From sinkka at kerava.fi Thu Feb 2 11:07:09 2023 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Thu, 2 Feb 2023 09:07:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Olof_Ottelin_=96_sisustusarkkite?= =?windows-1252?q?hti_ja_muotoilija_-n=E4yttely_1=2E2=2E=9616=2E4=2E2023_S?= =?windows-1252?q?inkassa?= Message-ID: OLOF OTTELININ ELÄMÄNTYÖ ESILLÄ ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN LAAJASTI Olof Ottelin ? sisustusarkkitehti ja muotoilija -näyttely 1.2.?16.4.2023 Sinkassa Olof Ottelin (1917?1971) oli sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija 1940?1960-luvuilla, jolloin sisustusarkkitehtuuri vasta etsi muotoaan. Hän suunnitteli käytännöllisiä ja kauniita kalusteita ja tiloja, luoden pehmeitä muotoja vastapainoksi maailman kovuudelle. Olof Ottelin oli taitava nikkari ja piirtäjä jo lapsena, mistä kummunnut innostus johti hänet huonekalupiirustuksen opintoihin Taideteollisuuskeskuskoulussa. Valmistumisensa jälkeen Ottelin loi ansioituneen ja monipuolisen uran sisustusarkkitehtina alan vasta hakiessa muotoaan jälleenrakennusajan Suomessa. Elämäntyönsä Ottelin teki Stockmannin sisustusosastojen taiteellisena johtajana ja Keravan Puusepäntehtaan pääsuunnittelijana. Ottelin suunnitteli laajalti sisustuksia ja huonekaluja sekä julkikohteisiin että kotien käyttöön ? tunnetuin jäljellä oleva sisustussuunnittelu on Svenska Handelshögsskolan Hanken Helsingissä, jonne Ottelin muotoili ikonisen Status-tuolinsa. Vaikka Ottelin muistetaan usein tuoleistaan, hän suunnitteli ensisijaisesti kokonaisuuksia ja monikäyttöisiä huonekaluja. Puu oli Ottelinille tärkein ja ainoa materiaali, jota hän käytti kekseliäisiin ja hienostuneisiin huonekaluihinsa, jotka valmistettiin Keravan Puusepäntehtaalla. Ottelinin muotoilufilosofia oli leikkisä, ihmisläheinen ja lempeä. Inspiraation lähteinä toimivat usein hänen omat lapsensa ja hän suunnittelikin myös merkittävän määrän leluja ja lapsille tarkoitettuja huonekaluja. Suunnittelutyönsä ohella Ottelin opittiin tuntemaan taitavana piirtäjänä ja kuvittajana, joka lämmin pilke silmäkulmassaan tarkkaili osuvasti sekä politiikkaa, kulttuuria että ajan trendejä. Aikalaisille Ottelin oli tuttu myös radio- ja televisiopersoonana, joka tarjosi hyödyllisiä sisustusvinkkejä suomalaisiin koteihin tavallisten ihmisten pulmia ymmärtäen. Näyttely perustuu huonekalukokoelmiin, arkistotutkimukseen ja sukuarkiston aineistoon. Esillä ovat Ottelinin suunnittelutyön helmet niin Sinkan, Ottelin-suvun kuin keräilijöiden kokoelmista. Ottelinin huonekaluja, sisustuskohteita ja -filosofiaa tuodaan kattavasti esille, ja samalla piirtyy kuva ajasta ja ihmisestä ? lempeästi kodin ja elämän läpi katsottuna. Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkaistiin Olof Ottelinin tuotantoa esittelevä teos ?Olof Ottelin. Sisustusarkkitehdin muoto - En inredningsarkitekt tar form? (Arkkitehtuurimuseo, 2023, toim. Laura Berger, Päivi Helander). Teos tarjoaa ensimmäisen tutkimustiedolle perustuvan laajan esityksen Ottelinin urasta ja ihmisestä, jonka kädessä terävä kynä yhdistyi pehmeään muotoon. Näyttelyn on kuratoinut graafinen muotoilija Päivi Helander. Näyttelyn yhteistyökumppanina on toiminut Janne Ylönen / Fasetti Oy. OLOF OTTELIN ? Sisustusarkkitehti ja muotoilija Inredningsarkitekt och formgivare / Interior Architect and Designer 1.2.2023?16.4.2023, Taide- ja museokeskus Sinkka NÄYTTELYN OHEISOHJELMAA Kuraattorin kierros la 4.2. klo 13, kuraattori/graafinen muotoilija Päivi Helander Sisustusarkkitehdin muoto -luentosarja ke 15.2. klo 17.30 Silja Koskimies: Tavaratalo, tehdas, elämäntyö. Olof Ottelin Stockmannin ja Keravan Puusepäntehtaan palveluksessa. ke 22.3. klo 17.30 Päivi Roivainen: Mullin mallin -muotoilua. Ottelin leikkikalujen suunnittelijana. ke 5.4. klo 17.30 Janne Ylönen: Ottelin designkeräilijän ja huonekaluvalmistajan silmin. Piirustustyöpaja la 11.3. klo 13?15 Ohjaajana kuvittaja Erik Solin Yleisöopastukset ti 14.2. I 14.3. klo 11.30 ke 1.3. | 29.3. | 12.4. klo 17.30 Talviloman perhepäivät ti?to 21.?23.2. klo 12?16 Sinkan lastensunnuntai 26.3. klo 12?16 Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Ajankohtaiset tiedot: sinkka.fi | 040 318 4300 Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, 04250 Kerava sinkka at kerava.fi / 040 318 4300 www.sinkka.fi From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Fri Feb 3 09:23:12 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Fri, 3 Feb 2023 07:23:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?WAMin_kev=E4=E4ss=E4_Jan_Kenneth_W?