From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Fri May 5 15:45:23 2023 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Fri, 5 May 2023 12:45:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Elokuvia_L=E4hi-id=E4st=E4_ja_rauh?= =?iso-8859-1?q?asta_Kannusalissa_23=2E-24=2E5=2E2023?= In-Reply-To: References: Message-ID: Hei, Lämpimästi tervetuloa elokuvafestivaaleille Espoon keskukseen 23.-24.5.2023. Ensimmäistä kertaa järjestettävä SunFlower Film and Photo -festivaali rakentuu rauhan teeman ympärille. Elokuvat tuovat esille näkymiä Lähi-idän maissa asuvien tai sieltä lähteneiden arkipäivään ja kulttuurimaisemaan. Ne kertovat elämästä sotien ulkopuolella. Festivaalin tuotannosta vastaa toimittaja Rasoul Khorram yhdessä Helinä Rautavaaran museon kanssa. Festivaali järjestetään Kannusalissa (Kannusillankatu 4) Espoon keskuksessa. Kaikissa elokuvissa on englanninkielinen tekstitys. Festivaali on maksuton. Tutustu ohjelmaan: sunfilm.fi/elokuvat Lisätietoja: Tuottaja Rasoul Khorram, sunfilm.fi at gmail.com Yleisömanageri Helka Saarinen, helka.saarinen at helinamuseo.fi Ystävällisin terveisin Ilona Niinikangas Helinä Rautavaaran museo Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11 02770 Espoo +358 46 8511 815 [signature_1746906078] From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue May 9 11:06:58 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 9 May 2023 08:06:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?J=E4=E4_katoaa_mets=E4st=E4jien_?= =?windows-1252?q?jalkojen_alta_ja_j=E4=E4karhut_tulevat_pihaan_=96_ilmast?= =?windows-1252?q?omuutos_on_tehnyt_napa-alueiden_luonnosta_uudella_tavall?= =?windows-1252?q?a_arvaamattoman=2E_Tiina_Itkosen_Anori_-_J=E4=E4tik=F6n_?= =?windows-1252?q?hiljaisuus_on_riipaisevan_kauniita_kuvia_katoavasta_maai?= =?windows-1252?q?lmasta?= Message-ID: Jää katoaa metsästäjien jalkojen alta ja jääkarhut tulevat pihaan ? ilmastomuutos on tehnyt napa-alueiden luonnosta uudella tavalla arvaamattoman. Tiina Itkosen Anori ? Jäätikön hiljaisuus on riipaisevan kauniita kuvia katoavasta maailmasta. Tiina Itkonen: Anori ? Jäätikön hiljaisuus 9.6.?1.10.2023 Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn to 8.6. klo 11?12. RSVP martta at juni.fi / 040 5284818 Valokuvaaja Tiina Itkonen on kuvannut napa-alueita kuten Grönlantia, sen luontoa ja ihmisiä jo lähes 30 vuoden ajan. Valokuvataiteen museo K1:ssä avautuva näyttely esittelee kuvia Itkosen pitkän uran varrelta ? vuosikymmenien aikana kuvien päähenkilöt ovat kasvaneet lapsista aikuisiksi, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat iskeneet vakavasti Itkosen kuvaamien Luoteis-Grönlannin Inughuitien elinkeinoon ja elämäntapaan. ?Jo vuonna 2005 maailman pohjoisimman kylän, Siorapalukin metsästäjät kertoivat, että ennen kaksimetrinen jää on enää 50 senttimetriä paksua. Ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät Grönlannin asukkaiden arjessa ja elämäntavassa hyvin konkreettisesti ja mullistavasti. Merijään laadun muuttuminen on tehnyt ikivanhasta metsästyselinkeinosta monilla alueilla mahdotonta. Perheet muuttavat kylistä pois, metsästäjien on löydettävä uusia elinkeinoja. Joillakin alueilla jääkarhut eivät pääse enää metsästämään jäälle vaan hakeutuvat kyliin etsimään ruuanjätteitä. Luonnosta on tullut uudella tavalla arvaamaton ja vaarallinen?, Itkonen kertoo. Äärimmäisissä olosuhteissa kuvaava Itkonen on kulkenut yli 1500 kilometriä Grönlannin länsirannikkoa pitkin koiravaljakoilla, kalastusveneillä, purjeveneillä, öljytankkereilla, rahtilaivoilla, helikoptereilla ja pienlentokoneilla, ja viipynyt pienissä kylissä tutustuen grönlantilaisiin. Itkonen toteaa viettävänsä 5 prosenttia ajastaan kuvaten ja 95 prosenttia ihmisiin tutustuen. Kielitaito ja ihmisten kanssa vietetty aika ovat avanneet kuvaajalle ovia ja rakentaneet molemminpuolista luottamusta. Pysäyttävän kauniit kuvat jäästä ja merestä sekä alueen ihmisistä ovat kuvaajan keino kertoa työnsä kautta ilmastonmuutoksen konkreettisista vaikutuksista ihmisten elämään. Itkosen töiden lisäksi näyttelyssä on esillä grönlantilaisen, nykyään Tanskassa asuvan, taiteilija Julie Hardenbergin teos "Nipangersitassaanngitsut 1 (Those who can´t be silenced)". Hardenbergin taiteen keskiössä ovat identiteetin ja postkolonialismin kysymykset, K1:ssä esillä oleva teos koostuu Tanskan lipusta ja ihmisten hiuksista. Aikoinaan juuri tutustuminen Hardenbergiin 1990-luvun alussa innoitti osaltaan Itkosen suuntaamaan kohti Grönlantia ?Arktisen alueen lämpötila nousee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muun maailman. Perinteinen tapa metsästää meren jäällä on Luoteis-Grönlannin Inughuiteille keskeisin keino hankkia ravintoa, mutta se myös määrittelee heidän kulttuurista identiteettiään?, Itkonen toteaa. ?On mahdollista, että tämä ikivanha elämäntapa häviää ikuisiksi ajoiksi.? Tiina Itkonen Tiina Itkonen on valmistunut valokuvaajaksi Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta (1995) ja taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta (2002). Itkonen on kuvannut arktisia maisemia, Grönlantia ja sen asukkaita vuodesta 1995. Itkosen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla, esim. The National Museum of