From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Mon Apr 3 09:01:25 2023 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Mon, 3 Apr 2023 09:01:25 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Arktikumin_uusi_=C3=A4=C3=A4niopas_syve?= =?utf-8?b?bnTDpMOkIG7DpHl0dGVseWtva2VtdXN0YQ==?= Message-ID: Arktikumin uusi ääniopas syventää näyttelykokemusta Rovaniemellä sijaitseva museo ja tiedekeskus Arktikum tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden syventää tietouttaan talon näyttelyiden sisällöistä uusilla ääniopasteilla. Yksittäiset näyttelylipun ostaneet asiakkaat voivat halutessaan ottaa äänioppaan mukaansa Arktikumin näyttelykierrokselle maksutta. Äänioppaan käyttö on yksinkertaista. Lipunmyynnin jälkeen voit ottaa mukaan telineestä laitteen, joka opastaa käyttäjäänsä. Äänioppaaseen on mahdollista liittää omat kuulokkeet. Arktikumista löytyy yhteensä viisitoista kohdetta, joihin ääniopaste tarjoaa lisätietoa. Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä kerrotaan laajemmin muun muassa markkinoista, sotahistoriasta, metsätöiden historiasta, lohenpyynnistä, saamelaisuudesta ja pohjoisista eläimistä. Arktisen keskuksen puolella lisätietoa saa esimerkiksi revontulista, jääkarhusta ja ilmastonmuutoksesta. Kielivalikoima tulee laajentumaan tulevaisuudessa; tällä hetkellä ääniopaste on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Ääniopasteita on saatavilla rajoitetusti, ja niitä voi ottaa mukaan silloin kun laitteita on telineessä tarjolla. Ääniopastetta ei voi varata etukäteen. **** New audio guide deepens the exhibition experience in Arktikum The Arktikum Museum and Science Centre in Rovaniemi offers visitors an opportunity to deepen their knowledge of the content of the exhibitions with new audio guides. Audio guide is free of charge for customers who have purchased an exhibition ticket. Using the audio guide is simple. Audio guide devices can be found from the rack after ticket office. It is also possible to connect your own headphones to the audio guide. In total, there are fifteen elements in the exhibitions for which the audio guide provides additional information. At the Lapland Provincial Museum more information is available on topics such as markets, military history, the history of forestry, salmon fishing, Sámi culture and northern animals. At the Science Centre, you can learn more about the Northern Lights, the polar bear and climate change. The range of languages will be extended in the future, at the moment audio guide is available in Finnish and English. A limited number of audio guides are available and can be taken along when equipment is available in the rack. It is not possible to book them in advance. -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram www.rovaniemi.fi Facebook | Instagram | Twitter From marja.puukka at kotka.fi Mon Apr 17 10:12:35 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 17 Apr 2023 07:12:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku Pompejin puutarhoista 19.4. klo 17 In-Reply-To: References: Message-ID: Tutkijatohtori Samuli Simelius luennoi Kotkassa Merikeskus Vellamon auditoriossa keskiviikkona 19.4.2023 klo 17. Tietoherkku-luento ?Pompeji, puutarhat ja niiden tutkimus? kertoo nimensä mukaisesti suomalaisesta tutkimuksesta Pompejissa ja erityisesti Simeliuksen omasta erikoisalasta eli pompejilaisista puutarhoista. Simelius tutki väitöskirjassaan (2018), millä tavoin Pompejin puutarhat kuvastivat omistajansa yhteiskunnallista asemaa. Antiikin Roomassa asunto oli yksi parhaista tavoista viestiä omasta statuksestaan ja koristeellinen puutarha todisti asunnon omistajan tärkeydestä yhteisössään. Luento on osa Pako Pompejista -näyttelyn ohjelmaa. Luentoa voi seurata paikan päällä Merikeskus Vellamon auditoriossa, ja se myös striimataan suorana. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Linkki livestriimiin löytyy Merikeskus Vellamon sivustolta, luennon omalta tapahtumasivulta, https://www.merikeskusvellamo.fi/tietoherkku-pompeji-puutarhat-ja-niiden-tutkimus/ Luennolle on vapaa pääsy. Kuva: Samuli Simelius https://drive.google.com/file/d/1OTr-A4LEMC7MWEIPZ6p3sqrYp3Iehkq-/view?usp=sharing ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. Puun tarina metsästä tehtaisiin. 18.5.2022-11.1.2026 From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Apr 17 10:54:03 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 17 Apr 2023 07:54:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kehosi_muuttaa_kaiken_-n=E4yttely_?= =?iso-8859-1?q?kertoo_trans-_ja_queeryhteis=F6jen_kauneudesta=2C_rakkaude?= =?iso-8859-1?q?sta_ja_hyvinvoinnista?= Message-ID: Roza Ahmad, Coyote Park, Iida Valmé: Kehosi muuttaa kaiken 22.4.-27.8.2023 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn pe 21.4.2023 klo 10-11. Näyttelyssä Kehosi muuttaa kaiken on esillä kolmen taiteilijan, Roza Ahmadin, Coyote Parkin ja Iida Valmén teoksia, jotka kertovat jaetun vastarinnan iloista, sekä trans- ja queeridentieettien suhteesta valokuvaan. Näyttely avaa uuden galleriatilan museon kellarikerroksessa. Näyttely tarkastelee tarinankerronnan roolia trans- ja queerelämää mahdollistavana voimavarana. Toisen elämän näkeminen valokuvien kautta voi auttaa ihmistä löytämään itsensä. Erityisesti marginalisoidussa asemassa eläville tällainen voi olla käänteentekevää - kuvien ja tarinoiden kautta marginalisoidut voivat nähdä, että heidän kaltaisiaan on olemassa, ja on aina ollut. Parhaimmillaan ne mahdollistavat ymmärryksen siitä, että monenlaiset kehot ja identiteetit voivat olla rakastettuja, hyvinvoivia ja juhlittuja. Tänä päivänä kulttuurissa tapahtuneet muutokset ja sosiaalisen median alustat ovat mahdollistaneet marginalisoitujen kokemusten jakamisen maailmanlaajuisesti. Esiin nousee tarinoita, jotka kertovat muustakin kuin trans- ja queerelämään liittyvistä vaikeuksista. Kuvat ja tarinat lisäävät ymmärrystä elämän monipuolisuudesta ja mahdollisuuksista. Ahmadin, Parkin ja Valméen teokset kertovat siitä kauneudesta, rakkaudesta ja hyvinvoinnista, mitä trans-ja queeryhteisöt pitävät sisällään. Tällaisten yhteisöjen järkkymätön olemassaolo luo itsessään radikaaleja muutoksia niitä tukahduttaviin rakenteisiin. Näyttelyn on kuratoinut Suomen valokuvataiteen museon kuraattori Orlan Ohtonen. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From jenna.kallio at pukstaavi.fi Wed Apr 19 13:59:37 2023 From: jenna.kallio at pukstaavi.fi (Kallio Jenna) Date: Wed, 19 Apr 2023 10:59:37 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Kirja_pelastaa!_=96_Pukstaavin_u?= =?windows-1252?q?utuusn=E4yttely?= Message-ID: Pukstaavin kevään avaa uutuusnäyttely ja uudistunut Kahvila Pukstaavi Sastamalan Kirjakorttelissa sijaitseva Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi vie jälleen kävijän odottamattomalla tavalla kirjojen maailmaan. Pako museosta III ? Kirja pelastaa! on Pukstaavin uusi pakohuonemuotoinen näyttely, jossa kävijä heittäytyy kirjojen pelastettavaksi. Pelissä leikitellään ajankohtaisilla, mutta myös tärkeillä ajatuksilla: Onko kirjoilla merkitystä? Mihin lukutaitoa ja kirjoja tarvitaan? Minkälainen olisi maailma ilman kirjoja? Pakohuone on suunniteltu yhteistyössä sastamalalaisen pakohuoneyrityksen Pakeneman yrittäjän Mikko Viitamaan kanssa. Pelistä löytyy kaksi eri vaikeustasoa, jonka ansiosta se sopii kaikenikäisille museovieraille.  Pakohuonetta on mahdollista pelata suomen, ruotsin sekä englannin kielellä. ?Pakohuonemuotoinen näyttely tarjoaa paitsi tietoa kirjoista ja kirjakulttuurista myös hauskan hetken yhdessä koululuokan tai kaveriporukan kanssa. Yhdessä pelaaminen tuo museovierailulle aivan uudenlaista elämyksellisyyttä!?, museoamanuenssi Emilia Heikkilä kertoo. Pako museosta III ? Kirja pelastaa! on avoinna 21.4.2023?31.12.2024 Suomalaisen kirjan museossa, Sastamalassa. Pakohuone sisältyy museokäynnin hintaan, eli alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Huoneeseen mennään 2?6 henkilön ryhmissä. Alle 9-vuotiaille pakohuonetta suositellaan yhdessä aikuisen kanssa. Uudistunut Kahvila Pukstaavi avaa ovensa 21.4.2023! Kahvila Pukstaavi avaa ovensa asiakkaille pe 21.4. Uudistuneen kahvilan yrittäjänä toimii nokialainen Maiju Pyykkö. ?Uusi näyttely ja uudistunut kahvila täydentävät hienosti Kirjakorttelin palveluja ja elämyksiä. Maijun ideat Kahvila Pukstaavin ilmeestä ja toiminnasta soljahtivat heti toiveisiimme. Perjantaina avautuva kahvila kunnioittaa Pukstaavin ainutlaatuista miljöötä ja tunnelmaa.  Odotamme kovasti kesää 2023,? museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi kertoo. Uudistunut kahvila lupaa hemmottelevansa asiakkaitaan muun muassa erikoiskahveilla, leivonnaisilla, täytetyillä artesaanileivillä sekä vohvelimenulla. ?Haluamme tarjota perinteisten museokahvilatuotteiden lisäksi myös uudenlaisia herkkuja modernilla twistillä. Kesäkaudella erilaiset kylmät juomat kuten jääkahvit ja Italian soodat ovat tällä hetkellä trendikkäitä ja suosittuja, ja nyt tuommekin ne Kahvila Pukstaavin valikoimiin?, Maiju Pyykkö kuvailee. Kirjakorttelin museot ja Kahvila Pukstaavi tarjoavat kevään aikana yleisölle erilaisia tapahtumia. Vappupäivänä 1.5. voi piipahtaa Pukstaavissa ja herkutella museokahvilassa sekä viettää hauska pelihetki uudessa pakohuoneessa. Lauantaina 20.5. museoissa vietetään Koko perheen karnevaaleja, jolloin luvassa on monipuolista ohjelmaa lapsille ja nuorille. Lisätietoja: Emilia Heikkilä amanuenssi mailto:emilia.heikkila at pukstaavi.fi 050 313 1408 (Näyttelyt) Marja Hänninen-Tolvi museonjohtaja mailto:marja.hanninen-tolvi at pukstaavi.fi 050 313 1414 From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Thu Apr 20 09:12:14 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Thu, 20 Apr 2023 06:12:14 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kansainv=E4lisesti_menestyneen_Iiu?= =?iso-8859-1?q?_Susirajan_n=E4yttely_WAMiin_kev=E4=E4ll=E4_2024?= Message-ID: Kansainvälisesti menestyneen Iiu Susirajan näyttely WAMiin keväällä 2024 Kansainvälisesti menestyneen turkulaisen kuvataiteilija Iiu Susirajan (s. 1975) soolonäyttely tullaan näkemään WAMissa keväällä 2024. Susiraja tunnetaan pysäyttävistä valokuva- ja videoteoksista, joissa taiteilija esiintyy itse odottamattomissa yhteyksissä. Parasta aikaa taiteilijan näyttely on esillä MoMAssa (Museum of Modern Art) New Yorkissa. WAMin näyttelyssä tulee olemaan esillä sekä uutta että varhaisempaa tuotantoa. Valokuvien lisäksi monipuolisessa näyttelyssä nähdään Susirajan videoteoksia, installaatioita, piirroksia sekä 3D-printattuja veistoksia, joihin taiteilijan taiteellinen työskentely on viime vuosina laajentunut. WAM on ollut Iiu Susirajan suosikkimuseo jo 1980-luvun alusta lähtien. - Kyllähän tässä jokin ympyrä sulkeutuu, että yksityisnäyttelyni on WAMissa. Päiväkodin kanssa oltiin tutustumassa Wäinö Aaltosen museossa, ja muistan, kuinka me tarhaikäiset istuimme aulan portailla odottaen opasta. Ihastuin museoon jo silloin ja edelleenkin WAM on suosikkimuseoni, Iiu Susiraja kommentoi läheistä suhdettaan WAMiin. Jotain taiteilijan ihastuksesta museoon kertoo sekin, että toimiessaan yhtenä kesänä WAMissa näyttelyvalvojana ja katsellessaan veistossalin ikkunasta Down by the Laituri -festivaalin juhlintaa jokirannassa, huomasi hän yllätyksekseen olevan sillä hetkellä mieluummin lempimuseossaan kuin jokirannassa juhlimassa. - WAM voitti siis silloinkin 6-0, Susiraja toteaa. Turku on vahva ja tunnettu kulttuurikaupunki, jossa pienillä ja suurilla näyttelyillä on merkittävä roolinsa. WAMin näyttelyt keräävät säännöllisesti kymmenien tuhansien kävijöiden yleisöt. Vuonna 2022 WAMissa vieraili lähes 60 000 kävijää. Turun pormestari Minna Arve iloitsee kansainvälisesti menestyneen taiteilijan soolonäyttelystä WAMissa. - Pidän valtavasti Iiu Susirajan töistä. Mielestäni ne kuvaavat ihmisyyttä ja