From Elina.Teitti at seinajoki.fi Mon Jun 3 15:41:57 2024 From: Elina.Teitti at seinajoki.fi (Teitti Elina) Date: Mon, 3 Jun 2024 12:41:57 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sein=E4joen_taidehallin_2025_n=E4y?= =?iso-8859-1?q?ttelyiss=E4_pohditaan_valtaa=2C_rajoja_ja_juuria?= Message-ID: <1d9ae580b4cb453cb65e21eda5a81273@seinajoki.fi> Seinäjoen taidehallin 2025 näyttelyissä pohditaan valtaa, rajoja ja juuria Seinäjoen taidehalli julkistaa uusia näyttelyitä vuodelle 2025. Esillä on neljä nykytaidenäyttelyä suomalaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta. Näyttelyiden yhdistäviä teemoja ovat muistamisen todellisuudet ja paikat, muistamiseen ja muistelun perinteeseen liittyvät valtahierarkiat sekä kysymykset identiteetin ja paikan suhteesta. Osa näyttelyistä rakentuu tekijöidensä hyvin henkilökohtaisten kokemusten ympärille, osa käsittelee aiheita kollektiivisemmalla tasolla. Läpileikkaavina teemoina Taidehallin näyttelyohjelmassa ovat ajankohtaiset, maaseutuun ja sen nykyisyyteen, tulevaisuuteen ja historiaan liittyvät aiheet. Tärkeässä roolissa ovat myös ainutlaatuiset näyttelytilat Halli ja Vintti, jotka luovat puitteet korkeatasoiselle ja kunnianhimoiselle nykytaideohjelmalle taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Vuoden 2025 uudet näyttelyt: Statuomania, kuraattori Porin kulttuurisäätö, 25.1. - 31.5.2025 Kuule Maa Hiljaisuuden Tuolla Puolen, kuraattori Resurrection Committee, 10.5. - 10.8.2025 Tiina Laasonen: Tunnen Puun, Joka Kasvoi Suureksi, 14.6.2025 - 3.1.2026 Sarah Nakiito & Liisa-Irmelen Liwata, kuraattori Vidha Saumya ja Elham Rahmati 6.9.2025 - 7.2.2025 Utopioita julkisesta tilasta ja maan hoivaamisesta Porin kulttuurisäädön kuratoima ryhmänäyttely Statuomania, jossa pohditaan muistomerkin olemusta ja niihin liittyviä prosesseja. Statuomania nimenä viittää pakonomaiseen tarpeeseen pystyttää julkisia monumentteja, patsaita ja veistoksia. Nimi yhdistetään etenkin nationalistisiin hankkeisiin ja kansallisvaltioiden ja -tunteen kehittämiseen erilaisten muistomerkkien, suurmiesten kuvien ja muiden tunnusmerkkien avulla. Kenellä on oikeus juhlittuihin ja ikuistettuihin muistoihin ja näkyvyyteen, kenen muistot tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi? Kuka kaupunkitilasta määrää ja millä ehdoilla määräyksiä voi rikkoa? Julkinen taide heijastelee yhteiskunnan arvoja, mutta osoittaa myös sen mielikuvituksen rajat. Näyttelyyn rakentuu oma kuviteltu julkinen tila, jossa jokaisen edustettuus ja osallisuus on jatkuvasti, yhtä lailla neuvoteltavissa ja joka ei jakaudu menneisyydessä suoritetun vallanjaon mukaan. Näyttelyn taiteilijat ovat Sarah-Mecca Abdourahman (CAN), Henri Airo (FIN), Benjamin Orlow (FIN/GB), Oskari Ruuska (FIN), Enni Vekkeli (FIN) ja Valreza Collective (Tekla Vály ja Tereza Holubová, FIN). Näyttely on esillä Hallissa 25.1. - 31.5.2025. Vintillä nähdään kesällä 2025 Resurrection Committee -nimen alla toimivien kuraattoreiden Raluca Voinean (RO), Odiviu Tichindeleanun (RO) ja Adelina Luftin (RO) kuratoima näyttely Listening to the Earth Beyond Silence (Kuule Maa hiljaisuuden tuolla puolen). Raluca Voinea valittiin vuonna 2022 Helsinki International Artist Programme'n (HIAP) kautta toteuttamaan näyttely Seinäjoen taidehallin Vintille. Näyttely esittelee erilaisia taideyhteisöjä, taiteilijoiden yhteenliittymiä ja projekteja, jotka tutkivat ja edistävät taiteen keinoin sukupolvet ja maantieteelliset rajat ylittävää perimätietoa ja historiaa maanmuokkauksesta, maanviljelystä, maasta huolehtimisesta ja hoivaamisesta. Esillä on yksittäisiä teoksia, taiteellisia kokeiluja ja projekteja, sekä erilaisia taiteilijoiden johtamia yhteisöjä ja yhteisöllisen toiminnan taiteellisia ilmentymiä. Näyttely on esillä Vintillä 10.5. - 10.8.2025. Materiaalin kantamia merkityksiä Seinäjokelainen kuvanveistäjä Tiina Laasonen valtaa kesäkuussa Hallin suurikokoisilla puuveistoksillaan. Tunnen puun, joka kasvoi suureksi -yksityisnäyttely käsittelee yhteisöllistä muistia, pientä puun elämän mittaista ajanjaksoa ajan pitkässä jatkumossa. Näyttelyn teokset ovat Seinäjoen taidehallin kanssa alkaneen yhteistyöprojektin tulos. Kesällä 2023 käynnistettiin puunkeruukampanja, jonka aikana Laasonen keräsi puumateriaalia paikallisten ihmisten kotipihoilta Seinäjoelta, Lapualta ja Vaasasta. Kaatotuomion saaneet puut jatkavat elämäänsä taideteoksina, joiden muotokieli on Laasoselle tyypillisiä puisia nauhoja, neuleita ja helmiä. Tiina Laasonen on seinäjokelainen kuvanveistäjä, jonka työskentelyssä käsityöläisyys ja perinteiset puuntyöstötekniikat yhdistyvät nykykuvanveistoon. Näyttely on esillä 14.6.2025 - 3.1.2026. Syyskuussa Vintillä avataan Sarah Nakiiton (UG) ja Liisa-Irmelen Liwatan (FIN/CD) yhteisnäyttely. Näyttelyn kuratoivat NONIIn Magazinen perustajat, kuvataiteilija-kuraattori Elham Rahmati (IR) ja taiteilija-runoilija Vidha Saumya (IN). Sarah Nakiito valittiin Taidehallin avoimesta näyttelyhausta vuonna 2023, jota Rahmati ja Saumya olivat kuratoimassa ulkopuolisina asiantuntijajäseninä. Näyttely tuo yhteen kaksi erilaista taiteilijaa, jotka kumpikin tutkivat työskentelyssään identiteetin kompleksisuutta, kulttuurista perintöä ja siirtolaisuutta. Näyttely on esillä Vintillä 6.9.2025 - 7.2.2026. Seinäjoen taidehalli Seinäjoen taidehalli sijaitsee Seinäjoen Itikanmäellä taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Taidehallin ohjelmisto koostuu nykytaidenäyttelyistä ja muista monipuolisista taidetapahtumista ja -sisällöistä. Taidehallin näyttelyohjelma ammentaa ympäröivästä maaseudusta ja siihen liittyvästä tematiikasta niin paikallisesti kuin globaalisti. Lisäksi Taidehalli toimii julkisen taiteen asiantuntijana Seinäjoen kaupungissa. Taidehalli on osa Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluita. Lue lisää Seinäjoen taidehallista ja taidenäyttelyistä: www.seinajoentaidehalli.fi Näyttelyiden lehdistökuvia on saatavilla täällä: http://bit.ly/STpressikuvat Yhteydenotot ja lisätiedot Elina Teitti ts. taidekuraattori | art curator Seinäjoen taidehalli | Kunsthalle Seinäjoki tel. +358 40 774 8560 www.seinajoentaidehalli.fi Esillä nyt | Now showing Nastja Säde Rönkkö: Those Who Kept the Light 27.1.-10.8.2024 Tilaa uutiskirje | Order our newsletter (in Finnish) https://uutiskirje.seinajoki.fi/ [cid:image001.png at 01DAB5CC.90125F90] From harkko at Raisio.fi Tue Jun 4 15:06:52 2024 From: harkko at Raisio.fi (Raision museo Harkko) Date: Tue, 4 Jun 2024 12:06:52 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Yhdeks=E4n_taiteilijan_teoksia_e?= =?windows-1252?q?sill=E4_Raision_museo_Harkon_Keramiikkabiennaali_-kes=E4?= =?windows-1252?q?n=E4yttelyss=E4?= Message-ID: Yhdeksän taiteilijan teoksia esillä Raision museo Harkon Keramiikkabiennaali -kesänäyttelyssä Raision museo Harkon kesänäyttelynä nähdään Keramiikkabiennaali -näyttely, jossa on mukana yhdeksän taiteilijan taide- että käyttökeramiikkateoksia. Näyttely on esillä 17.5.-25.8.2024. Teoksia on esillä Anu Halmesmaalta, Tiina Harjolalta, Riitta Hidéniltä, Elina Huoviselta, Saara Kumpulaiselta, Jonna Oksaselta, Antti Paanaselta, Tina Schuvaloffilta ja Kristina Seppäseltä. Näyttelyä varten järjestettiin avoin teoshaku vuoden 2023 lopussa ja sen on kuratoinut Harkon museonjohtaja Heli Isolehto. Elämän ja työn sähköistyessä käsillä tekeminen ja keramiikan harrastaminen on suositumpaa kuin koskaan. Keramiikka on löytänyt tiensä viimeisten vuosien aikana enenemissä määrin myös nykytaiteen materiaaliksi. * Näyttelyssä katsoja pääsee kurkistamaan myös keramiikan eri työstötapojen mahdollisuuksiin. Keramiikkaa voidaan muovailla, valaa, rikkoa, kuvittaa, rakentaa ja yhdistellä uusiin materiaaleihin. Näyttely esittelee suomalaista keramiikkataidetta vahvasta käsityötaidosta ja materiaalin hallitsemisesta vapaamuotoisempaan tekemiseen, jossa kaikki on mahdollista. Kokonaisuudessa näkyy keramiikkataiteen traditiot, näiden traditioiden tiedostaminen sekä niistä irrottautuminen, Isolehto kertoo. Keramiikaksi poltettu savi on ollut ihmisen ilmaisun väline läpi eri aikakausien ja kulttuurien. Taiteen määritelmien kehittyessä keramiikka on saanut uusia sisältöjä. Saven plastisuus on sitonut sen kuitenkin voimakkaasti käsillä tekemisen traditioon. Toisaalta keramiikan orgaanisuus on houkutellut taiteilijoita käyttämään sitä maalauspintana. Taidekeramiikka luonnehtii esineitä ilman käyttöfunktiota. Taiteen liittäminen teollistumiseen edisti tarinoiden syntyä. * Näyttelyn teokset antavat mahdollisuuden mietiskelyyn ja kyseenalaistamiseen. Teoksista löytyy niin puhdasta kauneutta kuin myös huumoria, Isolehto pohtii. Keramiikkabiennaali 17.5. ? 25.8.2024 Raision museo Harkko Eeronkuja 2, 21200 Raisio (Raision Kirjastotalo) www.raisio.fi/harkko Lisätietoa: Heli Isolehto museonjohtaja Raision museo Harkko p. 040 778 7160 heli.isolehto at raisio.fi Raision museo Harkko p. 044 797 1683 harkko at raisio.fi www.raisio.fi/harkko Käyntiosoite: Eeronkuja 2, 21200 Raisio Postiosoite: PL 100, 21201 Raisio Raisio.fi | Facebook | X | Instagram | YouTube From timo.nordlund at pori.fi Thu Jun 6 12:00:51 2024 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Thu, 6 Jun 2024 09:00:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?N=E4yttely_=22Litorinameren_rann?