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?16, varaukset museoiden toimistosta: museot(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 5090. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. Taidemuseon lippukassa, museokauppa ja sisäänkäynti sijaitsevat kauppakeskuksen 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Näyttelytilat ovat yhdessä kerroksessa. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita Mikkelin taidemuseoon. From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Tue May 28 16:51:35 2024 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Tue, 28 May 2024 13:51:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?F=E4rin_n=E4l=E4k=E4_-_Kaija_Kontu?= =?iso-8859-1?q?lainen_Tapperien_Juholassa_15=2E6=2E-18=2E8=2E2024?= Message-ID: Färin näläkä Kaija Kontulaisen maalauksia ja veistoksia Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 15.6.-18.8.2024 Kälviällä asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä Kaija Kontulainen (s. 1966) käyttää päämateriaalinsa puun lisäksi myös esimerkiksi savea, kipsiä ja pronssia. Pohjoismaisessa taidekoulussa ja kuvataideakatemian veisto-osastolla opiskellut Kontulainen oli Kain Tapperin oppilaana vuodet 1998-2002. Oppi-isänsä tapaan Kontulainen nauttii myös piirtämisestä. Hänen aiheinaan ovat useimmiten ihmiset ja eläimet. "Oon opiskellu maalausta Pohjosmaisesa taidekoulusa ja kuvanveistua Kuvataideakatemiasa ja sen jäläkeen oppipoikavuojet Kainin tykönä. Ja siittälähin oon veistelly puusta ja savesta ja rautalangasta. Oon tehenny joitaki julukisia vaeistoksiaki esim. Helsinkiin, Hausjärvelle, Kokkolaan ja Käläviälle. Mutta nyt viimevuosina oon taas enemmän maalannu. Ko olin kaks vuotta vääntäny rautalankaveistoksia Kokkolan kaupungille niin iski kauhia färinnäläkä. Eli nyt sitte maalataan!" - Kaija Kontulainen Näyttelyn avoimia avajaisia vietetään Juholassa avajaispäivänä, lauantaina 15.6.2024 klo 12-16. Avajaisiin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Tapperien Juhola ja Galleria Jarska Ryöppäläntie 59, Saarijärvi Avoinna 15.6.-18.8.2024 la-su 12-16 Avoinna myös juhannusviikonloppuna 22.-23.6.2024. Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed May 29 12:15:11 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 29 May 2024 09:15:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Jonne_Sippolan_valokuvateos_k=E4si?= =?iso-8859-1?q?ttelee_=E4idin_ja_is=E4n_kanssa_kuljettua_yhteist=E4_taiva?= =?iso-8859-1?q?lta_taiteilijan_transprosessin_aikana?= Message-ID: Jonne Sippola: Tarja, Berndt ja minä 7.6.-8.9.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Etsin-galleria (0. krs.), Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn to 6.6. klo 15-16. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Jonne Sippolan valokuvateos Tarja, Berndt ja minä käsittelee taiteilijan ja hänen vanhempiensa välistä yhteistä kasvutarinaa Sippolan transprosessin* aikana. Kuvat dokumentoivat suhteen kipukohtia, kehittymistä ja paranemisen kokemuksia kuudentoista vuoden ajalta - aina siitä asti, kun taiteilija on ollut teini-ikäinen. Sippola on tuonut vanhempansa Tarjan ja Berndtin osaksi taiteellista prosessiaan. Hän on muun muassa kutsunut heidät mukaansa taiteilijaresidenssiin työskentelemään kanssaan, ja osa näyttelyn kuvista on hänen äitinsä Tarjan ottamia. Sippola sanookin vanhempien olevan osa näyttelyn tuottanutta työryhmää. Yhdessä tekeminen on ollut keino lieventää perheessä vallitsevaa, monelle suomalaiselle tuttua hiljaisuuden kulttuuria. Teos yhdistää taide-, arkisto- ja dokumenttivalokuvaa aaltoillen menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Sen tekeminen on ollut myös Sippolalle tapa käsitellä kuluneita vuosia ja hänen omaa matkaansa kipuilevasta LGBTQ-nuoresta aikuisuuteen. Viimeisimmissä yhteisissä kuvissa hänen rinnallaan seisovat lastaan tukevat vanhemmat, jotka ovat ottaneet muutoksen vastaan sen hyväksyen. Sukupuolen moninaisuus on yhä valitettavan arka aihe monissa perheissä, ja useat translapset ja -nuoret voivat sen takia huonosti. Sippolan ja hänen vanhempiensa tarina kertoo siitä, miten tärkeitä empatia ja kuunteleminen ovat yhteisen kasvun keskellä. Jonne Sippola (s. 1991 Nummela) on transtaustainen valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän käsittelee töissään vähemmistöasemaa, mielen herkkyyttä, ympäristötuhoa ja aktivismia. Sippolan teoksia on nähty yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Näyttely on valittu museon Etsin-gallerian ohjelmistoon avoimen haun kautta, jonka teemana tänä vuonna on Kapinoiva keho. *Transsukupuolinen henkilö on ihminen, jonka sukupuoli ei vastaa syntymässä hänelle määritettyä sukupuolta. Transprosessilla viitataan toimenpiteiden sarjaan, minkä avulla henkilö korjaa sukupuoltaan sosiaalisesti ja / tai lääketieteen avulla. Sana 'transtaustainen' viittaa siihen, että henkilö kokee prosessin olevan jossain määrin ohi. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri May 31 15:39:10 2024 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 31 May 2024 12:39:10 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Ruokaan_ja_juomaan_liittyv=E4=E4_k?= =?iso-8859-1?q?uvataidetta_esittelev=E4_Normaalit_ruokajuomat_ja_jokap=E4?= =?iso-8859-1?q?iv=E4inen_leip=E4mme_-n=E4yttely_Lappeenrannan_taidemuseos?= =?iso-8859-1?q?sa?= Message-ID: Ruokaan ja juomaan liittyvää kuvataidetta esittelevä Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme -näyttely Lappeenrannan taidemuseossa Ihmisellä voi kuvataidetta ja ruokaa ajatellessaan tulla mieleen erilaisia ruoka-asetelmia tai ehkä Giuseppe Archimboldon renessanssiajan muotokuvamaalaukset, joissa kuvattavien kasvot muodostuvat hedelmistä ja vihanneksista suorastaan surrealistisesti. Ruokaa ja juomaa voi kuvataiteessa lähestyä kuitenkin myös monista muista näkökulmista. Lappeenrannan taidemuseon Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme -näyttelyssä on esillä ruoka-asetelmia, mutta myös muita aiheita. Teokset kertovat, mistä ja miten olemme hankkineet tai hankimme ruokamme ja juomamme, ja siitä, miten yhden ruokareseptin voi kiteyttää yhteen valokuvaan, tai siitä, minkälainen tunnelma on terassilla 1920-luvun Pariisissa. Näyttely paitsi tarjoaa silmänruokaa, myös herättelee ajatuksia suhteestamme ruokiin ja juomiin. Näyttelyn teokset sisältävät laajasti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita perinteisestä maalaustaiteesta ja grafiikasta aina virkattuihin ja kirjottuihin teoksiin sekä videoihin. Näyttelyn on kuratoinut Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen. Hän on koonnut näytteillä olevan kokonaisuuden useiden eri museoiden, kokoelmien ja nykytaiteilijoiden teoksista, mutta mukana on runsaasti myös Lappeenrannan museoiden omia kokoelmia. Näyttelyn taiteilijat ovat Ilmari Aalto, Aarne Aho, Jesse Avdeikov, Gunnar Berndtson, Kalle Carlstedt, Mikko Carlstedt, Ina Colliander, Marcus Collin, Leena Katriina Ehrling, Eero Eirto, Ragnar Ekelund, Marina Ekroos, Alfred William Finch, Mikko Haiko, Pekka Halonen, Jorma Holopainen, Saara Hornig, Ester Helenius, Matti Helenius, Liisa Hietanen, Kaarlo Hildén, Pekka Hiltunen, Eero Järnefelt, Albin Kaasinen, Anssi Kasitonni, Pentti Kaskipuro, Tapio Kelo-Puomio, Laura Kärki, Yrjö Könni, Laura Könönen, Jani Leinonen, Einari Levo, Arvid Liljelund, Anton Lindforss, Juhani Linnovaara, Liisa Lounila, Onni Mansnerus, Heikki Marila, Sakari Marila, Kosti Meriläinen, Jarmo Mäkilä, Tuomas Mäntynen, Elias Muukka, Ilmari Nylund, Yrjö Ollila, Marjukka Paunila, Tiitus Petäjäniemi, Tuulikki Pietilä, Annikki Poijärvi, Unto Pusa, Valdemar Pyysiäinen, Manja Riihelä & Mikko Sakala, Juho Rissanen, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Ida Silfverberg, Hilkka Silvekoski, Hugo Simberg, Joel Slotte, Jenni Sokura, Venny Soldan-Brofeldt, Maarit Suomi-Väänänen, Sirpa Särkijärvi, Anu Tuominen, Senja Vellonen, Aimo Vuorinen ja Timo Wright. Taiteilijoiden lisäksi ovat näyttelyyn lainanneet teoksia AV-arkki (videoteokset), HAM Helsingin taidemuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Järvenpään taidemuseo, Kuopion taidemuseo, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Lappeenrannan Kerho, Mikkelin taidemuseo, Reitzin säätiön kokoelmat/ Lauri ja Lasse Reitzin säätiö, Riihimäen taidemuseo, Rovaniemen taidemuseo/ Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma, Taidekoti Kirpilä/ Suomen Kulttuurirahasto ja Villa Gyllenberg/ Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Näyttely on osa Lappeenrannan kauoungin Kulttuurin unelmavuoden ohjelmaa sekä Saimaan gastronomian juhlavuotta 2024. Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme, Lappeenrannan taidemuseo, 1.6.-1.9.2024 Lappeenrannan Linnoituksen museoihin on kesällä vapaapääsy 1.6.-1.9.2024. Tervetuloa! Lisätietoja: Mikko Pirinen, amanuenssi puh. 040 5226280, mikko.pirinen at lappeenranta.fi