naiseutta humoristisella ja älykkäällä tavalla. Oman kaupungin taiteilija on vienyt maailmalle suomalaisuutta aivan erityisellä, monella tasolla ihmisiä koskettavalla tavalla kuvaava taiteilija, Minna Arve sanoo. Omaperäistä huumoria ja oivaltavuutta Susirajan teosten keskiössä ovat arkipäiväiset esineet, joiden kautta syntyy teosten omaperäinen huumori ja surrealistista lähestyvä tunnelma, mitä oivaltavat teosnimet vahvistavat. Valokuvat ja videot tuntuvat henkilökohtaisilta; taiteilija katsoo suoraan kameraan ja samalla teoksissa on kuitenkin etäisyyttä. Susiraja ei selitä, julista tai haasta. Hän ei ota itselleen mitään roolia, eikä tunnu peittelevän mitään, mutta silti osa hänestä jää tavoittamattomaksi arvoitukseksi. Kävijälle näyttely tarjoaa tilaisuuden pohtia, millaisia ajatuksia ja tunteita Susirajan hyvän käytöksen rajoja rikkovat teokset hänessä herättävät. Katsoja saa tehdä omat tulkintansa ja kohdata omat ajatuksensa teosten ääressä. Valokuvaaja ja kuvataiteilija Iiu Susiraja on valmistunut valokuvaajaksi Turun taideakatemiasta vuonna 2012 ja kuvataiteilijaksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Susirajan näyttelyitä on viime vuosina nähty Nino Mier Galleryssa Los Angelesissa ja Makasiini Contemporaryssa Turussa vuonna 2022, SKMU Museumissa Norjan Kristiansandissa vuonna 2020 ja Kiasmassa vuonna 2019. Keväällä 2023 Susirajalla on kaksi näyttelyä New Yorkissa. A style called a dead fish avautuu MoMA PS1:ssä New Yorkissa 20. huhtikuuta ja näyttely Hot Stuff Nino Mier Galleryssa 19. toukokuuta. Susiraja on saanut William Thuring -pääpalkinnon vuonna 2019 ja hänen teoksiaan kuuluu muun muassa Suomen valokuvataiteen museon, Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Turun kaupungin taidekokoelmaan. Susiraja asuu ja työskentelee Turussa ja monet hänen teoksistaan on kuvattu hänen omassa kodissaan. Iiu Susirajan näyttely on viimeinen näyttely WAMissa ennen museon peruskorjauksen alkamista. Peruskorjauksen jälkeen WAM avataan uudelleen syksyllä 2026. Peruskorjauksen aikaisesta näyttelytoiminnasta tiedotetaan toukokuussa 2023. Iiu Susirajan näyttely WAMissa 2.2.-12.5.2024. Lisätiedot näyttelystä Anna Frank, näyttelyamanuenssi puh. 040 637 1023, anna.frank at turku.fi Lisätiedot WAMin peruskorjauksesta Satu Pajarre, vastuualuepäällikkö puh. 050 408 9659, satu.pajarre at turku.fi From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Mon Apr 24 14:09:46 2023 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Mon, 24 Apr 2023 11:09:46 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Tiedon_ja_taidon_temppelit_=E2=80=93_op?= =?utf-8?q?piaineiden_ja_Mikkelin_koulujen_historiaa_avautuu_Suur-Savon_mu?= =?utf-8?q?seossa_2=2E5=2E2023?= Message-ID: Suur-Savon museossa avautuu tiistaina 2.5.2023 uusi näyttely: Tiedon ja taidon temppelit ? oppiaineiden ja Mikkelin koulujen historiaa. Avajaispäivänä museoon on vapaa pääsy klo 10-17, tervetuloa! Suur-Savon museon uuden näyttelyn nimi on lainaus Urpolan kansakoulun vihkiäisten juhlakantaatista Opinahjon auetessa vuodelta 1955. Urpolan koulun paikalle valmistuu vuonna 2024 uusi Saimaanportin yhtenäiskoulu, johon tulee siirtymään yli 800 oppilasta neljästä lakkautettavasta koulusta. Mikkelin koulukenttä on ollut muutenkin myllerryksessä 2000-luvulla. On siis aika luoda katsaus Mikkelin historiaan koulukaupunkina. Näyttelyssä tutustutaan kaikille tuttujen oppianeiden historiaan kansakoulun perustamisesta lähtien. Esillä on mm. vanhoja koulukirjoja ja opetustauluja sekä muita opetusvälineitä. Esineistö on pääosin ajalta ennen peruskoulua, vanhimmat 1890-luvulta. Lyhyesti kerrotaan myös nykyisten Mikkelin koulujen historiasta. Suurin osa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa perustetuista mikkeliläisistä kouluista on aloittanut toimintansa vuokratiloissa ennen varsinaisen koulutalon valmistumista. Koulujen tilakysymykset ovat tänäkin päivänä hyvin ajankohtaisia. Tiedon ja taidon temppelit ? oppiaineiden ja Mikkelin koulujen historiaa on avoinna Suur-Savon museossa 2.5.2023 ? 9.3.2024. Lisätietoja: Amanuenssi Emma Martiskainen, puh. 040 129 4978, emma.martiskainen at sivistys.mikkeli.fi Suur-Savon museo, Otavankatu 11, 50130 Mikkeli. Avoinna touko?elokuussa ti?la klo 10?17, syys?maaliskuussa ke ja la 10?17. Pääsymaksut 4 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 3 ?, alle 18-v. ilmaiseksi. Käytössä myös valtakunnallinen Museokortti. Mikkelin kaupungin museoiden toimisto: museot at sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 5090, www.mikkeli.fi/museot. Ryhmävaraukset arkisin museoiden toimistosta klo 9?15. Suur-Savon museon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. From reetta.nykanen at salo.fi Mon Apr 24 17:12:53 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Mon, 24 Apr 2023 14:12:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Meeri_Koutaniemen_=26_Gertrude_Bellin_v?= =?utf-8?q?alokuvan=C3=A4yttely_avautuu_Salon_taidemuseossa_6=2E5=2E2023?= Message-ID: GERTRUDE BELL & MEERI KOUTANIEMI: KÄTKETTY VAPAUS ? HIDDEN FREEDOM Salon taidemuseo Veturitalli, 6.5.?10.9.2023 Salon taidemuseo kysyy tänä kesänä: mitä on valta, missä on vapaus ja mitä on olla ihminen? Brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868?1926) sekä valokuvaaja, kuvajournalisti Meeri Koutaniemen (s. 1987) maailmat kohtaavat valokuvanäyttelyssä Hidden Freedom ? Kätketty vapaus. Näyttely on aikamatka menneeseen ja samalla katsaus nykyhetkeen. Teoksissa avautuu kahden kuvaajan tekemä dokumentaatio samoissa maissa kahtena eri aikakautena ja kerrostuu kymmenen eri maan tapahtumat, maisemat sekä murrokset, niin Lähi-idässä kuin Aasiassa. Molempien naisten näkökulmana on ollut havainnoida tavallisia ihmisiä ja paikallista elämänpiiriä sadan vuoden etäisyydellä toisistaan. Kuvia katsoessa kysymys kuuluu, mikä vuosikymmenten aikana on muuttunut. Jännittävän ja värikkään elämän elänyt Gertrude Bell