From kirsti.ruissalo at museoliitto.fi Wed Jan 4 11:49:27 2023 From: kirsti.ruissalo at museoliitto.fi (Kirsti Ruissalo) Date: Wed, 4 Jan 2023 09:49:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?N=C3=A4yttelypostin_toimintah=C3=A4ri?= =?utf-8?q?=C3=B6_korjattu?= Message-ID: <27AF1E0F-82E1-4E2D-BF72-496BB7C09ADC@museoliitto.fi> Hei, Museopostissa ja näyttelypostissa on ollut viime päivinä häiriöitä palvelimen toimitusvian vuoksi. Vika on nyt korjattu ja postituslistat toimivat taas normaalisti. Mikäli olet lähettänyt viime päivien aikana postia Näyttelypostiin ja olet epävarma sen läpimenosta, suosittelen lähettämään viestin uudelleen. Lisäohjeita Näyttelypostin käyttöön löytyy Museoliiton nettisivuilta: https://museoliitto.fi/tiedotus/nayttelyposti Museopostiin ja näyttelypostiin liittyvissä ongelmatilanteissa voi kääntyä minun puoleeni. Ystävällisin terveisin, Kirsti Ruissalo Viestinnän asiantuntija | Communications Specialist Suomen museoliitto | The Finnish Museums Association Email: kirsti.ruissalo at museoliitto.fi Phone: +358 44 430 0721 Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki www: museoliitto.fi | Twitter: @museoliitto | FB: suomen.museoliitto From marja.puukka at kotka.fi Sun Jan 8 14:22:28 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Sun, 8 Jan 2023 12:22:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Lounastreffit Merikeskus Vellamossa Message-ID: Piipahda museoon lounasaikaan! Kevään ajan joka kuukauden kolmantena torstaina Merikeskus Vellamossa opastetaan vaihtuvin teemoin. Lounastreffeillä matkataan ajassa parisataa vuotta taaksepäin Ruotsinsalmen aikaan tai lähes parintuhannen vuoden taakse antiikin Pompejiin, ihastutaan häätarinoihin ja ihmetellään metsäteollisuuden vaikutusta Kymenlaaksoon ennen ja nyt. Yleisöopastus sisältyy Vellamon pääsymaksuun, ja alle 18-vuotiaat pääsevät mukaan maksutta. Opastuksen jälkeen ehtii vielä nautiskelemaan ravintola Laakonkiin, jossa on tarjolla lounasta klo 11-14.30. Kevään lounastreffiopastusten teemat ja ajankohdat: Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely to 19.1.2023 klo 11.30-12 Rakkausviikolla hääaiheinen Tahdon!-näyttely to 16.2.2023 klo 11.30-12 Metsäteollisuuteen keskittyvä Puun vuoro -näyttely to 16.3.2023 klo 11.30-12 Uutuusnäyttely Pako Pompejista to 20.4.2023 ja to 18.5.2023 klo 11.30-12 ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Tulossa 31.3.2023: Pako Pompejista From helena.heikkila at espoo.fi Mon Jan 9 15:18:09 2023 From: helena.heikkila at espoo.fi (=?utf-8?B?SGVpa2tpbMOkIEhlbGVuYQ==?=) Date: Mon, 9 Jan 2023 13:18:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?KAMUn_Menneisyys_on_meiss=C3=A4_-verkko?= =?utf-8?q?luentosarja_14=2E_ja_21=2E1=2E2023?= Message-ID: Menneisyys on meissä KAMUn verkkoluentosarja muinais-DNA:n tutkimuksesta ja geneettisestä sukututkimuksesta tammikuussa 2023 Kiinnostavatko sukujuuresi sinua? Oletko harkinnut DNA-testin tilaamista? Haluaisitko kuulla lisää muinaisgenetiikan tutkimuksesta? KAMU Espoon kaupunginmuseo järjestää 14. ja 21.1.2023 Menneisyys on meissä -verkkoluentosarjan, joka käsittelee suomalaisen muinais-DNA:n tutkimusta sekä geneettistä sukututkimusta eri näkökulmista. Verkkoluentosarjan ohjelma: la 14.1.2023 klo 11?12 Päivi Onkamo: Mitä muinais-DNA kertoo menneisyydestämme klo 13?14 Erkki Kiuru: Tilaisinko DNA-testin ? johdanto geneettiseen sukututkimukseen la 21.1.2023 klo 11?12 Elina Salmela: Muinais-DNA ja geneettiset sukulaisuudet - Oletko sukua jäämies Ötzille? klo 13?14 Tiina Hero: Harrastajan puheenvuoro: Matka sukuni juurille ja vielä kauemmas Voit ostaa lipun joko yksittäiselle luennolle (5 ?/luento) tai koko neliosaiseen luentosarjaan (20 ?) Espoon kaupungin verkkokaupasta: https://kauppa.espoo.fi/espoo/reservations2/reservations/20/106/-/- Luennot järjestetään verkossa Teams-alustalla eikä niitä tallenneta. Voit lukea luentosarjasta lisää KAMUn verkkosivuilta: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2022/12/mita-muinais-dna-kertoo-menneisyydestamme Luentosarja on osa KAMUn Johtolankoja juurillemme -näyttelyn (17.3.2022 ? 29.1.2023) yleisöohjelmaa. Näyttelyssä tarkastellaan tämän päivän ihmisen perimää ja sen kautta sukelletaan etsimään juuriamme esihistoriasta. Näyttely on ensimmäinen Suomessa, jossa kerrotaan esihistoriasta geenitiedon näkökulmasta. Tervetuloa kuulemaan, mitä geenit kertovat menneisyydestämme! From Elina.toukola at mobilia.fi Tue Jan 10 09:40:26 2023 From: Elina.toukola at mobilia.fi (Elina Toukola) Date: Tue, 10 Jan 2023 07:40:26 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Ennakkotiedote=3A_Musta_viiva_=E2=80=93?= =?utf-8?q?_Anssi_Kasitonnin_n=C3=A4yttely_Mobiliaan?= In-Reply-To: <20230110052726.F2CC01043A82@srv3.huima.com> References: <20230110052726.F2CC01043A82@srv3.huima.com> Message-ID: Musta viiva ? Anssi Kasitonnin näyttely Mobiliaan Taiteilija Anssi Kasitonnin innostavasta, ilahduttavasta, mutta myös kaihoa herättävästä tuotannosta poimittu Musta viiva -näyttely avataan maaliskuussa Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla. Näyttelyn nimi ja teema viittaavat moottoriajoneuvojen urheilu-, hupi- ja sosiaalisiin käyttötarkoituksiin liittyviin jälkiin asfalttipinnassa. Kuminpolton estetiikan lisäksi näyttely tuo Mobiliaan taiteilijan ajoneuvoaiheita hyvin monipuolisesti. Näyttely avaa näkökulmia vauhdin hurmaan, vapauteen ja tasa-arvoon. Kangasalan Sahalahdella asuva Anssi Kasitonni sai Ars Fennica -palkinnon 2011. Jo tuolloin palkintoperusteissa korostui Kasitonnin kyky yhdistää taidetta ja huumoria. Käsillä olevista materiaaleista tehdyt teokset toistavat hänen tuotannossaan populaarikulttuuria kaikilta kanteiltaan, mutta autoilukulttuurilla on koko ajan ollut hyvin keskeinen rooli hänen tuotannossaan. Saako ajoneuvoista tykätä? Mistä liikenteessä ja ajoneuvoissa saamme innostua ilmastokriisin aikana? Miten voimme ymmärtää identiteettejä ja alakulttuureita? Onko hyväksyttävää innostua vauhdista ja vaaran tunnusta, kuten jo antiikin ajoilta asti olemme ihmisinä tehneet? Liikenne ? erityisesti autoliikenne ? on asetettu ilmastotavoitteista käytävän keskustelun ytimeen. Päästövähennysten pelätään heikentävän liikenteen demokratiaa, millä on rajalinjoja jyrkentävä vaikutus. Vuoropuhelun ja osallisuuden lisääminen on ehdottomasti tarpeen, koska valtaosa autoihin liittyvästä keskustelusta on negatiivista. Vaikka fossiiliseen öljyyn perustuva talousjärjestelmä on pakko tulevaisuudessa hylätä, emme saa hylätä autojen, kilpa-ajon, vauhdin ja optimismin muistoa. Tunteet on hyväksyttävä, vaikka käyttövoima muuttuu. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulmakivenä voi toimia taide, joka antaa luvan mielikuville ja esteettiselle elämykselle. Anssi Kasitonnin teokset Musta viiva -näyttelyssä tuovat tasapuolisesti näkyviksi visuaalisen kuvaston, itse tekemisen arvostamisen, leikkisyyden ja kipeästi kaivatun toisen vinkkelin. Anssi Kasitonnin Musta Viiva Mobilian Lossisalissa 11.3.