From Johanna.Savolainen at ateneum.fi Thu Jun 1 10:39:47 2023 From: Johanna.Savolainen at ateneum.fi (Johanna Savolainen) Date: Thu, 1 Jun 2023 07:39:47 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Luvassa_Ateneumiin_syksyll=E4=3A?= =?windows-1252?q?_aurinkoa=2C_valoa_ja_el=E4m=E4niloa?= Message-ID: Luvassa Ateneumiin syksyllä: aurinkoa, valoa ja elämäniloa Väriä & valoa ? impressionismin perintö -näyttely nähdään Ateneumin taidemuseossa 20.10.2023?25.2.2024. Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet kuten Claude Monet, Auguste Renoir, Camille Pissarro ja Alfred Sisley suomalaisen väritaiteen kukoistuskauteen vuosina 1906?1916. Suomalaistaiteessa vaihe johti myös uusiin aihepiireihin, kun työnteko ja erämaaluonto saivat tehdä tilaa keskiluokkaisen elämän mukavuuksille, puistoille, auringonotolle ja alastomuudelle. Ateneumin taidemuseo tulvahtaa lokakuussa täyteen aurinkoa ja elämäniloa, kun Väriä & valoa ? impressionismin perintö -näyttely avautuu yleisölle. Impressionismi on 1870-luvulla Ranskassa syntynyt taidesuuntaus, jossa määrääväksi tekijäksi tulivat nopeat havainnot ja vaikutelmat, impressiot. 1800-luvun lopulla miltei kaikki suomalaiset ammattitaiteilijat suuntasivat Pariisiin ja olivat taiteen pääkaupungissa kaiken uuden äärellä ? myös impressionismin. Kukaan taiteilijoistamme ei kuitenkaan vielä 1800-luvun puolella tarttunut tähän radikaalisti taidetta uudistaneeseen suuntaukseen. ?Väriä & valoa -näyttelyn yksi keskeinen lähtökohta onkin kysymys siitä, miksi impressionismin vaikutukset alkoivat näkyä suomalaisessa taiteessa vasta 1900-luvun kahtena alkuvuosikymmenenä?, kertovat Väriä & valoa -näyttelyn kuraattorit Marja Sakari ja Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttelyhankkeessa on alusta asti ollut mukana myös kansainvälisen impressionismin asiantuntija emeritusprofessori Anthea Callen. Väriä & valoa kytkeytyy vahvasti Ateneumin historiaan. Vuonna 1904 Ateneumissa järjestettiin ranskalais-belgialainen näyttely, joka ei houkutellut suurta yleisöä, mutta toimi yhtenä merkittävänä lähtölaukauksena uudelle, värikylläiselle vaiheelle suomalaisessa taiteessa. ?Väri-ilottelu löysi tiensä suomalaisten taiteilijoiden kankaille vähitellen. Suomen taiteen historiassa onkin kiinnostava, noin kymmenen vuoden ajanjakso vuosina 1906?1916, jolloin lähes jokainen taiteilija uudisti palettinsa värit kirkkaammiksi. Päästyään vauhtiin muutos johti myös uusiin aihepiireihin. Kun aiemmin teoksissa oli kuvattu ahkeraa maaseudun työntekoa tai erämaaluonnon ainutlaatuisuutta, nyt keskiöön nousivat keskiluokkaisen elämän mukavuudet. Kaupunkien puistot ja aukiot, ihmisiä kuhisevat torit, katunäkymät sekä auringonotto, alastomuus ja kimmeltävät merenrannat kiinnostivat taiteilijoita?, kuraattorit kuvailevat. ?Väriä & valoa -näyttelyssä olemme halunneet tuoda esiin impressionismin periaatteita ja sen radikaalia luonnetta uudistavana taidesuuntana. Tuomme esille impressionismin perinnön vaikutuksen 1910-luvun moderniin väritaiteeseen Suomessa.? Näyttely rinnastaakin kansainvälisen taiteen huippunimet suomalaisen väritaiteen kukoistuskauteen vuosina 1906?1916. Näyttelyn kansainvälisten taiteilijoiden joukossa ovat Claude Monet, Auguste Renoir, Alfred Sisley, Camille Pissarro, Alfred William Finch, Paul Signac ja Théo van Rysselberghe. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Alvar Cawén, Antti Favén, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Verner Thóme, Yrjö Ollila, Tyko Sallinen ja Wilho Sjöström. Ateneumin taidemuseo avautui 14.4.2023 noin vuoden remonttitauon jälkeen uudella kokoelmanäyttelyllä Ajan kysymys. Kesän ajan, syyskuun puoliväliin saakka museossa on avoinna myös Albert Edelfelt -näyttely. Molemmat näyttelyt ovat osoittautuneet kevään aikana erittäin suosituiksi. Avautumisen jälkeen uudistuneessa Ateneumissa on vieraillut jo 100 000 kävijää. Aukioloajat: Ti - pe klo 10?20:30 | La, su klo 10?17 | Ma suljettu Sisäänpääsymaksut: Normaali pääsymaksu 20 ? | Alennettu pääsymaksu 12 ? | Alle 18-vuotiaat maksutta 18 - 24-vuotiaat kuuluvat vuonna 2023 alennushintaisten lippujen piiriin Lisätiedot: viestintäpäällikkö Johanna Savolainen, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen [a] ateneum.fi Kuvat: press.ateneum.fi| Huom! Kuvapankki on uudistunut. Luothan pankkiin henkilökohtaisen tunnuksen. Ateneumin taidemuseo on Suomen taiteen koti ja osa Kansallisgalleriaa yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kansallisgalleriassa Ateneumin vastuulle kuuluu kotimainen taide 1700-luvulta moderniin. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes 30 000 kansallisaarretta, jotka ovat meidän kaikkien yhdessä omistamia taideteoksia. www.kansallisgalleria.fi Sent from Mail for Windows 10 From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Fri Jun 2 10:12:35 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Fri, 2 Jun 2023 07:12:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Hei_tyypit!_-n=E4yttely_avautuu_WA?= =?iso-8859-1?q?Missa_9=2E_kes=E4kuuta?= In-Reply-To: References: Message-ID: Hei tyypit! WAM 9.6.