dokumentoi lukuisilla matkoillaan eri kulttuureja, arkkitehtuuria, ihmisiä sekä luontoa. Hänen perintönään tunnetaan parhaiten valokuvat sekä runsas kirjemateriaali, joihin on tallentunut rikas ja elävä kuvaus eri maiden elämästä ja poliittisesta kuohunnasta 1900-luvun vaihteessa sekä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Gertrude Bellin laaja jäämistö on talletettu Newcastlen yliopistoon Iso-Britanniaan. Meeri Koutaniemi kuvaa yhteiskunnallisia aiheita ja nostaa kuvillaan esille ihmisoikeuskysymyksiä. Kuvissa avautuu usein yksilön elämäntarinan kautta silta yhteiskuntapoliittisiin ja sosiaalisiin teemoihin. Dokumentaarisessa työssään Koutaniemi tutkii identiteettiä, valtaa ja vapautta. Vaikeidenkin kysymysten, kriisien ja tragedioiden keskellä näkyy eletyssä arjessa toivo, aktivismi ja välähdys paremmasta huomisesta. Näyttelyssä ainutlaatuista on kahden naisen visio maailmasta aikana, jolloin naisena yksin työskentely on ollut ja on edelleen harvinaista. Kokonaisuus pyrkii luomaan niin ajallisen kuin sosiopoliittisen jännitteen kuvaajien materiaalien välille. Bell ja Koutaniemi avaavat oven näkemäänsä maailmaan, mutta myös omaan henkiseen mielenmaisemaansa. Kuvallista dialogia syventävät maakohtaiset journalistiset tekstit, jotka luovat historiallisen kontekstin sekä katsauksen nykypäivään. Näyttelyn osatuottajana on toiminut Kuopion VB-keskus, jossa aihetta esiteltiin kesällä 2020. Salossa kokonaisuus jatkuu laajasti uusien vedosten ja tekstiaineiston myötä. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From reetta.nykanen at salo.fi Mon Apr 24 17:13:18 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Mon, 24 Apr 2023 14:13:18 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Oliver ja Tellervo Kochta-Kalleisen videoinstallaatio 101 kaikkien puolesta Salon taidemuseossa 6.5.2023 alkaen Message-ID: TELLERVO KALLEINEN & OLIVER KOCHTA-KALLEINEN: 101 KAIKKIEN PUOLESTA Salon taidemuseo Veturitalli // Galleria Sivuraide, 6.5.?10.9.2023 Salon taidemuseon kesän näyttelyissä pureudutaan ihmisyyden kysymyksiin. Galleria Sivuraiteella nähtävä Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen vuorovaikutteinen videoinstallaatio 101 kaikkien puolesta pyrkii ymmärtämään, miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme. Teos suuntaa katseen tilastojen ihmisiin ja inhimillisiin tarinoihin heidän mielipiteidensä takana. Teoksen 100 henkilöä muodostavat tilastollisen poikkileikkauksen Suomen väestöstä sukupuolensa, ikänsä, maakuntansa, koulutus- ja tulotasonsa, taustamaansa ja äidinkielensä perusteella. Heistä 51 luokitellaan naiseksi, 13 on yli 70-vuotiasta, yksi on Aasiasta ja yhdellä on tohtorin tutkinto. Vuonna 2015 taiteilijat vierailivat heidän luonaan ympäri Suomea ja haastattelivat henkilöitä heidän suhteestaan kolmeenkymmeneen mielipiteitä jakavaan teemaan. Haastateltavat yrittivät tunnistaa niitä kokemuksia ja vaikutteita, jotka ovat muovanneet heidän mielipiteitään. Teoksessa kuultavat haastattelut avaavat ainutlaatuisen ikkunan mielipiteiden muodostumisen taustalla oleviin mekanismeihin. Teos nostaa esille myös ajankohtaisen polarisaation ilmiön. Vaikka tietyt aiheet näyttävät jakavan ihmisiä "vahvasti samaa mieltä" ja "vahvasti eri mieltä" -janan ääripäihin, voivat ihmisten vastaukset yllättää. Tämä herättää samalla kysymyksen tilastojen tulkinnanvaraisuudesta. Teoksen ensiesityksestä on nyt kahdeksan vuotta, mutta teoksen teemat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia ja synnyttävät aktiivista keskustelua. Näyttelyn toinen teos, Vaikuttavien kirjojen kirjasto, perustuu samoihin vierailuihin. Jokaista sataa osallistujaa pyydettiin nimeämään omaan ajatteluun vahvasti vaikuttanut kirja. Kirjojen sisällä olevista korteista löytyy tilastotietoa kirjan valinneesta henkilöstä sekä kuvaus kirjan merkityksestä hänen maailmankuvaansa. Kalleisten teokset herättävät katsojan pohtimaan omia vaikuttimiaan ja maailmankuvaansa. Kokonaisuus käy vuoropuhelua myös museon pääsaleissa olevan Meeri Koutaniemen ja Gertruden Bellin valokuvista kootun näyttelyn kanssa. Molemmista näyttelyistä nousee esille sama teema: mitä on olla ihminen. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Apr 26 10:00:46 2023 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Wed, 26 Apr 2023 07:00:46 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Virpi_Pekkalan_maksimipostikorteis?= =?iso-8859-1?q?sa_kes=E4n_aikaisia_tunnelmia_Postimuseon_pienoisn=E4yttel?= =?iso-8859-1?q?yss=E4?= Message-ID: TIEDOTE 26.4.2023 Virpi Pekkalan maksimipostikorteissa kesän aikaisia tunnelmia Postimuseon pienoisnäyttelyssä Postimuseossa, museokeskus Vapriikissa avautuu 9. toukokuuta Kohti kesää -pienoisnäyttely. Esillä on yli sata korttitaiteilija Virpi Pekkalan postikorttien pohjalta tehtyä maksimikorttia keräilijä Leena Vainion kokoelmasta. Lisäksi on Pekkalan valmistamia korttien aiheisiin liittyviä pienoismalleja. Näyttelyssä on myös mahdollisuus kuvata itsensä keijunsiivissä. Virpi Pekkala on Suomen suosituimpia postikorttitaiteilijoita. Ensimmäiset postikortit Pekkala piirsi jo 1960-luvun puolivälissä. Päätoiminen postikorttien tuotanto alkoi vuonna 1980 oman yrityksen perustamisen myötä. Postikortteja on syntynyt noin 2000 erilaista. Virpi Pekkala maalaa postikortit akvarelleina suoraan lopulliseen kokoonsa ja viimeistelee kuvan ohuella mustalla tussilla. Jokaisella kortilla on oma nimensä ja tarinansa. Nimeen liittyy usein kuvaava sanaleikki tai pieni pila. Pekkala on kuvittanut myös esimerkiksi kirjoja, kalentereita, tekstiilejä, astioita, paperikasseja, makeiskääreitä ja postimerkkejä. Näyttelyn avautumispäivänä 9.5. ilmestyy myös Pekkalan Postille piirtämä viiden postimerkin sarja kotimaan ikimerkkejä. Kevättä ilmassa -sarjan merkit on tarkoitettu kevään ja kesän onnitteluihin aiheenaan kukat ja keijut. Pekkala on piirtänyt Postille yhteensä 17 erilaista postimerkkiä. Virpi Pekkalan kuvitusten ystävät perustivat vuonna 2003 Virpi Pekkala -kerhon, joka vaalii Pekkalan tuotantoa, osallistuu tapahtumiin ja järjestää esimerkiksi näyttelyitä. Maksimipostikortti muodostuu kuvasta, postimerkistä ja leimasta Maksimikortissa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja leimattu postileimalla. Kortin kuva-aiheen, postimerkin ja postileiman tulee sopia yhteen mahdollisimman hyvin. Sääntöjen mukaan postimerkin ja postileiman on oltava käytössä olevia. Maksimifilatelia on yksi filatelian muoto. Maksimikortteja on valmistettu ja keräilty jo yli sata vuotta. Kohti kesää - Virpi Pekkalan maksimipostikortteja -pienoisnäyttely 9.5.