= =?iso-8859-1?q?eckmanin_maalauksia_ja_SALONG_3+_-ryhm=E4n_veistoksia?= Message-ID: Jan Kenneth Weckman: Corpus SALONG 3+ Renaissance WAM 10.2.-21.5.2023 WAMin keväässä Jan Kenneth Weckmanin maalauksia ja SALONG 3+ -ryhmän veistoksia WAMin päätiloissa avautuu 10. helmikuuta kaksi rinnakkaista retrospektiivistä näyttelyä: Jan Kenneth Weckmanin Corpus sekä SALONG 3+ Renaissance. Jan Kenneth Weckmanin näyttelyn pääosassa ovat suurikokoiset öljymaalaukset, joissa taiteilija pohtii maalauksen luonnetta. Esillä on Weckmanin tuotantoa 1960-luvulta tähän päivään. SALONG 3+ -ryhmän keskeisimpiä teoksia esitellään kahdessa näyttelysalissa. Ryhmän jäsenet, Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson ja Ann Sundholm, työskentelivät 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin saakka tiiviinä kolmikkona. Molemmissa näyttelyissä on mukana Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia sekä uusia kokoelmahankintoja. Jan Kenneth Weckman: Corpus Jan Kenneth Weckman (s. 1946) on kuulunut suomalaisen taidekentän eturivin taiteilijoihin jo viiden vuosikymmenen ajan. Hän pohtii teoksissaan kuvallisuuden ja maalauksen luonnetta. Mitä oikeastaan on maalaus? Mikä saa katsojan näkemään teoksessa kuvan? Weckman aloitti uransa piirtäjänä ja graafikkona, mutta siirtyi erilaisten tekniikkakokeiluiden kautta suurikokoisten öljymaalausten pariin. Työskentelyprosessissa värin lisääminen ja poistaminen maalauspinnalta ovat yhtä tärkeässä roolissa. Hänelle on myös tyypillistä palata aiempien teostensa aiheisiin ja tehdä niistä uusia variaatioita. Näin taiteilija kaivautuu maalauksen pinnan alle sekä käytännön tasolla että vertauskuvallisesti. Näyttely on saanut nimensä taiteilijan 1990-luvulla aloittamasta abstraktista teossarjasta Corpus, jolle ovat tyypillisiä selkeät värit ja kollaasitekniikka. Latinankielinen sana corpus tarkoittaa ruumista. Weckmanin tapauksessa kyse on maalauksen ruumiista tai materiaalisesta olemuksesta, jota taiteilija yrittää ymmärtää. Näyttely on tähän asti laajin Weckmanin tuotantoa esittelevä kokonaisuus. Mukana on lähes sata teosta, muun muassa ennen näkemättömiä tussipiirustuksia taiteilijan uran alusta. Näyttelyn teksteissä taiteilijan uraa tarkastellaan rinnakkain suomalaisen yhteiskunnan ja taidemaailman tapahtumien kanssa. Lisäksi esillä on video, jossa taiteilija kertoo työskentelystään. SALONG 3+ Renaissance Näyttely esittelee Suomen taidekentällä merkittäväksi nousseen taiteilijaryhmän tuotantoa sen aktiivisen toiminnan ajoilta 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin. Turussa vaikuttaneen ryhmän jäseniä olivat taiteilijat Anna-Maija Aarras (s. 1948), Sussi Henrikson (s. 1952) ja Ann Sundholm (s. 1961). SALONG 3+ nousi taidemaailman tietoisuuteen Turussa vuonna 1989 järjestetyssä taidetapahtumassa Budka - Avantgardisteja Turusta ja Leningradista. Ryhmän teos Still life oli esillä Galerie Grafiartissa, jossa se herätti suurta mielenkiintoa sekä yleisön että median keskuudessa. Teos koostui kultakehyksiin asetetuista vihanneksista, kaloista ja siansorkista, jotka vähitellen mätänivät näyttelyn edetessä. Näyttelyssä nähdään SALONG 3+ Velvetti -sarjan huonekalumaisia teoksia, jotka viettelevät katsojan ylellisellä sametilla ja sensuelleilla muodoillaan. Lisäksi esillä on teoksia sarjasta SALONG 3+ Dimensions of life, jotka nostavat esille erilaisia myyttejä naisista. Taiteilijaryhmä tunnetaan myös performansseistaan. Näyttelyssä on esillä ryhmän toiminnasta kertovia arkistofilmejä ja näyttelyä varten tuotettu video, jossa