-17.9.2023 WAMin uusi näyttely Hei tyypit! esittelee suomalaista nykykuvanveistoa ja täyttää museon salit erilaisilla kolmiulotteisilla hahmoilla. Osasta löytää ihmisen, osasta eläimen, osasta jotain muuta. Jotkin hahmoista vaikuttavat olevan keskellä muodonmuutosta, siirtymässä yhdestä olomuodosta toiseen. Yhteistä mielikuvituksekkaille teoksille on kuitenkin se, että ne herättävät monenlaisia tunteita: iloa, sympatiaa, ihmetystä, hämmennystä ja ehkä pientä pelkoakin. Näyttelyssä on mukana kuusi taiteilijaa, joiden käyttämät materiaalit vaihtelevat puusta keramiikkaan, lasista metalliin ja 3D-printatuista kierrätettyihin esineisiin. Jasmin Anoschkinin (s. 1980) teosten värikkyys tuo iloa ympärilleen. Taiteilija käyttää monipuolisesti keramiikkaa, puuta ja lasia luoden teoksia, joiden ronskit muodot ovat kuin suoraan lapsen villistä mielikuvitusmaailmasta. Hänen luomansa hahmot ovat mitä ovat häpeilemättä ja kyseenalaistamatta itseään. Mia Hamari (s. 1976) käyttää veistoksissaan puuta ja yhdistää siihen monipuolisesti myös muita materiaaleja. Monissa hänen teoksistaan ihmis- ja eläinhahmot sulautuvat yhteen ja muodostavat jotain aivan uutta. Hamari ammentaa inspiraatiota unista, tarinoista ja mielen takamailta. Johanna Havimäki (s. 1978) käyttää teostensa materiaalina vanhoja, vaatekäytöstä hylättyjä nahkatakkeja, jotka hän "palauttaa" takaisin eläimiksi. Materiaalin alkuperä jää selvästi näkyviin hahmoja koristavissa vetoketjuissa, napeissa ja koristeissa. Kim Jotuni (s. 1982) yhdistää puuveistoksiinsa ääntä ja 3D-animaatiota. Teosten kehonkieli on ilmeikästä ja samaistuttavaa. Ylpeän poseerauksen sijaan hahmot saattavat katsella hiukan hämmentyneinä ympärilleen tai levätä lattialla ryhtinsä unohtaneina. Hanna Makkonen (s. 1991) käyttää teoksissaan perinteistä metallivalua sekä uusia teknologioita kuten 3D-skannausta ja -printtausta. Hän yhdistää klassista figuratiivista ihmishahmon kuvausta mielikuvituksellisiin metamorfooseihin ja symbiooseihin. Tiia Matikaisen (s. 1975) veistosten ytimessä on ihmistä muistuttava hahmo, joka kuitenkin verhoutuu erilaisiin luonnonmateriaaleihin. Taiteilija on kiinnostunut suomalaisen kansanuskon luontosuhteesta ja hänen teostensa olennot ovat välittäjiä ja vartijoita ihmisen ja luonnon välillä. Näyttelyopastukset suomeksi sunnuntaisin klo 14, ruotsiksi 2.7., 30.7. ja 27.8. klo 15. Tapahtumat ja työpajat · WAMin kesäkeskiviikot 14.6., 21.6. ja 28.6. klo 16-17.30 · Omatoimityöpaja: Miniatyyriveistospuisto 1.7.-13.8. · WAMin suuri maalaustapahtuma 9.7. klo 13-16 · Taiteiden yö to 17.8. klo 18-23 Lisätiedot Anna Franck, näyttelyamanuenssi puh. 040 637 1023, anna.franck at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikapalvelukokonaisuus wam.fi From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Fri Jun 2 11:20:21 2023 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Fri, 2 Jun 2023 11:20:21 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?PUUT=2C_PUISTOT=2C_IHMISET_-_Taidetta_j?= =?utf-8?q?a_tietoa_puiden_ja_puistojen_historiasta_ja_nykyp=C3=A4i?= =?utf-8?q?v=C3=A4st=C3=A4_Rovaniemell=C3=A4_=28Lapin_maakuntamuseo?= =?utf-8?q?=2C_Arktikum=29?= Message-ID: PUUT, PUISTOT, IHMISET Taidetta ja tietoa puiden ja puistojen historiasta ja nykypäivästä Rovaniemellä Erikoisnäyttely 2.6.-15.10.2023 Lapin maakuntamuseo, Arktikum, Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi Rovaniemellä on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä puita ja viheralueita, joita nostamme esiin tässä näyttelyssä, ja joiden historiaa ja nykypäivää avataan julkaisussa. PUUT, PUISTOT, IHMISET -näyttely on 11 eri alan taiteilijan ja kuvantekijän yhteistyön tulos. Näyttely koostuu mm. valokuvista, litografioista, videoista, veistoksista ja installaatioista. Lisäksi esillä on noin kuudenkymmenen puidenystävän yhteisötaideteos, jossa on valokuvia puista jotka halutaan suojella. Näyttelyn taiteilijat ja kuvantekijät ovat Miina Alajärvi, Tuija Hautala-Hirvioja, Panu Johansson, Hilkka Liikkanen, Mervi Löfgren Autti, Mari Mäkiranta, Kirsikka Paakkinen, Karoliina Paatos, Eila Puhakka, Kaisa Sirén ja Jukka Suvilehto. Vanhat puut ovat nähneet paljon ja jokainen sukupolvi luo niihin uuden suhteen. Puut ovat myös tärkeä osa ihmisten, kaupunkien ja jopa kansojen identiteettiä, sillä niihin liittyy paljon tarinoita, kokemuksia ja elämää. Näyttelyn taiteilijat ovat tuoneet töissään esiin muun muassa järkytystä, joka syntyy lähimetsän tai yksittäisen puuvanhuksen kaatamisesta. Suru on täysin oikeutettua, sillä oman elämämme aikana emme yksinkertaisesti voi enää nähdä tilalle istutettavan puun saavuttavan täyttä ikäänsä. Puun ikä voi ylittää ihmisiän pituuden moninkertaisesti; kun meidän elomme maan päällä jo loppuu, puulla se on vasta alussa. UUSI JULKAISU KERTOO PUIDEN JA PUISTOJEN HISTORIAA Rovaniemen rakennuskannasta tuhoutui merkittävä osa toisen maailmansodan aikaan. Kaupungissa kasvaa kuitenkin puita, jotka ovat eläneet jo sotia edeltävien sukupolvien aikoina. Niistä kerrotaan julkaisussa PUUT PUISTOT IHMISET - Puiden ja puistojen kulttuurihistoriaa . Lisäksi artikkeleissa käsitellään viheralueiden, puistojen ja niiden suunnitelmien kehittämistä mutta myös toteutumattomia suunnitelmia. Julkaisun kirjoittajina ovat Ella Haavisto, Marketta Harju-Autti, Mervi Löfgren Autti, Päivi Rahikainen, Monica Tennberg ja Virpi Vainio. Näyttely ja julkaisu ovat syntyneet yhteistyössä Lapin maakuntamuseon ja Puidenystävät - Rovaniemen lähimetsien ja puistojen puolesta -ryhmän kanssa. Näyttelyn ja siihen liittyvän julkaisun tarkoitus on havahduttaa näyttelyssä kävijöitä kohtaamaan puiden, puistojen ja lähiluonnon merkitys. Julkaisua voi tilata Arktikumin museokaupasta, hinta 15 ? + postikulut. Julkaisu (pdf) löytyy myös netistä Lapin maakuntamuseon sivuilta: https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=74e489fe-2018-4d8c-9b00-e6399f3bb32e -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram www.rovaniemi.fi Facebook | Instagram | Twitter From mirja.ramstedt-salonen at pori.fi Wed Jun 7 08:36:50 2023 From: mirja.ramstedt-salonen at pori.fi (Mirja Ramstedt-Salonen) Date: Wed, 7 Jun 2023 05:36:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Teemu_Lehmusruusun_Pelto-observa?