-6.8.2023 Postimuseo, museokeskus Vapriikki 2. kerros, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Virpi Pekkala on tavattavissa Museoiden yönä 20. toukokuuta Vapriikissa: klo 18-20 Virpi Pekkala piirtää pikaluonnoksia kävijöille. Paikka: korkea osa, 1. kerros. Näyttely Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/nayttely/kohti-kesaa-virpi-pekkalan-maksimipostikortteja/ Lisätietoja Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, 040 531 0388, suvi.jalli at postimuseo.fi Virpi Pekkala, 040 050 7722 Mirka Ylä-Mattila, viestintäsuunnittelija, 041 507 5150, mirka.yla-mattila at postimuseo.fi t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Paketoidut unelmat 14.10.2022-17.12.2023 MuseoX - kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota, www.museox.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From roope.pokki at hel.fi Wed Apr 26 10:47:40 2023 From: roope.pokki at hel.fi (Pokki Roope) Date: Wed, 26 Apr 2023 07:47:40 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Being_Black_=E2=80=93_poimintoja_afrosu?= =?utf-8?q?omalaisuudesta_tuo_esiin_moni=C3=A4=C3=A4nist=C3=A4_Helsinki?= =?utf-8?b?w6Q=?= Message-ID: Being Black ? poimintoja afrosuomalaisuudesta tuo esiin moniäänistä Helsinkiä Kaupunginmuseon uusi näyttely kertoo afrosuomalaisista osana Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Näyttelyä on tehty yhdessä afrosuomalaisten nuorten aikuisten kanssa. Pääosassa ovat nuoret itse ja heidän kokemuksensa sekä vanhempien ihmisten muistot omasta nuoruudestaan eri vuosikymmeniltä.?Näyttely on historiallinen, sillä afrosuomalaisuudesta ei ole tällä laajuudella Helsingissä kerrottu aiemmin. Being Black ? Poimintoja afrosuomalaisuudesta -näyttelyssä katsotaan Helsinkiä afrosuomalaisten ja mustien nuorten silmin. Vähemmistöjen kulttuurit kietoutuvat yhteen valtakulttuurin kanssa monin tavoin. Tietoisuus omasta historiasta ja oman perheen ja suvun perinteistä on voimavara, joka kantaa sukupolvesta toiseen. Näyttely tarjoaa tilan pohdinnoille monimuotoisuudesta, vähemmistöistä, afrosuomalaisuudesta, identiteeteistä, perinteistä ja oman historian tallentamisesta.?Kaupunginmuseo haluaa myös rohkaista kaikkia helsinkiläisiä näkemään helsinkiläisyyteen kuuluva monimuotoisuus osana kaupungin rikasta kulttuuria. Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat perhe- ja ystävyyssuhteet, kauneusihanteet, identiteetti, aktivismi sekä opiskelun, työelämän ja valtakulttuurin asettamat haasteet, esimerkiksi ulkopuolisuuden tunne ja rasismi. Näyttelyssä esitellään laajasti erilaisia poimintoja afrosuomalaisuudesta sekä merkittävien afrosuomalaisten tarinoita. Kaupunginmuseoon rakentuu muun muassa kampaamo, jossa kävijä voi tutkia afrohiusten ja -hiustyylien moninaisuutta. Lisäksi museossa nähdään laaja kirjo valokuvia afrosuomalaisten arjesta menneiltä vuosikymmeniltä tähän päivään. ?Näyttely on historiallinen, sillä afrosuomalaisuudesta ei ole tällä laajuudella Helsingissä koskaan ennen kerrottu. Näyttelyä on tehty yhdessä afrosuomalaisten nuorten aikuisten kanssa, ja sillä kannustetaan afrosuomalaisia tunnistamaan omat erityiset kulttuuriperintönsä ja vaalimaan niitä. Toivoisin näyttelyn vahvistavan nuorten afrosuomalaisten identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta?, näyttelyn kuraattori Wisam Elfadl kertoo. Afrosuomalaisuudella viitataan näyttelyssä suomalaisiin, joilla on sukujuuria Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja jotka kuuluvat laajemmin afrikkalaiseen diasporaan. Kaikki näin määritellyt eivät kuitenkaan koe olevansa afrosuomalaisia eikä Suomessa asuvilla mustilla ja afrikkalaistaustaisilla ole yhteistä identiteettiä, historiaa tai kulttuuria. Mitä afrosuomalaisuudesta sitten tallennetaan jälkipolville? Tätä kysymystä pohditaan kaupunginmuseossa 22. huhtikuuta alkaen. Näyttelyssä kannattaa piipahtaa vaikka kahdesti, sillä se täydentyy kevään ja kesän aikana. Näyttelyä voi täydentää omilla kokemuksilla, kuvilla tai esineillä työpajoissa, joista ensimmäinen järjestetään kaupunginmuseossa perjantaina 5. toukokuuta. Jokaisella työpajalla on oma teemansa ja ensimmäisen teemana on juhlat. Being Black ? poimintoja afrosuomalaisuudesta laajenee myös Itä-Helsinkiin, kun Vuotalossa avautuu kaupunginmuseon rinnakkaisnäyttely 15. kesäkuuta. Being Black?? poimintoja afrosuomalaisuudesta?-näyttelyn kuraattori on Wisam Elfadl,?joka on aiemmin toiminut Kulttuurikeskus Caisan ja kaupunginmuseon Afrosuomalaiset Helsingissä kulttuuriympäristön tulkitsijoina ja muokkaajina -hankkeen työntekijänä. Tuottajana toimii?Eero Salmio.?Näyttelyn on suunnittelut Alina?Pajula?ja graafisen suunnittelun on tehnyt Jade Lönnqvist. Näyttelyn toteutuksessa on tehty yhteistyötä?Museum of Impossible Formsin?ja Helsingin afrosuomalaisen yhteisön kanssa. Being Black?? poimintoja afrosuomalaisuudesta 22.4.?24.9.2023 Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros (Aleksanterinkatu 16) Avoinna: ma?pe 11?19, la?su 11?17 Aina vapaa pääsy helsinginkaupunginmuseo.fi Helsingin kaupunginmuseon ja yhteistyökumppaneiden näyttelyyn liittyvät tapahtumat: helsinginkaupunginmuseo.fi/tapahtumat Lisätiedot näyttelystä: Roope Pokki roope.pokki at hel.fi 040 152 6479 Roope Pokki Viestintäsuunnittelija Helsingin