Photography (Kööpenhamina, 2009), New York Photo Festival (2009), Sydneyn biennaali (2010), Venetsian biennaali (2011), Musée Albert-Kahn (Pariisi, 2013) ja Anchorage Museum (Alaska, mm. 2020?21). Hänen kuviaan on julkaistu kansainvälisissä julkaisuissa, kuten Conde Nast Traveller, National Geographic Traveler (USA), Harper´s Magazine, Le Monde ja New York Times (Lens Blog). Valokuvakirjat: Inughuit (2004, Libris) ja Avannaa (2014, Kehrer Verlag). Vuoden nuori valokuvaaja 2003. Valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2019. Lisätiedot, kuvat & haastattelupyynnöt: Martta Louekari, Juni Communications Puh. 040 5284818 martta at juni.fi From marja.puukka at kotka.fi Thu May 11 17:17:59 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 11 May 2023 14:17:59 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Vellamo-kanavalla_uusi_teema=3A_Mets?= =?utf-8?q?=C3=A4teollisuus?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vellamo-kanavalla uusi teema: Metsäteollisuus Netistä löytyvällä Vellamo-kanavalla voi uppoutua vähän syvemmälle Merikeskus Vellamon museoiden teemoihin. Kanavalta löytyy kiinnostavia ihmisiä, ja siellä pääsee myös kurkkaamaan näyttelyiden ja kulissien taakse. Vellamo-kanavan uusi Metsäteollisuus-teema nostaa esiin Kymenlaakson metsäteollisuuden vaiheita. Artikkeleissa kerrataan mm. Hallan, Karhulanniemen ja Sunilan vaiheita sekä Kymiyhtiön vaikutusta Kuusankosken asuinalueiden viherryttämiseen 1900-luvun alussa. Lisäksi esitellään esineitä tehdastyöläisen arjesta ja kerrotaan maailmanperintökohde Verlasta. Metsäteollisuus-teema liittyy Kymenlaakson museon Puun vuoro -näyttelyyn, joka on elämyksellinen matka kymenlaaksolaisen metsäteollisuuden 150-vuotiseen historiaan ja tulevaisuuteen. Näyttely on esillä Merikeskus Vellamossa 11.1.2026 asti. Vellamo-kanavalla on nyt julkaistu yhteensä seitsemän teemaa: Kohtalona Ruotsinsalmi, Häät, Kymenlaaksomme, Veneet, Merimonsterit, Merivartiomuseo ja Metsäteollisuus. Käy kurkkaamassa vaikka ne kaikki Vellamo-kanavalla, www.vellamo-kanava.fi. Suoraan uuteen Metsäteollisuus-teemaan pääset tutustumaan tästä: https://vellamo-kanava.fi/teemat/metsateollisuus/ Puun vuoro: https://www.merikeskusvellamo.fi/puun-vuoro/ Mediakuva: Sunilan tehdas kuvattuna nyt jo puretun Hallan sillan takaa. Kuva: Timo Lievonen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1vNiK0tG0Cp2ZLjnAp3C1ya0K7HtWiB6m/view?usp=sharing ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo From ilona.hilden at mfa.fi Wed May 17 09:07:19 2023 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Wed, 17 May 2023 06:07:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?1970-luku_esitt=C3=A4ytyy_Arkkitehtuuri?= =?utf-8?q?museon_t=C3=A4n=C3=A4=C3=A4n_avautuvassa_Betoniunelmia-n=C3=A4y?= =?utf-8?q?ttelyss=C3=A4!?= Message-ID: Monimuotoinen ja kiistanalainen 1970-luku esittäytyy Arkkitehtuurimuseon tänään avautuvassa Betoniunelmia-näyttelyssä! Betoniunelmia ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24, Helsinki 17.5.?15.10.2023 Arkkitehtuurimuseon uusi päänäyttely kutsuu?tutustumaan vuosikymmeneen, joka on mielikuvia monimuotoisempi, paikoin yllättävä ja monin tavoin ajankohtainen. Näyttely avaa näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin ja ajan ilmiöihin. Se kertoo aatteista ja yhteiskunnallisista edistysaskelista, jotka ohjasivat arkkitehtien työtä aikana, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin, kaupungit kasvoivat ja asuntorakentaminen oli vilkkaimmillaan. Paljon vanhaa sai väistyä suurempien talojen ja tehokkaampien liikenneväylien tieltä. Teollinen, toistoa ja samankaltaisuutta korostanut järjestelmäarkkitehtuuri ja eri suuntiin laajeneva ruutukaava sopivat aikakauden yleispätevyyden eetokseen. Betoniunelmia kutsuu aistimaan 1970-luvun henkeä. Se houkuttelee kuvittelemaan, miltä hyvin varusteltu, betonielementeistä rakennettu lähiökoti leikkipihoineen tuntui ensimmäisistä asukkaistaan. Esille nousevat 1970-luvun helmet eri rakennustyypeistä ? teatterit, kaupungintalot, yliopistorakennukset, kirkot, tehtaat ja vesitornit. Näyttely haastaa pohtimaan, mikä on tämän peruskorjausikään ehtineen rakennuskannan arvo ympäristössämme nyt. Sen kautta avautuvat ajan arkkitehtuurin moninaisuus ja moniarvoisuus. Näyttely jatkaa Arkkitehtuurimuseossa menneiden vuosikymmenien arkkitehtuuria käsittelevien näyttelyjen sarjaa, jossa on nyt saavuttu 1970-luvulle asti.?Sen ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja tekniikan tohtori ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin vanhempi lehtori Anni Vartola. Ohjelmisto Betoniunelmia-näyttelyn ohjelmisto kutsuu kävelyretkille 1970-luvun ympäristöihin Vuosaaressa ja Itä-Pasilassa. Syksyllä yleisö on tervetullut debatoimaan arkkitehtuurin arjesta ja aatteista 1970-luvun hengessä Vuotaloon. Ohjelmaan voit tutustua tarkemmin tästä: https://www.mfa.fi/tapahtumat/ Näyttelyn yleisöopastukset ovat avoimia kaikille. Opastusten aikataulun näet tästä: https://www.mfa.fi/tule-meille/avoimet-yleiso-opastukset/ Aukioloajat ti-su 11?18 ke 11?20 ma suljettu Pääsymaksut Aikuiset 10? Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5? Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit ilmaiseksi Museokortti Lisätiedot Ilona Hilden, viestinnän suunnittelija Arkkitehtuurimuseo +358 (0) 45 7731 0468 Ilona.hilden at mfa.fi From inka.alen at rautatiemuseo.fi Wed May 17 14:14:10 2023 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Wed, 17 May 2023 11:14:10 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Matkusta_Perinnejuna_Valtterilla?= =?windows-1252?q?_Helsingist=E4_Pienoisjunatreffeille_Rautatiemuseoon?= Message-ID: PIENOISJUNATREFFEILLE PÄÄSEE PERINNEJUNA VALTTERIN KYYDISSÄ HELSINGISTÄ Perinnejuna Valtterin kyydissä voi matkustaa Pienoisjunatreffit -tapahtumaan Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle lauantaina 20.5.2023. Dieselvetoinen entisaikojen juna lähtee Helsingin päärautatieasemalta klo 9.45. Perinnejuna ottaa kyytiin matkustajia myös Tikkurilassa ja Järvenpäässä. Paluujuna Helsinkiin lähtee Rautatiemuseolta klo 14.10. Pienoisjunatreffit on kaikenikäisille suunnattu viikonlopputapahtuma, joka kokoaa Suomen Rautatiemuseoon taidokkaasti rakennettuja pienoisrautateitä, mallinrakentajien työnäytöksiä sekä alan kauppiaita. Museon työpajatilassa voi kokeilla omatoimisesti pienten junien askartelua koko tapahtuman ajan. Sunnuntaina 21.5. ohjelmassa on yleisöopastuksia pienten junien kiehtovaan maailmaan klo 11.00 ja 13.00. Yleisöopastuksen aikana tutustutaan pienoisrautateihin harrastuksena sekä keskustellaan tapahtuman näytteilleasettajien kanssa heidän tavastaan harrastaa pienoisrautateitä. Pakarituvan kahvikioskissa museon puistossa on tarjolla pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä virvokkeita. Karjalaiset markkinat tuovat vanhan ajan markkinatunnelmaa puistoon lauantaina 20.5. klo 10?15. Pienoisjunatreffit on avoinna lauantaina 20.5. klo 10?17 ja sunnuntaina 21.5. klo 10?16. Museoon on normaalit sisäänpääsymaksut tapahtuman aikana. Liput Perinnejuna Valtteriin ovat myynnissä museon verkkokaupassa. Kaikki liput sisältävät meno-paluumatkan sekä sisäänpääsyn Pienoisjunatreffeille. Perinnejuna Valtterin kyydissä voi tehdä aikamatkan kolmelle eri vuosikymmenelle. Sen kyydissä voi matkustaa 1940-luvun kolmannen luokan päivävaunussa, oman aikakautensa modernissa 1950-luvun kahvilavaunussa tai muistella menneitä 1970-luvun lähiliikennevaunussa. Veturina keulalla jylisee myymäläautonakin tunnettu dieselveturi Dr13 vuosimallia 1965. Lisätietoja: Iiro Niemi, kalustoamanuenssi, iiro.niemi at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5247 Jenni Sourama, asiakaspalveluvastaava, jenni.sourama at rautatiemuseo.fi, p. 040 581 4001 From marja.puukka at kotka.fi Wed May 17 15:02:21 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 17 May 2023 12:02:21 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Milt=C3=A4_kymenlaaksolaisuus_tuntuu_ny?= =?utf-8?q?t_ja_tulevaisuudessa=3F?= In-Reply-To: References: Message-ID: Miltä kymenlaaksolaisuus tuntuu nyt ja tulevaisuudessa? Miltä teollisuus tuntuu? -keskustelusarjan tilaisuus keskiviikkona 24.5.2023 klo 17-19.30 Miltä teollisuus tuntuu? -keskustelusarjassa ollaan Puun vuoro -näyttelyn teemojen äärellä. Tarkoituksena on antaa tilaa moniääniselle ja arvostavalle yhteisölliselle keskustelulle ja mahdollistaa vastakkaistenkin näkökulmien esittäminen turvallisessa ja tiedollisesti luotettavassa alustassa eli museossa. Metsäteollisuus on vuosikymmenten kiinteä osa kymenlaaksolaisuutta. Se on vaikuttanut alueen ihmisten elämään, niidenkin, jotka eivät ole suoraan työskennelleet sen parissa. Kutsumme paikallisia keskustelemaan siitä, miten metsäteollisuus rakentaa kymenlaaksolaisuutta. Miten metsäteollisuus on läsnä arjessamme? Miten sen läsnäolon voi havaita, vaikka ei olisikaan sen kanssa tekemisissä päivittäin? Uudet innovaatiot ja toimintatavat muovaavat metsäteollisuutta ja metsät ympärillämme ovat muutoksessa. Miten kymenlaaksolaisuus tulee muuttumaan? Tervetuloa Merikeskus Vellamoon pohtimaan näitä kysymyksiä. Tavoitteena on muodostaa ja sanoittaa käsitystä metsäteollisuuden vaikutuksesta kymenlaaksolaisuuteen ja erityisesti siihen, mitä kymenlaaksolaisuus on tulevaisuudessa. Kaikki ovat tervetulleita antamaan omia ajatuksiaan yhteiseen keskusteluun. Tilaisuus on maksuton ja sen alussa on kahvitarjoilu. Merikeskus Vellamon näyttelyihin on keskiviikkoisin vapaa pääsy klo 17-20. Työpaja on osa Puun vuoro -näyttelyn oheisohjelmaa. Järjestämme vastaavan tilaisuuden syksyllä Kuusankoskella. Keskustelusarjan tulossa olevat tapahtumat: Pe 8.9. klo 10.30?11.30, Merikeskus Vellamo Kotiseutupäivien keskustelukammarissa teemana Puun vuoro -näyttely ja metsäteollisuus. Ke 27.9 klo 17.00?19.00 Kuusankosken Taideruukki Miltä kymenlaaksolaisuus tuntuu nyt ja tulevaisuudessa? Mediakuva: https://drive.google.com/file/d/1N5XeqXBgRar-oUigt1psu3u_qRsNIhMU/view?usp=sharing Puun vuoro. Kuva Marko Laukkarinen. Lisätiedot: Tutkija Jaana Kataja, jaana.kataja at kotka.fi, 040 350 6358 ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Fri May 19 09:14:00 2023 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Fri, 19 May 2023 06:14:00 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kain_Tapper_ja_Hannes_Autere_Saari?= =?iso-8859-1?q?j=E4rven_museossa_18=2E5=2E-30=2E12=2E2023?= Message-ID: <5877b20a53ba4ac496c1bcaf492e3f94@saarijarvi.fi> Kain Tapper ja Hannes Autere Saarijärven museossa 18.5.