= =?windows-1252?q?torio_Porin_taidemuseon_kes=E4n=E4yttelyn=E4_Kirjurinluo?= =?windows-1252?q?dossa?= Message-ID: PORIN TAIDEMUSEO Teemu Lehmusruusu Pelto-observatorio 16.6.?20.8.2023 Kirjurinluodon Hanhipuisto, Pori Pelto-observatorio on väliaikainen julkisen tilan taideteos, joka asettuu Porin Kirjurinluodon Hanhipuiston lammen rantaan kesäksi 2023. Se kutsuu kävijät seuraamaan kasvukauden vaiheita maaperän prosessien näkökulmasta. Teoksen ulkokuoren muodostaa maaseudun latojen tyyliä muistuttava rakennus. Pelkistetty ja tummanpuhuva rakennus saa mittasuhteiltaan kuitenkin myös temppelimäisiä, hiljentymisen tiloihin viittaavia piirteitä. Tilan sisällä suurikokoiseen saviveistokseen projisoitu generatiivinen liikkuva kuva sekä kolmella instrumentilla ? kitaralla, pianolla ja klarinetilla ? toteutettu äänimaisema avaavat kuvitteellisen ikkunan, portaalin maan sisälle, maaperän tapahtumiin ja tilavuuksiin. Teos on reaaliaikaisessa yhteydessä tutkittavassa pellossa toteutettavien maaperämittauksien kanssa: maan lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidivuon vaihtelut muokkaavat teoksen kuva- ja äänivirtaa. Teos elää pellon biologisen aktiivisuuden ja elämän edellytysten pulssilla, se onkin eräänlainen maanalainen sääasema. Teoksen keskiössä on maaperän vähälle huomiolle jäävä monimuotoisuus sekä kasvien, kuten sinimailasen, ruokonatan ja valkoapilan merkitys tiivistyneen maaperän biologisina uudistajina. Pelto-observatorion taustalla on taiteilijan pitkäkestoinen vuoropuhelu maanviljelijöiden ja tutkijoiden kanssa, jotka ovat omistautuneet uudistavan viljelyn keinojen kartoittamiseen ja edistämiseen. Asuinympäristöstä ja taustasta riippumatta jokaisella voi olla ja aina onkin jonkinlainen suhde maahan. Teos tarjoaakin mahdollisuuden pysähtyä tämän suhteen äärelle, miten ymmärrän ja koen maaperän ja elävän maaperän merkityksen? Teoksessa käytettävä data tulee Ilmatieteen laitoksen sensorimittauksista Qvidjan tutkimusmaatilan pellolta, jossa Teemu Lehmusruusu on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien. Teoksen yhteydessä julkaistaan myös Saara Karhusen ja Teemu Lehmusruusun toimittama Trophic Verses -kirja (Rooftop Press, 2023). Julkaisu lähestyy moniäänisesti maaperän ilmiöitä, sekä tieteen ja taiteen vuorovaikutussuhteita niiden äärellä. Kirja on ostettavissa teoksen läheisyydestä löytyvältä museokontilta. Teemu Lehmusruusu (s.1981) on Helsingissä ja Kemiönsaarella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka praktiikka liikkuu digitaalisten teknologioiden, biotaiteen ja tilallisen ajattelun hybridimäisillä rajapinnoilla. Lehmusruusu on kiinnostunut aistihavainnoin tavoittamattomien biologisten ilmiöiden kehollistamisesta ja kokemuksellistamisesta. Taiteellinen työskentely näyttäytyy yhteyksien luomisena näkymättömiin ja tuntemattomiin, elämää kannatteleviin tapahtumiin, joiden merkitys ja olemassaolo jää arjessamme usein taka-alalle. Monet Lehmusruusun teoksista tulevat pohtineeksi myös maiseman käsitettä tilavuutena: pinnan alta ja sisältä, maaperän toimijuuksien kautta. Viime vuosina Lehmusruusu on työskennellyt maaperän ekosysteemeihin liittyvän taiteellisen tutkimuksen ja teosten parissa, Trophic Verses ? Säkeitä ravintoketjulta -hankkeen ympärille rakennetussa verkostossa. Näihin lukeutuvat muun muassa ulkoilmainstallaatio House of Polypores, joka nähtiin kesällä 2021 Helsingin taidemuseon tilausteoksena Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa, sekä vuosina 2022?23 EMMA Espoon modernin taiteen museon Nykyaikaa etsimässä näyttelyssä nähty Parent Matter. Tällä hetkellä Lehmusruusu tekee taiteen tohtorin väitöskirjaa Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksella. Pelto-observatorio on väitöskirjan toinen produktio-osa. Porin taidemuseon tilaama julkisen taiteen teos Pelto-observatorio on osa taidemuseon vuoden 2023 ohjelmaa, joka asettuu normaalista poikkeaville näyttelypaikoille museon ollessa remontin takia suljettu loppuvuoteen 2024 asti. Porin taidekentässä tämä taidemuseon hanke on osa jatkumoa, jossa taidetta on esitetty julkisissa tiloissa tai epätavallisissa väliaikaisissa taiteen esittämisen paikoissa usein taiteilijavetoisten tai omaehtoisten organisaatioiden, kuten NYTE ry, Tehdas ry, Porin kulttuurisäätö ry tai Ars Pori, toimesta, sekä osana Aalto-yliopiston Porin taiteen ja median yksikön opetusta. Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Arttu Merimaa, +358 44 701 3965, arttu.merimaa at pori.fi Näyttelyn avajaispäivänä 16.6.2023 järjestetään taiteilija- ja kuraattorikierros kello 13. Avajaistilaisuus 16.6.2023 klo 18?20. Elokuussa 17.8. taiteilija tavattavissa Pelto-observatoriolla kello 18. Teoksen aukioloajat: 16.6. klo 13?20 (avajaiset klo 18?20) 17.?21.6. la?ke klo 11?18 (ma suljettu) 22.6. klo 11?15 Juhannuksena 23.6.?25.6. suljettu 26.6.?31.7. ma?su klo 11?18 1.8.?20.8. ti?su klo 11?18 21.?3.9.2023 avoinna sopimuksen mukaan SuomiAreena: Pelto-observatorio - ikkuna maan sisään. Miten maaperämme voi? Porin taidemuseo on mukana SuomiAreena -keskustelussa 28.6.2023 klo 19?19.45, Eetunaukion lavalla, Itäpuisto 4 Lehmusruusun Pelto-observatoriosta innoittuneessa keskustelussa aiheina ovat maaperän kestävyys, ruuantuotanto sekä ihmisen ja ympäristön väliset vuorovaikutussuhteet. Keskustelijoina: Pieta Jarva, strategiajohtaja, Baltic Sea Action Group Piia Jokela, maanviljelijä Liisa Kulmala, tutkija, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos Arttu Merimaa, näyttelyintendentti, Porin taidemuseo Pelto-observatorio työryhmä: Taiteilija: Teemu Lehmusruusu Tutkimuksellinen yhteistyö: viljelijä-tutkija Juuso Joona, ilmastotutkijat Jari Liski & Liisa Kulmala, maaperätutkija Jussi Heinonsalo, Carbon Action, Ilmatieteen laitos Timpuri: Santeri Pöytäniemi Reaaliaikainen animointi ja ohjelmointi: Roberto Fusco 3D-animaatiot: Vilja Achté Musiikki: Ville Tanttu kitara, David Rothenberg klarinetti, Eetu Palomäki piano. Typografia: Jaakko Suomalainen Yhteistuotannossa: Trophic Verses ja Kunstventures , AVEKin ja Koneen säätiön tuella. Komissointi ja tuotanto: Porin taidemuseo Kuratointi: Saara Karhunen ja taidemuseon johtaja Anni Venäläinen Porin taidemuseon työryhmä: Näyttelyintendentti Arttu Merimaa Museomestari Henri Smura Digitaalisten palveluiden amanuenssi Kati Kunnas-Holmström Yleisötyön intendentti Mirja Ramstedt-Salonen Museolehtori Ilona Juntura Yleisötyön amanuenssi Anu Lankinen Yleisötyön amanuenssi Heidi Porttila Avoinnapito ja oppaat Venla Lehtonen, Kanerva Kivistö, Miranda Paloviita ja Olivia Laine _____ Mirja Ramstedt-Salonen Intendentti, yleisötyö/ Head of Public Programmes Porin kaupungin museopalvelut Porin taidemuseo/ Pori Art Museum Porin kaupunki/sivistystoimiala/kulttuuriyksikkö / City of Pori Add. Eteläranta, 28100 Pori, Finland +358 44 701 1119 mirja.ramstedt-salonen at pori.fi facebook.com/Porin-taidemuseo-Pori-Art-Museum instagram.com/poriartmuseum/ From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Fri Jun 9 11:48:15 2023 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Fri, 9 Jun 2023 08:48:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Pronssia=2C_puuta_ja_hiilt=E4_-_Ku?= =?iso-8859-1?q?vanveist=E4j=E4_Juha_Menna_Tapperien_Juholassa_Saarij=E4rv?= =?iso-8859-1?q?ell=E4_17=2E6=2E-20=2E8=2E2023?= Message-ID: <7d9f0adaee4b4f6d94cc7b2eaf9c21ff@saarijarvi.fi> Pronssia, puuta ja hiiltä Juha Mennan veistoksia ja piirroksia Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 17.6.-20.8.2023 la-su klo 12-16 Ryöppäläntie 59, Saarijärvi Tapperin taiteilijaveljesten lapsuuden ja nuoruuden kotitilalle Juholaan on kutsuttu näyttelyyn akateemikko Kain Tapperin entinen oppilas, kuvanveistäjä Juha Menna. Näyttelyssä on esillä Juha Mennan pronssi- ja puuveistoksia sekä sävytetylle paperille tehtyjä hiili- ja liitupiirroksia taiteilijoista. Menna tekee enimmäkseen esittäviä veistoksia, joissa oleellista on sisältö ja useimmiten mittakaava liittyy valittuun materiaaliin. Hän luo teokselleen pintarakenteen, valitsee värit ja tekniikan mahdollisimman kertoviksi. Juha Menna on syntynyt vuonna 1970 Orimattilassa ja hän asuu sekä työskentelee Rajamäellä. Hänen teoksiaan on esimerkiksi Nykytaiteen museo Kiasman ja Tampereen taidemuseon kokoelmissa sekä ulkotiloissa julkisina veistoksina. Näyttelyn avoimet avajaiset ovat Juholassa perjantaina 16.6. klo 17-19. Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. Näyttely on osa Tapperien Taideseura ry:n 30-vuotisjuhlavuoden 2023 ohjelmaa. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tukeneet ohjelmaa. Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Jun 9 12:45:39 2023 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 9 Jun 2023 09:45:39 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sinikka_Kurkisen_ja_Veijo_R=F6nkk?= =?iso-8859-1?q?=F6sen_n=E4yttelyt_Lappeenrannan_taidemuseossa?= Message-ID: SINIKKA KURKINEN - värin ja muodon voimalla MYSTINEN PUUTARHA - Veijo Rönkkösen valokuvia Lappeenrannan taidemuseo 10.6. - 10.9.2023 Lappeenrannan taidemuseossa aukeaa kesäkuussa kaksi näyttelyä. Imatralaisen kuvataiteilija Sinikka Kurkisen näyttely on kesän päänäyttely. Tämän lisäksi esitellään Parikkalaan fantasiapuutarhan ja veistospuiston perustaneen Veijo Rönkkösen kaksoisvalottuja valokuvia. Sinikka Kurkinen - värin ja muodon voimalla Imatralainen kuvataiteilija Sinikka Kurkinen (s. 1935) on vuosikymmenien ajan tinkimättömästi noudattanut kuvataiteessaan omaa polkuaan. Opiskeluaikaansa Helsingissä ja muutamia 1950- ja 1960-luvuilla Ranskassa ja Espanjassa vietettyjä vuosia lukuun ottamatta Kurkinen on myös asunut Imatralla koko elämänsä. Olipa kyse abstraktimmasta tai esittävämmästä lähtökohdasta, hänen teoksensa ovat aina perustuneet vahvalle värin ja muodon vuorovaikutukselle. Taidehistoriallisesti tarkastellen useiden teoksien taustalla on nähtävissä konkretistisen maalaustaiteen perinne, mutta Kurkinen on rikkonut sen rajat ja luonut aivan omanlaisen väri- ja muotokielen sekä tähän perustuvan kuvamaailman. Kun katsoo Sinikka Kurkisen yhtä teosta sen voi kokea puhtaasti ei-esittävänä erilaisia värejä