-17.12.2023. Tiedotusterveisin Elina Toukola * * * * * * * Elina Toukola viestintä puh. 044 033 9823 elina.toukola(at)mobilia.fi Auton ja tien museo Mobilia Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala mobilia.fi www.facebook.com/mobilia.fi www.rallimuseo.fi www.facebook.com/Rallimuseo From sari.kotivirta at lusto.fi Mon Jan 16 10:21:07 2023 From: sari.kotivirta at lusto.fi (Sari Kotivirta) Date: Mon, 16 Jan 2023 08:21:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Luston_ydinn=E4yttelyyn_arvoja_luo?= =?iso-8859-1?q?taava_peli_vuonna_2024?= In-Reply-To: References: Message-ID: Tiedote 16.1.2023 Peli haastaa empaattiseen metsäkeskusteluun Empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomala tuo Suomen Metsämuseo Luston uudistuvaan ydinnäyttelyyn vuonna 2024 erilaisia arvoja luotaavan teoksen, joka tarjoaa leikkisän ja kollektiivisen empatiakokemukseen. Tuomalan pelillinen teos kutsuu museovierailijoita tutkimaan eri näkökulmia ja kokemuksia metsästä, astumaan eri rooleihin, erilaisten henkilöiden, lajien, olentojen tai luonnonilmiöiden asemaan ja seikkailemaan eri tilanteissa. Yhteinen pelillinen kokemus avaa uudenlaisen tilan omien metsäsuhteiden tutkimiselle sekä eri arvojen ymmärtämiselle niin nykypäivän kuin tulevaisuuden metsässä. Samalla se luo raamit empaattiselle metsäkeskustelulle. Teos perustuu suomalaisten aitoihin metsäsuhdetarinoihin, joita on kerätty 2020-luvulla. Vuonna 2024 valmistuva teos koostuu puusta valmistetusta veistosmaisesta installaatiosta ja pienemmistä pelillisistä elementeistä. Enni-Kukka Tuomala on Lontoossa asuva suomalainen, ja maailman ensimmäinen empatiataiteilija. Tuomalan monitieteellinen taide perustuu tutkimukseen ja vuorovaikutukseen. Hän on keskittynyt empatian vahvistamiseen eri yhteisöissä niin ihmisten kuin ei-ihmisten välillä sekä empatian, ja sen vaikutusten tutkimiseen yksilön, yhteisön, ympäristön ja globaalien ilmiöiden tasolla. Hänen työnsä käsittelevät empatian, tilan, kulttuurin ja järjestelmien välisiä suhteita tila- ja paikkasidonnaisten teosten, osallistavien installaatioiden ja esineiden avulla. Viime vuosina Tuomala on laajentanut työskentelyään ihmisten välisestä empatiasta ihmisen ja luonnon väliseen empatiasuhteeseen. Lustoon tuleva uusi teos jatkaa Tuomalan "metsäempatiaan" ja "empatian ekosysteemiin" keskittyvää taiteellista tuotantoa ja tutkimusta. Tuomalan teoksia on ollut esillä tunnetuissa museoissa, kuten Tate Liverpool (2022), The Design Museum (2021) ja Philadelphia Museum of Art (2019-20). Kesällä 2021 Tuomala edusti Suomea London Design Biennale näyttelyssä teoksella "Empathy Echo Chamber ", yhteistyössä Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin ja Suomen Lontoon Suurlähetystön kanssa. Tuomala on valmistunut taiteiden maisteriksi Royal College of Art:sta ja Oxfordin Yliopistosta sekä tieteiden maisteriksi Imperial College London:sta. Luston uusi ydinnäyttely avautuu yleisölle kesäksi 2024, ja uudistustyö etenee museossa vaiheittain vuosien 2023-2024 aikana. Ydinnäyttelyuudistus toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankkeena. Enni-Kukka Tuomalan verkkosivut: www.ennikukka.com Kuvia: https://www.dropbox.com/sh/1k3mppgnc86x6zq/AABI9DcdYyhU4KXL3xaVAVTHa?dl=0 Lisätietoja: Museopedagogi Asta Vaittinen, Suomen Metsämuseo Lusto asta.vaittinen at lusto.fi, puh. 044 491 0610 Empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomala ennikukka at gmail.com From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Jan 16 10:54:07 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 16 Jan 2023 08:54:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?N=E4yttely=2C_joka_kertoo_valoku?= =?windows-1252?q?vasta_kaiken_=96_Valokuvataiteen_museon_ensimm=E4inen_py?= =?windows-1252?q?syv=E4_n=E4yttely_Etsin_avautuu_27=2E1=2E?= Message-ID: Etsin Näyttely avoinna 27.1.2023 alkaen. Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 26.1.2023 klo 10?11. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Suomen valokuvataiteen museo saa kautta aikojen ensimmäisen pysyvän näyttelynsä, kun näyttely Etsin avautuu museon uusissa tiloissa Kaapelitehtaan kellarikerroksessa 27. tammikuuta. Etsin tutkii valokuvaa laajasti, monipuolisesti ja uteliaasti. Valokuvan menneisyys on läsnä museon kokoelmissa ja osassa näyttelyistä, kun taas valokuvan nykyisyys muuttuu koko ajan. Nykyhetkessä valokuva on läsnä lähes kaikkialla ja lähes kaikki ovat nyt kuvaajia. Vaikka Etsin on pysyvä näyttely, sen sisällöt päivittyvät tulevaisuudessa tarpeen mukaan. Museo haluaa olla yleisöilleen luotettava ja ajatuksia herättävä kumppani, joka auttaa hahmottamaan muuttuvaa, kuvien täyttämää maailmaa. Etsin katsoo valokuvan ja todellisuuden erityistä suhdetta monesta eri näkökulmasta. Koska valokuva syntyy mekaanisen laitteen avulla ja tallentaa kohteensa tietyssä hetkessä ja paikassa, se saa meidät uskomaan näkemäämme. Toisaalta kuvia on aina myös muokattu ? niiden avulla voi valehdella ja johtaa harhaan. Kesällä 1963 Suosikki-lehden lukijat hämmästelivät leikkaa-ja-liimaa-tekniikalla toteutettuja kuvamanipulaatioita Elvis Presleystä Helsingissä. Nyt kuvia tuottavat tekoälyt ovat päivä päivältä kyvykkäämpiä luomaan uskottavia ?valokuvia? tilanteista, joita ei koskaan tapahtunut. Valokuvia käytetään niin vallan ja vaikuttamisen kuin vastarinnankin välineinä. Mainonnan palveluksessa valokuvat ovat luoneet tähtiä ja myyneet tuotteita, ideologioita ja elämäntapoja. Lavastetut propagandakuvat voivat lujittaa vallanpitäjien asemaa, ja todellisuuden näyttäminen on usein tehokas poliittisen aktivismin muoto. Kuvaamisella on myös suoria vallan muotoja: kasvojentunnistusteknologia on mahdollistanut toisinajattelijoiden ja vähemmistöjen valvonnan ja vainon Kiinassa. Valokuvaus on mahdollistanut myös uudenlaisia tapoja nähdä ja ilmaista. Mikroskooppiset kuvat mullistivat ihmisen rajalliseen näkökykyyn perustuneen käsityksemme maailmasta. Ensimmäinen valokuvataiteen suuntaus piktorialismi ilmaisi taiteilijan omaa kokemusta siihen asti objektiivisena pidetyn valokuvan avulla. Internetin kaikkialle ulottuva katse tarjosi Bellingcat-verkostolle kuvatodisteet Venäjän armeijan osallisuudesta Malaysian Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisessa 2014. Kokemusten tallentajana ja välittäjänä valokuva on lyömätön. 1800-luvun porvaristo halusi muotokuvia itsestään ja janosi eksoottisia matkakuvia maailman ihmeistä. Edullisten ja helppokäyttöisten kameroiden tultua markkinoille alkoi negatiiveille tallentua myös spontaaneja arkisia hetkiä. Nyt arjen kuvat ja matkamuistot jaetaan lähipiirille tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa. Näitä ja monia muita aiheita käsittelevä Etsin on laaja näyttely valokuvista, valokuvaajista ja valokuvien käyttäjistä. Etsin tarjoaa mahdollisuuden löytää valokuvasta uusia ajatuksia ja oivalluksia, ja lupaa yllättää jokaisen kävijänsä jollain tavalla. Lisätiedot: Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo jaakko.laasanen at fmp.fi 040 6800 307 From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Tue Jan 17 10:00:19 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Tue, 17 Jan 2023 08:00:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Aleksandra_Lemken_valokuvan=E4ytte?