taiteilijaryhmä kertoo työskentelystään. SALONG 3+ liikkuu suvereenisti eri taidesuuntausten rajapinnoilla. Heidän taiteensa näyttäytyy yhä ajankohtaisena, kokonaisvaltaisena, visuaalisena ja verbaalisena. WAMin näyttelyn myötä taiteilijaryhmä palaa yhteen ja kohottaa maljan elämälle. Näyttelyopastukset suomeksi sunnuntaisin klo 14, ruotsiksi 26.2., 26.3., 23.4., 21.5. klo 15. Taiteilijatapaamiset · 19.2. ja 26.3. klo 12 SALONG 3+ /Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson, Ann Sundholm · 26.2. klo 12 Jan Kenneth Weckman · 4.3. ja 18.3. klo 13-16 Avoimet taidetyöpajat Jan Kenneth Weckmanin kanssa · 2.4. klo 12 Musiikkikierros ja taiteilijatapaaminen: Ahti Lassila ja Jan Kenneth Weckman Työpajat · Talviloman avoimet taidetyöpajat ti-pe 21.-24.2. klo 12-15 · Avoimet taidetyöpajat la 11.3., la 15.4., su 16.4., la 6.5., su 7.5. klo 13-16 Lisätiedot näyttelystä Jan Kenneth Weckman: Corpus Anna Perälä, näyttelyamanuenssi puh. 040 625 5800, anna.perala at turku.fi Lisätiedot näyttelystä SALONG 3+ Renaissance Maria Huokkola, näyttelyamanuenssi puh. 040 169 6893, maria.huokkola at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus WAM on avoinna ti-su klo 10-18. WAM, Turun kaupungin taidemuseo, Itäinen Rantakatu 38, Turku, puh. 02 262 0850, wam at turku.fi wam.fi Facebook Instagram Twitter From marja.puukka at kotka.fi Mon Feb 6 12:17:16 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 6 Feb 2023 10:17:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Rakkausviikko Vellamossa: Summan veneet , konsertti ja opastus In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan kaupungin Rakkausviikko näkyy Merikeskus Vellamon yleisöohjelmassa monin tavoin. Keskiviikkona perehdytään Summan veneisiin ja nautitaan musiikkiopiston konsertista, ja torstaina kokoonnutaan lounastreffien opastukselle Tahdon!-näyttelyyn. Keskiviikko 15.2.2023 klo 17. Tietoherkku: Rakkaudesta veneisiin ? Veneenveistäjien Summa Summan kylä itäisellä Suomenlahdella on ollut maamme merkittävimpiä veneiden rakentamisen keskuksia. Venepuuseppä Timo Suomalainen kertoo esityksessään Summan veneenveistäjistä ja veneenveiston historiasta. Esitys pohjautuu Suomalaisen ja Jorma Rautapään vuonna 2021 omakustanteena julkaisemaan kirjaan ?Veneenveistäjien Summa: kuvaus itäisellä Suomenlahdella sijaitsevan Summan kylän veneenveistäjistä ja veneistä?. Merikeskus Vellamon auditoriossa järjestettävälle Tietoherkku-luennolle on vapaa pääsy. Keskiviikko 15.2.2023 klo 18. Vellamo soi! Sinua, sinua rakastan. Sinua, sinua rakastan -konsertissa kuullaan Kotkan seudun musiikkiopiston opiskelijoita Merikeskus Vellamon Venehallissa. Konserttiin on vapaa pääsy samoin kuin Vellamon näyttelyihin kuten aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Torstai 16.2.2023 klo 11.30-12. Lounastreffit. Yleisöopastus Tahdon!-näyttelyyn. Kymenlaakson museon tutkija Jaana Kataja johdattelee hääaiheisen Tahdon!-näyttelyn sisältöihin kaikille avoimella yleisöopastuksella. Opastus sisältyy Vellamon pääsymaksuun 12/9 ? tai Museokortti, alle 18-vuotiaat maksutta. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Tulossa 31.3.2023: Pako Pompejista From roope.pokki at hel.fi Mon Feb 6 12:24:51 2023 From: roope.pokki at hel.fi (Pokki Roope) Date: Mon, 6 Feb 2023 10:24:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?J=C3=B6rn_Donnerin_valokuvan=C3=A4yttel?= =?utf-8?q?y_Hakasalmen_huvilaan_31=2E3=2E=E2=80=933=2E9=2E2023?= Message-ID: Jörn Donnerin valokuvanäyttely Hakasalmen huvilaan 31.3.?3.9.2023 Elokuvaohjaajana, kirjailijana ja poliitikkona tunnettu Jörn Donner teki reportterina vuosikymmenten mittaan lukemattomia matkoja. Donnerilta löytyi vasta hänen kuolemansa jälkeen merkittävä valokuva-arkisto, jonka helmet tulevat nähtäväksi Hakasalmen huvilaan 31.3.?3.9.2023. Retrospektiivisen näyttelyn valokuvat ovat vuosilta 1951?68. Läpi elämänsä matkanneelta Jörn Donnerilta (1933?2020) jäi jälkeen mittava valokuva-arkisto, jonka korkea taso selvisi vasta muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Kuvien myötä monilahjakkaasta Donnerista paljastui aivan uusi puoli, johon kurkistetaan Hakasalmen huvilassa 31. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Jörn Donner ? Matkalla 1951?68. Taiteellisesti korkealaatuiset valokuvat kertovat ihmisistä, kohtaamisista, katunäkymistä ja matkanteosta Saharan aavikoilta Cannesin elokuvajuhliin. Kuvia on kaikkialta maailmasta ? Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta, Kaukoidästä, Yhdysvalloista ja Latinalaisesta Amerikasta. Valokuviin on tallentunut Donnerin ikuistamia ohikiitäviä hetkiä, tavallista arkea, poliitikkoja ja filmitähtien loistoa. Menneen ajan maisemat ja kulttuurit heräävät näyttelyssä odottamattomalla tavalla eloon. Esillä on myös muutamia Donnerin kirjoittamia kirjeitä ja matkamuistoja. Näyttelyn työryhmän muodostavat Tuula Kousa, Anders Carpelan ja Hannamari Shakya, jotka ovat työskennelleet muun muassa Donnerin Pohjoisranta 12:n residenssissä. Näyttelyn kuraattorina Hannamari Shakya kävi läpi koko arkiston. Työryhmä päätti Jörn Donnerin alkuperäisen idean pohjalta keskittyä ulkomaanmatkoilla otettuihin kuviin. Kolmikko on tehnyt yhdessä myös kirjan Jörn Donner ? Matkalla, På resa, Travelling 1951?1968, jonka Donner Productions julkaisee yhdessä Otavan kanssa näyttelyn avautumisen aikoihin. Helsingin kaupunginmuseon puolesta näyttelyn tuottajana toimii tutkija Jaana Munck ja näyttelyn suunnittelusta vastaa Osmo Leppälä. ?On haastavaa kuratoida postuumisti ja kysyä kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Näyttelyssä kumartelematon ja julkisuuskuvaltaan ristiriitainen Jörn Donner paljastuu kuitenkin ennen kaikkea ihmiseksi, jolla on kyltymätön, utelias ja inhimillinen katse?, Hannamari Shakya kertoo. Jörn Donner ? Matkalla 1951?68 31.3.?3.9.2023 Hakasalmen huvila Mannerheimintie 13b 00100 Helsinki Avoinna: ti klo 11?19, ke?su klo 11?17, ma suljettu Pääsymaksu 14/10 ?, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy www.hakasalmenhuvila.fi Lisätiedot: viestintäsuunnittelija Roope Pokki, p. 040 152 6479, roope.pokki at hel.fi Roope Pokki Viestintäsuunnittelija Helsingin kaupunginmuseo / Hakasalmen huvila / Ratikkamuseo / Ruiskumestarin talo / Työväenasuntomuseo roope.pokki at hel.fi +358 40 152 6479 Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika Viestintä ja markkinointi PL 51400, 00999 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Konepajankuja 1, 00510 Helsinki www.helsinginkaupunginmuseo.fi www.hakasalmenhuvila.fi www.ratikkamuseo.fi www.ruiskumestarintalo.fi www.tyovaenasuntomuseo.fi www.helsinkikuvia.fi [cid:image001.png at 01D93A26.03ECF750] From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Feb 7 11:51:32 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 7 Feb 2023 09:51:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Duane_Michals_kuvasi_Hollywoodin?= =?windows-1252?q?_supert=E4hdet_=96_mutta_vain_kerran=2E_Potrettikuvaukse?= =?windows-1252?q?n_uranuurtajan_valokuvat_ensi_kertaa_esill=E4_Suomessa?= =?windows-1252?q?=2E?= Message-ID: DUANE MICHALS ? Muotokuvaaja MALIMANIA: Juuriemme jäljillä 17.2.-21.5.2023 Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Valokuvataiteen museo K1:n kevään näyttelyissä tutustutaan valokuvaan identiteetin rakentamisen välineenä. Duane Michals kuvasi urallaan lukemattomia julkisuuden henkilöitä. Tavallisen potrettikuvauksen sijaan Michals lisäsi kuviin omaa tulkintaansa tekstien ja runojen muodossa. Lisäksi K1:ssä avautuu helsinkiläisen muotibrändi Malimanian näyttely. Perustajat Nadir Mohamud ja Salma Jama haluavat luoda uutta kuvastoa, joka puhuttelee laajemmin eri taustoista tulevia ihmisiä. Duane Michals ? Muotokuvaaja K1:ssa avautuva näyttely on ensimmäinen kattava katsaus Duane Michalsin muotokuvataiteeseen. Voguessakin lehtikuvaajana työskennellyt Michals oli jo 1970-luvulta alkaen New Yorkin halutuimpia potrettikuvaajia. Michals on ikuistanut satoja tunnettuja muusikoita, näyttelijöitä ja taiteilijoita, mutta kuvaa saman henkilön vain kerran. Näyttelyn 125 potretin joukosta löytyy mm. Madonnan, Eartha