-30.12.2023 Saarijärven museon näyttely esittelee monipuolisesti Kain Tapperin ja Hannes Autereen elämää ja teoksia. Heidän yhteisnäyttelyä ei ole aikaisemmin järjestetty, mutta nyt Tapperien Taideseuran juhlavuonna molemmista taiteilijoista on esillä näyttelykokonaisuus. Taiteilijat syntyivät Saarijärvellä ja saavuttivat huippumaineensa nimenomaan kuvanveistäjinä. Esillä on akateemikko Kain Tapperin piirustuksia, grafiikkaa ja veistoksia sekä kuvanveistäjä Hannes Autereen maalauksia, reliefejä ja veistoksia museon hallinnoimista kokoelmista ja lainoina. Hannes Autere oli juurtunut (1888-1967) niin syvälle kotikyläänsä Saarijärven Pajupurolle, ettei hän muuttanut sieltä koskaan pois Helsingin taideopiskeluvuosien ja Gunnar Finnen ateljeeapulaisena vietettyjen vuosien 1909-1919 jälkeen. Hannes Autere tunnetaan parhaiten kansanelämää humoristisesti kuvaavista puuveistoksistaan, mutta myös kirkollisista ja raamatullisista veistoksistaan. Autereen taide on kiinteässä yhteydessä hänen kotiseutuunsa Saarijärveen. Hän löysi nopeasti oman tekniikkansa ja itsenäisen tyylinsä, joilla nousi suomalaisen kuvanveiston mestariksi seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Gösta Serlachius toimi Autereen mesenaattina 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin häneltä tilattiin Mänttään julkisia teoksia. Kain Tapper (1930-2004) syntyi Saarijärven Tarvaalassa Juholan pienviljelystilalle, jossa taiteeseen kannustettiin jo pienestä pitäen. Kotitilan maatalous- ja uittotöihin osallistuminen nuoruusvuosina loi läheisen suhteen luontoon, josta tuli hänen teostensa keskeinen aihe. Tapper opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen taideakatemian koulussa vuosina 1952-1955, jonka jälkeen hän toimi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen apulaisena viisi vuotta. Kain Tapper on kansainvälisesti tunnetuimpia kuvanveistäjiämme. Uusi taidesuuntaus informalismi rohkaisi häntä 1960-luvulla luonnosta saatujen herätteiden toteuttami­seen. Hän siirtyi abstraktiin ilmaisuun ja alkoi kuvata luonnonilmiöitä ja tunnelmia vapaamuotoisesti. Keskeisinä materiaaleina Tapper käytti puuta ja kiveä. Kain Tapperille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1990 ja akateemikon arvonimi 1996. Näyttely on osa Tapperien Taideseura ry:n 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tukeneet ohjelmaa. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. LISÄTIETOJA https://saarijarvi.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/saarijarven-museo/nayttelyt/nykyinen-nayttely/ https://saarijarvi.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/saarijarven-museo/taidesaatiot-ja-yhdistykset/tapperien-taideseura-ry/ Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi Avoinna 18.5.-18.6. ke-su 12-17 21.6.-27.8. ke-su 12-18 30.8.-30.12. ke-su 12-17 Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi From hannu.heikkila at eemil.fi Fri May 19 15:30:20 2023 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Fri, 19 May 2023 15:30:20 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Grigor_Auerin_maalauksia_Taidemuseo_Eem?= =?utf-8?b?aWxpc3PDpCAyMC41LuKAkzI0LjkuMjAyMw==?= Message-ID: <8b70a15c768b3c8fdff30d79fc671a2a@eemil.fi> GRIGOR AUERIN MAALAUKSIA Taidemuseo Eemil 20.5.?24.9.2023 Vuosi 2023 on visuaalisten karjalaisten taiteiden teemavuosi. Karjalaista taidetta ja karjalaista taiteilijaa juhlistaa myös Taidemuseo Eemilin kesänäyttely, joka nostaa esiin taidemaalari Grigor Auerin (1882?1967) teoksia kuudelta vuosikymmeneltä. Näyttelyn noin 80 teosta kuuluvat yksityiskokoelmiin. Grigor Auer syntyi Laatokan Karjalassa Pitkärannassa, jonne Helsingissä ja Pietarissa opiskellut taidemaalari rakennutti kesäkäyttöön tarkoittamansa ateljeen. Grigor Auer maalasi kotiseutunsa maisemia, ja häntä on sanottu Laatokan maalariksi. Maisemamaalausten lisäksi Auer tunnetaan asetelmistaan, joissa kullerot syreenit ja juhannusruusut kukoistavat. Karjalainen taiteilija menetti kotinsa kolme kertaa: ensin Pietarissa Venäjän vallankumouksessa vuonna 1917 ja sitten Pitkärannassa talvi- ja jatkosodassa 1939 ja 1944. Samalla tuhoutui osa Auerin maalauksista. Evakkovuosina ja toisen maailmansodan jälkeen Auer asui Pohjois-Karjalassa ja Helsingissä. Karjalan maisemien lisäksi Italian näkymät inspiroivat Grigor Aueria niin 1900-luvun alun ulkomaanmatkoilla kuin vielä 1950-luvullakin, jolloin Auer asui osan vuodesta Italiassa. Esitelmä Taidemaalari Grigor Auerin tyttärentyttärenpoika Antti Kuusimäki kertoo isoisoisänsä elämänvaiheista Taidemuseo Eemilissä torstaina 8.6. klo 17?17.45. Opastukset Grigor Auerin maalauksia -kesänäyttelyn on kuratoinut metropoliitta Arseni, joka esittelee näyttelyn: to 15.6. klo 16:00, to 13.7. klo 16:00, to 17.8. klo 14:00 ja su 17.9. klo 13:00 alkaen. Maalaustyöpajat Lastun maalauspäivän työpaja la 8.7. klo 11?18: maalataan yhdessä Lastun ohjaamana. Taiteilija Tarja Lanu ohjaa vesivärimaalausta to 20.7. klo 13?16. Esitelmään, opastuksiin ja taidetyöpajoihin osallistutaan Taidemuseo Eemilin pääsylipulla (10/8?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi) tai Museokortilla. Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Kesäkaudella (7.6.?31.7.2023) Taidemuseo Eemil on avoinna laajennetuin aukioloajoin: ? 7.6.?30.6. ke?su klo 11?18 (suljettu juhannuksena 23.6.?25.6.2023), ? 1.7.?31.7. ti?su klo 11?18. Elokuun alusta palataan normaaliaukioloon to?pe klo 11?16, la?su klo 11?15. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From Maikki.Lavikkala at ateneum.fi Mon May 22 15:24:32 2023 From: Maikki.Lavikkala at ateneum.fi (Maikki Lavikkala) Date: Mon, 22 May 2023 12:24:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Seminaari=3A_N=E4k=F6kulmia_Albe?= =?windows-1252?q?rt_Edelfeltin_taiteeseen_pe_2=2E6=2E_Ateneum-salissa?= Message-ID: Näkökulmia Albert Edelfeltin taiteeseen -seminaari pe 2.6. klo 10.15?15.30 Ateneum-salissa Tervetuloa kuulemaan kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden luentoja Albert Edelfeltistä. Seminaarin puhujiin kuuluvat mm. Pariisin Petit Palais?n intendentti Anne-Charlotte Cathelineau sekä Göteborgin taidemuseon johtaja Patrik Steorn. Ohjelma: Sessio I klo 10.15-12.00 Marja Sakari: Tervetuloa Anne-Charlotte Cathelineau: Albert Edelfelt and French Art Criticism Petra Lehtoruusu: History in the Art of Albert Edelfelt Laura Gutman: Albert Edelfelt and Charles Baude: Spreading Art Through Illustration Tauko klo 12.00-13.30 Sessio II klo 13.30-15.30 Patrik Steorn: ?The Parisian Among the Nordic Artists?: Albert Edelfelt, the Swedish Public and the Role of a Modern Artist Maria Vainio-Kurtakko: Albert Edelfelt, The Nordic Cosmopolitan Marie-Sofie Lundström: Velázquez Fever in Paris Anne-Maria Pennonen: Albert Edelfelt and his International Network Seminaarin kieli on englanti, pääsy museolipulla. Lisätiedot tapahtumasta: https://ateneum.fi/luennot/seminaari-nakokulmia-albert-edelfeltin-taiteeseen/ Ystävällisin terveisin, Maikki Lavikkala näyttelytuottaja Ateneumin taidemuseo Kansallisgalleria Kaivokatu 2, FI-00100 Helsinki, Finland +358503255338 / +358294500328 maikki.lavikkala at ateneum.fi From jaakko.laasanen at fmp.fi Thu May 25 15:22:10 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Thu, 25 May 2023 12:22:10 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Koululaisten_valokuvan=C3=A4yttely_Ajan?= =?utf-8?q?_taika_on_avautunut_Baanan_l=C3=A4nsip=C3=A4=C3=A4ss=C3=A4_Hels?= =?utf-8?q?ingin_Ruoholahdessa?= Message-ID: Ajan taika on Suomen valokuvataiteen museon ja Ruoholahden peruskoulun oppilaiden valokuvanäyttely Ruoholahden Länsilinkin alikulun pylväsgalleriassa Baanalla. Lähes 80 oppilasta osallistui museon työpajoihin keväällä 2023 sekä kuvasi itsenäisesti opettajan johdolla. Työskentely sisälsi valokuvaamisen lisäksi kirjoittamista ja keskusteluja valokuvien äärellä. Lisäksi luokat ovat poimineet näyttelyyn kuvia Valokuvataiteen museon kokoelmista.?Lasten valitsemat, aiheita tukevat museon kokoelmiin kuuluvat kuva näyttelyssä ovat Ulla-Maija Hänniseltä, Ulla Jokisalolta, Jukka Lehtiseltä, K-G Roosilta, Pentti Sammallahdelta, Antero Takalalta ja Tapio Vanhatalolta. Jokainen luokka valitsi työskentelylleen omat teemasanat: 3-luokkalaiset kuvasivat teemoista kissat, eläimet puut ja kasvit, 5?6-luokkalaiset teemoista arki ja ympäristö ja valmistava luokka lähestyi urheilua teemana. Länsilinkin pylväissä on esillä runsas kattaus aiheiden pohjalta kuvattuja valokuvia. ?Vaikka lapset ja nuoret kuvaavat enemmän kuin koskaan aikaisemmin, tarvitsevat he ohjausta visuaalisessa kulttuurikasvatuksessa, jossa keskeisessä roolissa ovat katsominen, näyttäminen, kuvien tekeminen, niiden tulkitseminen, arvottaminen ja kuvitteleminen. Tässä hankkeessa lapset ja nuoret nähdään taiteentekijöinä ja aktiivisina toimijoina suhteessa omaan lähiympäristöönsä ja sen viihtyvyyteen. Näyttelyn myötä lasten ja nuorten oma kuvakulttuuri saa näkyvän ja pitkäkestoisen paikan kaupunkitilassa?, sanoo Valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo. ?Keväällä 2022 työskentelimme yhdessä toisen lähikoulun, Jätkäsaaren peruskoulun kanssa Baanalla ja nyt tänä keväänä yhdessä molempien koulujen kanssa. Oli ilo kuulla, että tekeminen on myös lähentänyt eri koulujen opettajia?, kertoo Valokuvataiteen museon museolehtori Kastehelmi Korpijaakko. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kouluyhteistyötä ja näyttelytoimintaa Baanalla vuonna 2022-23. Länsilinkki on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmien ja yleisötyön näyttelypaikka kaupunkitilassa. Näyttelyssä esillä olevat kokoelmakuvat on poimittu Finna-palvelusta, josta löytyy jo yli 2000 kuvaa Valokuvataiteen museon kokoelmista. Info: Erja Salo, yleisötyön intendentti, Suomen valokuvataiteen museo 044 2706 216 erja.salo at fmp.fi From sinkka at kerava.fi Fri May 26 11:00:06 2023 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Fri, 26 May 2023 08:00:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Maailmant=E4hdet_Sinkassa?