ja muotoja sisältävänä (konkretistisena) maalauksena. Kun teoksen vierelle nostetaan sitten toinen teos, havaitseekin että ne samankaltaiset ei-esittäneet muodot liehuvatkin verhoina tuulessa. Välillä katsoja tuntuu törmäävän ei-esittävään maalaukseen esittävän maalauksen sisällä, ja välillä taas esittäviin elementteihin ei-esittävässä maalauksessa. Tässä mielessä teokset eivät ole puhtaasti esittäviä tai ei-esittäviä vaan abstrakteja. Voimme ajatella, että maalausten muodot ja värit muodostavat jonkinlaisen 'Sinikan maailman', joka on abstrahoitu tämän 'meidän maailmamme' erilaisista esineellisistä ilmiöistä ja niitä koskevista visuaalisista havainnoista. Jokainen maalaus on näin mahdollisuus kurkistaa tuohon Sinikan maailmaan. Useissa teoksissa on värien ja muotojen vuorovaikutuksen aikaan saamaa liikettä, ja toisaalta niistä löytyy yhtymäkohtia myös musiikkiin. Tämän lisäksi teosten nimet tuovat toisinaan teoksiin uusia kielellisiä tasoja ja huumoria kuten teoksessa Eräs punainen ja soikeat seuralaiset (2018, Imatran taidemuseon kokoelma). Vuonna 2022 Sinikka Kurkisen teoksia esiteltiin laajasti myös helsinkiläisen Kohta Taidehallin toimesta. Tuolloin Kurkinen nostettiin esiin tuntemattomana suuruutena ja näyttely tekstissä todettiin, että hän saattaa olla "merkittävin suomalaistaiteilija, josta et ole vielä kuullut". Etelä-Karjalassa Kurkinen kuitenkin tunnetaan, ja hänen teoksiaankin löytyy alueen eri taidekokoelmista. Kurkisen tuotannon laajuudesta ja laadusta kertoo osaltaan se, että tässä Lappeenrannan näyttelyssä ei ole yhtään samaa teosta kuin viime vuonna Helsingissä esillä olleessa kokonaisuudessa. Tämän näyttelyn teokset on koottu Lappeenrannan taidemuseon, Imatran taidemuseon ja Sinikka Kurkisen omista kokoelmista. Retrospektiivinen näyttely esittelee Kurkisen teoksia kaikkiaan kahdeksalta eri vuosikymmeneltä. Viimeisimmät maalaukset ovat kuluvalta vuodelta 2023. Maalausten lisäksi mukana on lyijylasiteoksia ja maalattuja pylväitä. Näyttelyn kuraattorina on toiminut amanuenssi Mikko Pirinen. MYSTINEN PUUTARHA - Veijo Rönkkösen valokuvia Veijo Rönkkönen (1944-2010) loi viidenkymmenen vuoden aikana Parikkalan Koitsanlahteen elämää suuremman fantasiapuutarhan. 560 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta yhdessä satojen erilaisten kasvien kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka on maailmanlaajuisestikin yksi tärkeimmistä yhden ihmisen taiteellisista aikaansaannoksista. Patsaspuisto ja sen tekijä tunnetaan ensisijaisesti veistoksistaan. Suurelle yleisölle tuntemattomampi luovuuden alue oli Veijon kiinnostus valokuvaamiseen. Valokuvien ottaminen, filmien kehittäminen ja mustavalkoisten kuvien vedostaminen oli hänen harrastuksensa 1960-luvulta lähtien. Vuosina 1993-1995 Rönkkönen otti filmikameralla satoja kahteen kertaan valotettuja kuvia. Lappeenrannan taidemuseon näyttelyssä nähdään valikoitu otos Veijo Rönkkösen kaksoisvalotuskuvia isoina suurennoksina. Lisäksi esitellään Veijo Rönkköstä henkilönä ja taiteilijana. Mukana on paljon Rönkkösen ottamia kuvia, jotka ovat esillä ensimmäistä kertaa julkisesti tässä näyttelyssä. Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs ry:n Kimmo Heikkilä ja Atte Paju. Maailmanpylvään pääasiallisena tarkoituksena on vaalia ja tuoda esille Veijo Rönkkösen elämäntyötä. Oleellisena osana näyttelyä on Patsaspuistosta inspiraation saanut äänimaailma, jonka on luonut Tony Gerber. Lisätietoja: Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan museot puh. 040 5226280, mikko.pirinen at lappeenranta.fi -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan museot / The Museums of Lappeenranta PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot From inari.porkka at porvoonmuseo.fi Fri Jun 9 12:54:31 2023 From: inari.porkka at porvoonmuseo.fi (Inari Porkka) Date: Fri, 9 Jun 2023 09:54:31 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Det_f=E4rgskimrande_Fenomenet_Ir?= =?windows-1252?q?is_p=E5_Borg=E5_museum_9=2E6=2E2023=961=2E4=2E2024?= Message-ID: Det färgskimrande Fenomenet Iris på Borgå museum 9.6.2023?1.4.2024 Det banbrytande företaget som verkat i fem år lade grunden för den finska formgivningens framgångar. Borgå museums nya utställning Fenomenet Iris presenterar företaget Aktiebolaget Iris verksamt i Borgå vid sekelskiftet. Utställningen som breder ut sig i Holmska gården och Gamla rådhuset ger en omfattande inblick i företaget och dess ledande konstnärers verksamhet i Borgå och ute i världen. AB Iris var verksamt åren 1897?1902 och tillverkade möbler och keramiska bruksföremål. Företaget grundades i den engelska Arts and Crafts-rörelsens anda som en motvikt till de usla och oestetiska fabrikstillverkade produkterna som industrialismen fört med sig. Det var det första konstindustriella företaget i Finland som anammade dessa principer. ?AB Iris var verksamt endast fem år, men blev trots allt ett fenomen. Det omvälvde finsk formgivning och dess högklassiga konsthantverk var jugendstilens höjdpunkt i vårt land. Iriskeramikens färger var nyskapande och modiga,? berättar museidirektör Johanna Lehto-Vahtera. Företaget hade butik i Helsingfors, men produktionen var förlagd till Borgå. Fabriken sysselsatte över 60 personer och som underleverantörer fungerade hantverkare från trakten. Irissamligen är Borgå museums äldsta och mest betydelsefulla helheter