Kittin, Meryl Streepin ja Andy Warholin muotokuvat. Michals on uraauurtava valokuvaaja, joka hylkäsi dokumentaarisen valokuvauksen perinteiset toimintatavat 1960-luvulla. Hänet tunnetaan valokuvistaan, jotka kertovat tarinoita kuin sarja elokuvan pysäytyskuvia, sekä tavastaan kirjoittaa valmiisiin valokuvavedoksiin käsin kuvatekstejä, viestejä ja runoja. Hänen taidettaan on luonnehdittu performatiiviseksi, narratiiviseksi ja illusionistiseksi. Michals on ?valokuvaajan? sijaan mieluummin tarinankertoja. ?Valokuvan traditioon kuuluu ajatus, että kuvan on tultava toimeen omillaan, kertoen tarvittavan informaation ilman tekstiä?, Valokuvataiteen museon kuraattori Orlan Ohtonen kertoo. ?Michalsia kiinnosti kuitenkin se, mitä hän pystyisi kertomaan mielensä liikkeistä kuvan ja tekstin yhdistelmällä. Tämä tekniikka mullisti ihmisten ajatuksia taiteen tarinankerronnasta ja asetti Michalsin kuvasarjojen kanssa eräänlaiseen uranuurtajan rooliin. Michalsin kuvasarjoja yhdistää mysteeri, unenomaisuus, muutokset ja yllätykset.? Michals haastaa mielellään itsensä käyttämään jokaisen kuvattavansa kanssa erilaista, yksilöllistä lähestymistapaa. Hän käyttää luonnonvaloa ja kuvaa usein ulkona. Hän käyttää kuvia luodessaan erilaisia tekniikoita, kuten päällekkäisvalotuksia, heijastuksia, epätavallisia kuvakulmia, käsin maalaamista ja kollaaseja. Hänen kuvansa ovat unenomaisia ja outoja ja herättävät usein enemmän kysymyksiä kuin tarjoavat vastauksia. Michals sanookin: ?Todella hyvän valokuvan ei koskaan tulisi näyttää sinulle todellisuutta; sen tulisi haastaa se.? Malimania: Juuriemme jäljillä Muotimaailman totuttua kuvastoa haastamaan lähtenyt Malimania on helsinkiläinen muotibrändi, jota vetävät Nadir Mohamud ja Salma Jama. Suomessa kasvaneet Nadir ja Salma kokivat usein hämmennystä siitä, että mainonnassa, jota he ympäristössään näkivät, ei kuvattu heidän näköisiään ihmisiä. Elokuussa 2020 he toteuttivat oman muotikuvauksensa, jonka kuvat levisivät ympäri maailmaa mm. merkittävien julkaisujen kuten Hypebeast ja Afrikan mantereen eri kulttuureista ammentavan kansainvälisen kulttibrändin Daily Paper kautta. K1:ssa avautuva näyttely on Nadirin ja Salman tarina, joka jäljittää heidän juuriaan kulttuurin, muodin ja taiteen keinoin. Malimanian missio on inspiroida ihmisiä tunnistamaan omat juurensa ainutkertaisena vahvuutena sen sijaan, että näkisivät ne heikkoutena, ja korostaa kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja monimuotoisuuden tärkeyttä 2000-luvulla niin muodin kuin laajemminkin kulttuurin saralla. Molempien näyttelyiden pressitilaisuus to 16.2. klo 11?12 RSVP martta at juni.fi / 040 5284818 Lisätiedot, kuvat & haastattelupyynnöt: Martta Louekari Puh. 040 5284818 martta at juni.fi From marja.puukka at kotka.fi Mon Feb 13 16:18:43 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 13 Feb 2023 14:18:43 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Ruotsinsalmen aarre talvilomalaisille Kotkassa In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan Merikeskus Vellamo järjestää ohjelmaa lapsille sekä pääkaupunkiseudun että Kymenlaakson talvilomien aikaan. Riemukas lastenesitys ?Ruotsinsalmen aarre? kutsuu seikkailuun ti 21.2.2023 klo 12 to 23.2.2023 klo 12 ti 28.2.2023 klo 12 to 2.3.2023 klo 12 Mistä on kysymys? Purjeet ylös ja nokka kohti Ruotsinsalmea! Upseerismies Kalle on löytänyt salaperäisen aarrekartan ja pyytää lapsia mukaan seikkailuun. Mitä aarrearkusta löytyykään? Kultaa, hopeaa vai timantteja? Luvassa on myös iloista laulua ja yhdessä tekemisen riemua! Seikkailua johtaa Thomas Pryke. Esitys Merikeskus Vellamon Venehallissa kestää 25-30 minuuttia, ikäsuositus 3-8 vuotta, ei ennakkoilmoittautumista. Alle 18-vuotiaat pääsevät esitykseen maksutta ja aikuiset pääsymaksun hinnalla 12/9?/Museokortti. Mediakuva: Ruotsisalmen aarre. Kuvassa Thomas Pryke. Kuva: Merikeskus Vellamo https://drive.google.com/file/d/1IqblVw2U8MOwxZzpsFpVl4gw8QwyuZDy/view?usp=sharing ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. Tulossa 31.3.2023: Pako Pompejista From ilona.hilden at mfa.fi Thu Feb 16 15:30:07 2023 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Thu, 16 Feb 2023 13:30:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?1970-luku_valtaa_Arkkitehtuurimuseon_t?