= =?windows-1252?q?oilta_=96_j=E4lki=E4_vuosituhansien_takaa=22_avautuu_Sat?= =?windows-1252?q?akunnan_Museossa_torstaina_6=2E6=2E2024?= Message-ID: Litorinameren rannoilta ? jälkiä vuosituhansien takaa Satakunnan Museossa avautuu torstaina 6.6.2024 maakunnan kivikautta ja kivikauden arkeologista tutkimusta esittelevä pienoisnäyttely Litorinameren rannoilta ? jälkiä vuosituhansien takaa. Satakunnan arkeologisen seuran laatimassa näyttelyssä perehdytään erityisesti Porin Kirkkokankaan ja Harjavallan Hiittenharjun kivikautisilla asuinpaikoilla vuosina 2021?2024 tehtyjen yleisökaivausten tuloksiin. Näyttely on avoinna 6.6.?1.9.2024 vaihtuvien näyttelyiden tila Parvessa. Näyttelyssä palataan tuhansia vuosia menneisyyteen, jolloin varhaiset pyyntiyhteisöt asuttivat Satakunnan rannikkoa. Itämerta edeltäneen Litorinameren rannalla asuneille yhteisöille meri tarjosi ruokaa, suojaa ja nopeita kulkuväyliä. Merellisistä elinkeinoista kertovat kaivauksissa löydetyt kalastusvälineet ja kalojen sekä hylkeiden luut, kun taas ihmisten liikkuvuuden puolesta puhuvat nyky-Suomen rajojen ulkopuolelta tuodut esineet, kuten näyttävät piinuolenkärjet ja meripihka. Yksittäiset esinelöydöt kertovat kuitenkin itsessään varsin vähän ajasta ennen kirjoitustaitoa. Näyttelyssä pyritäänkin havainnollistamaan, mitä arkeologisissa kenttätöissä ja niiden jälkeen tapahtuu, ja kuinka tuhansien pienten löytöjen muodostamat kokonaisuudet vähitellen kirjoittavat historiaa uusiksi. - Mielikuva arkeologiasta perustuu yhä vahvasti Indiana Jones -elokuvista tuttuun aarteenmetsästykseen, vaikka tosiasiassa yksittäinen esine on vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta. Joskus jopa löydöttömät kaivausruudut ovat tutkijalle arvokkaita, sillä löydöttömien kaistaleiden avulla saatamme päästä jäljittämään kivikautisten talojen muuten kadonneita seinälinjoja, kertoo näyttelyn valmistelussa mukana ollut arkeologi Teemu Väisänen. Kaivaustutkimuksia ja niiden tuloksia esittelevä näyttely on toteutettu arkeologien ja arkeologian harrastajien yhteistyönä. Kivikauden tutkimushankkeiden valmistumisen myötä Satakunnan yleisökaivaukset suunnataan seuraavaksi pronssikautisille kohteille, joiden tutkimuksiin on saatu rahoitus Suomen Kultturirahaston Satakunnan rahastolta. Myös pronssikauden kohteiden tutkimustuloksia tullaan aikanaan esittelemään Satakunnan Museossa. Lisätietoja: Teemu Väisänen, Satakunnan arkeologisen seuran puheenjohtaja, p. 040 551 55886, teemu.vaisanen at gmail.com Satakunnan Museo, Hallituskatu 11, 28100 Pori satakunnanmuseo at pori.fi, https://satakunnanmuseo.pori.fi/ From Elina.toukola at mobilia.fi Fri Jun 7 10:43:21 2024 From: Elina.toukola at mobilia.fi (Elina Toukola) Date: Fri, 7 Jun 2024 07:43:21 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Pieness=E4_Skaalassa?= Message-ID: Pienessä Skaalassa Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla on kesällä 2024 nähtävillä harvinainen näyttely. Skaala on näyttely autopienoismallien rakentamisesta ja niiden rakentajista. Suomessa ei aikaisemmin ole museotasolla nähty näin laadukkaasti kuratoitua näyttelyä aiheesta. Sen tavoitteena on esitellä Suomessa melko tuntemattomaksi jäänyttä taiteen alaa laajalle yleisölle ja avata pienoismallirakentamisen vaativuutta käsityötaitona. Autopienoismallien rakentaminen on Suomessa kansainvälisessä mittakaavassa mitattuna todella korkealla tasolla. Suomalaisia alan harrastajia tunnetaan maailmalla ja pidetään esikuvina. Skaala-näyttely esittelee seitsemän pitkän linjan suomalaista autopienoismallirakentajaa sekä heidän tuotantoaan. Näyttelyyn on kutsuttu pienoismallirakentajat Juha Airio, Petri Hiltunen, Eero Kumanto, Niko Niemi, Tapani Rauramo, Tuomas Seppälä ja Jarkko Syrjänen. Pienoismallien rakentaminen alkaa usein muovisesta rakennussarjasta. Harrastuksessa pitkälle edenneet muokkaavat mallejaan, lisäävät tai vaihtavat osia tai rakentavan mallin alusta asti käsityönä esimerkiksi hartsivaluna. Pienoismalleihin on maailmalta saatavilla lukuisia lisäosia, ihan kuin oikeisiin autoihinkin. Paljon hyödynnetään myös esimerkiksi 3D-tulostusta. Skaala-näyttelyssä nähtävillä olevat pienoismallit ovat kaikki kymmenien, jopa satojen, työtuntien käsityön taidonnäytteitä. Monet esillä olevista töistä on rakennettu ilman rakennussarjaa, jolloin taiteilija on valmistanut itse suurimman osan osista. Pienoismallien rakentaminen antaa mahdollisuuden luovuuteen ja samalla kehittää kädentaitoja. - Rakentamiseen keskittyminen tuo hetken hengähdystauon arkielämään, kertoo Tuomas Seppälä ja jatkaa, - töissäni pyrin tasapainoiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisuuteen yksityiskohtia unohtamatta. Erityisesti tavoittelen tasaista ja kiiltävää maalipintaa, jonka virheetön toteuttaminen on haasteellista. Petri Hiltusen intohimona on moottoriurheilu ja sen historia. Tämä näkyy myös hänen pienoismallitöidensä aihepiirissä. - Pidän erityisesti mallin esikuvan tutkimisesta, sen historian selvittämisestä ja referenssikuvien etsimisestä. Tavoitteenani on rakentaa mahdollisimman tarkka kopio esikuvastaan, Hiltunen selvittää, - paras hetki on siirtokuvien kuten kilpailunumeron lisääminen lähes valmiiseen malliin: silloin malli ikään kuin herää henkiin. Eero Kumanto mainitsee oivaltamisen harrastuksen parhaaksi puoleksi: - On mahtavaa, kun keksin jonkin idean, jolla pystyn toteuttamaan visioni. Keskityn mielelläni pienoismallien yksityiskohtiin ja panostan niihin paljon sekä aikaa että vaivaa. Skaala tuo yleisön ihmeteltäväksi yli 100 erilaista pienoismallia. Skaala Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla 7.6.-1.9.2024 Lisätietoja: Anni Antila, kehittämispäällikkö, Mobilia, puh. 040 900 6640 anni.antila at mobilia.fi Eero Kumanto, näyttelyn kuraattori, puh. 044 373 7222 eero.kumanto at riemudesign.com Tiedotusterveisin Elina Toukola * * * * * * * Elina Toukola viestintä puh. 044 033 9823 elina.toukola(at)mobilia.fi Auton ja tien museo Mobilia Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala mobilia.fi www.facebook.com/mobilia.fi www.rallimuseo.fi www.facebook.com/Rallimuseo From hannu.heikkila at eemil.fi Fri Jun 7 12:54:10 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Fri, 07 Jun 2024 12:54:10 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Paratiisi-Lasiterassin=C3=A4yttely_Taid?= =?utf-8?b?ZW11c2VvIEVlbWlsaXNzw6QgNy42LuKAkzI5LjkuMjAyNA==?= Message-ID: <9cc00c28f814145f4f9687187043a6d0@eemil.fi> Paratiisi Romurinsessa ja työryhmä LuoVest Taidemuseo Eemil, Lasiterassi 7.6.?29.9.2024 Taidemuseo Eemilin Lasiterassilla on Paratiisi-näyttely, jonka ovat toteuttaneet yhdessä Romurinsessa eli Marjut Kauppinen sekä työryhmä LuoVest eli Lala Luotosenkoski ja Sinikka Vest. Tilateoksen tarkoituksena on yhtäältä herättää ajatuksia siitä, miten omat valintamme vaikuttavat hyvinvointiimme ja elinympäristöömme, ja toisaalta saada katsomaan kierrätysmateriaaleja uusin silmin. Varpaisjärven Korpijärvellä asuvan Romurinsessan eli Marjut Kauppisen taiteen ytimenä on kierrätys. Hän tekee teoksia kierrätysmateriaaleista, yhdistelee rikkinäisiä esineitä, akryylimaalausta ja mosaiikkia. Näyttelyyn Romurinsessa on tuonut hahmoja, joista katsoja löytää niin iloa, surua, kauneutta kuin rumuuttakin, miten vain kukin itse näkee. Elämän riemu -nimisessä kokonaisuudessa on iloiset värit, kimalletta ja kultaa. Työryhmä LuoVest eli Lala Luotosenkoski Lapinlahden Lukkarilasta ja Sinikka Vest Kuopiosta ovat luoneet Lasiterassille Näköaloja Paratiisiin -nimisen näyttelyosion, joka kuvaa mahdollisuutta valita hyvä tai paha tilateoksen keinoin. Luotosenkosken puuta kuvaava veistos kruunuineen viittaa Eedenin puutarhaan ja Paratiisiin. Olemmeko tuhoamassa sen paratiisin, jossa elämme? Omenaa ei löydy. Kenellä se on, kun sitä tässä paratiisissa ei enää olekaan ja onko siitä jo puraistu ? vai syöty kokonaan? Vestin kaksi keraamista hahmoa eivät sukupuolita meihin sisäänrakennettua mahdollisuutta hyvään tai pahaan. Minkä värinen on hyvyys, entä pahuus, entä rauha? Rauhankruunu-teos viittaa maailmanrauhaan ilman sotia, suvaitsevaisuuteen, yhteenkuuluvuuteen ja harmoniaan. ** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15 Laajemmat kesäaukioloajat: 12.6.?30.6. ke?su klo 11?18 ja 1.7.?4.8. ti?su klo 11?18 Suljettu juhannuksena 21.?23.6. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From sanna at lailapullinen.fi Sun Jun 9 14:34:28 2024 From: sanna at lailapullinen.fi (=?UTF-8?Q?Sanna_V=C3=A4reluoto?=) Date: Sun, 09 Jun 2024 14:34:28 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kotona_taiteessa-_n=C3=A4yttely_Laila_P?= =?utf-8?q?ullinen_=E2=80=93_veistospuisto_=26_kotimuseolla?