kaupunginmuseo / Hakasalmen huvila / Ratikkamuseo / Ruiskumestarin talo / Työväenasuntomuseo roope.pokki at hel.fi +358 40 152 6479 Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika Viestintä ja markkinointi PL 51400, 00999 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Konepajankuja 1, 00510 Helsinki www.helsinginkaupunginmuseo.fi www.hakasalmenhuvila.fi www.ratikkamuseo.fi www.ruiskumestarintalo.fi www.tyovaenasuntomuseo.fi www.helsinkikuvia.fi [cid:image001.png at 01D9782C.11CD4660] From marja.puukka at kotka.fi Wed Apr 26 13:10:06 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 26 Apr 2023 10:10:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Merikeskus Vellamo luennoi ja soi 3.5. In-Reply-To: References: Message-ID: Luento ja konsertti Kotkan Merikeskus Vellamossa Tietoherkku-luento 3.5.2023 klo 17. ?Stimmaajat?. Suomalaisten merimiesten kokemuksia höyrylaivoissa työskentelemisestä. FT, postdoc-tutkija Ulla Kallbergin esitelmä käsittelee merimiesten omia käsityksiä merimiehenä olemisesta, laivaelämästä ja työstä vuosina 1910-1955. Esitelmä perustuu Kallbergin syksyllä 2022 tarkastettuun väitöskirjaan ?Sillä ainahan merimies sentään on erimies?. Merimiesidentiteetit muuttuvassa maailmassa. Aineistona on käytetty merimiesten kirjoittamia kyselyvastauksia, jotka Turun yliopiston kansatieteen laitos tallensi 1960-luvun alussa. Vellamon auditoriossa pidettävälle Tietoherkku-luennolle on vapaa pääsy. Mediakuva: Tietoherkku: Stimmaajat. S/s Canopus. Suomen merimuseon kuvakokoelma, Museovirasto. Kuva Kurt Illiminsky. https://drive.google.com/file/d/1U5DIAZetEk3sOOSeZLsrhyHLmWf_xHrQ/view?usp=sharing Vellamo soi! Musiikkikoulu Muskatin konsertti 3.5.2023 klo 18. Musiikkikoulu Muskatin bändit esiintyvät Merikeskus Vellamon Venehallissa. Konserttiin on vapaa pääsy samoin kuin Vellamon näyttelyihin kuten aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi [cid:image001.jpg at 01D9783F.B6422040] Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. Puun tarina metsästä tehtaisiin. 18.5.2022-11.1.2026 From marja.puukka at kotka.fi Fri Apr 28 10:23:23 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 28 Apr 2023 07:23:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tanssiteos Kotkan Vellamossa 7.5. klo 14 In-Reply-To: References: Message-ID: Puusta on meidät tehty. Tanssiteos Kotkan Merikeskus Vellamossa sunnuntaina 7.5.2023 klo 14. Miltä näyttää, kun puu astuu vuoroonsa? Tanssiteoksessa Puusta on meidät tehty tanssitaiteilija Aino Karstinen johdattelee katsojan seuraamaan puun matkaa metsästä tehtaalle. Kotkan Merikeskus Vellamossa esillä olevaan Puun vuoro -näyttelyyn luotu teos hyödyntää näyttelytilaa ja pohjautuu siellä nähtävään ja koettavaan historiaan. Pääosassa ovat teollisuudessa työskennelleet ihmiset ja heidän työpanoksensa, joita tarkastellaan liikkeen keinoin. Esitys kestää noin 20 minuuttia ja sopii koko perheelle. Mukaan pääsee pääsymaksun 14/9 ? hinnalla, alle 18-vuotiaat maksutta. Merikeskus Vellamossa käyvät Museokortti ja Kaikukortti. Aino Karstinen on kouvolalaislähtöinen tanssitaiteilija, joka opiskelee Turun taideakatemiassa tanssinopettajaksi. Karstinen on viime vuosina toiminut tanssijana ja tanssinopettajana Kymenlaaksossa ja Turun seudulla, ja kevään 2022 hän vietti tanssiopinnoissa Norjan Stavangerissa. Teoksen syntyä ovat tukeneet Karjalan kulttuurirahasto ja Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Mediakuva: https://drive.google.com/file/d/1-Isf0EjhCq8VwmTnfE9xQATndl5Sc7ww/view?usp=sharing Puusta on meidät tehty. Kuva Äikäs Visuals. Lue lisää Puun vuoro -näyttelystä: https://www.merikeskusvellamo.fi/puun-vuoro/ ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi [cid:image001.jpg at 01D979BA.69F14DC0] Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. Puun tarina metsästä tehtaisiin. 18.5.2022-11.1.2026 From timo.nordlund at pori.fi Fri Apr 28 11:44:04 2023 From: timo.nordlund at pori.fi (Timo Nordlund) Date: Fri, 28 Apr 2023 08:44:04 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?=22Otos=2C_j=E4lki=2C_henki=22_Sat?= =?iso-8859-1?q?akunnan_Museossa_28=2E4=2E_alkaen?= Message-ID: TIEDOTE: OTOS, JÄLKI, HENKI Nykytaide kohtaa menneisyyden jäljet 28.4.2023-28.1.2024 Satakunnan Museo, Sali Reittejä ja näkökulmia museon kokoelmiin taiteilijoiden ja museoammattilaisten näkökulmasta. Taiteilijat: Antti Oikarinen, Vappu Rossi, Azar Saiyar ja Perttu Saksa Satakunnan Museossa avataan perjantaina 28.4. Porin taidemuseon ja Satakunnan Museon yhdessä tuottama näyttely, jossa historialliset aineistot ja uudet nykytaideteokset ovat esillä rinta rinnan. Näyttely juhlistaa Satakunnan Museon rakennuksen 50 vuoden historiaa ja koko museon 135-vuotista taivalta. Näyttelyyn on valikoitu museoesineitä, jotka avaavat Satakunnan Museon kokoelmien karttumisen eri vaiheita, museorakennuksen historiaa sekä kokoelmien esineisiin liittyvää ylläpitoa ja tutkimusta. Museoesineiden lisäksi näyttelyssä on esillä taideteoksia neljältä nykytaiteilijalta. Taiteilijat ovat valmistaneet näyttelyyn uusia teoksia, jotka ovat innoittuneet historiallisen kokoelman esineistä ja aineistoista. Näin uudet taideteokset asettuvat vuoropuheluun historiallisten esinekokonaisuuksien kanssa ja avaavat uusia mahdollisuuksia menneiden aikojen tarkasteluun nykypäivän näkökulmasta. Näyttelyn nimi Otos, jälki, henki laajentaa museaalista näkökulmaa esineisiin. Otoksella viitataan fyysiseen museo-objektiin, jälki taas kuvaa esineen tarinaa, henki on kaikkea sitä mitä tapahtuu esineen ympärillä: tulkintojamme siitä ja näyttelykävijöiden omia kokemuksia esineisiin liittyen. Myös näyttelyn taiteilijat tuovat teoksillaan esiin esineiden "henkeen" liittyviä ajatuksia ja ehdotuksia. Historiallisen museon suhde esineen tarinaan on oleellinen, tarina pitää sisällään esineeseen liittyvän tiedon ja ilman tietoa esine ei voi täyttää museo-objektin kriteereitä. Taiteilijoillekin tarinat ovat tärkeitä, mutta taiteen kautta esineen luonteeseen voidaan löytää yllättäviäkin tulokulmia. Esineen olemuksen tulkintaan voidaan taiteessa luoda uusia mahdollisuuksia, tai kaivaa esiin jotain kulttuurillisesti unohdettua. Taiteilijoiden ja museoammattilaisten lähestymistavat esineisiin poikkeavat toisistaan. Vuorovaikutuksessa toistensa kanssa tämä näkökulmien yhdistyminen rohkaisee myös näyttelykävijää muodostamaan oman suhteensa esineisiin, niiden historiaan ja museaaliseen tiedon muodostumiseen. Otos, jälki, henki -näyttely on mittakaavassaan ensimmäinen Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon välinen näyttely-yhteistyö. Näyttelyn sisältö on luotu vuorovaikutuksessa museoiden eri ammattilaisten kanssa, esillä on niin arkeologien, konservaattorien kuin tutkijoidenkin näkökulmia. Taiteilijat näyttelyyn on kutsunut Porin taidemuseo, ja teoksia on valmistettu tiedollisessa vuoropuhelussa yhdessä Satakunnan Museon henkilökunnan ja taidemuseon kuraattorin kanssa. Taiteilijat ovat valinneet erilaisia näkökulmia museon kokoelmiin, toiset keskittyvät tiettyihin esineisiin tai kuva-/esinekokoelmiin, toisille museoesineet ovat toimineet lähtökohtina esineiden luonteen tarkasteluun yleisemmällä tasolla. Taiteilijat ovat toteuttaneet teoksiaan erilaisilla tekniikoilla, näyttelyssä on esillä veistoksia, piirustuksia, liikkuvaa kuvaa ja valokuvia. Museoesineet avaavat paikallisia historioita ja henkilöitä; esiin nousevat muun muassa muinainen hautakulttuuri, Porin kaupunkipalot, pyhimysveistokseen liittyvä tutkimus, erilaiset museaaliset kuriositeetit sekä museokokoelmien kartuttamiseen liittyvien merkkihenkilöiden ja tiettyjen esineiden historiaan liittyvien hahmojen tarinat. Näyttelykävijälle museoiden yhteisnäyttely tarjoaa mahdollisuuden heijastaa omia kokemuksiaan ja historiaansa näyttelyn esineiden tarinoihin ja niiden väliseen vuorovaikutukseen. Näyttelyn aikana järjestetään aiheeseen liittyvää ohjelmaa, muun muassa luentoja, opastuksia ja taiteilijatapaamisia. Näyttely avautuu yleisölle perjantaina 28.4.2023. Varaukset ja lisätiedot: Arttu Merimaa - intendentti, näyttelyt / Porin taidemuseo p. 044 7013 965 tai arttu.merimaa at pori.fi Timo Nordlund - intendentti, näyttelyt / Satakunnan Museo p. 044 7013 457 tai timo.nordlund at pori.fi Taiteilijoiden biografiat: Antti Oikarinen (s. 1974) tunnetaan kaksi- ja kolmiulotteisen välimaastoon sijoittuvista käsitteellisistä teoksista. Oikarisen taiteessa objektien materiaali ja muoto asetetaan tarkastelun alle kuvanveiston keinoin muun muassa erilaisia veisto- ja valutekniikoita hyödyntäen. Materiaalisten ratkaisujen merkitykset ovat oleellinen osa Oikarisen taiteen sisältöjä. Oikarisen teoksia on muun muassa Nykytaiteen museo Kiasman, HAM Helsingin taidemuseon, Sara Hildénin taidemuseon ja Wihurin säätiön kokoelmissa. Vuonna 2012 hänelle myönnettiin Raimo Utriaisen säätiön stipendi. Vappu Rossi (s. 1976) on profiloitunut nykypiirtämisen kehittäjänä sekä taiteen- ja tieteenaloja yhdistävien projektien tekijänä. Hänen tuotantonsa on monipuolista: siihen kuuluu piirustuslähtöisten teosten lisäksi maalauksia, animaatioita, installaatioita, valokaappeja ja grafiikkaa. Taiteellisen työskentelynsä ohella Rossi toimii Helsingin yliopiston Piirustussalin piirustusmestarina. Rossin teoksia on ollut esillä gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla ympäri maailman 1990-luvun lopulta lähtien. Hänen teoksiaan löytyy useista tärkeistä kotimaisista kokoelmista. Azar Saiyar (s.1979) on helsinkiläinen elokuvantekijä ja mediataiteilija. Hän käyttää usein teoksissaan erilaisia arkistomateriaaleja suunnaten katseen kohti katsomista, muistamista ja kerrontaa. Azar Saiyarin teoksia on esitetty kansainvälisillä elokuva- ja mediataidefestivaaleilla, gallerioissa, museoissa ja televisiosta. Syksyllä 2022 hänet palkittiin mediataiteelle myönnettävällä AVEK-palkinnolla. Saiyarin teoksia on Nykytaiteen museo Kiasman ja HAM Helsingin taidemuseon kokoelmissa. Perttu Saksa (1977) on raaseporilainen valokuvataiteilija ja kuvanveistäjä. Saksa työskentelee ihmisen ja ympäristön suhdetta käsittelevien aiheiden parissa. Saksa on palkittu Fotofinlandialla 2014 ja vuonna 2019 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla. Hänen teoksiaan on lukuisissa julkisissa kokoelmissa, kuten Espoon Modernin taiteen museo EMMAssa ja Nykytaiteen museo Kiasmassa. Saksa oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Hänen ehdotuksensa voitti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun vuonna 2018. Hänen viimeisin valokuvakirjansa Dawn Chorus ilmestyi tänä syksynä Garret Publishingin julkaisemana. Satakunnan Museo Hallituskatu 11, 28100 Pori https://satakunnanmuseo.pori.fi/ From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Apr 28 12:05:09 2023 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 28 Apr 2023 09:05:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Etel=E4-Karjalan_museon_kes=E4n_n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_esittelee_valokuvaaja_Matti_Poutvaaran_tuotantoa?= =?iso-8859-1?q?_pitk=E4n_uran_varrelta?= Message-ID: TIEDOTE Etelä-Karjalan museon kesän näyttely esittelee valokuvaaja Matti Poutvaaran tuotantoa pitkän uran varrelta Pilvien kuvaaja - Matti Poutvaaran elämä ja taide Näyttely Etelä-Karjalan museossa, Lappeenrannassa 29.4.