= =?utf-8?b?w6Ruw6Qga2V2w6TDpG7DpCE=?= Message-ID: 1970-luku valtaa Arkkitehtuurimuseon tänä keväänä! Kaksi näyttelyä, kirja ja monipuolinen yleisötyö avaavat kiistanalaisen 1970-luvun arkkitehtuuria uudessa valossa. *** Tervetuloa retkelle 1970-luvun Suomeen! Tällä vuosikymmenellä unelmoitiin talouskasvusta, hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Lähiö oli monen töiden perässä kaupunkiin muuttaneen uusi kotipaikka. Nykyaikaisissa olohuoneissa nautittiin lisääntyvästä vapaa-ajasta televisiota katsellen. Arkkitehtien työhuoneissa yhteiskunnallisille unelmille annettiin konkreettinen muoto ? tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Arkkitehtuurimuseon kevään ja kesän päänäyttely, Betoniunelmia ? ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin avaa kiistanalaisen vuosikymmenen arkkitehtuuria ja ajan ilmiöitä. Se kertoo aatteista ja yhteiskunnallisista edistysaskelista, jotka ohjasivat arkkitehtien työtä aikana, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin, kaupungit kasvoivat ja asuntorakentaminen oli vilkkaimmillaan. Paljon vanhaa sai väistyä suurempien talojen ja tehokkaampien liikenneväylien tieltä. Teollinen, toistoa ja samankaltaisuutta korostanut järjestelmäarkkitehtuuri ja eri suuntiin laajeneva ruutukaava sopivat aikakauden yleispätevyyden eetokseen. Betoniunelmia kutsuu aistimaan 1970-luvun henkeä. Se houkuttelee kuvittelemaan, miltä hyvin varusteltu, betonielementeistä rakennettu lähiökoti leikkipihoineen tuntui ensimmäisistä asukkaistaan. Esille nousevat 1970-luvun helmet eri rakennustyypeistä ? teatterit, kaupungintalot, yliopistorakennukset, kirkot, tehtaat ja vesitornit. Näyttely haastaa pohtimaan, mikä on tämän peruskorjausikään ehtineen rakennuskannan arvo ympäristössämme nyt. Sen kautta kävijälle avautuvat ajan arkkitehtuurin moninaisuus ja moniarvoisuus. Betoniunelmia jatkaa Arkkitehtuurimuseossa menneiden vuosikymmenien arkkitehtuuria käsittelevien näyttelyjen sarjaa, jossa on nyt saavuttu 1970-luvulle asti.?Sen ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja tekniikan tohtori ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin vanhempi lehtori Anni Vartola. Betoniunelmia ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin Arkkitehtuurimuseossa 17.5.2023?15.10.2023 *** Arkkitehtuurimuseon Studiossa 1970-lukua tarkastellaan julisteiden välityksellä Ennakkomaistiaisia 1970-luvun visuaalisesta maailmasta tarjoilee Studiossa avautuva Kirjava vuosikymmen ? julisteita 1970-luvun arkkitehtuurinäyttelyistä. Se nostaa pääosaan näyttävän julistegrafiikan museon kokoelmista. Arkkitehtuurimuseon (silloin: Suomen rakennustaiteen museo) järjestämänä nähtiin vuosina 1970?1979 huimat kahdeksankymmentä näyttelyä moninaisista aiheista. Näyttelyjulisteet kutsuvat tutkimaan paitsi ajan estetiikkaa myös laajemmin sitä, millaisia aiheita pidettiin arkkitehtuurinäyttelyn arvoisina. Kirjava vuosikymmen Julisteita 1970-luvun arkkitehtuurinäyttelyistä Studiossa 13.4.?28.5.2023 *** Kirja: Murrosten vuosikymmen ? Suomen arkkitehtuuri 1970-luvulla Murrosten vuosikymmen ? Suomen arkkitehtuuri 1970-luvulla herättelee huomaamaan, miten vähän 1970-luvun arkkitehtuuria on Suomessa tutkittu ja kartoitettu. Artikkelikokoelma nostaa esiin tämän ?unohdetun vuosikymmenen? rakennettuun ympäristöön liittyviä merkityksiä ja keskeisiä ilmiöitä. Se antaa vivahteikkaan kokonaiskuvan 1970-luvun rakentamisesta, ympäristön ja alueiden suunnitteluideaaleista sekä ajanjakson henkisestä perinnöstä. Arkkitehtuurimuseon vuosikymmenjulkaisujen sarjaa jatkava kirja on keskustelunavaus 1970-luvun arkkitehtuurin arvoista ja erityispiirteistä. Asiantuntija-artikkelit kirjaan ovat kirjoittaneet: Minna Sarantola-Weiss, Kirsi Saarikangas, Ranja Hautamäki, Julia Donner, Juhana Lahti, Jorma Mukala, Harri Hautajärvi, Essi Lamberg, Maire Mattinen ja Anni Vartola. Teos on toteutettu Rakennustuotteiden Laatu Säätiön tuella. Lisätiedot Petteri Kummala? Tutkimuspäällikkö, Arkkitehtuurimuseo? petteri.kummala at mfa.fi +358 45 7731 0477? Ilona Hildén Viestinnän suunnittelija, Arkkitehtuurimuseo Ilona.Hilden at mfa.fi +358 45 7731 0468 From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Feb 22 09:15:44 2023 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Wed, 22 Feb 2023 07:15:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Marjaliisa_Pitk=E4rannan_viimeisik?