= Message-ID: Laila Pullinen ? veistospuisto & kotimuseon kesäkausi on käynnistynyt! Kotona taiteessa Ateljee-Galleriassa 6.6. - 1.9.2024 Mitä jää jäljelle kun kaikki menetetään? Missä on koti, kun kartanon päärakennus tuhoutuu tulipalossa tai vasta valmistunut hirsinen kotitalo jää sodan jalkoihin isän taistellessa rintamalla? Ramsayn ja Pullisen perheitä yhdistää 1930-luvulla samankaltaiset kokemukset, ja tämän kokemuksen keskiössä on kodin menetys ? asia, joka on surullisen ajankohtainen myös meidän aikanamme. Näitä teemoja tutkitaan Laila Pullinen ? veistospuisto & kotimuseon Ateljee-galleriassa tänä vuonna esittäytyvässä, 50-vuotisjuhlaansa juhlivan Vantaan kaupungin ?koti -teeman mukaisesti kuratoidussa näyttelyssä, joka häivyttää rajapintaa yksityisen ja julkisen välillä. Esillä oleva esineistö kartoittaa sadan vuoden historiaa aina Ramsayn perheen vaiheista Pullisen vuosiin, ja taiteen rooleista näissä risteymissä ja sosiaalisissa konteksteissa. Vanhan kartanon ajoilta esineitä on säilynyt niukasti, koska käytännössä kaikki tuhoutui päärakennuksen tulipalossa joulukuussa 1934. Sen suurempaa arvoa onkin täten annettu niille fragmenteille ja sirpaleille, joita on säilynyt: vanhan 1796 Jakob de la Motten aikaisen päärakennuksen kukkapenkistä löytynyt kahvikupin sirpale, tulipalon tuhkasta löytynyt Venäjän vallan aikainen sotilasmanttelin nappi, jossa on Ramsayn suvun motto ?ora & labora? (= tee työtä ja rukoile) ja muuta harvinaista esineistöä. Näennäisesti arvottomat esineet nostetaan esiin, koska tilanteessa missä mitään muuta ei ole, saavat ne yht'äkkiä mittaamattoman arvon: Hakunilan ?Akropoliin? (=päärakennuksen temppelimäinen raunio) taustallla on Pompeijin ja Herculaneumin kaltainen henkilökohtainen tragedia, josta meille kertovat vaan sirpaleet ja rikkinäiset esineet. Liekeiltä niin ikään ovat säästyneet Carl Ramsayn siskon Märtha Müllerin (os. Ramsay) valokuvakokoelma, jossa on runsaasti historiallisia valokuvia vuosisadan vaihteesta ja Nissbackan kartanon loiston vuosilta. Tämä vuonna 2015 Laila Pullisen arkistoista löytynyt kokonaisuus on esillä ensimmäistä kertaa. Taiteen ulottuvuutta korostavat Pullisten kotona olleet nuoruudentyöt Esko Tirroselta, Jaakko Sieväseltä ja Laila Pulliselta, joiden maalauksissa esiintyvää esineistöä on ihmeen kaupalla myös säilynyt, ja joita näytetään niiden rinnalla myös ensimmäistä kertaa. Niin ikään Laila Pullisen äidin, Tyyni Pullisen (1909-2008) Laivurinkadun kodista tekemässä maalauksessa esiintyvää esineistöä on myös asetettu esille. Esillä on myös valikoima Nissbackan viimeisen pehtoorin, Rauno Jaakkolan maalauksia Nissbackan kartanon eri historan vaiheista. Jaakkola teki pitkä uran maanviljelyksen ja karjatalouden parissa Nissbackan kartanossa, ja eläköidyttyään alkoi maalaamaan. Laila Pullinen opasti taidemaalaria ensiaskelissa, ja Jaakkola vuorostaan avusti Pullista maansiirtotöissä tämän toteuttaessa maareliefejään Nissbackaan. Tuntuu täydelliseltä ympyrän sulkeutumiselta, että Jaakkola palaa nyt kotiin Nissbackaan 40-vuoden tauon jälkeen taidemaalarina. Näyttelyn läpi kulkee ajankohtaisen kotoutumisen teema, joka tiedostaa skotlantilaisen Ramsayn suvun saapuneen aikanaan Suomeen ?työperäisinä maahanmuuttajina? (palkkasotilaina Ruotsin kuninkaan armeijaan Liivinmaalle 1573) ja Pullisten saapuneen ?sotapakolaisina? Terijoelta 1939. Elämän muisti muodostuu siitä, mitä ihmiset kantavat mukanaan matkatessaan rajojen yli turvallisempaa elämää etsiessään: esteettiset arvot; kauneuden kokemuksen joka puhkeaa kukkaan uusissa puutarhoissa ja maalauksissa; sen kodin ja turvapaikan, jonka taide meille lopulta tarjoaa. -- Jean Ramsay, museonjohtaja, Nissbackassa, 23.4.2024 Laila Pullinen ? veistospuisto & kotimuseon näyttelyt ovat auki museovieraille syyskuun 1. päivään asti. Museomme sijaitsee Vantaalla Nissbackan vanhassa kartanomiljöössä, jonka monisatavuotinen historia nostetaan vuoden 2024 näyttelyssä keskiöön. Kuvanveistäjä Laila Pullinen loi taidetta, historiallisia kerrostumia sekä luontoa suojelevan kokonaistaideteoksen Vantaalle, joka on nykyisin museoitu. Tämä elämäntyö rakentuu Pullisen taiteen keskeisille elementeille: historialle ja hetken hauraudelle, aineettoman ja aineen yhteyksille sekä luonnon lainalaisuuksille. Museovierailun ytimessä ovat rauha ja pysähtyminen näiden elementtien äärelle. Näyttelyalue rakentuu neljästä osasta: Veistospuistossa ja Makasiinissa esitellään Laila Pullisen taiteen pysyvää kokoelmaa, Ateljee-Galleriassa museon joka vuosi vaihtuvaa näyttelyä, jossa tänä kesänä syvennytään alueen historiaan ja Kotimuseossa on esillä taiteilijan henkilökohtaista esineistöä ja hänen omistamaansa taidetta. Esillä on myös Laila Pullisen äidin, Tyyni Pullisen (1909-2008) naivististen maalausten kokoelma. Järjestämme avoimen kierroksen aina aukiolopäivinä klo 14.00, jonka aikana oppaan johdolla tutustutaan museon näyttelyihin sekä Pullisen taiteen muotokieleen. Museoalueen rakennuskantaan kuuluvan viljamakasiinin täyttäessä 100 vuotta nostetaan opastuksessa myös kartanon historia esille. Lisätietoja näyttelystä Jean Ramsay +358 40 5859031 Varaukset ja yhteydenotot info at lailapullinen.fi Laila Pullinen ? veistospuisto & kotimuseon aukioloajat : to/pe/la/su klo 11-17 https://www.lailapullinen.fi/aukioloajat/ sekä ohjeet saapumiseen https://www.lailapullinen.fi/saapuminen/ Vaihtuvaan ja muihin näyttelyihin pääsee tutustumaan kotisivuillamme https://www.lailapullinen.fi/kotona-taiteessa/ Kesäterveisin Sanna Väreluoto museokoordinaattori ------------------------------------ Laila Pullinen - veistospuisto & kotimuseo Sotungintie 4 01200 Vantaa sanna at lailapullinen.fi www.lailapullinen.fi Löydät meidät sosiaalisesta mediasta: Facebook | Instagram From inari.porkka at porvoonmuseo.fi Mon Jun 10 09:59:22 2024 From: inari.porkka at porvoonmuseo.fi (Inari Porkka) Date: Mon, 10 Jun 2024 06:59:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Porvoon_museon_taiden=C3=A4yttelyiss?= =?utf-8?b?w6Qgb24gdMOkbsOkIGtlc8OkbsOkIHZhc3Rha29odGllbiB2aWVow6R0eXN0?= =?utf-8?q?=C3=A4_/_Borg=C3=A5_museums_konstutst=C3=A4llningar_i_sommar_lo?= =?utf-8?q?ckar_med_kontraster?= Message-ID: Porvoon museon taidenäyttelyissä on tänä kesänä vastakohtien viehätystä Taiteen ystäviä hemmotellaan, kun Porvoon museossa aukeaa kesällä 2024 kolme uutta taidenäyttelyä. Albert Edelfelt 170, Vanhan raatihuone 9.6.2024?30.4.2026 Siluetti. Pitkä ääriviiva, Vanhan raatihuone 9.6.2024?30.4.2026 Porvoon triennaali. Space is a common thing, Holmin talo 9.6.?1.9.2024 Vanhan raatihuoneen suureen saliin on ripustettu Porvoon museon kokoelmiin kuuluvat Albert Edelfeltin öljyvärein maalaamat teokset, kun taas pienessä salissa on esillä noin 60 kappaletta 150 vuotta vanhoja miniatyyrisiluetteja. Kadun toisella puolella Holmin talossa nähdään nykytaidetta osana Porvoon triennaalia. ? Kesän näyttelyiden vastakohtaisuudet luovat kiinnostavaa jännitettä, kun siirrytään nykytaiteesta 1800-luvulle tai suurista öljyvärimaalauksista miniatyyrisiluetteihin. Särmää syntyy myös siitä, että Edelfelt on maailmankuulu, kun taas siluettinäyttelyssä Wilhelm Boije on varhainen ITE-taiteilija, summaa museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera. Vanhan raatihuoneen näyttelyt ovat auki vuoteen 2026 saakka. Porvoon triennaali: Space Is A Common Thing -näyttely päättyy elokuun lopussa. Albert Edelfelt 170 Albert Edelfeltin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta. Porvoon museon kokoelmiin kuuluvaa Edelfeltin taidetta on esillä koko laajuudessaan. Juhlanäyttelyn ovat kuratoineet tutkija Lillemor Jordas ja museolehtori Margaretha Jämbäck. ? Museon Edelfelt-kokoelmaan kuuluu taideteosten lisäksi perheelle kuuluneita esineitä. Kokoelman merkittävimmän osan lahjoittivat taiteilijan sisaret Berta ja Annie Edelfelt vuonna 1934, kertoo Jordas. ? Näyttelyssä on tuttujen ja rakkaiden teosten lisäksi harvemmin esillä olleita esineitä, kuten Edelfeltin taiteilijavälineitä ja lapsena tekemiä piirroksia, lisää Jämbäck. Edelfelt syntyi Porvoossa, jonne hän palasi myös viettämään kesiään, joihin kuului työskentely Haikkoon ateljeessa. Vuonna 2024 myös Albert Edelfeltin ateljeemuseo juhlistaa merkkivuotta. Pitkä ääriviiva muodostaa siluetin Siluetti. Pitkä ääriviiva -näyttelyn taiteilija on Treksilän kartanonherra, kihlakunnantuomari Wilhelm Boije af Gennäs (1804?1888). Boije oli itseoppinut tekijä, joka kuvasi maisemia miniatyyrikoossa. Paperista saksilla leikatut kuvat vievät romantiikan aikakauden tunnelmiin ja näyttelyssä pääsee uppoutumaan niiden pikkutarkkoihin yksityiskohtiin. Boijen leikkaamia siluetteja on esillä noin 60. Näyttelyn ovat kuratoineet museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera ja viestintäassistentti Inari Porkka. ? Boije kuvasi omaa elinympäristöään leikkaamalla siluetteja ja hän lähetti kuviaan kirjeitse ystävilleen ja sukulaisilleen. Nykyään voi ottaa kännykällä kuvan ja lähettää ystävälle. Näen, että tässä on samanlainen inhimillinen impulssi takana, pohtii Porkka Näyttelyyn liittyvä tutkimus vie kävijän näyttelyssä 1800-luvulle ja tuo esiin Boijen ystävien ja sukulaisten verkoston. Heidän jälkeläistensä hallusta on löytynyt nyt näyttelyssä esillä olevia maisemia ja kirjeitä. Näyttely johdattaa myös Boijen kautta siluettitaiteen maailmaan. Siluetti oli 1700?1800-luvuilla helppo ja halpa taidemuoto, jonka valokuva syrjäytti. Tila on yhteinen asia Porvoon museo toivottaa Porvoon triennaalin tervetulleeksi Holmin taloon, jonka ensimmäisessä kerroksessa nähdään Mette Björnbergin ja Jenni Tuomisen teoksia. - - - - Borgå museums konstutställningar i sommar lockar med kontraster Konstälskarna skäms bort i sommar när Borgå museum öppnar tre