och utökas kontinuerligt. Den är en signifikant samling såväl i Finland som internationellt. I utställningen Fenomenet Iris ingår material som inte tidigare visats. Konstnärerna i företagets ledning AB Iris var ett konstnärsdrivet företag. Den svenska konstnären Louis Sparre som kommit till Finland på inbjudan av Axel Gallén var företagets konstnärliga ledare och planerarede möblerna. Sparre i sin tur rekryterade den engelska konstnären Alfred William Finch till konstnärlig ledare för keramikavdelningen, han förde med sig en ny färgvärld. Louis Sparre som blivit förtjust i Finland var en av epokens konstnärer som sökte efter det finländska och stärkte nationalkänslan via konsten. A.W. Finchs konst påverkades däremot av den franska neoimpressionismen. Konstverk av Sparre och Finch visas i salen i Gamla rådhuset. ?A.W. Finchs pointillistiska bildkonst utstrålar färgglädje och i Louis Sparres målningar har ljusets olika skiftningar skildrats med stor känslighet. Konstnärernas grafik avspeglar deras förkärlek till den unika miljön i gamla stan i Borgå.? berättar museilektor Margaretha Jämbäck. I Holmska gården vägleder Borgå museums utställning Fenomenet Iris besökaren till Iris historia, möbelformgivning och kakelugnarnas värld. I Gamla rådhuset visas Iriskeramik och en interiör med ett möblemang från Borgå. I salen i rådhusets visas bildkonst av Louis Sparre och A.W. Finch. Utställningen är öppen 9.6. 2023?1.4.2024, för närmare uppgifter se www.porvoonmuseo.fi 10.6. Borgådagarna: specialprogram för barnfamiljer i samband med utställningen. Fritt inträde för barn och vuxna i sällskap av barn. 14.6. Senioreftermiddag, guidad visning av utställningen, kl. 13:00 på finska, kl. 14:00 på svenska. Specialguidningar till utställningen Fenomenet Iris kan bokas på info at porvoonmuseo.fi Under höst- och vintersäsongen erbjuds skol- och daghemsgrupper guidningar och verkstäder till utställningen. Inari Porkka viestintäassistentti / kommunikationsassistent Porvoon museo Borgå museum Raatihuoneenkatu 21, 06100 Porvoo/ Stadshusgatan 21, 06100 Borgå inari.porkka at porvoonmuseo.fi 0401879096 From inari.porkka at porvoonmuseo.fi Fri Jun 9 12:54:28 2023 From: inari.porkka at porvoonmuseo.fi (Inari Porkka) Date: Fri, 9 Jun 2023 09:54:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Ilmi=F6m=E4inen_Iris_l=E4ikkyy_v?= =?windows-1252?q?=E4reiss=E4_Porvoon_museossa_9=2E6=2E2023=961=2E4=2E2024?= Message-ID: Ilmiömäinen Iris läikkyy väreissä Porvoon museossa 9.6.2023?1.4.2024 Viisi vuotta toiminut uraauurtava yritys loi pohjan suomalaisen muotoilun esiinmarssille. Porvoon museon uusi näyttely Ilmiömäinen Iris kertoo vuosisadan vaihteessa Porvoossa toimineesta yrityksestä Aktiebolaget Iris. Holmin taloon ja Vanhalle raatihuoneelle levittäytyvä näyttely luo kattavan katsauksen yrityksen ja sitä johtaneiden taiteilijoiden toimintaan Porvoossa ja maailmalla. AB Iris toimi vuosina 1897?1902 ja se valmisti huonekaluja ja keraamisia käyttöesineitä. Yritys perustettiin vastapainoksi teollistumisen mukanaan tuomille heikkolaatuisille ja epäesteettisille tehdasvalmisteisille tuotteille englantilaisen Arts and Crafts -liikkeen hengessä. Se oli ensimmäinen taideteollisuusyritys Suomessa, joka noudatti tätä ajatustapaa. ?AB Iris oli toiminnassa vain viisi vuotta, siitä huolimatta siitä kehittyi ilmiö. Se mullisti suomalaisen muotoilun ja sen korkeatasoinen taidekäsityö oli jugend-tyylin huipentuma maassamme. Iris-keramiikan värikkyys oli uutta luovaa ja rohkeaa,? kertoo museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera. Yrityksellä oli liike Helsingissä, mutta tuotanto tapahtui Porvoossa. Laajimmillaan tehdas työllisti yli 60 henkilöä ja alihankkijoina lukuisia alueen käsityöläisiä. Iris-kokoelma on Porvoon museon vanhimpia ja merkityksellisimpiä kokonaisuuksia, joka karttuu edelleen. Se on tärkeä avainkokoelma sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ilmiömäinen Iris -näyttelyssä on mukana aineistoa, joka ei ole ollut aiemmin esillä. Taiteilijat yrityksen johdossa AB Iris oli taiteilijavetoinen yritys. Yrityksen taiteellinen johtaja ja huonekalujen suunnittelija oli Axel Gallénin kutsumana Suomeen päätynyt ruotsalainen taiteilija Louis Sparre. Hän puolestaan rekrytoi tehtaan keramiikkaosaston johtajaksi englantilaisen taiteilijan Alfred William Finchin, joka toi mukanaan mm. uuden värimaailman. Suomeen ihastunut Louis Sparre oli yksi aikakauden taiteilijoista, jotka etsivät suomalaisuutta ja vahvistivat kansallistunnetta taiteen avulla. A. W. Finchin taiteeseen puolestaan vaikutti ranskalainen neoimpressionismi. Vanhan raatihuoneen salissa on esillä Sparren ja Finchin taideteoksia. ?A.W. Finchin maalaukset ilottelevat väreillä ja Louis Sparre kuvasi valon vaihtelua suurella herkkyydellä. Grafiikan töissä näkyy molempien taiteilijoiden rakkaus ainutlaatuiseen vanhaan Porvooseen.? kertoo museolehtori Margaretha Jämbäck. Porvoon museon Holmin talossa Ilmiömäinen Iris -näyttely vie kävijänsä Iriksen historiaan, huonekalumuotoilun ja kaakeliuunien maailmaan. Vanhalla raatihuoneella on esillä Iris-keramiikkaa ja interiööri, jossa on esillä porvoolainen kalusto. Raatihuoneen salissa on esillä Louis Sparren ja A. W. Finchin kuvataidetta. Näyttely on avoinna 9.6.2023?1.4.2024, ks. tarkemmat tiedot www.porvoonmuseo.fi 10.6. klo 10?15 Porvoon päivät: näyttelyyn liittyvää erikoisohjelmaa lapsiperheille. Ilmainen sisäänpääsy lapsille ja lasten seurassa tuleville. 