= =?iso-8859-1?q?si_j=E4=E4neet_taideteokset_esill=E4_ensimm=E4ist=E4_kerta?= =?iso-8859-1?q?a?= Message-ID: TIEDOTE 22.2.2023 Marjaliisa Pitkärannan viimeisiksi jääneet taideteokset esillä ensimmäistä kertaa Postimuseon Voimaa taiteesta - Marjaliisa Pitkärannan viimeiset kuvitukset -pienoisnäyttelyssä on esillä pirkanmaalaisen taiteilija, kuvittaja Marjaliisa Pitkärannan taideteoksia syöpäkamppailun varrelta. Työt ovat julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. Marjaliisa Pitkäranta (1941-2003) menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään tammikuussa 2003. Viimeiset 20 kuvitusta syntyivät sairaalajaksojen aikana. Ne kuvastavat nimiä myöten sairauden eri vaiheita ja sen etenemistä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta työt ovat pääosin valoisia ja toiveikkaita. Pitkärannan tuotannolle luonteenomaiset luonto ja eläinhahmot ovat läsnä loppuun asti. Marjaliisa Pitkäranta tunnetaan satu- ja oppikirjakuvittajana, mutta erityisesti postikorttitaiteilijana. Hänen erilaisia postikorttejaan on julkaistu yli 2500. Pitkärannan kuvituksille tunnusomaista ovat elämänmyönteisyys ja runsaat yksityiskohdat. Lisäksi ne kertovat usein pieniä tarinoita. Metsäneläimet, puut, kukat ja metsän näkymättömät asukkaat, kuten tontut ja keijut, seikkailevat lähes kaikissa Pitkärannan kuvituksissa. Sadut ja luonto olivat hänelle rakkaita lapsuudesta lähtien. Marjaliisa Pitkärannan Fan Club ry täyttää 25 vuotta Tänä vuonna MLP-Fanit ry, Marjaliisa Pitkärannan Fan Club ry, viettää toimintansa 25-vuotisjuhlavuotta. Pitkärannan kuvitustuotannosta innostuneet ovat perustaneet yhdistyksen Lempäälässä vuonna 1998. Kerhon tehtävä on tehdä Pitkärannan kuvitustuotantoa tunnetuksi ja auttaa keräilijöitä harrastuksessaan. Yhdistys on myös kerännyt ja luetteloinut Pitkärannan runsasta tuotantoa ja julkaisee jäsentiedotetta ja -lehteä sekä postikortteja. MLP-Fanit esittelevät näyttelyä ja kertovat Pitkärannan tuotannosta pe 17.3. klo 16 ja pe 14.4. klo 16. Voimaa taiteesta - Marjaliisa Pitkärannan viimeiset kuvitukset 7.3.-7.5.2023 Postimuseo, museokeskus Vapriikki 2 krs. kokouskäytävä, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Lisätietoja Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, 040 531 0388, suvi.jalli at postimuseo.fi Jorma Peltomaa, puheenjohtaja, MLP-Fanit ry, 040 037 2575, jorma2.peltomaa at gmail.com Mirka Ylä-Mattila, viestintäsuunnittelija, 041 507 5150, mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Tiedote ja kuvia Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/nayttely/voimaa-taiteesta-marjaliisa-pitkarannan-viimeiset-kuvitukset/ t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Paketoidut unelmat 14.10.2022-17.9.2023 MuseoX - kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota, www.museox.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From hannu.heikkila at eemil.fi Thu Feb 23 15:54:56 2023 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Thu, 23 Feb 2023 15:54:56 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Katsaus_Arseni-kokoelmaan_-n=C3=A4yttel?= =?utf-8?b?eSBUYWlkZW11c2VvIEVlbWlsaXNzw6QgMjQuMi4yMDIz4oCTMjguMS4yMDI0?