nya konstutställningar. Albert Edelfelt 170, Gamla rådhuset 9.6.2024?30.4.2026 Silhuett. Lång kontur, Gamla rådhuset 9.6.2024?30.4.2026 Borgå triennal. Space is a common thing, Holmska gården 9.6.?1.9.2024 Albert Edelfelts oljemålningar som hör till Borgå museums samlingar har hängts upp i Gamla rådhusets stora sal och i lilla salen presenteras cirka 60 stycken 150 år gamla miniatyrsilhuetter. På andra sidan gatan i Holmska gården visas nutidskonst som en del av Borgå triennal. ? Kontrasterna i sommarens utställningar skapar en intressant spänning, när man skrider från nutidskonst till 1800-talet eller från stora oljemålningar till miniatyrsilhuetter. Också det, att Edelfelt är världsberömd och silhuettutställningens Wilhelm Boije är en tidig ITE-konstnär, bidrar till effekten, summerar museidirektören Johanna Lehto-Vahtera. Gamla rådhusets utställningar är öppna till år 2026. Borgå triennal: Space Is A Common Thing -utställningen pågår till slutet av augusti. Albert Edelfelt 170 I år har det förflutit 170 år sedan Albert Edelfelts födelse. Edelfelts konst från Borgå museums samlingar visas i utställningen i hela sin omfattning. Jubileumsutställningen har kuraterats av forskare Lillemor Jordas och museilektor Margaretha Jämbäck. ? Museets Edelfeltsamling består av såväl konstverk som föremål som tillhört familjen. En betydande del donerades år 1934 av systrarna Berta och Annie Edelfelt, berättar Jordas. ? I utställningen ingår bekanta och älskade verk ur museets samlingar, men också rariteter som Albert Edelfelts konstnärsredskap och barndomstida teckningar, tillägger Jämbäck. Edelfelt föddes i Borgå, och dit återvände han för att tillbringa somrarna, som även innefattade arbete i ateljén i Haiko. År 2024 firar även Albert Edelfelts ateljémuseum jubileumsåret. Den långa konturen utgör en silhuett Utställningen Silhuett. Lång konturs konstnär är Drägsby gårds godsägare, häradshövding Wilhelm Boije af Gennäs (1804?1888). Boije var självlärd och han avbildade landskap i miniatyrstorlek. Bilderna klippta i papper med sax för en till romantikens stämningar och i utställningen kan man låta sig uppslukas av de noggranna detaljerna. Utställningens kuratorer är museidirektör Johanna Lehto-Vahtera och kommunikationsassistent Inari Porkka. ? Boije avbildade sin livsmiljö genom att klippa silhuetter som han sedan skickade i brev till sina vänner och släktingar. Nuförtiden kan man ta ett foto med sin mobil och skicka det till en vän. Jag ser att en likadan mänsklig impuls ligger bakom båda, reflekterar Porkka. Forskningen kring utställningen tar besökarna till 1800-talet och avslöjar Boijes nätverk av vänner och släktingar. Många av landskapen och breven i utställningen har nu hittats i deras ättlingars ägo. Via Boije för utställningen besökarna även till silhuettkonstens värld. Silhuetten var på 1700?1800-talen en lätt och billig konstform, som ersattes av fotografiet. Utrymmet tillhör alla Borgå museum välkomnar Borgå triennal till Holmska gården. I första våning kan man se verk av Mette Björnberg och Jenni Tuominen. Inari Porkka viestintäassistentti, kommunikationsassistent Porvoon museo, Itä-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo Borgå museum, museum med regionalt ansvar i östra Nyland Raatihuoneenkatu 21, 06100 Porvoo Stadshusgatan 21, 06100 Borgå inari.porkka at porvoonmuseo.fi 0401879096 From mirja.ramstedt-salonen at pori.fi Tue Jun 11 14:21:48 2024 From: mirja.ramstedt-salonen at pori.fi (Mirja Ramstedt-Salonen) Date: Tue, 11 Jun 2024 11:21:48 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Hanna_Marnon_teos_=C9douard_Same?= =?windows-1252?q?ttijalka_Porin_Etel=E4rannan_Taideaukiolla?= Message-ID: HANNA MARNO: ÉDOUARD SAMETTIJALKA Taideaukio, Eteläranta, Pori 7.6.-29.9.2024 Édouard Samettijalka on Satakunnan Siikaisissa asuvan Hanna Marnon paikkasidonnainen puuveistos, joka on esillä Porin uudistetun Etelärannan Taideaukiolla. Teos on toteutettu osana Porin taidemuseon uutta KORSI-komissio-ohjelmaa, jonka puitteissa tuotetaan tilausteoksia Satakunnassa asuvilta ja työskenteleviltä taiteilijoilta. Ohjelman päätukija ja yhteistyökumppani on KORSI - Eurajoen Säästöpankkisäätiö. Édouard Samettijalka -teoksen valmistuksessa on hyödynnetty lahjoitettuja puumateriaaleja ja se on suunniteltu osaksi Porin uudistetun jokirannan maisemaa ja sen tunnelmaa. ?Ajattelen että Édouardin tarina Porissa Kokemäenjoen varrella Etelärannassa on teos siitä mitkä maiseman ainekset yleensä on. Ne eivät koskaan näy itse maisemanäkymässä. Taiteilijan näkökulmasta maisemassa pyritään näyttämään mennyt, preesens ja tulevaisuus siinä koskaan onnistumatta.? Édouard Samettijalka toimii jatkumona Hanna Marnon työskentelylle, jossa huomio kohdistetaan materiaaleihin sekä erityisesti erilaisiin väriaineisiin. Teoksen värjäämisessä käytetyn samettijalkasienen värispektri on erityisen kattava ja haastaa myös huomioimaan miten erilaisten materiaalien ominaisuudet tulevat osaksi teosta, muuntaen sitä myös ajan mittaan kiinnostavasti. Marnon työskentelyssä paikallisuus tekemisen eräänlaisena ergonomisena välineenä on tärkeää. Se on paitsi teosten tekemistä niistä materiaaleista, joita on läsnä ja joita kohtaa ympärillä, myös teosten asettamista koettavaksi paikkoihin ja ympäristöihin, jotka ovat lähellä materiaaleja. Édouard Samettijalka teoksen osia hyödynnetään myöhemmin uudestaan osana Siikaisiin suunniteltavaa Puuaarre-teosta. BIOGRAFIA: Hanna Marno (s.1981, Helsinki) on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, joka asuu ja työskentelee Siikaisissa Satakunnassa. Marno on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta, jonka lisäksi hän on tehnyt opintoja Carnegie-Mellon yliopistossa Pittsburghissa Yhdysvalloissa, opiskellut elokuvaa Pittsburgh Filmmakersissä sekä mediataidetta Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän laitoksella. Marnon teoksia on esitetty laajasti gallerioissa ja taidetiloissa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi Marno on toteuttanut useita julkiseen tilaan tai luontoympäristöön sijoittuneita teoksia. Tänä kesänä Marnon teoksia on nähtävillä myös Mäntän Kuvataideviikoilla. Lue lisää teoksesta: poriartmuseum.fi Lisätiedot: Intendentti, näyttelyt, Arttu Merimaa, 044 701 3965 / arttu.merimaa at pori.fi _____ Mirja Ramstedt-Salonen Intendentti, yleisötyö/ Head of Public Programmes Porin kaupungin museopalvelut Porin taidemuseo/ Pori Art Museum Porin kaupunki/sivistystoimiala/kulttuuriyksikkö / City of Pori Add. Eteläranta, 28100 Pori, Finland +358 44 701 1119 mirja.ramstedt-salonen at pori.fi facebook.com/Porin-taidemuseo-Pori-Art-Museum instagram.com/poriartmuseum/ From mirja.ramstedt-salonen at pori.fi Tue Jun 11 14:38:09 2024 From: mirja.ramstedt-salonen at pori.fi (Mirja Ramstedt-Salonen) Date: Tue, 11 Jun 2024 11:38:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Hanna Marnon teos Taideaukiolla Porissa_korjaus linkkiin In-Reply-To: References: Message-ID: Pahoittelut! Aiemmin lähettämässäni viestissä oli väärä linkki. HANNA MARNO: ÉDOUARD SAMETTIJALKA Taideaukio, Eteläranta, Pori 7.6.-29.9.2024 Édouard Samettijalka on Satakunnan Siikaisissa asuvan Hanna Marnon paikkasidonnainen puuveistos, joka on esillä Porin uudistetun Etelärannan Taideaukiolla. Hanna Marnon teos on toteutettu osana Porin taidemuseon uutta KORSI-komissio-ohjelmaa, jonka puitteissa tuotetaan tilausteoksia Satakunnassa asuvilta ja työskenteleviltä taiteilijoilta. Ohjelman päätukija ja yhteistyökumppani on KORSI - Eurajoen Säästöpankkisäätiö. Lue lisää Hanna Marnon teoksesta sekä Porin taidemuseon kesän 2024 näyttelyistä: www.poriartmuseum.fi _____ Mirja Ramstedt-Salonen Intendentti, yleisötyö/ Head of Public Programmes Porin kaupungin museopalvelut Porin taidemuseo/ Pori Art Museum Porin kaupunki/sivistystoimiala/kulttuuriyksikkö / City of Pori Add. Eteläranta, 28100 Pori, Finland +358 44 701 1119 mirja.ramstedt-salonen at pori.fi facebook.com/Porin-taidemuseo-Pori-Art-Museum instagram.com/poriartmuseum/ From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Thu Jun 13 10:05:16 2024 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Thu, 13 Jun 2024 07:05:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Palestiinalaisia_tatreez-kirjontat?= =?iso-8859-1?q?=F6it=E4_Helin=E4_Rautavaaran_museossa_14=2E-16=2E6=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Lämpimästi tervetuloa tutustumaan palestiinalaiseen tatreez-kirjontaan ja perinteisiin käsitöihin Helinä Rautavaaran museoon 14.-16.6. 2024. Palestiinalainen tatreez-kirjonta on vuosisatoja vanhaa kansantaidetta, jota on perinteisesti käytetty asujen ja asusteiden koristeluun. Mallit ovat ikivanhoja ja jokaisella kirjailulla ja värillä on oma tarinansa ja merkityksensä vielä nykypäivänäkin. Tuulikki Haddadin os. Ala-Salmi on vuosien varrella omassa kotimaassaan Jordaniassa sekä matkoillaan Lähi-Idässä hankkinut vanhoja palestiinalaisia pukuja ja sommitellut niistä leikatuista kirjontatöistä taideteoksia, jotka ovat nyt viikonlopun ajan nähtävillä museossamme. Näyttelyn avajaisissa perjantaina 14.6. kello 18 kuullaan palestiinalaisia runoja. Esillä on myös Crafts4gazan myyntipöytä, jonka tuotteista saadut tuotot ohjataan suoraan Gazaan apua tarvitseville. Sydämellisesti tervetuloa! Helinä Rautavaaran museo, Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11, Espoo. Vapaa pääsy! Lisätietoja: Ilona Niinikangas, ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Ilona Niinikangas museonjohtaja/museum director Helinä Rautavaaran museo Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11 02770 Espoo +358 46 8511 815 [signature_2345118511] From merja.nummi at hyvinkaa.fi Thu Jun 13 10:05:39 2024 From: merja.nummi at hyvinkaa.fi (Nummi Merja) Date: Thu, 13 Jun 2024 07:05:39 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kuvataiteilija_Heli_Hiltusen_n=E4y?