= Message-ID: ROSA LOY | NEO RAUCH Das Alte Land - Ikiaikainen maa 20.8.2023 asti Taide- ja museokeskus Sinkassa Leipzigin uuden koulukunnan kärkinimiin kuuluvan taidemaalari Neo Rauchin ja pitkään hänen rinnallaan työskennelleen Rosa Loyn maalauksia nähdään nyt ensi kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa. Taidokkaista, esittävistä, mutta epätodellisen oloisista maalauksista tunnettu Leipzigin uusi koulukunta nousi komeettamaisesti maailmanmaineeseen Saksojen yhdistymisen jälkeen. Kesän taidetapaus levittäytyy museon kolmeen kerrokseen. Das Alte Land - Ikiaikainen maa -näyttely on mukana 71 maalausta ja grafiikanteosta. Mukana on Rauchin suurikokoisia öljymaalauksia ja Rosa Loyn kaseiinitekniikalla toteutettujen maalausten parhaimmistoa. Lisäksi esillä on muutamia yhteisteoksia. Näyttelyn teosten teemat ja tunnelmat lepäävät syvällä taiteilijoiden kotiseutujen muodostamassa ikiaikaisessa maassa, Kaakkois-Saksan kulttuurisessa maaperässä. Leipzig on yksi Saksin alueen kolmesta suuresta kaupungista. Yhdessä Dresdenin kanssa se on ollut vuosisatojen ajan klassisen musiikin ja kuvataiteen keskus, johon ovat jättäneet vahvan jäljen niin romantiikka kuin ekspressionismi. Romantikkojen tavoin Rosa Loy ja Neo Rauch korostavat taiteilijan vapautta, mielikuvitusta ja henkistynyttä suhdetta luontoon. Heidän kiehtovat teoksensa ovat esittäviä, mutta ne eivät jäljittele näkyvää todellisuutta vaan taiteilijat seuraavat romantikkojen kehotusta: "sulje silmäsi, jotta näkisit sisäiset kuvasi". Das Alte Land on taiteilijoiden kunnianosoitus kotiseudulleen, jossa heidän sukunsa ovat asuneet satojen vuosien ajan. Maa on nähnyt arkisen työn jäljet ja sotilaiden saappaiden painallukset, taiteiden voiman, aatteiden nousun ja niiden kuoleman. Samalla näyttely on myös Sinkan kunnianosoitus taiteilijoiden tuotannolle ja pitkään jatkuneelle rakkaudelle, työtoveruudelle ja yhdessä jaetulle elämälle. Rosa Loy ja Neo Rauch ovat työskennellet ja eläneet yhdessä vuosikymmenten ajan ja kehittäneet omaa ilmaisuaan rinta rinnan. Heidän teoksensa ovat erilaisia, mutta niiden maailma on yhteinen. Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkaistiin taiteilijoiden teoksia esittelevä julkaisu (Kustannusosakeyhtiö Parvs), jonka ovat kirjoittaneet näyttelyn koonneet museopalvelujohtaja Arja Elovirta ja kuraattori Ritva Röminger-Czako. NÄYTTELYN OHEISOHJELMAA Yleisöopastukset ke 31.5. | 14.6. | 5.7. | 26.7. | 16.8. klo 17 ti 6.6. | 1.8. klo 13 Keravan päivä su 18.6. Ilmainen sisäänpääsy ja varttiopastuksia tasatunnein klo 12-15 Heinäkuun perhetiistait ti 4.7. ja 25.7. klo 12-16 TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA Kultasepänkatu 2, Kerava www.sinkka.fi From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Mon May 29 11:25:42 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Mon, 29 May 2023 08:25:42 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Turunmaan_Keraamikkojen_Killan_n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_avautuu_Brinkkalan_galleriassa_2=2E6=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Turunmaan Keraamikkojen Killan näyttely avautuu Brinkkalan galleriassa Saven kanssa työskennellessä voi kadottaa ajantajun ja päästää aistit, sekä tunteet valloilleen. Se on ikivanha materiaali, josta ihmisellä on tuhansien vuosien kokemus. Keramiikan tekeminen vaatii herkkää tuntoaistia ja sen avulla voi käsitellä ja tuoda esiin tunteen, jos toisenkin. Turunmaan Keraamikkojen Killan näyttelyn TunneSavi on koonnut killan ulkopuolinen jury kuvanveistäjä Katri Paunu. Toive Katri Paunulle oli, että hän löytäisi teokset, joiden kautta kiltalaisten monipuolinen osaaminen tulee mahdollisimman hyvin esille. Näyttelyssä on esillä monia erilaisia tekniikoita ja polttomenetelmiä. Oheismateriaalina näyttelyssä on pieni keramiikan sanasto, jonka avulla katsoja voi lisätä keramiikan tuntemustaan. Lisäksi näyttelyssä on esillä kuvia ja videota kiltalaisten työskentelystä, esimerkiksi keramiikan puupoltosta ja suuren ITU - IN SITU -teoksen valmistumisesta Turun Koroisten alueella. Näyttelyn aikana kiltalaisia on päivystämässä näyttelyssä, jolloin kävijät voivat kysyä keramiikan tekemisestä suoraan tekijältä. Ensimmäinen mahdollisuus tavata kiltalaisia näyttelyssä on lauantaina 17.6. Turunmaan Keraamikkojen Kilta on yhdistys, joka on perustettu vuonna 2005 kokoamaan yhteen Varsinais -Suomen alueella toimivia ammattikeraamikkoja. Yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esiin jäsenten ammattitaitoa ja osaamista, sekä lisätä yhteistyötä keraamikkojen välillä. Tällä hetkellä jäseniä on 27 ja joukossa on niin vuosikymmenien uran tehneitä kuin vastavalmistuneita. Killalla on oma puupolttoinen keramiikkauuni Turun Koroisilla ja yhdistys tekee yhteistyötä Åbo Akademin epäorgaanisen kemian laitoksen kanssa. Näyttelyä on tukenut Turun kaupunki ja näyttely on osa Turun museokeskuksen alueellista vastuumuseotoimintaa. Turunmaan Keraamikkojen Kilta: TunneSavi - Själens Lera 2.6.-20.8.2023 Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 3, Turku Galleria on avoinna ma-su klo 10-18. Galleriaan on vapaa pääsy. Galleriatila ei ole esteetön. Lisätiedot Turunmaan Keraamikkojen Kilta keramiikkakilta at gmail.com keramiikkakilta.net Turun museokeskus Eveliina Tammi, näyttelysihteeri puh. 040 544 2905, eveliina.tammi at turku.fi From marja.puukka at kotka.fi Wed May 31 10:21:14 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 31 May 2023 07:21:14 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Vartiolaiva_Telkk=C3=A4_avautuu_yleis?= =?utf-8?b?w7ZsbGU=?