= =?iso-8859-1?q?ly_avautuu_Brinkkalan_galleriassa_20=2E_tammikuuta?= In-Reply-To: References: Message-ID: Aleksandra Lemken valokuvanäyttely avautuu Brinkkalan galleriassa 20. tammikuuta Aleksandra Lemken Meistä -valokuvanäyttelyn tavoitteena on lisätä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja rodullistettujen sateenkaari-ihmisten näkyvyyttä Suomessa. Näyttelyn avulla halutaan herättää sekä etnisiä että sateenkaarevia vähemmistöjä pohtimaan monimuotoisuutta yhteisöjen sisällä. Suomessa asuu, elää, opiskelee ja työskentelee rodullistettuja sateenkaari-ihmisiä, joilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi yhdenvertaisesti yhteiskunnassamme. Näyttelyssä valokuvien mallit ottavat haltuun yhteiskunnasta tilaa, joka kuuluu myös heille. Valokuvat näyttävät ihmiset sellaisina kuin he haluavat tulla nähdyksi antaen heille mahdollisuuden tuoda esiin omat todelliset tunteensa sekä samalla vahvistaa tarinaa siitä, että moninaisuus on ihmisyyttä yhdistävä tekijä. Näyttely korostaa intersektionaalisen näkökulman tärkeyttä rasisminvastaisessa ja hyviä väestösuhteita edistävässä työssä ja kannustaa laajempaa yleisöä keskustelemaan vähemmistöjen kokemasta syrjinnästä sekä tiedostamaan mitä syrjintä uhreissa aiheuttaa. Näyttelyn kautta halutaan edistää vastakkainasettelujen purkamista - ihmisillä voi olla monenlaisia identiteettejä ja yhdenvertaisuus tulisi olla tavoitteena taustoista riippumatta. Meistä-näyttelyn ovat toteuttaneet Seta, Etelä-Suomen Etno, Helsinki Pride -yhteisö ja Helsingin kaupunki ja se on ollut aiemmin esillä useissa kaupungeissa Suomessa ja ulkomailla. Valokuvaaja Aleksandra Lemke Aleksandra Lemke (s. 1989) on puolalaistaustainen vantaalainen ammattilaisvalokuvaaja, joka on erikoistunut muotokuva- ja muotivalokuviin. Ihmiset, vaatteet, paikat ja luonnonvalo toimivat hänen inspiraationsa lähteinä. Korkea työmoraali saa Aleksandran vaatimaan täydellisyyttä sekä itseltään että valokuviltaan. Valokuvista katsojalle huokuukin laatu, tyylikkyys, luonnollinen kauneus ja tietynlainen aitous, jotka kuvastavat aina todellisia tunteita. Aleksandran lempeä luonne mahdollistaa työskentelytavan, joka on mallin näkökulmasta sekä mutkaton että ammattimainen. Aleksandra onnistuu vangitsemaan kuviinsa hetkiä, joista kuvattavan persoona välittyy katsojalle vailla minkäänlaisia ennakko-olettamuksia. Aleksandra Lemke: Meistä Brinkkalan galleria 20.1.-19.3.2023 Avoinna ti-su klo 10-18. Galleriaan on vapaa pääsy. Galleriatila ei ole esteetön. Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 3, Turku. Puh. 040 661 4778. Lisätiedot Eveliina Tammi, näyttelysihteeri puh. 040 544 2905, eveliina.tammi at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus turku.fi/brinkkala turku.fi/museo From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed Jan 18 11:31:04 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 18 Jan 2023 09:31:04 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?=94T=E4m=E4_n=E4yttely_on_leikki?= =?windows-1252?q?paikka=2C_laboratorio=2C_tarkistuspiste=2C_askel_kohti_u?= =?windows-1252?q?usia_haasteita_ja_viel=E4kin_suurempia_saavutuksia=94_?= =?windows-1252?q?=96_Aalto-yliopiston_valokuvataiteen_opiskelijoiden_lopp?= =?windows-1252?q?uty=F6n=E4yttely_avautuu_Valokuvataiteen_museossa?= Message-ID: MoA in Photography ´23 27.1.?12.3.2023 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 26.1.2023 klo 10?11. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi MoA in Photography ´23 esittelee yhdeksäntoista taiteilijaa, jotka valmistuvat Valokuvataiteen pääaineesta Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselta. Näyttelyn teokset ovat osa tulevien maisterien opinnäytetöitä. Jokainen vuosikurssi on omanlaisensa äänten, tilojen ja ajan kuva, joka on kiinteästi sidoksissa yhteiskunnassa ja taiteessa tapahtuviin ilmiöihin. Opiskeluvuosina ennestään tuntemattomista ihmisistä tulee toistensa heijastuspintoja, joille taide on linkki menneen, nykyisen ja tulevan välillä. Rebecca Sandelin, yksi näyttelyssä mukana olevista taiteilijoista, kuvaa moninaisuutta seuraavasti: ?Esillä olevissa teoksissa pohditaan kysymyksiä, jotka liittyvät valokuvamedian aineellisuuteen ja objektiivisuuteen, ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin, maiseman rakenteisiin, teknologian ja kulttuurin yhteyksiin, arkisiin ja institutionaalisiin arkistointikäytäntöihin, henkilöhistorioihin ja omaelämäkertoihin sekä valtarakenteiden ja sorron mekanismien poliittiseen kritiikkiin. Valokuvaus paljastuu näiden tutkimusten kautta monitieteisenä välineenä, joka ei koskaan ole eristyksissä vaan aina kiinnittynyt aisteihin, tieteisiin ja taidemuotoihin. Tämä näyttely on monia asioita: leikkipaikka, laboratorio, studio, lava. Mikä tärkeintä, se on tarkistuspiste, askel kohti uusia haasteita, mahdollisia epäonnistumisia ja vieläkin suurempia saavutuksia.? Näyttelyn taiteilijat: Lorena Articardi, Elisabet Cavén, Juan Couder, Francisco González Camacho, Maite González Laurens, Iina Gröhn, Katri Heinämäki, Mari Hokkanen, Alexander Komenda, Viena Kytöjoki, Hanna Linnove, Lyydia Osara, Charlotta Rajala, Rebecca Sandelin, Lada Suomenrinne, Niko Tampio, Lydia Toivanen, Carl Victor Wingren ja Yujie Zhou. From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Thu Jan 19 12:01:30 2023 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Thu, 19 Jan 2023 10:01:30 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Arkkitehti_Elissa_Aallosta_kertova_n?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_esille_Ouluun?= Message-ID: Alvar Aallon puolison ja ansioituneen suunnittelijan elämäntyöstä kertova näyttely avautuu Oulun muotoilukeskus PROTOSSA, jossa näyttelyn avoimia avajaisia vietetään torstaina 19.1.2023 klo 17.00. Arkkitehti Elissa Aallon (1922?1994) syntymästä tuli vuonna 2022 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Alvar Aalto -säätiö tuotti Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttelyn, joka esittelee lahjakkaan ja määrätietoisen suunnittelijan elämäntyötä. Näyttely valottaa Elissa Aallon julkista ja yksityistä roolia Alvar Aallon arkkitehtitoimiston arjessa sekä kuuluisan arkkitehtimiehensä rinnalla. Kiertonäyttely käynnistyi Rovaniemen Lappia-talosta syyskuussa 2022. Se on ollut esillä syksyn aikana kahdessa Alvar Aalto -kaupungissa, Alajärvellä ja Tammisaaressa. Oulun Muotoilukeskus PROTOSSA 20.1.?11.2.2023 nähtävä näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Oulun kaupungin Kulttuuriympäristötyöryhmän, Pohjois-Suomen SAFA:n ja PROTO ry:n kesken. Näyttely on osa vuoden 2023 Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien ohjelmaa. "Elissa Aallon elämäntarina kytkeytyy