= =?iso-8859-1?q?ttely_Syd=E4men_oppivuodet_Hyvink=E4=E4n_museokeskus_Taika?= =?iso-8859-1?q?ssa?= Message-ID: Museokeskus Taikan kesän 2024 näyttely on kuvataiteilija Heli Hiltusen Sydämen oppivuodet. Näyttelyssä nähdään teoksia, jotka Hiltuselle tyypilliseen tapaan yhdistelevät maalausta, valokuvaa ja erilaisia tekstinpätkiä. Näyttelyn ilmavalle esitystavalle tarjoavat vastapainoa Hiltusen teokset, joissa eri tekniikoiden ja materiaalien yhdistelmät muodostavat kollaasinomaisia, kerroksellisia kokonaisuuksia, jotka levittelevät juuriaan länsimaiseen taidehistoriaan, nykyiseen kuvalliseen kulttuuriimme sekä Hiltusen omaan henkilöhistoriaan. Kuvallisten kerrosten lisäksi Heli Hiltusen teokset ovat täynnä ajallisia kerrostumia. Hänen teoksensa käsittelevätkin usein muistia, aikaa ja muistoja. - Erityisesti sellaiset teokset, joissa Hiltunen hyödyntää vanhoja valokuvia ja dokumentteja imevät katsojan tahtomattaankin matkalle toiseen aikaan ja paikkaan, museokeskus Taikan intendentti Aura Dufva kertoo. Heli Hiltusen teokset kertovat tarinoita ihmisistä, joiden kanssa taiteilija varttui. Perheenjäsenten toisilleen lähettämät kirjeet, viranomaispäätökset tai arkisista kodin toimista kertovat listat ja lappuset yhdistettynä mustavalkokuviin kokoavat yhteen muistoja ja merkityksiä menneiltä vuosilta. Menneestä muistuttaa myös näyttelytilaa hallitseva vastavalmistunut teos, joka lainaa muotonsa vanhoilta seurantalon näyttämönkulisseilta. Samalla se toimii osiin purettuna, tilallisena maisemamaalauksena, joka osoittaa Hiltusen teknisen taituruuden maalarina. Heli Hiltunen (s. 1960) on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 1990. Hiltunen sai vuonna 2001 Suomen merkittävimmän kuvataidepalkinnon Ars Fennican, ja hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa taidekokoelmissa. Heli Hiltunen - Sydämen oppivuodet 6.6.-1.9.2024 Museokeskus Taika Hämeenkatu 3D, Hyvinkää www.museokeskustaika.fi Merja Nummi Yleisötyön amanuenssi I Curator of Museum Education Museokeskus Taika I Museum Center Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää p. 040 836 8028 merja.nummi at hyvinkaa.fi www.museokeskustaika.fi [cid:image001.png at 01DABD75.5578E2E0][cid:image002.png at 01DABD75.5578E2E0] [cid:image003.png at 01DABD75.5578E2E0] [cid:image004.png at 01DABD75.5578E2E0] HYVINKÄÄ Hyvästä ylpeä From sinkka at kerava.fi Fri Jun 14 15:38:17 2024 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Fri, 14 Jun 2024 12:38:17 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vispil=E4nkauppaa_ja_y=F6vieraita_?= =?iso-8859-1?q?-n=E4yttely_avautuu_Heikkil=E4n_kotiseutumuseossa?= Message-ID: Vispilänkauppaa ja yövieraita -näyttely avautuu Heikkilän kotiseutumuseossa Heikkilän kotiseutumuseossa juhlistetaan Kerava 100 -juhlavuotta ympäristötaiteen ja lemmen voimalla! Vispilänkauppaa ja yövieraita -kesänäyttely avautuu sunnuntaina 16.6. ja on avoinna 18.8.2024 asti. Vispilänkauppaa ja yövieraita -näyttelyssä kuvanveistäjä Jenni Tieahon luontoveistokset valloittavat Heikkilän pihapiirin ja saavat parikseen museon päärakennuksen vitriinissä nähtävän pienoisnäyttelyn entisaikojen heilasteluperinteistä. Jenni Tieahon taide on saanut innoituksensa suomalaisesta metsätarustosta, jonka tarinoista välittyy kunnioitus ja arvostus luontoa kohtaan. Teokset yhdistyvät luontoon paitsi eläimellisten hahmojensa myös materiaaliensa kautta. Käyttämänsä villipajun vitsat, maitohorsman hahtuvat sekä muut kasvien osat taiteilija on kerännyt luonnosta itse ja työstänyt kookkaat veistokset hitaana käsityönä. Nykytaiteen kontekstissa Tieahon teokset liittyvät ympäristö- ja ekotaiteen perinteeseen, herätellen pohtimaan niin menneisyyden myyttien merkityksiä tässä hetkessä kuin luontoympäristöjen merkitystä tulevaisuudessa. Teokset sijoitettuina Heikkilän piha-alueen paraatipaikoille Heikkilän päärakennuksen pihaan saapuva Tieahon Yövieras on kuin valtavan shakkipelin ratsu. Kansanperinteessä öiseen aikaan, unenomaisina hetkinä ihmisten luona vierailevat olennot olivat usein yliluonnollisia viestintuojia. Vahva hevoshahmo voi edustaa myös uskollisuutta ja luottamusta. Myyttisen joutsenen muotoja puolestaan ovat saaneet Heikkilässä esillä olevat pajuveneteokset, aukean pihan Tuuliajolla sekä suuren tammen varjoon sijoitettu Matkalla. Myös veneellä saatettiin suomalaisessa mytologiassa kulkea maailmojen välillä, virtojen vietävänä tai tuonelan vesillä saakka, mutta joutsenella oli usein oppaan ja suojelijan rooli. Tieahon teoskokonaisuutta täydentää museon päärakennukseen romanttisia tunnelmia tuova pienoisnäyttely entisaikojen heilasteluperinteistä. Suomalaisessa talonpoikaisyhteisössä nuorten seurusteluun, eli heilasteluun tai riiaukseen, kuului tapakulttuurin sanelemia sääntöjä ja monenlaisia perinteitä, joihin myös vispilänkauppa lukeutui. Pienoisnäyttelyn keskiössä ovat heilastelun eri vaiheissa annetut lahjat aina kiinnostuksen ilmaisusta kapioihin. Taiteilija Jenni Tieaho esittelee teoksensa Heikkilässä sunnuntaina 16.6. klo 14 ja 18.8. klo 13. Näyttelyn avajaisia vietetään Keravan päivänä 16.6. Heikkilän kotiseutumuseossa ja sen pihapiirissä vietetään sunnuntaina 16.6. klo 11-16 perinteikästä Keravan päivää, jossa on erityisesti lapsille ja lapsenmielisille suunnattua tekemistä! Lisäksi avautuu uusi Vispilänkauppaa ja yövieraita -näyttely. Museopalvelujohtaja Arja Elovirta avaa näyttelyn klo 14, jonka jälkeen kuvanveistäjä Jenni Tieaho kiertää esittelemässä teoksensa. Ohjelma: - Klo 11-14 Työnäytöksiä: kehrääjä Jutta Jokinen, pitsinnyplääjä Sirpa Pentikäinen ja perinnenahkurimestari Anne Jouhtinen - Klo 11.30 ja 13.30 Koko perheen opastukset kotiseutumuseoon - Klo 14 Vispilänkauppaa ja yövieraita -näyttely avataan, taiteilija Jenni Tieaho kertoo teoksistaan Lisäksi tuohisormusten tekoa, lapsille Adolfiinan kätköpolku, jonka varrelta löytyy pieniä omatoimisia puuhatehtäviä, kepparirata ja pihapelejä. Mehua tarjolla, niin kauan kuin riittää. Heikkilän kotiseutumuseo Heikkilän kotiseutumuseon päärakennuksessa pääsee kurkistamaan, miltä varakkaan talonpoikaistalon elämänpiiri on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa näyttänyt. Museon vehreä pihapiiri on aina avoin omatoimiselle retkeilylle ja vaikka piknikille puiden katveessa. Heikkilän kotiseutumuseoon on aina ilmainen sisäänpääsy. Museo on avoinna kesällä 18.8. asti keskiviikosta sunnuntaihin klo 11-16. Juhannusviikolla Heikkilä on suljettu 20.-23.6. HEIKKILÄN KOTISEUTUMUSEO Museopolku 1, Kerava www.sinkka.fi/heikkila From sinkka at kerava.fi Fri Jun 14 15:40:02 2024 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Fri, 14 Jun 2024 12:40:02 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Diivoja_ja_kyl=E4n_naisia_Sinkassa?= =?iso-8859-1?q?_15=2E9=2E_asti?= Message-ID: DIIVOJA JA KYLÄN NAISIA 11.6.-15.9.2024 Taide- ja museokeskus Sinkassa Satavuotista taivaltaan juhliva Kerava herää eloon Sinkan Diivoja ja kylän naisia -näyttelyssä, jossa vanhat valokuvat alkavat puhua tekoälyn tuottamalla äänellä. Vaikutelma on kiehtova, vaikka naiset kertovatkin tarinaansa hiukan jenkkityylin murtaen. Näyttelyssä Keravan historiaa katsotaan naisten ja tyttöjen silmin. Vanhimmat museon kokoelmista poimituista valokuvista ovat yli sadan vuoden takaa, uusimmat 1960-luvulta, ajalta ennen kuin Keravasta tuli kaupunki. Kuvissa poseeraavat niin tivolien diivat kuin maatalojen emännät ja terhakkaat tytöt. Virastojen, tuotantolaitosten, yhdistysten ja kotiseutuaktiivien lahjoittamien kuvien joukosta nousee esille sukutarinoita ja yksittäisiä naiskohtaloita. Osa henkilöistä esiintyy omalla nimellään, osa koskettaa meitä pelkällä olemuksellaan. On naisia, jotka elivät pitkän ja työtelijään elämän ja heitä, jotka kuolivat nuorina. On vaimoja, äitejä, opettajia, taiteilijoita, valokuvaajia ja Suomen Gummitehdas Oy:n Savion tuotantolaitoksen työntekijöitä. "Yksi heistä oli Elli Auterinen, joka työskenteli Savion kumitehtaan insinöörinä. Sotien aikana hän sai tehtäväkseen tutkia, olisiko voikukkien maitiaisnestettä mahdollista käyttää kumin valmistukseen", Keravan museopalvelujohtaja Arja Elovirta kertoo. Auterinen kuului vielä 1940-luvulla varsin harvalukuiseen naisinsinöörien joukkoon. Aikojen saatossa naiset ovat kuitenkin levittäytyneet kaikille elämän osa-alueille. He ovat saaneet yhtäläisen perintöoikeuden, vaalikelpoisuuden ja oikeuden opiskella yliopistossa, eikä työpaikan vastaanottamiseen tarvita enää aviomiehen lupaa. "Tämä naisten vapautumisen tarina kulkee näyttelyn marginaalissa, mutta sen varsinainen sanoma syntyy kuvan