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vartiolaiva Telkkä avautuu yleisölle. Mediainfo ma 5.6.2023 klo 10. Kotkan Merikeskus Vellamon laiturialueelle sijoitettu vartiolaiva Telkkä avautuu uudistetulla näyttelyllä 5.6.2023. Telkkä on ollut viimeksi avoinna yleisölle ensimmäisinä museoalusvuosinaan 2000-luvun alussa. Sittemmin Merivartiomuseoon kuuluva alus on nostettu merestä kuivalle maalle. Lisäksi laivalla on tehty kunnostustöitä, joissa on muun muassa uusittu sähköjä ja valaistusta. Nykyiselle paikalleen Merikeskus Vellamon laiturialueelle Telkkä siirrettiin joulukuussa 2019, ja toissa vuonna aluksen viereen valmistui katselutasanne. Tervetuloa tutustumaan vartiolaiva Telkkään Merivartiomuseon tutkijana työskentelevän Vilma Lempiäisen johdolla maanantaina 5.6.2023 klo 10. Pieni alus, vahva yhteishenki Telkän uudistettu näyttely pohjautuu laivalla palvelleiden haastatteluihin, jotka tehtiin viime syksynä. Niiden myötä museoinnin yhteydessä kerätty arkistomateriaali täydentyi miehistön kokemuksilla laivatyön arjesta. Samassa yhteydessä museon kokoelmiin saatiin Telkästä uusia kuvia, joita on esillä näyttelyssä. Laivalla työskennelleiden ääni kuuluu mukaan otetuissa haastattelusitaateissa. Vartiolaiva Telkkä on avoinna 5.6.-13.8.2023 ma-ti, to-su 10-18, ke 10-20 ja 15.8.-3.9.2023 ti, to-su 10-17, ke 10-20, ma suljettu. Aukioloaikoina laivalla on paikalla opas. Talviaikaan Telkkä on suljettu. Alukselle on vapaa pääsy. Kohde ei ole esteetön. Merivartiomuseo toimii osana Kymenlaakson museota, ja se on perustettu Kotkan kaupungin ja Rajavartiolaitoksen yhteishankkeena. Telkkä on yksi Merivartiomuseon näyttelyistä, ja muihin merivartioinnin historiaan liittyviin sisältöihin voi tutustua vuoden ympäri Merikeskus Vellamossa. Vartiolaiva Telkän vaiheita Koskelo-luokan kevyt rannikkovartiolaiva Telkkä valmistui osana Rajavartiolaitoksen merellisen kaluston uudistusta. Merivartijoiden aluksista oli sotien jälkeen huutava pula: kolmannes laivoista ja veneistä oli tuhoutunut tai luovutettu sotakorvauksina. Loput olivat kärsineet kovasta käytöstä ja puutteellisesta huollosta. Uuden Koskelo-luokan teräsrunkoiset alukset Koskelo, Kuikka, Kiisla, Kuovi, Kurki, Kaakkuri, Telkkä ja Tavi saatiin käyttöön 1955?1960. Valvonnan lisäksi ne hoitivat meripelastusta ja etsintätehtäviä. Telkkä toimi Saaristomerellä merivartiointitehtävissä 1980-luvulle saakka, minkä jälkeen se palveli koululaivana vuosikymmenen. Koskelo-luokka jäi 1980-luvulla käytöstä, mutta Telkkä, Kaakkuri ja Kuikka kunnostettiin ja lahjoitettiin Viroon vuonna 1992, kun Baltian maat joutuivat nopeasti luomaan tyhjästä rajojensa vartioinnin Neuvostoliiton hajottua. Viron luovuttua aluksen käytöstä 2000-luvun alussa Telkkä palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja museoitiin. Telkkä purjehti Itämerellä lopulta lähes 50 vuotta. Nykyisin pienet rannikkovartiolaivat on korvattu isoilla partioveneillä, teknisellä valvonnalla ja lentokalustolla. Lisätiedot: Tutkija Vilma Lempiäinen, 040 350 6365, vilma.lempiainen(at)kotka.fi Koskelo-luokan kevyt rannikkovartiolaiva Telkkä Rakennettu Valmet Oy:n Helsingin telakalla vuonna 1958 Pituus 29 m, leveys 5,1 m, uppoama 95 t Miehistöä 8 henkeä Koneteho 2 x 1 350 hv (MTU), alkuperäinen 2 x 500 hv (Valmet) Nopeus 20 solmua, alkuperäinen 15 solmua Merikeskus Vellamon verkkosivut https://www.merikeskusvellamo.fi/vartiolaiva-telkka/ Mediakuvat: Vartiolaiva Telkkä siirrettiin nykyiselle paikalleen Merikeskus Vellamon viereen joulukuussa 2019. Kuva: Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1kvp6FnOO8L8XFzJlELJAbBeVhoi5UG6E/view?usp=sharing Laivalla työskennelleiden ääni pääsee esille näyttelyyn sisällytetyissä haastattelusitaateissa ja kuvissa. Kuva: Matti Kaakkurivaara, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/15TwcY8ena6hVwbdjGq5UpGJ-RLkEc9yF/view?usp=sharing ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo From marja.puukka at kotka.fi Wed May 31 11:38:40 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 31 May 2023 08:38:40 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamon_kes=C3=A4?= In-Reply-To: References: Message-ID: Merikeskus Vellamon kesä Kesäaukiolot Kesäkaudella 5.6.-13.8.2023 Kotkan Merikeskus Vellamon museot, museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä sekä ulkonäyttelytila Kuuri ovat avoinna joka päivä. Aukioloajat ovat ma-ti, to-su 10-18 ja ke 10-20. Elokuun puolivälistä lähtien kohteet ovat avoinna ti, to-su 10-17 ja ke 10-20, ma suljettu. Museoalukset ja Kuuri ovat avoinna 3.9.2023 asti, minkä jälkeen ne sulkeutuvat talveksi. Varissaaressa sijaitseva Ruotsinsalmi-paviljonki on avoinna kesäkaudella 1.6.-27.8.2023 ravintola Vaakun aukiolopäivinä klo 12-18. Pääsymaksut Merikeskus Vellamon pääsylipun hinta on 14 ? (aikuiset) tai 9 ? (opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät). Tarmon ja Kemin yhteislippu on kaikilta aikuisilta 8 ?, ja Telkälle ja Kuuriin on vapaa pääsy. Alle 18-vuotiaat pääsevät kaikkiin kohteisiin maksutta. Merikeskus Vellamossa ja museoaluksilla käyvät Museokortti ja Kaikukortti. Ruotsinsalmi-paviljonkiin on vapaa pääsy. Pääsymaksuun sisältyvät yleisöopastukset Pääsymaksuun sisältyvät opastukset on suunnattu itsenäisille kävijöille. Maksulliset ryhmäopastukset tulee varata etukäteen. Majakkalaiva Kemi Maanantaisin 5.6.