vahvasti Pohjois-Suomeen, hän on syntynyt Kemissä ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemellä. Näyttely sopiikin mainiosti tavoitteeseemme tehdä yleisölle tunnetuksi muotoilijoita, arkkitehteja ja suunnittelijoita, joiden juuret johtavat pohjoiseen", kertoo PROTO ry:n toiminnanjohtaja Hanna Rauma. Kemissä vuonna 1922 syntynyt Elissa Aalto (os. Elsa Kaisa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Hän ryhtyi työskentelemään Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa samana vuonna, ja työn alla oli sekä mittavia julkisia rakennushankkeita että useita arkkitehtuurikilpailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työtehtävien laajentuessa Elissa sai tehtäväkseen toimia johtavana arkkitehtina useissa merkittävissä rakennushankkeissa, joista yksi ensimmäisiä oli Säynätsalon kunnantalo (1949?52). Työskentelyn lomassa Alvar Aalto mieltyi elämänmyönteiseen ja valoisaan työtoveriinsa. Pariskunnan seurustelu johti avioliittoon vuonna 1952. Vuosien saatossa Elissa Aallosta kehittyi Alvar Aallon ajatusten taitava tulkki ja välittäjä, jonka rooli korostui rakennushankkeiden yhteydenpitoon liittyvissä tehtävissä. Elissa Aallon itsenäisinä suunnitelmina tunnetaan useita pientaloja sekä mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964?65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982?83) Seinäjoella. 1950-luvulla Elissa Aalto suunnitteli Artekille painokangaskuoseja, kuten H55, Pisa ja Patio, joiden geometrisissa muodoissa leikittelivät arkkitehtoniset elementit. Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aalto johti toimistoa vuosina 1976?1994, saattaen sinnikkäästi loppuun useita kesken olleita rakennushankkeita. Elissa Aalto työskenteli Aallon rinnalla ja sittemmin hänen työnsä jatkajana yhteensä 45 vuoden ajan, aina kuolemaansa saakka. ?Elissa Aallon elämäntyön pysyviä maamerkkejä ovat lukuisat loppuunsaatetut projektit ja joukko huolella kunnostettuja arvorakennuksia. Hän osallistui laaja-alaisesti keskusteluun Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnöstä ja rakennusten säilyttämisestä ja oli mukana perustamassa Alvar Aalto -säätiötä vuonna 1968?, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Elissa Aallon myötävaikutuksella arkkitehtitoimiston piirustus-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena, yhtenä harvoista jakamattomana säilyneistä piirustuskokoelmista maailmassa. ?On upeaa saada Elissa Aalto -näyttely Ouluun?, kertoo Oulun kaupungin yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen. Samalla on mahdollista nostaa esiin Alvar Aaltoa, jonka Oulun kohteita esittelevää kuva-aineistoa kaavoitusyksikkö on koonnut näyttelyyn täydentäväksi materiaaliksi. ?Suuri yleisö ei välttämättä huomaa, että Oulussa on merkittäviä Alvar Aallon suunnittelemia kokonaisuuksia Toppilan ja Laanilan teollisuusalueilla. Lisäksi kaupungin identiteettiä luova rakennettu suistoalue vesisuihkuineen on toteutettu Aallon Koskikeskus -asemakaavan mukaisesti. Aallon kohteet on nostettu korostetusti esille myös parhaillaan luonnoksena nähtävillä olevassa Kulttuuriympäristön teemayleiskaavassa.? Elissa Aalto 100 -juhlavuotta vietettiin 2022 Alvar Aalto -säätiössä monin tavoin. Alvar Aallon ateljeessa Helsingissä oli esillä pienoisnäyttely Elissa Aallon elämäntyöstä. Säätiö tuotti juhlavuoden kunniaksi ainutlaatuisen Elissa Aalto 100 -tuotesarjan ja julkaisi ensimmäisen Elissa Aallosta kertovan kirjan, joka valaisee suurelle yleisölle varsin tuntemattomaksi jääneen suunnittelijan työtä ja elämää. Arkkitehti Elissa Aalto -julkaisu on myynnissä säätiön museokohteissa ja Alvar Aalto Shop -verkkokaupassa. Kiertonäyttely: Arkkitehti Elissa Aalto 20.1.?11.2.2022 Muotoilukeskus PROTO Avoinna to?pe klo 12?18 ja la klo 10?16 Osoite: Pikisaarentie 17, 90100 Oulu Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Hanna Rauma PROTO ry puh. 040 467 16660 hanna.rauma at proto.fi Näyttelyn sisältö- ja mediatiedustelut: Yhteyspäällikkö Mari Forsberg Alvar Aalto -säätiö puh. 050 325 1909 mari.forsberg at alvaraalto.fi viestin välitti: MIRKKA VIDGRÉN Viestintäpäällikkö / Alvar Aalto -säätiö Communications Manager / Alvar Aalto Foundation mirkka.vidgren at alvaraalto.fi tel. +358 40 168 5142 Tiilimäki 20 FI-00330 Helsinki www.alvaraalto.fi ALVAR AALTO FOUNDATION´S LATEST NEWS www.alvaraalto.fi/news INSTAGRAM @alvaraaltofoundation Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallinen vastuumuseo Museum with the national responsibility for Alvar Aalto?s architecture and design heritage From jaakko.laasanen at fmp.fi Thu Jan 19 14:17:50 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Thu, 19 Jan 2023 12:17:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?=22T=E4m=E4_n=E4yttely_on_leikki?= =?windows-1252?q?paikka=2C_laboratorio=2C_tarkistuspiste=22_=96_MoA_in_Ph?= =?windows-1252?q?otography_=B423_avautuu_Valokuvataiteen_museossa?= Message-ID: MoA in Photography ´23 27.1.?12.3.2023 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 26.1.2023 klo 10?11. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi MoA in Photography ´23 esittelee yhdeksäntoista taiteilijaa, jotka valmistuvat Valokuvataiteen pääaineesta Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselta. Näyttelyn teokset ovat osa tulevien maisterien opinnäytetöitä. Jokainen vuosikurssi on omanlaisensa äänten, tilojen ja ajan kuva, joka on kiinteästi sidoksissa yhteiskunnassa ja taiteessa tapahtuviin ilmiöihin. Opiskeluvuosina ennestään tuntemattomista ihmisistä tulee toistensa heijastuspintoja, joille taide on linkki menneen, nykyisen ja tulevan välillä. Rebecca Sandelin, yksi näyttelyssä mukana olevista taiteilijoista, kuvaa moninaisuutta seuraavasti: ?Esillä olevissa teoksissa pohditaan kysymyksiä, jotka liittyvät valokuvamedian aineellisuuteen ja objektiivisuuteen, ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin, maiseman rakenteisiin, teknologian ja kulttuurin yhteyksiin, arkisiin ja institutionaalisiin arkistointikäytäntöihin, henkilöhistorioihin ja omaelämäkertoihin sekä valtarakenteiden ja sorron mekanismien poliittiseen kritiikkiin. Valokuvaus paljastuu näiden tutkimusten kautta monitieteisenä välineenä, joka ei koskaan ole eristyksissä vaan aina kiinnittynyt aisteihin, tieteisiin ja taidemuotoihin. Tämä näyttely on monia asioita: leikkipaikka, laboratorio, studio, lava. Mikä tärkeintä, se on tarkistuspiste, askel kohti uusia haasteita, mahdollisia epäonnistumisia ja vieläkin suurempia saavutuksia.? Näyttelyn taiteilijat: Lorena Articardi, Elisabet Cavén, Juan Couder, Francisco González Camacho, Maite González Laurens, Iina Gröhn, Katri Heinämäki, Mari Hokkanen, Alexander Komenda, Viena Kytöjoki, Hanna Linnove, Lyydia Osara, Charlotta Rajala, Rebecca Sandelin, Lada Suomenrinne, Niko Tampio, Lydia Toivanen, Carl Victor Wingren ja Yujie Zhou. From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Fri Jan 20 18:27:06 2023 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Fri, 20 Jan 2023 16:27:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Kuvanveist=E4j=E4_Radoslaw_Gryta?