ja katsojan kohdatessa toisensa", Elovirta sanoo. "Vanhat valokuvat paljastavat toivottavasti jotain sellaista, mitä pelkät sanat eivät voi tavoittaa. Jotain, mikä jää kielen ja järkiperäisen ajattelun ulottumattomiin." Kohti virtuaalimuseota Tekoälyn avulla henkiin herätettyjen valokuvien lisäksi mukana on muitakin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan museoiden kanssa yhteistyössä kehitteillä olevan virtuaalimuseon tuotteita. Näyttelyssä voi astella kauppalan vanhassa keskustassa tai kokeilla taitojaan virtuaalipelissä, joka on saanut innoituksensa Sarioloiden tivolin koristeellisesta ampumaradasta. "Kyseessä ovat ensimmäiset prototyypit, joissa testataan muun muassa 3D-mallinnoksen mahdollisuuksia. Keravan kauppalan vanhoista rakennuksista vain muutama on kutakuinkin valmiina, loput valmistuvat vuoden päästä", Elovirta kertoo. TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA Kultasepänkatu 2, Kerava +358 40 318 4300 | sinkka at kerava.fi www.sinkka.fi From mari.jalava at uusikaupunki.fi Mon Jun 17 09:43:44 2024 From: mari.jalava at uusikaupunki.fi (Mari Jalava) Date: Mon, 17 Jun 2024 06:43:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Rautatiehistoriaa Uudenkaupungin museossa Message-ID: TULISUITSUINEN HEPO TULEE - 100-vuotias Uudenkaupungin silakkarata Uudenkaupungin museossa, Wahlbergin talossa, on esillä näyttely Turku-Uusikaupunki rautatiestä. Ensimmäinen juna Uuteenkaupunkiin saapui 2.8.1924. Vilkkaaseen merenkulkukaupunki Uuteenkaupunkiin koetettiin paikallisten porvarien toimesta saada rautatietä sisämaasta jo 1880-luvulla. Junayhteys sisämaahan olisi saattanut muokata paikkakunnasta entistäkin merkittävämmän satamapaikan ja kaupankäynnin solmukohdan. Rata päätettiin jatkaa Uuteenkaupunkiin Turusta, ja sitä rakennettiin kauan, pääasiassa rahoituksen puutteen vuoksi. Radan viimein valmistuttua vuonna 1924, oli kaupungin loistoaika purjelaivakauden merikaupunkina jo mennyttä. Henkilöliikenne rautatiellä kasvoi aluksi yli odotusten, mutta vuosikymmenten mittaan, muun liikenteen lisääntyessä, hiipui vähäiseksi. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1992. Tavaraliikenne radalla taas muuttui tärkeämmäksi teollisuuden myötä, kun rataa jatkettiin 1960-luvulla Hangonsaareen lannoitetehdas Rikkihappo Oy:tä varten. Näyttely kertoo satavuotiaan junaradan suunnittelusta ja rakentamisesta, junista ja vetureista, sekä radan vaikutuksista ihmisten arkeen, muuhun liikenteeseen, kaupankäyntiin ja teollisuuteen. Näyttely on esillä 10.6.2024-28.3.2025. 10.6.-25.8.2024 ma-pe 10-17, la-su 11-16, muulloin ti-pe 12-15. Ylinenkatu 11, Uusikaupunki www.uudenkaupunginmuseo.fi Lisätietoa: Mari Jalava Museonjohtaja Uudenkaupungin museo Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut Myllykatu 10, 23500 Uusikaupunki 0500 718 557 www.uudenkaupunginmuseo.fi From mirja.ramstedt-salonen at pori.fi Mon Jun 17 13:29:44 2024 From: mirja.ramstedt-salonen at pori.fi (Mirja Ramstedt-Salonen) Date: Mon, 17 Jun 2024 10:29:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Porin_taidemuseo_vierailee_kes=C3=A4ll?= =?utf-8?q?=C3=A4_Porin_taidekoulun_tiloissa?= Message-ID: 24.6. ? 21.7.2024??????????????????? Mike Kelley: Day Is Done & Grace Ndiritu: Grief: A Love Letter?? Porin taidekoulu, Gallen-Kallelankatu 10, Pori?? Porin taidemuseo vierailee kesän 2024 näyttelyssään Porin taidekoulun tiloissa. Taidekoulun vanhassa piirustussalissa on esillä Mike Kelleyn karnevalistinen musiikkielokuva Day Is Done vuodelta 2005-2006, sekä taidekoulun pihalla versio Grace Ndiritun viime vuonna Birminghamiin toteutetusta teoksesta Grief: A Love Letter. Kelleyn ja Ndiritun näyttely jatkaa Porin taidemuseon vaihtoehtoisiin tiloihin tuotettujen näyttelyiden sarjaa taidemuseorakennuksen ollessa suljettuna yleisöltä remontin takia tammikuuhun 2025 asti. Näyttelyyn ja sen oheistapahtumiin on vapaa pääsy.? Mike Kelleyn teoksen koko nimi Day Is Done: Extracurricular Activity Projective Reconstructions #2-#32 (vapaasti suomennettuna lukujärjestyksen ulkopuolisten aktiviteettien uudelleen rakentaminen) avaa teoksen teemaa ja muotoa. Elokuva rakentuu 31 erillisestä kohtauksesta, jotka perustuvat Kelleyn arkistoon kerätyistä lukion vuosikirjojen kuvamateriaaleista. Nimensä mukaisesti kuvat ovat otettu kouluympäristössä tapahtuvista vapaa-ajan tilanteista kuten naamiaisjuhlista, näytelmistä, uskonnollisista tilaisuuksista tai muista sosiaalisista kokoontumisista. Day Is Done koostuu kuvien ympärille kirjoitetuista kohtauksista, joissa kulttuurilliset ja institutionaaliset riitit kieroutuvat laulun, tanssin ja surrealistisen huumorin kautta.?? ? Grace Ndiritun teos Grief: A Love Letter on suuren katuvarsimainoksen muotoon toteutettu juliste, jossa keskeisessä asemassa on Ndiritun edesmenneelle äidilleen sekä vuonna 2012 kuolleelle Mike Kelleylle osoitettu lause: ?Wherever you are I hope you have found peace.? (Missä ikinä oletkin, toivon että olet löytänyt rauhan.). Tiibetin buddhalaisena ja oppineena shamaanina henkisyys on oleellinen osa Ndiritun työskentelyä. Se toimii muutoksen, yhteyksien luomisen ja toimijuuksien tuottajana ja tunnistajana. Mike Kelleyn teoksissa materiaalit, esineet, sanat ja kuvat tuovat esiin omaa rituaalista luonnettaan. Kulttuuriin sisältyvät lukemattomat rituaaliset käytännöt ovat hegemonisen vallankäytön areena kuin myös mahdollisuus uudelleentulkintaan ja kumouksellisuuteen. Sekä Kelleyn että Ndiritun työskentely purkaa taiteen esittämisen rituaalisia käytäntöjä ja samalla ammentaa rituaalisuuden voimasta. ? Mike Kelley (1954 ? 2012) on yksi aikamme merkittävimmistä yhdysvaltalaisista kuvataiteilijoista, joka on vaikuttanut laajasti nykytaiteen tekijöihin ja suuntaviivoihin 1970-luvun lopulta lähtien. Tällä hetkellä Euroopassa kiertää suuri Mike Kelley teoksia esittävä retrospektiivinen näyttely?Tate Modernin organisoimana yhteistyössä Pariisin Pinault Collectionin, Düsseldorfin K21 Kunstsammlung Nordrhein-Westfalenin ja Tukholman Moderna Museetin kanssa. ? Grace Ndiritu (1982) on brittiläis-kenialainen nykytaiteilija, jonka työskentely liikkuu performanssin, installaation, tekstiilien ja liikkuvan kuvan välimaastoissa.?Hänen teoksiaan on viimeksi ollut esillä yksityisnäyttelyissä Kate MacGarrie galleriassa ja Wellcome Collectionissa Lontoossa, S.M.A.K.:ssa Gentissä, Fotomuseumissa Antwerpenissä ja Kunsthall Gentissä. Ndiritu on myös tunnettu museoinstituutiota ja museopolitiikkaa käsittelevistä näyttelyistä, teksteistä ja julkaisuista.?? ? Mike Kelleyn Day Is Done teoksen oikeudet omistaa Electronic Arts Intermix, New York ja Mike Kelley Foundation, Los Angeles.?? Grace Ndiritun teos Grief: A Love Letter on alunperin BUILDHOLLYWOODin julkisen tilan näyttelyhankkeeseen All About Love tilattu teos. ? Grace Ndiritu vierailee Porissa 25.6. ja pitää keskustelutilaisuuden näyttelyn yhteydessä kello 17:00 alkaen, jossa hän lukee tekstinsä Love Letter to Mike. (Teksti on julkaistu osana Mike Kelleyn retrospektiivisen näyttelyn yhteyteen tuotettua kirjaa Mike Kelley: Ghost and Spirit, 2024, Tate Publishing).? ? Näyttelyn aukioloajat:? 24.?30.6. ma?su klo 11?18 ? 1.?14.7. ke?su klo 11?18 ? 15.?21.7. ma?su klo 11?18???????? ???????????????????????????????? Näyttelyn tapahtumapäivät :? Keskiviikkona 26.6. | 3.7. | 10.7. | 17.7. klo 11?18? Vapaa pääsy??? ? Näyttelyn on kuratoinut Porin taidemuseon intendentti Arttu Merimaa.? Lisätietoja: arttu.merimaa at pori.fi, 044 701 3965, www.poriartmuseum.fi _____ Mirja Ramstedt-Salonen Intendentti, yleisötyö/ Head of Public Programmes Porin kaupungin museopalvelut Porin taidemuseo/ Pori Art Museum Porin kaupunki/sivistystoimiala/kulttuuriyksikkö / City of Pori Add. Eteläranta, 28100 Pori, Finland +358 44 701 1119 mirja.ramstedt-salonen at pori.fi facebook.com/Porin-taidemuseo-Pori-Art-Museum instagram.com/poriartmuseum/ From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Tue Jun 18 12:22:51 2024 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Tue, 18 Jun 2024 09:22:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?TWFubmVyaGVpbSB5bGlww6TDpGxsaWtrw7Zu?= =?utf-8?b?w6QgLW7DpHl0dGVseSAxOC42LjIwMjQgYWxrYWVuIFDDpMOkbWFqYW11c2Vv?= =?utf-8?q?ssa_Mikkeliss=C3=A4?= Message-ID: Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely 18.6.2024 alkaen Päämajamuseo & Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkeli Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi. ?Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä?, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä. ?Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi?, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja. ?Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi? ? von Clausewitz Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina. Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö. Lisätietoja Sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muisti 0400 651620 pia.puntanen(at)muisti.org Päämajamuseo kertoo Suomen puolustusvoimien toisen maailmansodan aikaisen Päämajan toiminnasta. Fokus on sodan johtamisessa. Päämaja toimi Mikkelissä kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien aikana. Päämajamuseo ja 2021 avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti sijaitsevat koulurakennuksessa, jossa Päämaja toimi sodan aikana. Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyödyntävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. Päämajamuseo & Sodan ja rauhan keskus Muisti Ristimäenkatu 4 50100 Mikkeli www.muisti.org/Mannerheim Avoinna päivittäin 10?17 info(at)muisti.org 050 5524233 From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Tue Jun 18 13:05:53 2024 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Tue, 18 Jun 2024 10:05:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Ajankohtainen_ja_kaunis_Pohjoistuu?= =?iso-8859-1?q?len_mets=E4_-n=E4yttely_avautuu_Etel=E4-Karjalan_museossa?= Message-ID: Ajankohtainen ja kaunis Pohjoistuulen metsä -näyttely avautuu Etelä-Karjalan museossa TIEDOTE 18.6.2024 Kahden palkitun valokuvaajan, Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon, näyttely Pohjoistuulen metsä kertoo pohjoisesta havumetsästämme, joka ylläpitää monimuotoista elämää ja on kymmenientuhansien eliöiden koti. Tuorein tunnustus taiteilijoille on vuoden 2024 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, jonka he saivat kesäkuussa 2024 suomalaisen metsäluonnon pitkäjänteisestä dokumentoinnista tieteen ja taiteen keinoin. Etelä-Karjalan museossa keskiviikkona 19.6.2024 avautuvan näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maamme metsäpinta-alasta. Valtaosa metsistä, soista ja pienvesistäkin on tehometsätalouden takia muuttunut olennaisesti erilaisiksi kuin mitä ne olisivat luonnostaan, ja lukuisat lajit eivät enää selviä uusissa olosuhteissa. Olemme niin tottuneita ihmisen muokkaamiin maisemiin, että luonnontilaisen metsän kasvot uhkaavat kadota mielestämme. Metsäaiheen parissa jo 30 vuotta työskennellyt taiteilijakaksikko kuljettaa näyttelyvierasta kuivan kangasmetsän läpi kosteikkojen korpimetsään, tarkastellen elämän kirjoa ja geneettistä runsautta, hiilen varastoitumista, veden kiertokulkua ja puiden pitkää elämänkaarta, jossa elämään, kuolemaan ja maatumiseen kuluu jopa tuhat vuotta. Taiteilijoiden perehtyneisyys ja tutkiva ote nostaa tiedollisen perspektiivin runollisten valokuvien rinnalle. Metsän ekosysteemi näyttäytyy monimutkaisten vuorovaikutusverkostojen kokonaisuutena, jossa kaikki kietoutuvat toisiinsa. Elinympäristöjen muutoksilla on kauaskantoiset seuraukset. Usein jopa vain 60 vuoden sykleissä kaatuva talousmetsä tarjoaa täysin erilaisen elinpiirin kuin luonnon omien kehityskulkujen muokkaama tuhatvuotinen aarnimetsä. Seppo ja Kovalainen kiinnittävät huomiota myös metsäpuheeseen ja sen vaikutuksiin. He korostavat, että suomalaisessa kulttuurissa vähintään puoli vuosisataa metsää on käsitelty ennen kaikkea teollisuuden raaka-ainekasvattamona. Samalla pureudutaan ajankohtaiseen kysymykseen suojelun piiriin kuuluvista metsistä. Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät ja hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on juuri valmistunut lausuntokierrokselle. Pohjoistuulen metsä on päätösosa Kovalaisen ja Sepon metsätrilogialle, jonka aiemmat osat ovat Lappeenrannan taidemuseossakin esillä ollut, suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009). Näyttelyä taustoittaa valokuvataiteellinen tietokirja Pohjoistuulen metsä (2023), joka perustuu Kovalaisen ja Sepon monivuotiseen kuvaustyöhön luonnonmetsissä, tieteellisiin julkaisuihin, raportteihin, kaunokirjallisiin metsäkuvauksiin, vuoropuheluun tutkijoiden ja aktivistien kanssa sekä eri foorumeilla käytävään metsäkeskusteluun. Julkaisu oli ehdolla vuoden 2023 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän vuoden 2024 valtion tiedonjulkistamispalkinnon perusteluista kerrotaan valtioneuvoston tiedotteessa: https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/tiedonjulkistamisen-valtionpalkinnot-taitaville-ja-rohkeille-yhteiskunnallisille-keskustelijoille Ritva Kovalainen (s.1959) on kemiönsaarelainen valokuvataiteilija, joka on tehnyt useita kirjoja, lyhytelokuvia ja näyttelyitä teemanaan erityisesti ihmisen suhde luontoon. ritvakovalainen.com Sanni Seppo (s.1960) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka kertoo töissään yhteisöjen aktiivisuudesta puolustaa oikeuksiaan, ihmisen ja luonnon suhteesta sekä hauraista unelmista elää omansalaista elämää. sanniseppo.com Etelä-Karjalan museon Pohjoistuulen metsä -näyttely on osa Lappeenrannan kulttuurin unelmavuosi 2024 ohjelmaa. Lappeenrannan kaupungin Suomen makein kesä -kampanjan ajan 1.9. saakka Etelä-Karjalan museoon on ilmainen sisäänpääsy. Näyttelyn avajaiset tiistaina 18.6.2024 klo 18 Etelä-Karjalan museossa ovat kaikille avoin ja maksuton tapahtuma. Pohjoistuulen metsä Etelä-Karjalan museo, Linnoitus, Lappeenranta 19.6. - 22.9.2024 www.lappeenranta.fi/museot Lisätiedot ja lehdistökuvat Satu Ståhlberg, intendentti, Lappeenrannan museot satu.stahlberg at lappeenranta.fi, 040 579 5744 From Sallamaari.Paavola at ouka.fi Wed Jun 19 10:59:27 2024 From: Sallamaari.Paavola at ouka.fi (Paavola Sallamaari) Date: Wed, 19 Jun 2024 07:59:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Oulun_taidemuseon_kes=E4n=E4yttely?= =?iso-8859-1?q?ss=E4_kuopsutellaan_maan_kuorta_ja_ihmetell=E4=E4n_p=F6ly?= =?iso-8859-1?q?=E4=2C_kiertokulkua_ja_ihmisen_luontosuhdetta?= In-Reply-To: References: Message-ID: TIEDOTE 19.6.2024 Avajaiset 26.6. klo 17-19, tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa! Oulun taidemuseon kesänäyttelyssä kuopsutellaan maan kuorta ja ihmetellään pölyä, kiertokulkua ja ihmisen luontosuhdetta Tomun tieto 26.6.-27.10.2024, Oulun taidemuseon alakerran salit ja takapihan puutarha. Mitä jää jälkeen, kun lähden täältä? Tomu on sitä mitä jokainen kantaa kengänpohjissaan. Se on ajan kerroksia, muistoja ja kokemuksia, joita kuljetamme mukanamme. Kourallinen multaa kuhisee maatuvaa ja versovaa elämää - hajoamista seuraa kukoistus. Kun asteroidin pölystä löytyy elämän peruspalikka, onko tomu myös valovuosien mittaisen aikamatkustamisen muoto? Teosten ja tekniikoiden kirjo yltää kuvanveistosta klassiseen musiikkiin ja linssipohjaisista teoksista tilallisiin installaatioihin. Kutsutut taiteilijat ovat Katariina Guthwert (s. 1979), Marja Helander (s. 1965), Marianna Henriksson (s. 1983), Flis Holland (s. 1981), Liisa-Irmelen Liwata (s. 1998), Mayumi Niiranen-Hisatomi (s. 1983), Milla-Kariina Oja (s. 1976), Shubhangi Singh (s. 1984) ja Niina Tervo (s. 1984). Mukana on myös teoksia Oulun taidemuseon ja Aineen taidemuseon kokoelmista taiteilijoilta Anni Arffman (s. 1985), Lauri Astala (s. 1958), Ilkka Halso (s. 1965), Ulla Harju (s.1959), Tuula Lehtinen (s. 1956), Anni Rapinoja (s. 1949) ja Aarre Viinikanoja (1918-1981). Taidemuseon alakerran näyttelysalien lisäksi näyttelyn teemat jatkuvat taidemuseon takapihan laatikkopuutarhassa, jossa sormet saa työntää multaan. Laatikkopuutarha on toteutettu yhteistyössä Oulun kaupungin nuorten työpajojen, Kestävän kehityksen keskuksen ja Ammattiopisto Luovin kanssa. Kesän aikana näyttelyssä järjestetään taidetyöpajoja, joissa tutkitaan elämän kiertokulkua ja tarkastellaan luonnonmateriaaleja lähietäisyydeltä. Näyttelyyn liittyen järjestetään tapahtumaviikonloppu 17.-18.8., jossa kuullaan Marianna Henrikssonin Kimpoiluja-esityksiä, sekä Katariina Guthwertin luento Kainuun kaoliini -savesta. Näyttelysivu: https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/tomun-tieto/ Lisätietoa taiteilijoista: https://ouluntaidemuseo.fi/taide/tomun-tieto-nayttelyn-taiteilijat/ Kuvat: https://oulunmuseojatiedekeskus.kuvat.fi/kuvat/Oulun+taidemuseo/Tomun+tieto/ Lisätiedot: kuraattori Selina Väliheikki 044 703 7456, selina.valiheikki at ouka.fi PRESS RELEASE 19.6.2024 Opening on 26 June from 17-19, open to the public and free of charge. Welcome! Oulu Art Museum's summer exhibition explores the earth's crust and wonders about dust, the cycle and man's relationship with nature Tomun tieto - Listen to the Dust 26.6.