14.6. Seniori-iltapäivä, opastus Ilmiömäinen Iris -näyttelyssä, klo 13 suomeksi, klo 14 ruotsiksi. Ilmiömäinen Iris -erikoisopastukset voi varata osoitteesta info at porvoonmuseo.fi Syys- ja talvikaudella tarjotaan koulu- ja päiväkotiryhmille näyttelyn teemaan liittyviä opastuksia ja työpajoja. Inari Porkka viestintäassistentti / kommunikationsassistent Porvoon museo Borgå museum Raatihuoneenkatu 21, 06100 Porvoo/ Stadshusgatan 21, 06100 Borgå inari.porkka at porvoonmuseo.fi 0401879096 From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Sun Jun 11 13:34:12 2023 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Sun, 11 Jun 2023 10:34:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Anu_Saaren_Daydreams-sarja_voitti_Mikke?= =?utf-8?q?lin_13=2E_kuvitustriennalen_p=C3=A4=C3=A4palkinnon?= Message-ID: Mikkelin taidemuseossa 10.6.?24.9.2023 järjestettävään Mikkelin 13. kuvitustriennaleen osallistuu 52 kuvittajaa 79:llä teoksella. Kuvitustriennale esittelee nykykuvituksen monimuotoisuutta ja yhä laajempia käyttökohteita perinteisistä painotuotteista kaupunkitiloihin levittäytyviin teoksiin. Kaikki työt on julkaistu viimeisen kolmen vuoden aikana. Mikkelin taidemuseo ja Grafia ry ovat perustaneet tapahtuman vuonna 1987, Kuvittajat ry on liittynyt mukaan yhteistyöhön vuonna 2008. Kuvitustriennale on toteutettu kilpailuna. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 128 kuvittajaa yhteensä 382 työllä. Kilpailutöiden teema, toteutustapa ja -tekniikka olivat vapaita. Näyttelyssä nähtävät työt valitsi jury, johon kuuluvat kirjasuunnittelija Piia Aho, kuvittaja Sari Airola, AD Tuomas Jääskeläinen ja kuvittaja Anne Vasko sekä Mikkelin taidemuseon edustaja museojohtaja Matti Karttunen. Jury on myös valinnut palkittavat kuvitukset, jotka julkistettiin näyttelyn avajaisissa. Mikkelin 13. kuvitustriennalen palkinnon saajat palkinto 3500 euroa, Grafia ry: Anu Saari, Helsinki; Daydreams ? Unelmia, 2021, omakustanne palkinto 2500 euroa, Kuvittajat ry: Liisa Kallio, Helsinki; Jokainen, 2021, lastenkirjakuvitus, Etana Editions palkinto 2000 euroa, Mikkelin taidemuseo: Outi Kainiemi, Helsinki; Jaettu suru, 2022, Suomen Kuvalehti Kunniamaininnat: Pauliina Mäkelä, Turku, Coexistence, 2020, Koneen Säätiö ja Terhi Ekebom ja Kirsi-Maria Raunio, Helsinki, Virtaava liike ? matkalla kohti uusia ajatuksia -muraali, 2021, Lahden kaupunki Kansainvälinen vieras Näyttelyn kansainvälinen vieras on norjalainen kuvittaja ja kuvataiteilija Mari Kanstad Johnsen (s. 1981). Johnsenin kuvitusten keskiössä ovat ilmeikkäät hahmot, kerronnallisuus, huumori ja liike. Hänen töitään on julkaistu eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ja hän on yksi Norjan arvostetuimmista nykykuvittajista. Johnsenin asiakkaita ovat muun muassa ATLAS, Gyldendal Norsk Forlag, Jazznytt, Aftenposten, Deus Ex Machina, Magikon, Morgenbladet, Mosaic Science, The Washington Post, The New York Times, Norjan kansallismuseo ja The Wire. Näyttelyjulkaisu Mikkelin 13. kuvitustriennalesta on julkaistu näyttelyluettelo, jossa on mukana Egon Låstadin artikkeli Mari Kanstad Johnsenista, Jaana Pesosen artikkeli sukupuolinormien haastamisesta kuvittamisen kautta, Sanni Purhosen artikkeli vammaisuuden visualisoinnista sekä Veikko Halmetojan artikkeli kuvitustaiteen ja nykytaiteen rajapinnoista. Julkaisun graafisesta suunnittelusta vastaa Elina Warsta, Solmu ja näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Kasper Tammela, Solmu. Näyttelyjulkaisua on myynnissä taidemuseon museokaupassa. Lisätiedot ja kuvapyynnöt Mikkelin taidemuseo: Anna-Maria Larikka, amanuenssi, anna-maria.larikka(at)sivistys.mikkeli.fi, 040?129 4967. Grafia: Katja Ojala, viestintäpäällikkö, katja.ojala(at)grafia.fi, 040?847 3875. Mikkelin 13. kuvitustriennale Mikkelin taidemuseossa 10.6.?24.9.2023 Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, kauppakeskus Akseli 2. krs., 50100 Mikkeli, 040?129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, mikkeli.fi/museot. Avoinna ti-su 10?17, ma suljettu. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 5 ? / hlö. Valtakunnallinen Museokortti käy. Esteetön sisäänpääsy, esteetön wc. From jenna.kallio at pukstaavi.fi Mon Jun 12 10:09:18 2023 From: jenna.kallio at pukstaavi.fi (Kallio Jenna) Date: Mon, 12 Jun 2023 07:09:18 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vuokraa_n=E4yttely!?= Message-ID: Vuokraa näyttely! Sastamalan Kirjakorttelin museoilla on nyt lainattavissa kaksi kiinnostavaa kiertonäyttelyä. Tutustu näyttelyihin alta! Alushameita, hajusuolaa ja tonttuja - Pekka Vuori lastenkirjakuvittajana Näyttelyssä seikkaillaan kirjailija-kuvittaja Pekka Vuoren (s. 1935) lastenkirjojen maailmassa. Vuori on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran graafikkona ja kuvittajana. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut muun muassa 11 lastenkirjaa. Tunnetuimpia niistä ovat palkitut teokset Kadonneet alushameet (Otava 1987) sekä Korvatunturi (Otava 1999). Näyttelyssä Vuori kertoo, kuinka hänen kuvansa syntyvät ja mistä muodostuu kuvien sadullisuus. Näyttely koostuu värikkäistä kehystetyistä kuvitusoriginaaleista. Lisäksi näyttelyyn kuuluvat tekstiplanssit, kolme lattialle sijoitettavaa kuvasuurrennosta, iso maisematuloste ja pedagoginen paketti. Lainaaja voi koota osista haluamansa näyttelykokonaisuuden. Kiertonäyttelyn kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret, mutta näyttely soveltuu kaikenikäisille. Tutustu tilaajan pakettiin: https://www.pukstaavi.fi/nayttelyt/alushameita-hajusuolaa-ja-tonttuja-pekka-vuori-lastenkirjakuvittajana/ Näyttelyn ovat tuottaneet Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Suomen Kirjainstituutti. Lisätiedot ja varaukset: Emilia Heikkilä emilia.heikkila at pukstaavi.fi 050 313 1408 Siun ja miun - Viipurin läänin Pyhäjärvi Näyttely kuljettaa 1900-luvun alkuun, Viipurin läänin Pyhäjärven maisemiin Karjalan kannakselle. Näyttely kertoo elämästä Karjalassa viime vuosisadan alusta aina sotavuosien käännekohtiin saakka. Se johdattaa eläytymään evakkomatkojen vaiheisiin ja siirtolaisten asettumiseen uusille seuduille. Näyttely käsittelee teemoja, jotka ovat nykyaikana hyvin ajankohtaisia muillekin kuin karjalaisten jälkeläisille. Viime sotien jälkeen nykyisen Sastamalan alueelle asutettiin siirtolaisia erityisesti Vpl. Pyhäjärveltä. Sastamalan seudun museo tallentaa Pyhäjärvi-kokoelmaansa alueen kulttuurihistoriaa. Kiertonäyttely koostuu museoesineistä teksteineen, roll-upeista sekä pelaamisen ja muistojen kautta aihetta syventävästä museosalkusta. Hinta riippuu vuokra-ajan pituudesta. Tutustu tilaajan pakettiin: https://www.pukstaavi.fi/nayttelyt/siun-ja-miun-viipurin-laanin-pyhajarvi/ Lisätiedot ja varaukset: Emma Kurki emma.kurki at pukstaavi.fi 050 313 1416 From mari.jalava at uusikaupunki.fi Mon Jun 12 12:10:29 2023 From: mari.jalava at uusikaupunki.fi (Mari Jalava) Date: Mon, 12 Jun 2023 09:10:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kapteenit-n=E4yttely_avautunut_Uud?= =?iso-8859-1?q?enkaupungin_museossa?= Message-ID: KAPTEENIT Moniosaajia merellä ja maissa Uusikaupunki on aina ollut merikaupunki, ja sen asukkaat ovat saaneet elantonsa merenkulusta. Vielä 1800-luvulla kaupungin yleisimmät ammatit olivat juuri merenkulun ammatteja. Muuta miehistöä väheksymättä laivojen kapteeneista ja heidän toiminnastaan on jäänyt eniten tietoa jälkipolville. Merikapteenit eivät kuitenkaan olleet vain kapteeneja. Eikä kapteenin työ ollut pelkästään miehistön päällikkönä toimimista. Kapteeni vastasi kaikesta mitä laivalla tapahtui, ja hän olikin niin johtaja, lääkäri, pappi kuin liikemieskin, jonka vastuulla oli usein myös huolehtia siitä, että laiva sai mahdollisimman tuottoisia lasteja. Usein kapteeni omisti myös osan laivasta. Ei ollut siis ihme, että useat kapteenit alkoivat viimeistään kapteenin työstä eläköidyttyään toimimaan erilaisissa kauppamerenkulkuun liittyvissä tehtävissä. Merikapteenit olivat siis usein myös laivanvarustajia, laivanrakennuttajia ja laivayhtiöiden johtajia. Kapteenit saivat työstään vankan pohjan liiketoiminnasta yleensä, joten he toimivat usein myös muillakin aloilla, jotka eivät millään tavalla liittyneet merenkulkuun. Merikaupungin porvaristoon kuuluvat kapteenit olivat myös yhteiskunnallisesti aktiivisia, ja mukana monissa luottamustoimissa. He kuuluivat kaupungin varakkaimpiin asukkaisiin, joten he olivat luonnollisesti kiinnostuneita siitä, kuinka kaupunkia hoidettiin ja kehitettiin, jo pelkästään omien liiketoimiensa takia. Kapteenit olivat muiden rooliensa lisäksi yleensä myös aviomiehiä ja isiä. Merillä ollessaan he joutuivat olemaan pitkiä aikoja erossa perheistään, jolloin ikävä ja huoli olivat pysyviä tunnetiloja, puolin ja toisin. Isän ammatti aiheutti haasteita koko perheen elämään, mutta usein myös mahdollisti mukavan toimeentulon ja hyvät yhteydet ulkomaille. Kapteenit - moniosaajia merellä ja maissa -näyttely kertoo kahdeksan uusikaupunkilaisen kapteenin elämästä, urasta ja perheistä. Näyttely on levittäytynyt Wahlbergin museotalon eri tiloihin. Wahlbergin museotalo, Ylinenkatu 11, 23500 Uusikaupunki Avoinna: 12.6. alkaen MA-PE 10-17, LA-SU 12-15 (suljettu 23.-25.6.) www.uudenkaupunginmuseo.fi terveisin, Mari Jalava Museonjohtaja Uudenkaupungin museo Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut Myllykatu 10, 23500 Uusikaupunki 0500 718 557 www.uudenkaupunginmuseo.fi From anna.salonen at museoleikki.fi Mon Jun 26 15:02:39 2023 From: anna.salonen at museoleikki.fi (Anna Salonen) Date: Mon, 26 Jun 2023 15:02:39 +0300 Subject: [Nayttelyposti] Museo Leikin Queer-opastukset Helsinki-Pride viikolla Message-ID: Hei, Museo Leikissä Espoon Tapiolassa järjestetään Queer-opastuksia Helsinki-Pride viikolla. Opastuksilla tutustutaan museon Leikin laboratorio -päänäyttelyyn sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kautta. Tulemme tarkastelemaan muun muassa lelujen ja leikkien sukupuolittuneisuutta, heteronormatiivista kasvatusta sekä queer-lapsuutta ja -nuoruutta. Opastuksille ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Opastuksille on mahdollista osallistua maksutta, mikäli ennakkoilmoittautuu laittamalla nimen ja opastuksen päivämäärän osoitteeseen valtteri.korva at museoleikki.fi. Opastuksille mahtuu mukaan rajattu määrä osallistujia ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Opastukset järjestetään seuraavasti: Ke 28.6. klo 17 To 29.6. klo 17 Pe 30.6. klo 17 Lisätiedustelut valtteri.korva at museoleikki.fi Tervetuloa mukaan, Anna Salonen museoamanuenssi Museo Leikki Ahertajantie 3 02100 Espoo puh. +358 50 526 3333 *https://museoleikki.fi/ * --