= =?windows-1252?q?_Saarij=E4rven_museossa_1=2E2=2E=9623=2E4=2E2023?= Message-ID: <8f1f45ad85ec406d870c0ec2564100a8@saarijarvi.fi> GRYTA Saarijärven museossa 1.2.?23.4.2023 Hausjärven Hikiällä asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä Radoslaw Gryta syntyi vuonna 1955 Puolan Krasnik Lubelskissa. Vuonna 1979 Suomeen muuttanut kuvanveistäjä on ollut Suomen kansalainen vuodesta 1986. Gryta opiskeli kuvanveistoa Leningradin Repin-instituutissa, Krakovan taideakatemiassa ja Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuvanveiston ohella hän on työskennellyt Taideteollisessa korkeakoulussa plastisen sommittelun tuntiopettaja ja Kuvataideakatemiassa kuvanveiston lehtorina, kuvanveistolaitoksen johtajana, v.a. professorina ja professorina (1994?). Hänen teoksiaan on muun muassa Suomen valtion, Porin ja Kokkolan kaupungin, Tuulensuun veistospuiston sekä Helsingin taidemuseon kokoelmissa. Radoslaw Gryta sai kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1989. Radoslaw Gryta ystävystyi saarijärveläisakateemikko Kain Tapperin (1930?2004) kanssa opetustyössään. Grytan mukaan juuri Tapper vaikutti siihen, että hänet valittiin Kuvataideakatemian seuraavaksi kuvanveiston professoriksi. Gryta oli myös yksi perustajajäsenistä, kun Kain Tapperin aloitteesta Helsingin Hietalahteen perustettiin kesällä 1999 avattu Galleria Forum Box, Tapperien Juholan Galleria Jarskan kaupunkilaisserkku. Radoslaw Gryta on tullut monelle saarijärveläiselle tutuksi Saarijärven taiteilijaseura Sienan kuvanveistoleirien opettajana. Saarijärveläiset ovat saaneet nauttia akatemiatasoisesta opetuksesta pitkään. Säännöllisesti Radoslaw Grytan vetämiä kuvanveiston kesäkursseja on pidetty eri kohteissa vuodesta 2010. Grytan teoksia on nähty Saarijärvellä aiemmin Tapperien Juholan Galleria Jarskan yksityisnäyttelyssä ?Öljylampun valossa? (2009) sekä Saarijärven museon päärakennuksen ja Jarskan yhteisnäyttelyissä ?Kainin jalanjäljillä? (2016). Saarijärven tuorein julkinen taideteos, Radoslaw Grytan veistämä mustagraniittinen Poem paljastettiin Saarijärven Koulu- ja Kulttuurikeskuksen piha-alueella kesäkuussa 2021. Vuonna 2014 Gryta sai ansioistaan Saarijärven kuvataiteen edistämiseksi Tapperien Taideseuran jakaman, Kain Tapperin valmistaman mitalin. GRYTA-näyttelyn kuratoi työryhmä, johon kuuluu Radoslaw Gryta, kuvataiteilija ja taidekriitikko Hannu Castrén sekä edustajat Tapperien Taideseurasta ja Saarijärven museosta. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. Näyttely on osa Tapperien Taideseura ry:n 30-vuotisjuhlavuoden 2023 ohjelmaa. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tukeneet Tapperien Taideseuran juhlavuoden ohjelmaa. Juhlavuoden suojelijana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen. GRYTA 1.2.?23.4.2023 ke?su 12?17 Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo From Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI Mon Jan 23 13:42:29 2023 From: Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI (Salomaa Nina) Date: Mon, 23 Jan 2023 11:42:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?August_ja_Alma=2C_paimenlapset_-n=C3=A4?= =?utf-8?q?yttely_avautuu_Villa_Artussa_Hyvink=C3=A4=C3=A4ll=C3=A4__24=2E1?= =?utf-8?q?=2E2023?= Message-ID: August ja Alma, paimenlapset -näyttely Villa Artussa Hyvinkäällä 24.1.?24.3.2023 Villa Artussa avautuu Sagalundin museon ja lastenkulttuurikeskuksen tuottama na?yttely, joka johdattaa paimentamaan lampaita paimenlasten Augustin ja Alman mukana pitkin metsia? ja saloja. Näyttelyssä selviää, millaisena metsa? uskomuksineen ja tarinoineen na?ytta?ytyi 1800-luvun paimenlapsen näkökulmasta. Se tuo ilmi lapsen roolin omavaraistalouden ajan maatalossa, kun ihmiset eliva?t tiiviisti luonnon rytmissa?. Na?yttely pohjautuu Sagalundin arkistoista lo?ytyneisiin oikeisiin kertomuksiin, joiden suhteen on otettu myo?s taiteellisia vapauksia. Na?yttely alkaa pihapiirista?, josta kuljetaan metsa?n siimekseen, joelle ja suolle. Matka metsa?n polkuja pitkin takaisin pihapiiriin vie kulkijan samalla alkukesa?n ensi pa?ivista? elokuun alkuun. Muutos na?kyy luonnon kypsymisessa?. Näyttely on tarinallinen ja toiminnallinen. Se on toteutettu kaksikielisenä - kaikki näyttelyn tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Na?yttelyn kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Pive Toivonen. Villa Artun galleriassa ja käytävägalleriassa on esillä lisäksi Lasten ja nuorten taidekeskuksen kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta koottu teemallinen näyttely, Paimentolaiselämää. Lasten ja nuorten tekemissä teoksissa näkyy paimenten työ ja arki eri aikoina eri puolilla maailmaa. Teoksissa kuvataan taidokkaasti myös kotieläimiä. Koulujen ja varhaiskasvatuksen ryhmät voivat varata August ja Alma, paimenlapset -näyttelyyn toiminnallisia kierroksia, joihin kuuluu työpajatyöskentelyä. Ryhmät voivat varata myös opastuksia. Perheet voivat tulla Villa Artun avoimiin aamupäiviin 3.2., 9.2. ja 15.2. klo 8:45?12. Näyttelyyn voi tutustua rauhassa, oman aikataulun mukaan. Avoimiin aamupäiviin ei ole ennakkoilmoittautumista. August ja Alma, paimenlapset -näyttelyyn liittyvää koko perheen tapahtumapäivää vietetään Villa Artussa 11.2. klo 10?14. Luvassa on taidetyöpajoja, satuhetkiä ja Riihimäen nuorisoteatterin draamallisia esityksiä. Villa Arttu on kaikkien paikka! Näyttelyt ovat avoinna ma-to klo 12-19 ja pe klo 12-16. Talvilomaviikolla 20.2.-24.2. (vko 8) avoinna ma-pe klo 9-15. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Tarkemmat näyttelytiedot ja ohjelma löytyvät Villa Artun verkkosivuilta, www.villaarttu.fi Lisätietoja: Lasten ja nuorten taidekeskuksen tuottaja Elina Katara, elina.katara at artcentre.fi, puh. 0400 955 353 Kulttuuritalo Villa Arttu Villatehdas, Kankurinkatu 4-6, ovi B11 05800 Hyvinkää terveisin , Nina Salomaa asiakaspalvelusihteeri p. 050 467 8308 Kulttuuritalo Villa Arttu Villatehdas, Kankurinkatu 4-6, ovi B11 05800 Hyvinkää From reetta.nykanen at salo.fi Mon Jan 23 13:52:16 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Mon, 23 Jan 2023 11:52:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Turun_Taidegraafikoiden_90-vuotisjuhlan?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Painetut_maailmat_avautuu_Salon_taidemuseossa_28?= =?utf-8?q?=2E1=2E2023?