-27.10.2024, Oulu Art Museum's downstairs galleries and backyard garden. What will be left behind when I am gone? Dust is what we all carry in our shoes. It is the layers of time, memory and experience that we carry with us. A handful of soil teeming with decaying and sprouting life - decomposition followed by flourishing. If the basic building block of life is found in asteroid dust, should we not also consider dust as a form of time travel on the scale of light years? The works and techniques range from sculpture to classical music and from lens-based works to spatial installations. The invited artists are Katariina Guthwert (b. 1979), Marja Helander (b. 1965), Marianna Henriksson (b. 1983), Flis Holland (b. 1981), Liisa-Irmelen Liwata (b. 1998), Mayumi Niiranen-Hisatomi (b. 1983), Milla-Kariina Oja (b. 1976), Shubhangi Singh (b. 1984) and Niina Tervo (b. 1984). Also included are works from the collections of the Oulu Art Museum and the Aine Art Museum by artists Anni Arffman (b. 1985), Lauri Astala (b. 1958), Ilkka Halso (b. 1965), Ulla Harju (b. 1959), Tuula Lehtinen (b. 1956), Anni Rapinoja (b. 1949) and Aarre Viinikanoja (1918-1981). In addition to the exhibition galleries, the themes of the exhibition continue in the raised-bed garden in the backyard of the Oulu Art Museum, where you can push your fingers into the soil. The garden is a collaboration between the City of Oulu's youth workshops, the Centre for Sustainable Development and the Luovi Vocational College. During the summer, the exhibition will feature art workshops that explore the cycle of life and look at natural materials from close-up. The exhibition will be accompanied by a weekend of events on 17-18 August, including Marianna Henriksson's cembalo performances Kimpoiluja - Reboundings and a lecture by Katariina Guthwert on Kainuu kaolin clay. Exhibition website: https://ouluntaidemuseo.fi/en/exhibition/listen-to-the-dust/ More information on the artists: https://ouluntaidemuseo.fi/en/featured-artists/artists-of-the-listen-to-the-dust-exhibition/ Images: https://oulunmuseojatiedekeskus.kuvat.fi/kuvat/Oulun+taidemuseo/Tomun+tieto/ For more information: curator Selina Väliheikki 044 703 7456, selina.valiheikki at ouka.fi Terveisin, Sallamaari Paavola Viestintäassistentti 0505262819 sallamaari.paavola at ouka.fi [cid:image001.png at 01DAC223.EEF3A600] ouluntaidemuseo.fi Instagram Facebook From timo.nordlund at pori.fi Tue Jun 25 11:13:53 2024 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Tue, 25 Jun 2024 08:13:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?=22V=E4rivalokuvasarja_Porista_v?= =?iso-8859-1?q?=2E_1955=22_-n=E4yttely_avautuu_Satakunnan_Museossa_ti_25?= =?iso-8859-1?q?=2E6=2E?= Message-ID: Aikamatka Porissa vuoteen 1955 Porin Kotiseutuyhdistys - Björneborgs Hembygdsförening eli nykyinen Pori-Seura halusi 69 vuotta sitten ikuistaa Porin kaupunkikuvaa jälkipolville. Työ annettiin tehtäväksi Satakunnan Kansan lehtikuvaajana ansioituneelle Sven Raidalle (22.3.1914 - 27.11.1984), joka oli tuolloin kahta vuotta aiemmin perustanut oman kuvaamonsa kaupunkiin. Yhdistys tilasi Raidalta kuvasarjan tai oikeastaan kaksi pieneltä osin toisistaan poikkeavaa väriraina-kuvasarjaa, joissa molemmissa on 147 kuvaa. Kuvien oli määrä näyttää paikallisille asukkaille ja muun muassa koululaisille, miltä sodan jälkeinen kaupunki näytti. Kuvasarjat ovat säilyneet ja valikoima niistä on esillä Satakunnan Museon ja Suomalaisen Klubin välisellä Museokujalla syyskuun loppuun asti, jolloin vietetään perinteikästä Porin Päivää. Kuvat ovat kiehtova matka 1950-luvun kaupunkiin, sen rakennuksiin, teollisuuteen ja julkiseen taiteeseen. Kuvasarjan diat ovat kemiallisten prosessien, diaprojektorien tulikuumien lamppujen ja ajan hampaan kauniisti sävyttämiä. Lopputulemana ovat nostalgiset otokset, jotka hurmaavat ainutkertaisella ilmeellään. Näyttelyssä kuviin on liitetty niiden alkuperäiset kuvatekstit. Satakunnan Museon ja Pori-Seuran työryhmä on koonnut Raidan kuvista myös kuluvana vuonna julkaistavan kirjan. Sven Raidan kokoelmasta tehty kirja toimii jatko-osana aiemmin toukokuussa julkaistun Valokuvausatelieri John Englund -teokselle. Satakunnan Museon Englund-näyttely jatkuu näyttelytila Salissa helmikuuhun 2025 asti. Ulkonäyttely Sven Raidan värivalokuvasarja Porista v. 1955 on esillä Museokujalla 25.6.-29.9.2024. Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Satakunnan Museo ja Pori-Seura ry. Lisätietoja: Timo Nordlund, intendentti timo.nordlund at pori.fi / p. 044 7013 457 Satakunnan Museo From ulla.vartiainen at ilomantsinmuseot.fi Tue Jun 25 11:14:07 2024 From: ulla.vartiainen at ilomantsinmuseot.fi (ulla.vartiainen at ilomantsinmuseot.fi) Date: Tue, 25 Jun 2024 11:14:07 +0300 (EEST) Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Poissa_ty=C3=B6paikalta?= Message-ID: <20240625081408.0090E18196AC1@blade9.euronic.fi> Olen poissa työpaikalta ja sähköpostin ääressä seuraavan kerran ma 1.7.2024. Ystävällisin terveisin Ulla Vartiainen museonjohtaja / Museum Director Ilomantsin Museosäätiö sr / Ilomantsi Museum Foundation +358 50 4098825 Soihtulantie 7 82900 Ilomantsi http://www.mohkonruukki.fi/ http://www.parppeinvaara.fi/ From riitta.marin at eemil.fi Wed Jun 26 13:59:40 2024 From: riitta.marin at eemil.fi (Riitta Marin) Date: Wed, 26 Jun 2024 13:59:40 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?POHTIJAT_RIIHENALAISET=3A_Seppo_K?= =?iso-8859-1?q?=E4=E4ri=E4inen=2C_Antti_Hirvi=F6sepp=E4_K=E4=E4ri?= =?iso-8859-1?q?=E4inen_ja_Olli_Tolkuton_K=E4=E4ri=E4inen=2C_Riihia?= =?iso-8859-1?q?teljeessa_Lapinlahdella?= In-Reply-To: <000401dac7b7$35a0e390$a0e2aab0$@eemil.fi> References: <000401dac7b7$35a0e390$a0e2aab0$@eemil.fi> Message-ID: <000b01dac7b7$f17fad30$d47f0790$@eemil.fi> POHTIJAT RIIHENALAISET: Seppo Kääriäinen, Antti Hirviöseppä Kääriäinen, Olli Tolkuton Kääriäinen Riihiateljee, Taidemuseo Eemil Suistamontie 5, 73100 Lapinlahti 19.6.–6.9.2024 Eemil Halosen vanhassa riihiateljeessa on esillä Seppo Kääriäisen ekspressiivisiä maalauksia ja Antti Hirviöseppä Kääriäisen veistoksia. Riihet ovat palvelleet ihmisiä niin elämän kuin kuoleman tiloina, sillä niissä on elintärkeän viljan kuivaamisen ja puimisen lisäksi säilytetty myös juuri kuolleita ihmisiä. Tämä on ollut omiaan herättämään riihtä kohtaan kunnioitusta ja pelkoakin. Tätä riihen välitilallisena nähtävää henkistä puolta peilaa erityisesti esille tuotavien maalausten värikylläisyys ja abstrakti figuratiivisuus. Maalaukset ovat kuin muistumia riihessä koetuista iloista ja suruista, onnistumisista ja tragedioista. Riihi on ollut paikka, jossa tehtiin välttämätöntä, raskasta ja likaista työtä. Sen helpottamiseksi pyrittiin kehittelemään mitä kekseliäämpiä koneita. Esille tuotavat konemaiset veistokset konkretisoituvat tämän riihen ruumiillisen puolen ympärille. Monet säilyneet riihet toimivatkin nykyisin lähinnä vanhojen koneiden varastoina. Alun perin pohtimisella tarkoitettiin puitujen jyvien puhdistamista, joka käsikäyttöistä pohdinta apuna käyttäen tehtiin riihessä. Ravistelemalla erotellen saatiin roskat erilleen ja arvokkaimmat isot jyvät nousemaan esiin. Yhdessä nämä maalaukset ja veistokset pyrkivät tulkitsemaan ja kommentoimaan riihirakennuksen merkityksellisyyttä nykypäivänä herättäen jälleen ravistelevaa pohdintaa riihessä ja riihestä. Pohdittaessa arvokas aines erottuu vähemmän arvokkaasta ja arvottomasta, olipa kyse jyvistä tai ajatuksista. Kevään aikana tapahtuva teosten työstäminen on dokumentoitu ja prosessista koostettu videoteos. Dokumentoinnista ja videon työstämisestä vastaa Olli Tolkuton Kääriäinen. Riihiateljeen näyttely on avoinna 20.6.-27.7. to-pe klo 12-16 ja tilauksesta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä taiteilijoiden, Halosten Museosäätiön ja Lapinlahti-Seuran kanssa. From mas at mas.fi Thu Jun 27 23:38:41 2024 From: mas at mas.fi (Suomen Meriarkeologinen Seura ry) Date: Thu, 27 Jun 2024 23:38:41 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?TWVyZW4gaGF2aW5hYSBOw7Z0w7Zzc8OkIQ==?= Message-ID: Meren havinaa -näyttely on elämys saariston kesäasukkaille ja retkeilijöille. Näyttelyn kävijä pääsee tutustumaan eri aikakausien tapahtumiin ja tarinoihin paikan päällä. Tarkoituksena on herättää historia eloon, ympäristön näkymätön näkyväksi ja innostaa uusia ihmisiä mukaan kulttuuriperintömme suojeluun. Näyttely on visuaalisesti näyttävä, osittain virtuaalinen kokonaisuus, jonka sisältö aukeaa helposti niin kouluikäisille kuin vanhemmallekin väelle. Ota Nötöstä etappi kesän retkillesi! Historian lisäksi pääset tutustumaan kauniiseen saaristoomme. Näyttelypaikkana toimivasta Café Skolanissa on myös Nötön kulttuuripolun alkupiste. Näyttelyn pääaiheet * MERIREITTIEN RISTEYSKOHDASSA. Tutustumme mm. Valdemar-kuninkaan, Pyhän Olavin ja viikinkien käyttämiin kulkureitteihin, Ruotsin vallan aikaisiin tapahtumiin ja siihen miten menneiden merenkulkijoiden jäljet näkyvät Nötössä ja ympäröivällä saaristomerellä. * AARTEITA JA MERIROSVOJA keskittyy kahteen 1700 luvun rahtilaivan hylkyyn. Miltä ne näyttivät ennen, ja millaisia ne ovat nyt. Näemme meriarkeologien työskentelyä hylyillä ja esimerkkejä niiltä nostetuista ja konservoiduista aarteista. * MERIARKEOLOGISESTA TYÖSTÄ on useita innostavia esimerkkejä. Miten täydennämme historiaa pala kerrallaan, miten hylkyjä tunnistetaan, miten 3D-malli tehdään sukeltajien ottamista kuvista, ym. Kerromme myös kuinka toimintaamme pääsee mukaan. * Kesällä 2024 julkistettava SAARISTOMEREN HYLKYPUISTO esitellään laajalle yleisölle Nötössä ensi kertaa. MITEN NÄYTTELYYN PÄÄSEE? Näyttelypaikka CAFÉ SKOLAN on noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä Nötön yhteysaluslaiturista. * Skolanin aukioloajat näkyvät täällä (3) Facebook [1] Henkilömatkustajille maksuton yhteys­alus lähtee Nauvon Pärnäisistä ja sillä voi liikkua saarelta toiselle aina Utöseen asti. Aikataulut: https://www.finferries.fi/media/aikataulut-2024/uton-reitti-3.6.-1.9.202... [2] Omalla veneellä tulevien päivävieraiden käytössä on vieraslaituri. Näyttelyn on toteuttanut Suomen Meriarkeologinen Seura yhdessä Nötö Hembygdsföreningenin kanssa. Näyttelyä tukee Svenska Kulturfonden. Lisätietoja Mikael Ahlavuo p 0500 459 598 -- Suomen Meriarkeologinen Seura ry Finlands Marinarkeologiska Sällskapet rf www.mas.fi [3] | mas at mas.fi Links: ------ [1] https://www.facebook.com/notocafe?locale=fi_FI [2] https://www.finferries.fi/media/aikataulut-2024/uton-reitti-3.6.-1.9.2024.pdf [3] http://www.mas.fi