-29.10.2023 Valokuvaajana itseoppinut parikkalalaislähtöinen Matti Poutvaara (1909-1989) on yksi Suomen tunnetuimmista ja tuotteliaimmista maisema- ja kotiseutuvalokuvaajista. Hän kouliintui ammattiinsa työskennellessään vuosina 1930-1945 valokuvausaliupseerina ja -teknikkona Suomen ilmavoimien palveluksessa. Sotien jälkeen vapaaksi valokuvataiteilijaksi ryhtyneen Poutvaaran uran huippukohta ajoittui 1940- ja 1950-lukujen taitteeseen ja tästä syystä häntä on luonnehdittu erityisesti jälleenrakennuskauden kuvaajaksi. Poutvaara kuvasi Suomen maakuntia Karjalasta Lappiin ja tallensi teoksiinsa niin luonnonmaisemia kuin kulttuuriympäristöjäkin rakennuksineen ja ihmisineen. Hänen tuotannolleen tyypillisissä harmaan sävyiltään rikkaissa mustavalkokuvissa pilvet nousivat usein keskeisiksi esteettisiksi elementeiksi. Suurelle yleisölle Matti Poutvaara tuli tunnetuksi WSOY:n julkaisemista kuvakirjoista, joissa hän esitteli näyttävien maisemien ohella muun muassa siirtoväen uudelleen asutusta, työssään ahertavia maalaisia, kehittyviä kaupunkeja ja nousevaa teollisuutta sekä muita kotimaan matkailun näkökulmasta mielenkiintoisiksi mieltämiään kohteita. Poutvaaran kirjoja myytiin yhteensä noin puoli miljoonaa kappaletta. Pilvien kuvaaja - Matti Poutvaaran elämä ja taide esittelee valokuvaajan koko pitkää uraa aina 1920-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Näyttelyn teokset liittyvät Puolustusvoimien kuvaustoimintaan, kameraseuroissa tuotettuihin teoksiin, koko Suomea käsittelevään maisema- ja kotiseutuvalokuvaukseen sekä valokuviin liittyvään julkaisutoimintaan ja kotimaan matkailun edistämiseen. Samalla näyttely luo edustavan läpileikkauksen lähes koko 1900-luvun suomalaisesta valokuvauksesta. Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija, FT Antti Vallius, jonka kirjoittama samanniminen kirja ilmestyy näyttelyn avajaisten yhteydessä. Kirjan on kustantanut Docendo. Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset ja kirjan julkistamistilaisuus pidetään Etelä-Karjalan museossa perjantaina 28.4.2023 klo 16 - 19. Lisätietoja ja lehdistökuvapyynnöt: Satu Ståhlberg, intendentti, Lappeenrannan museot Puh. 040 579 5744, satu.stahlberg at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot -- Tiedon välitti: Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan museot / The Museums of Lappeenranta PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi From marja.puukka at kotka.fi Fri Apr 28 16:36:17 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 28 Apr 2023 13:36:17 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Milt=C3=A4_teollisuus_tuntuu=3F_-keskus?= =?utf-8?q?telusarja_Merikeskus_Vellamossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan Merikeskus Vellamossa käynnistyy Miltä teollisuus tuntuu? -keskustelusarja, jossa ollaan Kymenlaakson museon Puun vuoro -näyttelyn teemojen äärellä. Ensimmäinen tilaisuus on keskiviikkona 10.5.2023 klo 17-18.30. Keväällä 2022 avautunut Puun vuoro esittelee Kymenlaakson metsäteollisuuden 150-vuotista menneisyyttä unohtamatta nykyisyyttä ja tulevaisuuttakaan. Näyttelyssä kuljetaan puun matka metsästä tehtaalle ja ollaan töissä tehtaalla. Käydään läpi kriisejä, työturvallisuutta ja kansainvälisyyttä. Tuoteseinällä esitellään tuotteita sodanaikaisista paperinarukengistä moderneihin innovaatioihin asti. Myös tehdasyhteisöt ja ympäristökysymykset huomioidaan. Miltä teollisuus tuntuu? -sarjassa annetaan tilaa moniääniselle ja arvostavalle yhteisölliselle keskustelulle näyttelyn teemoista. Yleisölle avoimissa keskustelutilaisuuksissa on tavoitteena mahdollistaa vastakkaistenkin näkökulmien esittäminen turvallisessa ja tiedollisesti luotettavassa alustassa eli museossa. Tavoitteena on luoda Vellamoon uusi tapa tehdä museotyötä osallistavan ja ajankohtaisia näkökulmia esiin tuovan konseptin avulla. Kymenlaakson museo sai keskustelukonseptiinsa rahoitusta Museoviraston innovatiivisista avustuksista. Museon yhteistyökumppaniksi valittiin Osana yhteistä ratkaisua Oy, jolla on vahva osaaminen yhteiskunnallisen keskustelun fasilitoinnista. Hankkeessa myös koulutetaan museon henkilökuntaa fasilitointiin. Tavoitteena on kehittää konsepti, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden Merikeskus Vellamossa esillä olevien teemojen käsittelyssä. Keskustelusarjan ensimmäisen tilaisuuden otsikko on Kymenlaakson metsät ja metsäteollisuus 2030. Yleisölle avoin ja maksuton tilaisuus järjestetään Merikeskus Vellamon auditoriossa keskiviikkona 10.5.2023 klo 17?18.30. Keskustelu myös striimataan, ja sitä voi seurata Vellamon YouTube-kanavalla. Kuinka paljon ja millaista puuta Kymenlaakson teollisuus tulevaisuudessa tarvitsee? Miten Kymenlaakson metsät vastaavat tähän tarpeeseen? Mikä on luonto- ja ilmastokysymysten asema ja merkitys? Entä miten alueen metsien virkistyskäyttö kehittyy tulevaisuudessa? Teollisuus ja sen yhteys metsiin ovat olleet vuosikymmeniä kymenlaaksolaisuuden ytimessä. Miltä tämä yhteys näyttää tulevaisuudessa ja miten se vaikuttaa jatkossa paikalliseen elämään? Keskustelemassa ovat metsänomistajien, metsäpalvelujen, luontopalvelujen, viranomaisten ja teollisuuden edustajat. Keskustelijat: Marika Hänninen, metsänomistaja Panu Pettinen, toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Timo Tidenberg, tehtaanjohtaja, Stora Enson Sunilan tehdas Taina Ihaksi, hydrobiologi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja, Suomen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri Tilaisuuden jälkeen keskustelua voi jatkaa vapaamuotoisesti Puun vuoro -näyttelyssä metsäteollisuuden historian äärellä. Näyttelyihin on keskiviikkoisin vapaa pääsy klo 17?20. Tilaisuus on osa Puun vuoro -näyttelyn oheisohjelmaa. Mediakuva: https://drive.google.com/file/d/1N5XeqXBgRar-oUigt1psu3u_qRsNIhMU/view?usp=sharing Puun vuoro. Kuva Marko Laukkarinen. Lisätiedot: Tutkija Jaana Kataja, jaana.kataja at kotka.fi, 040 350 6358 Keskustelusarjan tulossa olevat tapahtumat: Ke 24.5.2023 klo 17.00?19.30, Merikeskus Vellamo Miltä kymenlaaksolaisuus tuntuu nyt ja tulevaisuudessa? https://www.merikeskusvellamo.fi/milta-kymenlaaksolaisuus-tuntuu-nyt-ja-tulevaisuudessa/ Pe 8.9. klo 10.30?11.30, Merikeskus Vellamo Kotiseutupäivien keskustelukammarissa teemana Puun vuoro -näyttely ja metsäteollisuus. Ke 27.9 klo 17.00?19.00 Kuusankosken Taideruukki Miltä kymenlaaksolaisuus tuntuu nyt ja tulevaisuudessa? ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo [cid:image001.jpg at 01D979EE.0B485F50]