= Message-ID: <85ec9d21fa6d0b66cdc87d3aac7d91a8@eemil.fi> KATSAUS ARSENI-KOKOELMAAN Taidemuseo Eemil 24.2.2023?28.1.2024 Taidemuseo Eemilin Arseni-kokoelma on perustettu vuonna 2003, ja kokoelmassa on jo yli 300 teosta. Karttuvaan lahjoituskokoelmaan kuuluu metropoliitta Arsenin (s. 1957) vuosien varrella lahjaksi saamia ja hankkimia taideteoksia sekä teosluonnoksia. Kokoelma kuvastaa metropoliitta Arsenin taidemakua sekä suhteita oman aikamme taiteilijoihin. Sen kummempaa ?punaista lankaa? ei kokoelman teoksilla metropoliitan mukaan ole, mutta kokoelma on ?hänen näköisensä?. Vuoden 2023 pienoisnäyttely, jolla juhlistetaan Arseni-kokoelman perustamisen 20-vuotista historiaa, käsittää vain pienen otoksen kokoelmaan kuuluvista teoksista. Näyttelyssä on esillä yhteensä 14 työtä, joiden tekijät Tiina Laitanen, Tarja Lanu, Leena Luostarinen, Soili Talja, Marjatta Tapiola ja Irina Zatulovskaja ovat metropoliitta Arsenin taiteilijaystäviä. Esillä olevat teokset ovat neljältä viime vuosikymmeneltä. Metropoliitta Arseni opastaa Katsaus Arseni-kokoelmaan -pienoisnäyttelyssä: - la 25.2. klo 14:00 - su 26.3. klo 14:00 - su 16.4. klo 14:00 - la 6.5. klo 14:00 - la 10.6. klo 14:00 Opastuksen kesto on noin 20?30 min. Opastukselle osallistutaan Taidemuseo Eemilin pääsylipulla (10/8?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi) tai Museokortilla. Taidemuseo Eemil on avoinna to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Suljettu pääsiäisenä 7.4.?9.4.2023. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Mon Feb 27 08:58:04 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Mon, 27 Feb 2023 06:58:04 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?El=E4m=E4n_ja_kuoleman_elohopea_-n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_avautuu_Apteekkimuseossa_ja_Qwenselin_talossa_3?= =?iso-8859-1?q?=2E_maaliskuuta?= Message-ID: Elämän ja kuoleman elohopea -näyttely avautuu Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 3. maaliskuuta Elohopean yhtä aikaa metallisessa ja nestemäisessä olemuksessa on jotain lumoavaa. Se on herkkä liikkumaan ja höyrystymään ja käyttäytyy aivan toisin, kuin metallilta voisi odottaa. Ehkä osin siitä syystä elohopealla uskottiin olevan erityisen voimakkaita ominaisuuksia ja sitä käytettiin lääkkeenä tuhansien vuosien ajan. Elohopea lääkkeenä Alkuaine elohopea on keskiössä Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudessa vaihtuvassa näyttelyssä Elämän ja kuoleman elohopea. Näyttely valottaa minkälaisiin vaivoihin erilaisia elohopeavalmisteita määrättiin ja miten niiden uskottiin tehoavan. Elohopeaa sisältäviä lääkkeitä käytettiin muun muassa erilaisten ihosairauksien ja sukupuolitautien hoitoon. Ennen penisilliinin keksimistä sitä pidettiin ainoana tehokkaana lääkkeenä kuppaan. Lisäksi elohopeaa käytettiin erilaisissa kauneudenhoitotuotteissa 1900-luvulle asti. Vaikka ihmiset olivat ainakin jossain määrin tietoisia elohopean sivuvaikutuksista, usein sen hyötyjen uskottiin peittoavan mahdolliset haitat. Elohopea osana maailmankauppaa Näyttely esittelee elohopeaa myös osana 1700-luvun maailmankauppaa. Lähes kaikki Euroopassa käytetty elohopea tuotettiin Idrijan kaivoksilla nykyisen Slovenian alueella, mistä sen reitti kulki Suomeen ja Turkuun asti. Näyttelyssä seurataan turkulaisen merikapteenin Petter Claessonin purjehdusmatkaa Apparence-laivalla vuonna 1774. Laivan lasti piti sisällään monenlaista arvokasta ja käytännöllistä tavaraa, jota Turussa tarvittiin, muun muassa elohopeaa. Elämän ja kuoleman elohopea -näyttelyn taustalla on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen Tie meren yli -hanke sekä Laura Hollstenin uusi tutkimus elohopean käytöstä ja roolista maailmankaupassa 1700-luvulla. Näyttelyn yhteydessä Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa avataan uusi vaihtuvien näyttelyiden tila aiemmin yleisöltä suljettuna olleeseen osaan museota. Vaihtuvien näyttelyiden tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia aiheisiin ja aikakausiin, joita esitellään museon päänäyttelyiden puolella. Luento 11.3 klo 14 Laura Hollstenin luento Elohopea lääketieteessä ja käsityöammateissa 1700-luvun Turussa. Näyttely on avoinna 3.3.2023-2.3.2025. Pressikuvat Lisätiedot Anna Franck, näyttelyamanuenssi puh. 040 637 1023, anna.franck at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikapalvelukokonaisuus