[Nayttelyposti] Juhlariksalla halki elämän - Taidetta Aune Taidetta Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta Sinkassa

[Sinkka]

JUHLARIKSALLA HALKI ELÄMÄN
Taidetta Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta
30.1.-19.5.2024

Keravan kaupungin 100-vuotisjuhlan kunniaksi Taide- ja museokeskus Sinkassa on avautunut Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta koottu näyttely, joka koskettaa, kutkuttaa ja ehkä hiukan yllättääkin. Veistosten, maalausten ja grafiikanvedosten rinnalle nousevat valotaide, ikonit ja itämaisen juhlariksan kaltaiset kansanomaiset kokonaistaideteokset.

Taiteilijat lähestyvät ihmisenä olemisen peruskysymyksiä kukin omalla tavallaan: pienen ihmisen äänellä puhuen, rautalankaolennoilla leikitellen tai ikonimaalareiden tavoin nöyrästi ikuisuutta kuunnellen. Siihen väliin mahtuu surumarssin säveliä, valolla luotuja sirkushyppyjä, voodoonukkeja ja absurdia rantaelämää.

Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma on syntynyt keravalaisten yhteistyönä ja siihen kuuluu niin kotimaista kuin ulkomaistakin taidetta. Varat ostoihin saatiin Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen vuosina 1978-2004 järjestämien Sirkusmarkkinoiden tuotoilla. Teoksia hankittiin suoraan taiteilijoilta, mutta myös Keravan taidemuseon näyttelyistä.

Kokoelman taiteilijoista Juhani Harri, Kain Tapper ja Nina Terno kuuluvat sukupolveen, joka oli 1960-luvulla murtamassa modernismin tiukkaa kaanonia. Juhani Harri valitsi esinekoosteiden materiaaliksi löytötavaroita, ja Kain Tapperin puuveistokset saivat ihmiset kysymään, onko kanto taidetta.

Kahdeksankymmentäluvulla läpimurtonsa tekivät muun muassa monumentaaligrafiikan uranuurtajana tunnettu Tapani Mikkonen, punkkarimaalauksillaan kuvataidekenttää laajentanut Jarmo Mäkilä ja Keravan taidemuseon taiteilija-ateljeessa aikanaan työskennellyt Kuutti Lavonen. Saviolla vuosina 1990-2011 sijainneen taidemuseon yhteyteen rakennettiin kaikkiaan viisi hyvin varusteltua taiteilija-ateljeeta, joissa työskenteli vuosien varrella monta muutakin nimekästä taiteilijaa.

Sekä Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma että Keravan taidemuseon ohjelmisto oli alusta alkaen yllättävän kansainvälistä. Nuoremman suomalaisen taiteilijapolven ja edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tässä näyttelyssä on mukana Beninistä, Islannista, Mosambikista ja Virosta kotoisin olevia taiteilijoilta. Epp Maria Kokamägi maalasi teoksensa Viron itsenäistymisen kynnyksellä ja tunnustaa velkansa Akseli Gallen-Kallelan sekä muiden suomalaisten kanallisromantikkojen tuotannolle. Afrikkalainen taide taas käy sujuvaa vuoropuhelua Juhani Harrin ja Jaakko Niemelän kokoomateosten kanssa.

Bangladeshilaisen juhlariksan tekijää ei tiedetä. Sen koristelu on arkista katutaidetta, joka kertoo ihmisen kuvallisen ilmaisun tarpeesta. Riksan kuomun suojissa voi hetken ihastella värejä, muotoja, outoja tarinoita ja ihmisenä olemisen ihmeitä - tai matkata samalla halki koko elämän.


Näyttelyn oheisohjelma: www.sinkka.fi


TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA
Kultasepänkatu 2, Kerava
www.sinkka.fi