= Message-ID: TURUN TAIDEGRAAFIKOT 90 VUOTTA ? PAINETUT MAAILMAT Salon taidemuseo Veturitalli 28.1. ?23.4.2023 Turun Taidegraafikkojen 90-vuotisjuhlanäyttely Painetut maailmat on tuore katsaus tämän päivän turkulaisen sekä kotimaisen taidegrafiikan tilaan ja sen eri menetelmiin. Näyttelykokonaisuuden on kuratoinut kuvataiteilija, yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Juha Joro ja siihen osallistuu 12 yhdistyksen jäsentaiteilijaa: Annika Dahlsten, Markku Haanpää, Katri Ikävalko, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Miina Laine, Teija Lehto, Sara Manninen, Laura Miettinen, Tiina Vainio, Hanna Varis ja Jirko Viljanen. Suomalainen taidegrafiikka on 1980-luvulta lähtien tehnyt irtiottoa perinteestään. Värilliset teokset ovat yleistyneet mustavalkoisen ilmaisun rinnalle ja monet graafikot ovat luopuneet esimerkiksi sarjallisuudesta. Grafiikan teokset ovat entistä maalauksellisempia, vedosten ainutlaatuisuus korostuu ja teosten muoto voi kurkottaa kohti installaatioita. Taidegrafiikan laajentuneesta ilmaisusta huolimatta kaikki taidegrafiikan menetelmät perustuvat vuosisatoja vanhaan perinteeseen, painamiseen. Veturitallin juhlanäyttely valottaa taidegrafiikan erityisyyttä kuvataiteen ilmaisukeinona. Teosten maailma liikkuu henkilökohtaisten muistumien kautta aina nykyhetken arjen yksityiskohtiin ja tuntoihin. Vanhojen menetelmien hallitseminen luo pohjaa tehdä taidetta uudella tavalla. Turun Taidegraafikoiden tehtävänä on edistää taidegrafiikan harjoittamista sekä innostaa yleisöä taidegrafiikan äärelle. Vuonna 1986 perustettu näyttelytila Galleria Joella ja sen yhteydessä toimiva yhdistyksen taidegrafiikan myymälä ovat tunnettuja ja pidettyjä yhdistyksen maamerkkejä. Galleria Joella on tullut tunnetuksi korkeatasoisesta ja monipuolisesta näyttelytarjonnastaan. Yhdistyksen ylläpitämä taidegrafiikan yhteistyöhuone sijaitsee Turun keskustassa Rettigin kiinteistöön perustetussa Taiteen Talossa. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From reetta.nykanen at salo.fi Mon Jan 23 13:52:33 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Mon, 23 Jan 2023 11:52:33 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kuvanveist=C3=A4j=C3=A4_Ben_Renvallin_?= =?utf-8?q?=281903=E2=80=931979=29_pienoisveistoksia_Salon_taidemuseossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: ELÄMÄÄ ELÄVÄSTI JA TODESTI ? KUVANVEISTÄJÄ BEN RENVALL 1903?1979 Salon taidemuseo Veturitalli 28.1.?23.4.2023 Salon taidemuseo Veturitallissa nähdään keväällä salolaislähtöisen kuvanveistäjä Ben Renvallin (1903?1979) pienoisveistoksia. Renvall lahjoitti kesällä 1975 Salon kaupungille keskeisiä teoksia tuotannostaan saattaakseen ne esille yleisölle tuolloin vielä vain haaveena olevaan kotikaupungin taidemuseoon. Lahjoitettu kokonaisuus on suurin yhtenäinen kokoelma taiteilijan teoksia. Kokoelmaan perustuvan näyttelyn on koonnut FM Heidi Grahn, kokonaisuus esittelee eri tekniikoin toteutettuja pienoisveistoksia. Renvallia onkin arvostettu taitavana ja monipuolisena kuvanveiston materiaalien tuntijana. Hän käytti työaineena puuta, graniittikiveä, pronssia, keramiikkaa ja terrakottaa. Hän arvosti itseään ensi sijassa keraamikkona ja patentoi 1960-luvun alussa "uuskeramiikaksi" kutsumansa tekniikan. Renvall on tunnettu teoksistaan, jotka ovat sadunomaisen herkkiä naisfiguurin ylistyksiä, mutta tuovat myös iloisen ja humoristisen tuulahduksen suomalaisen maaseudun elämästä ja ihmisistä. Veistokset huokuvat kertovuutta ja luonnon kunnioittamista. Elävyyden illuusion tavoittelu perustuu naissukupuolen arvostukseen ja yleensä vitaalisuuden ihailuun. Taiteilijan omin sanoin ne ovat ?elämää elävästi ja todesti?. Salon kaupungin katukuvassa Renvallin vaikutus näkyy edelleen: Uskelan kirkon puistossa on Marjatta-veistos sekä Turuntie 8 liikerakennuksen ulko-oven yläpuolella sijaitsee naisfiguuriaiheinen pronssireliefi ?Radion hengetär?. Joka vappu lakitetaan Renvallin monumentaaliveistos Seppä Lauri, salolaisten kevään sankari. Renvallin perintöä on myös hänen vuonna 1944 suunnittelemansa kipsinen Jussi-patsas, joka on Euroopan vanhimpia elokuvapalkintoja. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From tanja.kavasvuo at kemi.fi Tue Jan 24 14:11:28 2023 From: tanja.kavasvuo at kemi.fi (Tanja Kavasvuo) Date: Tue, 24 Jan 2023 12:11:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Taiteilijaryhm=E4_Kuolemattomat_?= =?windows-1252?q?tuo_Kemiin_kiinnostavan_ja_ainutkertaisen_n=E4yttelyn?= Message-ID: 19.1.2023 Kemin taidemuseon näyttelyvuoden avaa Kuolemantanssi ?niminen näyttely. Näyttelyn tuo Kemiin taiteilijaryhmä Kuolemattomat, joka koostuu viidestä kansainvälisesti tunnetusta nykytaiteilijasta. Taiteilijat ovat Jouko Alapartanen, Tuomas Korkalo, Ulla Remes, Anna-Maija Rissanen ja Mika Vesalahti. Näyttely on kansainvälisestikin kiinnostava. Sen ytimen muodostaa Virossa asuvan yhdysvaltalaisen antropologi-keräilijän Roland Paul Firnhaberin (s.1936) Dance of death-kokoelma. Taidehistoriallisesti merkittävä kokoelma sisältää harvinaisia kuolemantanssi-aiheisia uniikkivedoksia: puupiirroksia ja metalligrafiikkaa aina keskiajasta alkaen. Kuolemantanssi (ransk. La Danse Macabre, engl. Dance of death, ital. La Danza Macabra, saks. Totentanz) oli keskiajalla vallinnut hyvin yleinen maalaustaiteen aihe, joka kuvaa vertauskuvallisesti kuoleman universaaliutta ja arvaamattomuutta. Firnhaberin kokoelma tuo erinomaisella tavalla esiin teeman esiintymisen ja kehittymisen eurooppalaisen taiteen historiassa. Mika Vesalahti varioi alkuperäistä Kuolemantanssin teemaa mustepiirustuksissaan. Näkökulma on klassinen ja uudistava. Mustepiirustuksia on satoja kehystettyinä vitriinikehyksiin. Piirustusten runsaudesta muodostuu installaatio. Tuomas Korkalo tuo maalauksissaan mukaan karnevalistisen kuoleman käsittelyn eteläeurooppalaisen ja meksikolaisen väri-ilottelun kautta. Pop-taiteellinen toteutus sisältää myös huumoria. Jouko Alapartasen maalauksissa ja piirustuksissa seikkailee usein pääkallo tai kuoleman luurankohahmo eri yhteyksissä. Vanhemman taiteen muotokieli yhdistyy aikamme ironiaan. Ulla Remeksen maalauskokonaisuus on nimeltään Kuoleman varjon maa. Siinä hän tekee näkyväksi Ukrainan sodan aiheuttamia tunnelmia ja samaan aikaan nostaa esiin yhteiskunnallista ulottuvuutta. Anna-Maija Rissanen kuvaa teoksissaan elämän virtaa. Luonnosta inspiraationsa saavissa aiheissa hän etsii tasapainoa haurauden ja voiman välillä. Näyttely avataan lauantaina 28.1.2023 kello 15 kirjailija ja filosofi Torsti Lehtisen esitelmällä "Tietoisuus kuolemasta luovuuden lähteenä". Tämän jälkeen tutkijatohtori Tiina Väre kertoo Kemin seurakunnan kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumiosta. Esitelmiä seuraa paneelikeskustelu, jossa osallisina ovat esitelmöitsijät sekä taiteilijat. Näyttelykokonaisuus esitelmineen arkistaa mytologisoitua kuolemaa; murtaa kuoleman laitostumista, etäännyttämistä, tabua ja yksinäisyyden verhoa. Kuolema ei ehkä muodostu ystäväksi, mutta jäsentyy luonnollisena osana elämää asettaen olemassaololle rajallisuuden. Nykytaiteilijoiden tuottama näyttelykokonaisuus muodostaa kiinnostavan vuoropuhelun kuolemantanssi-teeman ympärille historiasta nykypäivään. Näyttely sisältää myös taiteilija Ulla Remeksen ideoiman, alueen asukkaiden muistoesineistä kootun yhteisötaideteoksen, joka laajentaa kuolevaisuuden ja muistelun teemaa tavallisiin suomalaisiin koteihin ja meidän yhteisiin, erityisiin muistoihimme. Kuolemantanssi ? Jouko Alapartanen, Tuomas Korkalo, Ulla Remes, Anna-Maija Rissanen ja Mika Vesalahti Kemin taidemuseossa 28.1. - 25.3.2023. Näyttelyn tiedotustilaisuus torstaina 26.1.2023 klo 14 Kemin taidemuseossa. Taiteilijat ovat läsnä tilaisuudessa. Kaikille avoimet avajaiset lauantaina 28.1.2023 kello 15 alkaen Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa. Torsti Lehtisen ja Tiina Väreen esitelmät sekä paneelikeskustelu. Näyttelyyn tutustuminen klo 16.30-18. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Tanja Kavasvuo, Kemin taidemuseo, 040 357 6991 tanja.kavasvuo at kemi.fi Tanja Kavasvuo Museonjohtaja +358403576991 tanja.kavasvuo at kemi.fi Kemin kaupunki Kemin taidemuseo/Kemi Art Museum Hyvinvointitoimiala, Vapaa-aikapalvelut Marina Takalon katu 3 FIN-94100 From marja.puukka at kotka.fi Fri Jan 27 11:27:22 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 27 Jan 2023 09:27:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Meeri_Koutaniemen_ja_Tehyn_yhteisn?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Kotkaan?= In-Reply-To: References: Message-ID: Merikeskus Vellamon Ruumassa on 7.-26.2.2023 esillä pienoisnäyttely Kasvokkain ? tarinoita ihmisen ja työn arvosta. Se on taiteilija Meeri Koutaniemen ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn yhteinen puheenvuoro hoitotyön ja varhaiskasvatuksen tekijöiden arvostuksen puolesta. Näyttelyssä kohtaat kasvokkain heidät, jotka kulkevat rinnallasi kehdosta hautaan. Millainen on heidän työnsä arvo? ?Olen monesti istunut kuolevan potilaan vieressä ja kuullut viimeiset hengenvedot. Ollut läsnä, ettei täältä tarvitsisi lähteä yksin.? Näin kertoo Tanja. Hän on yksi kuudestatoista alan ammattilaisesta, jotka avaavat näyttelyssä työtään ja sen tärkeyttä itselle ja yhteiskunnalle. Kun kuvaan astuu ihminen, joka kertoo omakohtaisen tarinansa, alan todellisuus aukeaa uudella tavalla. Mikä arvo näillä ammattilaisilla on ja mitä olemme siitä valmiita maksamaan? Hoitotyöntekijöitä arvostetaan puheissa, mutta arvostus ei näy palkkauksessa tai siinä, että alan todella suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan. Näyttelyn ovat yhteistyönä toteuttaneet valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Tehy. Mukana on 16 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaista, jotka kertovat oman tarinansa. Niissä kiteytyvät työn vaativuus, inhimillisyys ja merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Näyttelyä on tukenut vakuutusyhtiö Kaleva. Pienoisnäyttely on esillä Kotkassa Merikeskus Vellamon Ruumassa 7.-26.2.2023 ja siihen voi tutustua maksutta Ruuman aukioloaikoina ti, to-su 10-17, ke 10-20. Mediakuva: Meeri Koutaniemi ja Tehy: Kasvokkain https://drive.google.com/file/d/1gOWTVSZT7eG5yCm_bKvI1ps757-KJY8B/view?usp=sharing Lisätiedot: Amanuenssi Mirkka Kallio, mirkka.kallio at kotka.fi, 040 530 7858 Meeri Koutaniemi (s. 1987) on kansainvälisesti palkittu valokuvaaja ja dokumentaristi. Hänet tunnetaan etenkin ihmisoikeuksia ja identiteettiä käsittelevistä kuvareportaaseista ja henkilökuvista. Hän on opiskellut kuvajournalismia Tampereen yliopistossa ja työskennellyt kuvajournalistina yli 60 maassa. Tehy on Suomen suurin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö. Siinä on yli 160 000 jäsentä. Tehyn puheenjohtaja on Millariikka Rytkönen. Lisää näyttelystä: www.kasvokkain.fi ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Tulossa 31.3.2023: Pako Pompejista From hannu.heikkila at eemil.fi Fri Jan 27 12:36:09 2023 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Fri, 27 Jan 2023 12:36:09 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?VGFpZGUg4oCTIFRpbGEg4oCTIEFya2tpdGVo?= =?utf-8?q?tuuri_-n=C3=A4yttely_Taidemuseo_Eemiliss=C3=A4_27=2E1=2E?= =?utf-8?b?4oCTMjMuNC4yMDIz?= Message-ID: <9f6a8df586035c9fd6d248f69504dd06@eemil.fi> TAIDE ? TILA ? ARKKITEHTUURI. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun 30-vuotisjuhlanäyttely Taidemuseo Eemil 27.1.?23.4.2023 Taide ? Tila ? Arkkitehtuuri -näyttelyssä kohtaavat taidemaalari Antti Halosen (1870?1945) teokset Halosten Museosäätiön kokoelmasta ja lapinlahtelaisen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun oppilastyöt. Esillä on niin uusia tämän lukuvuoden oppilastöitä kuin otos teoksista, jotka ovat syntyneet 1990-luvulta lähtien. Näyttelyssä yhdistyvät löytämisen riemu ja ilon tuottaminen, joka oli keskeistä myös Antti Halosen taiteen tekemisessä. Antti Halonen oli lahjakas ja monipuolinen kuvataiteilija, joka teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana. Hän oli tunnettu taitavana hirsi- ja soitinrakentajana ja hän oli toteuttamassa veljelleen taidemaalari Pekka Haloselle Halosenniemen ateljeekotia. Syksyllä 2022 Lastun taiteen perusopetuksen ryhmät opettajineen ovat inspiroituneet Antti Halosen maalauksista. Näistä maalauksista ovat valikoituneet ryhmiä kiinnostavat teokset, joita he ovat tulkinneet ja tutkineet sekä työstäneet omat versionsa, jotka innostavat näyttelyvieraita tarkkailemaan taidetta, tilaa ja arkkitehtuuria eri näkökulmista ja eri aistein. Näyttelyn materiaaleissa painottuvat kierrätys-, luonnon- ja lahjoitusmateriaalit, jotka ovat perusta Lastun työskentelyssä. Tuoreiden teosten rinnalla olevat teokset on toteutettu Lastun eri toimintamuodoissa ja ryhmissä muun muassa arkkitehtuurin taiteen perusopetuksessa, taidelukion arkkitehtuurikursseilla, leireillä ja työpajoissa. Työt ovat eri-ikäisten erilaisin materiaalein, tekniikoin ja teemoin tekemiä tutkielmia arkkitehtuurista ja arkiympäristöstä. Tässä näyttelyosuudessa on myös video, joka esittelee Lastun värikästä toimintaa. Juhlanäyttelyn toiminnallisessa osiossa näyttelyvieraat pääsevät rakentamaan ja tutkimaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön muotoja ja rakenteita: rakentamaan taloja, kyliä ja kaupunkeja, suunnittelemaan pohjapiirroksia, korttelikarttoja tai asemakaavoja, pohtimaan ympäristösanastoa tai lukemaan arkkitehtuurikasvatusaiheista kirjallisuutta. Lastussa on kehitetty toimintavuosien aikana erilaisia opetusmateriaaleja arkkitehtuurikasvatukseen. Näyttelystä löytyy muun muassa koko kolmikymmenvuotisen taipaleen palvellut mittakaavatuolisarja, 2000-luvun alussa syntynyt arkkitehtuurilaatikko ja tuoreimpana kylä- tai kaupunkirakenteen kuvaamiseen kehitetyt magneettipalikat. Taidemuseo Eemil on avoinna to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Suljettu pääsiäisenä 7.4.?9.4.2023. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Mon Jan 30 12:03:11 2023 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Mon, 30 Jan 2023 10:03:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Valokuvataiteilija_Perttu_Saksan_n?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Dark_Atlas_avautuu_Mikkelin_taidemuseossa_10=2E2?= =?utf-8?q?=2E2023?