-7.8.2023 klo 13.30-14 Opastuksella perehdytään majakkalaivan arkeen ja havainnoidaan meriympäristöä. Opastus alkaa laiturilta, ja ryhmään mahtuu 20 henkilöä. Jäänmurtaja Tarmo Ti-su 6.6.-13.8.2023 klo 13.30-14.30 Opastuksella perehdytään höyryjäänmurtajan arkeen ja dramaattisiinkin vaiheisiin. Opastus alkaa laiturilta, ja ryhmään mahtuu 20 henkilöä. Pako Pompejista -näyttely Ti-su 27.6.-13.8.2023 klo 12-12.30 Opastuksella astutaan lähes 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja perehdytään tulivuori Vesuviuksen purkautuessa tuhoutuneen Pompejin tarinaan. Vartiolaiva Telkällä ei järjestetä opastuksia, mutta aluksella on oppaita paikalla. Lapsille Lasten työpaja Arkeologin hiekkalaatikko Ma-pe 5.6.-28.7.2023 klo 11 ja 14.30 Pako Pompejista -näyttelyyn liittyvä työpaja Arkeologin hiekkalaatikko on 7-12-vuotiaille suunnattu ohjattu paja, jossa kaivetaan esiin hiekkaan hautautuneita esineitä ja luita. Työpaja on lapsille maksuton, ja mukana olevat aikuiset voivat seurata kaivauksia Vellamon pääsymaksun hinnalla. Ei ennakkoilmoittautumista. Mediakuva: Merikeskus Vellamo ja museoalukset. Kuva Suomen merimuseo. https://drive.google.com/file/d/11QyyssSolmE19OLlEvJyTOE2z3_aLADl/view?usp=sharing ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo From emi.ingo at fiskarsmuseum.fi Wed May 31 17:07:14 2023 From: emi.ingo at fiskarsmuseum.fi (Emi Ingo) Date: Wed, 31 May 2023 14:07:14 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Fiskarsin_museon_kes=E4tiedote_-_F?= =?iso-8859-1?q?iskars_museums_sommarinfo?= Message-ID: Kesätiedote Fiskarsin museon kesäsesonki avautuu perinteisesti Eläväinen Hammarbacken - kesätapahtuman myötä 10.6. klo 11-17. Kaikki näyttelyt ovat avoinna ja alueella voi tavata ruukkilaisia 1800- ja 1900-luvulta päivittäisissä askareissaan. Kävijät voivat osallistua kukkaseppeleiden tekoon, rieskojen leivontaan leivintuvalla, hevosenkengän heittoon tai vaikka pienen hirsirakennuksen pystytykseen. Perinnerakentamiseen liittyviin kysymyksiin on paikalla vastaamassa Länsi Uudenmaan Perinnerakentamisyhdistyksen asiantuntijoita klo 12-14. Museorakennuksessa voi lisäksi käydä ruukin valokuvaajalla kuvauttamassa itsestään potretin klo 12-15, Slaggbyggnadenin vähittäiskaupassa myydään nekkuja ja Café Hammarbackenissa voi nauttia ihanista leivoksista ja tuoreista korvapuusteista. Avajaispäivänä museoon on vapaa pääsy! Perusnäyttely Elämää Fiskarsin ruukissa, teemanäyttely Loppu=Alku sekä kesänäyttelyt ulkorakennuksessa ja Slaggbyggnadenin vintillä ovat avoinna läpi kesän päivittäin klo 11-17 (suljettu juhannuksena). Ruukinväen kesäaskareita järjestetään leivintuvalla 14.6.-11.8.2023, ke-pe klo 11-16. Keskiviikkoisin voi osallistua leivontaan leivintuvalla, torstaisin tehdään perinteisiä käsitöitä ja perjantaisin järjestetään perinnerakentamiseen ja kulttuuriympäristöön liittyviä työnäytöksiä ammattilaisten johdolla. 16.6. Ikkunarestaurointi 30.6. Perinteinen heinänkorjuu 7.7. Tuohi rakennusmateriaalina ja käsityönä 14.7. Suopakuuraus 21.7. Koristemaalaus 28.7. Riukuaidan rakennus 4.8. Koristemaalaus 11.8. Kesän päättäjäiset 27.6.-6.8. kannattaa lähteä Ruukinväen tarinakierroksille kuulemaan jännittäviä tarinoita ruukin historiasta. Opastukset alkavat torin infopisteeltä ti-su klo 11.30 ja 14.30. Osallistumismaksu on vapaaehtoinen. Sommarinfo Fiskars museums sommarsäsong inleds traditionsenligt 10.6 kl. 11-17 med evenemanget Livat på Hammarbacken. Utställningarna är öppna och hela museiområdet vaknar till liv då bruksborna från 1800- och 1900-talet utför sina dagliga sysslor och berättar om livet förr. Museibesökarna får också delta i bindning av blomsterkransar, bakning av tunnbröd i vedeldad bakugn, hästskokastning och byggande av miniatyrstockhus. På plats för att svara på frågor gällande byggnadsvård finns kl. 12-14 experter från Västra Nylands Byggnadsvårdsförening rf. I museibyggnaden kan man dessutom kl. 12-15 låta porträttfotografera sig hos brukets fotograf, i Slaggbyggnadens minuthandel säljs det knäck och i Café Hammarbacken kan man avnjuta kaffe till nybakta örfilar och läckra kakor. Inträdet är fritt under öppningsdagen! Museets basutställning Livet i Fiskars bruk, temautställningen Slutet = Början och sommarutställningarna i uthuslängan och Slaggbyggnaden är öppna hela sommaren dagligen kl. 11-17 (stängt midsommarhelgen). Bruksfolkets sommarsysslor arrangeras i bagarstugan 14.6-11.8.2023, ons-fre kl. 11-16. Onsdagar kan man delta i bakning i bagarstugan, torsdagar gör vi traditionella handarbeten och fredagar arrangeras olika arbetsvisningar under temat byggnadsvård och kulturmiljö med hjälp av inbjudna experter. 16.6 Fönsterrenovering 30.6 Traditionell höbärgning 7.7 Näver som takmaterial och näverslöjd 14.7 Såpskurningsdag 21.7 Dekorationsmåleri 28.7 Gärdsgårdsbygge 4.8 Dekorationsmåleri 11.8 Sommaravslutning 27.6-6.8 kan man följa med på Bruksfolkets guidade turer och höra spännande berättelser från brukets historia. Guidningarna startar från torgets info-punkt ti-sön kl. 11.30 och 14.30. Deltagaravgiften är frivillig. Mvh, Emi Ingo Museichef/Museonjohtaja Fiskars museum /Fiskarsin museo +358453538381 emi.ingo at fiskarsmuseum.fi