[Nayttelyposti] 90 kuvaa 1990-luvulta: suomalainen valokuvataide ravisteli perinteitä ja heijasteli ajan yhteiskunnallisia murroksia. Uusi kokoelmanäyttely avautuu Valokuvataiteen museossa.

[Jaakko Laasanen]

Miten postmodernismi, feminismi ja digitalisaation ensiaskeleet muovasivat suomalaista valokuvataidetta 1990-luvulla? Kesytön ysäri -näyttely esittelee aikakauden merkittävimpiä valokuvaajia ja teoksia, jotka veivät suomalaisen valokuvataiteen maailmalle.

Kesytön ysäri - Suomalaisen valokuvataiteen 1990-luku
20.9.2024-12.1.2025
Suomen valokuvataiteen museo,
Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki.

Median vierailuaika näyttelyyn torstaina 19.9. klo 11-12
RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi


Kapinaa ja kansainvälinen läpimurto

Suomalainen valokuvataide oli 1990-luvulla ilmaisutavoiltaan, aiheiltaan ja tekijöiltään monimuotoisempaa kuin koskaan aiemmin. Nuoret valokuvataiteilijat haastoivat käsitystä valokuvasta muista taiteista erillisenä saarekkeena. Vuosikymmeneen usein liitetty postmodernismi oli enemmänkin kapinoiva asenne kuin yhtenäinen tyylisuunta. Hiottujen mustavalkovedosten rinnalle nousi värikästä ja kekseliästä ilmaisua, joka hyödynsi valokuvan mahdollisuuksia uusin tavoin.

Suomalaisen valokuvan vientihankkeet johtivat 90-luvulla nopeaan kansainvälistymiseen. Taiteen viennin ja välityksen kehitys auttoi luomaan kansainvälisiä hittinäyttelyitä esimerkiksi Esko Männikön ja Jouko Lehtolan dokumentaarisesta arkirealismista.


Monet 1990-luvun teemoista ovat edelleen ajankohtaisia

Feministinen kritiikki voimistui 90-luvulla ja naisten pitkä kamppailu tasa-arvoisemman taidemaailman ja yhteiskunnan puolesta näkyi valokuvataiteessa monin tavoin. Seksuaalisuuden moninaisuus vahvistui representaatioissa, mutta sukupuolen käsittely oli pääsääntöisesti vielä kaksinapaista.

Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta saatavilla ollut tutkimustieto moninkertaistui. Valokuvataiteessa pohdittiin hävityksen taustalla vaikuttaneita asenteita ja juurisyitä: kapitalismia, kolonialismia ja tiedettäkin.

90-lukua määrittivät myös siirtymä kohti digitaalista aikakautta ja postmoderni ironia. Digitaalinen kuvaus ja kuvankäsittely aloittivat valokuvan historian suurimman murroskauden, josta puhuttiin jopa valokuvauksen jälkeisenä valokuvauksena. "Ykköset ja nollat murtaa protokollat", totesi valokuvaaja Touko Yrttimaa.

Arjen suora kuvaus tarjosi tuoreen näkökulman dokumentaarisen valokuvan perinteeseen. Kaunistelematonta, mutta usein myös lempeää arkielämän kuvausta pidettiin tervetulleena vastavoimana vaikeaksikin koetulle postmodernismille. Vientihankkeet tekivät suomalaisesta arjen kuvauksesta maailmankuulua.

Lavastettu valokuva tarjosi tavan irtautua suorasta dokumentaarisuudesta. Sen keinoin käsiteltiin monesti yhteiskunnallisia kasvukipuja.


Kaikki Kesytön ysäri -näyttelyn teokset kuuluvat Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin. Vuosikymmen on kokoelmissa poikkeuksellisen monipuolisesti edustettuna: näyttelyssä on esilää 90 teosta 48 taiteilijalta.

Näyttelyn taiteilijat: Lauri Anttila, Petri Anttonen, Elina Brotherus, Petteri Bülow, Henrik Duncker, Juha Allan Ekholm, Veli Granö, Raoul Grünstein, Ilkka Halso, Marja Helander, Tuovi Hippeläinen, Juha-Pekka Inkinen, Markus Jokela, Ulla Jokisalo, Ismo Kajander, Aino Kannisto, Martti Kapanen, Pertti Kekarainen, Marjaana Kella, Elina Ketola, Sakari Kiuru, Ola Kolehmainen, Andrei Lajunen, Harri Larjosto, Jukka Lehtinen, Jouko Lehtola, Marita Liulia, Juha Metso, Esko Männikkö, Juha Nenonen, Miira Ojanen, Jyrki Parantainen, Sari Poijärvi, Tero Puha, Jorma Puranen, Merja Puustinen, Kati Rapia, Heikki Rapo, Heli Rekula, Seppo Renvall, Kari Riipinen, Riitta Rönkkö, Juha Saari, Merja Salo, Magnus Scharmanoff, Jari Silomäki, Pekka Turunen, Yrjö Tuunanen, Touko Yrttimaa.


Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Jaakko Laasanen
Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo
040 6800 307
jaakko.laasanen at fmp.fi