= Message-ID: DARK ATLAS ? PERTTU SAKSA Mikkelin taidemuseo 10.2.?21.5.2023 Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2023 aloittaa valokuvataiteilija Perttu Saksa. Hän on tunnettu valokuvateoksistaan, joissa yhdistyvät vahva visuaalinen tarkkanäköisyys ja monikerroksellisuus. Teoksissaan hän käsittelee ihmisen ja luonnon välisiä suhteita. Mikkelin taidemuseoon Saksa tuo Dark Atlas -valokuvasarjan, jossa hän yhdistelee dokumentaarisia valokuvia, asetelmia ja abstrakteja teoksia. Saksa pohtii energiaa ja sen olemusta yhteiskunnan rakenteellisena osana ja paikantaa sen fyysiseksi elementiksi ihmisen tasolla. Öljy ja bensiini ovat Saksan kuvissa konkreettinen aihe, samoin kuin riippuvuutemme fossiilisiin polttoaineisiin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Perttu Saksa (s. 1977) on palkittu valokuva- ja videotaiteilija. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa ja museoissa ympäri Eurooppaa, kuten Stadtgalerie Kielissä, Felleshus Berliinissä, Suomen valokuvataiteen museossa ja Nykytaiteen museo Kiasmassa. Näyttelyn yhteydessä on esillä ja myynnissä Saksan tänä vuonna ilmestynyt kirja Dark Atlas (Kehrer Verlag 2022). Lisätietoja Amanuenssi Paula Hyvönen, Mikkelin taidemuseo, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 4957 www.perttusaksa.com _________________________________________________________________________ Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs. Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, etunimi.sukunimi(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?16. Varaukset museon toimistosta, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 5090. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. Taidemuseon lippukassa, museokauppa ja sisäänkäynti sijaitsevat kauppakeskuksen 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Näyttelytilat ovat yhdessä kerroksessa. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita Mikkelin taidemuseoon. From inari.porkka at porvoonmuseo.fi Tue Jan 31 09:25:13 2023 From: inari.porkka at porvoonmuseo.fi (Inari Porkka) Date: Tue, 31 Jan 2023 07:25:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Koko_kansan_Runeberg_-n=E4yttely_/?= =?iso-8859-1?q?_Utst=E4llningen_Hela_folkets_Runeberg?= Message-ID: På svenska nedan KOKO KANSAN RUNEBERG -näyttely AVAUTUU KOTIMUSEOSSA 4.2.2023 J. L. Runebergin kodissa avautuu kansallisrunoilijan henkilökultin historiasta kertova erikoisnäyttely. Näyttely tutustuttaa meidät kansallisrunoilija J. L. Runebergin muistamisen ainutlaatuiseen perinteeseen, historiaan ja sen moninaisiin muotoihin. J. L. Runebergin tuotanto runoilijana nosti hänet kansallisrunoilijan asemaan sivistyneistön piirissä jo hänen elinaikanaan. Kansan parissa hänet opittiin tuntemaan suomalaisuutta kuvanneiden tekstien kautta. Valtaosa tuntee edelleen kansallislaulun Maamme sekä Vänrikki Stoolin tarinat -runoteoksen. Runebergin nimikkoleivos runebergintorttu on edelleen suosittu leivonnainen ja sitä nautitaan ympäri maan etenkin runoilijan syntymäpäivän tienoilla 5. helmikuuta. Keskeisiä kiinnekohtia Runebergin muistamisessa ovat muistopatsaat ja -paadet eri kaupungeissa ja hauta Porvoon Näsinmäen hautausmaalla. Näyttelyssä on esillä Runebergin saamia hämmästyttäviä lahjaesineitä ja muita huomionosoituksia, kuten kunniamerkkejä Pohjoismaista ja Venäjältä. Esillä on myös henkilökohtaisia muistoja kuten runoilijan hiuksia ja partakarvoja. Porvoon museon kokoelmaan kuuluu jalasjärveläisen nimismiehen nikkaroima muistotaulu vuodelta 1906. Kaarlo Lehtola suunnitteli taulun kiertonäyttelyksi, jonka oli määrä liikkua rautateitse ympäri maata. Tänä päivänä Runebergin muistaminen ja hänen syntymäpäivänsä vietto ovat Porvoossa yhä voimissaan ja päivän juhlinta on elävää perintöä, jota kannatellaan sukupolvesta toiseen. Keskeisessä roolissa ovat Porvoon vapaapalokuntalaiset ja laulukuoro Runebergskören BSB. Juhlallisuuksien muoto on jonkin verran muuttunut aikojen kuluessa, mutta soihtukulkue haudalle, patsaalle ja runoilijan kodille laulutervehdyksineen ovat juhlinnan ydintä edelleen. Kyseessä on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen tapahtumaperinne. Se on mukana Suomen elävän perinnön kansallisessa luettelossa saunomisen, sienestyksen ja esimerkiksi kanteleensoiton ohella. Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyönä Porvoon museo ja Porvoon kaupunki. Lisätietoja näyttelystä: Näyttelyn tekijät: amanuenssi Susanna Widjeskog, Porvoon museo susanna.widjeskog at porvoonmuseo.fi 040 734 4369 ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, Porvoon museo johanna.lehto-vahtera at porvoonmuseo.fi 044 080 0227 ja museonhoitaja Laura Svärd, J.L. Runebergin kotimuseo, Porvoon kaupunki laura.svard at porvoo.fi 040 144 8103 - - - - Utställningen HELA FOLKETS RUNEBERG ÖPPNAS I HEMMUSEET 4.2.2023 I J. L. Runebergs hem öppnas en specialutställning om personkulten kring nationalskalden. På utställningen får vi bekanta oss med den unika traditionen kring minnet av J. L. Runeberg, dess historia och dess många uttrycksformer. Med sina dikter uppnådde J. L. Runeberg positionen som nationalskald inom den bildade klassen redan under sin livstid. Folket lärde känna honom genom hans texter som beskrev finskheten. De flesta kan nationalsången Vårt land och känner till diktverket Fänrik Ståls sägner. Bakelsen som är uppkallad efter honom, Runebergstårtan, är fortfarande populär och avnjuts runtom i landet framför allt kring skaldens födelsedag den 5 februari. Centrala fästpunkter i minnet av Runeberg är de statyer och minnesstenar som finns i olika städer samt graven på Näsebackens begravningsplats i Borgå. På utställningen visas häpnadsväckande gåvor och andra hedersbetygelser som förärades Runeberg, såsom ordenstecken från de nordiska länderna och Ryssland. Också personliga minnesföremål, såsom hår- och skäggstrån av diktaren, är utställda. I Borgå museums samlingar ingår en minnestavla som är snickrad av en länsman från Jalasjärvi 1906. Kaarlo Lehtola hade tänkt sig att tavlan skulle bli en ambulerande utställning, som skulle transporteras med järnväg till olika platser i landet. Man minns Runeberg och firar hans födelsedag i Borgå än i dag och firandet är en levande tradition som förs vidare från generation till generation. I firandet har Borgå frivilliga brandkårister och Runebergskören BSB centrala roller. Formerna för festligheterna har ändrats något under årens lopp, men fackeltåget till graven, statyn och skaldens hem med tillhörande sånghälsning utgör fortfarande kärnan i firandet. Det är fråga om en unik festtradition även internationellt sett. Den är upptagen i den nationella förteckningen över levande kulturarv, tillsammans med till exempel bastubad, svampplockning och att spela kantele. Utställningen är producerad som ett samarbete mellan Borgå museum och Borgå stad. Ytterligare information om utställningen: Utställningen är gjord av: amanuens Susanna Widjeskog, Borgå museum susanna.widjeskog at porvoonmuseo.fi 040 734 4369 och museidirektör Johanna Lehto-Vahtera, Borgå museum johanna.lehto-vahtera at porvoonmuseo.fi 044 080 0227 samt museiföreståndaren Laura Svärd, J.L. Runebergs hem, Borgå stad laura.svard at porvoo.fi 040 144 8103