From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Thu May 5 10:30:58 2022 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Thu, 5 May 2022 07:30:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Nappihyrr=C3=A4st=C3=A4_Nintendoon_?= =?utf-8?q?=E2=80=93_kurkistus_lelujen_ja_pelien_historiaan_-n=C3=A4yttely?= =?utf-8?q?_avautuu_Suur-Savon_museossa_7=2E5=2E2022?= Message-ID: Nappihyrrästä Nintendoon ? kurkistus lelujen ja pelien historiaan Suur-Savon museossa 7.5.2022?25.2.2023 Tiedotustilaisuus perjantaina 6.5.2022 klo 13 ja näyttelyn avajaiset lauantaina 7.5.2022 klo 10-17. Avajaisiin on vapaa pääsy! Millä vain voi leikkiä, mutta juuri leikkimiseen tarkoitettuja esineitä on valmistettu yhtä kauan kuin muitakin tavaroita. Joidenkin lelujen suosio on säilynyt vuosisatoja, mutta samalla lelut muuttuvat muun maailman mukana uusien keksintöjen myötä. Suur-Savon museon uudessa näyttelyssä kurkistetaan lelujen ja pelien historiaan. Ajallisesti liikutaan 1800- luvun lopulta 2010-luvulle, ja aiheita ovat esimerkiksi vanhat pulmapelit, nuket ja kasarin TV:stä tutut lelusarjat. Suurin osa näyttelyn esineistä on museon omista kokoelmista, mutta joukossa on leluja myös yksityiskokoelmista. Lisäksi tutustutaan muutamiin tunnettuihin suomalaisiin lelujen valmistajiin ja siihen, missä Mikkelissä on myyty leluja 1800-luvulta näihin päiviin. Näyttelyssä voi myös kokeilla ratkaista perinteisiä pulmapelejä, esimerkiksi vanginlukon ja pirunnyrkin. Lasten leikkinurkkauksesta puolestaan löytyy esimerkiksi automatto ja Koiramäki-nukkekoti. Lisäksi asiakkaat voivat selailla 1990-luvun lelukuvastoja. Lisätietoja: Amanuenssi Emma Martiskainen, puh. 040 129 4978, emma.martiskainen at sivistys.mikkeli.fi Suur-Savon museo, Otavankatu 11, 50130 Mikkeli. Avoinna touko?elokuussa ti?la klo 10?17, syys?helmikuussa ke ja la klo 10?17. Pääsymaksut 4 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 3 ?, alle 18-v. ilmaiseksi. Käytössä myös valtakunnallinen Museokortti. Mikkelin kaupungin museoiden toimisto puh. 040 129 5090, museot at sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Ryhmävaraukset arkisin Mikkelin kaupungin museoiden toimistosta klo 9?15. Suur-Savon museon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. From saarapaatero at hotmail.com Thu May 5 18:46:39 2022 From: saarapaatero at hotmail.com (Saara Paatero-Burtsov) Date: Thu, 5 May 2022 15:46:39 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Suomen kello- ja korumuseo Kruunu_Becoming a Goldsmith Message-ID: Uusi näyttely uudessa upeassa Suomen Kello- ja korumuseo Kruunussa Espoon Tapiolassa! *** Becoming a Goldsmith 2022 5.5.?14.6.2022 Suomen kello- ja korumuseo Kruunu Becoming a Goldsmith-näyttely esittelee Axxellin kultaseppä-linjan aikuiskoulutusopiskelijoiden käsityönä valmistamia koruja. Näyttelyn teemana on osaamisen syventäminen ja polku artesaanista kultasepäksi - näyttely on kunnianosoitus käsityöosaamiselle ja jatkuvalle oppimisprosessille. Näyttelyssä on esillä Axxellista tänä keväänä valmistuvien kultaseppien lopputyöt sekä heidän aiemmin valmistamiaan koruja. Näyttelyvieras pääsee myös kurkistamaan korujen valmistuksen tekniikoihin ja niiden valmistamisen eri vaiheisiin videoesityksen kautta. Opiskelijat valmistuvat koulutuskeskus Axxellin ensimmäisestä kultasepän koulutuksesta (taideteollisuusalan ammattitutkinto), joka alkoi syksyllä 2020 Espoon Överbyssä. Axxellin kultasepänalan koulutus keskittyi korujen valmistukseen huomioiden tuotesuunnittelun, asiakastyön, korusuunnittelun ja kiven istutuksen. Koulutuksen opettajina ja mentoreina toimi joukko alan ammattilaisia. Näytteilleasettajat: Ann-Sofi Eriksson Anastasia Filatov Torbjörn Grönlund Annika Linder Airava Annika Männikkö Anna Paasonen Saara Paatero-Burtsov Maarit Sippola Lämpimästi tervetuloa näyttelyyn ja tutustumaan uuteen Suomen Kello- ja korumuseo Kruunuun Espoon Tapiolaan! Lisätietoa: Becoming a Goldsmith -näyttely on avoinna 5.5.?14.6.2022 Museon aukioloajat 5.5.?8.5. to: 11-19 pe 11-19 la: 11-17 su: 11-17 10.5. alkaen: ti: 12-17 ke: 11-19 to: 11-19 pe: 11-19 la 10-17 su 10-17 Liput 12?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Museo on museokorttikohde. Suomen kello- ja korumuseo Kruunu Ahertajantie 3 02100 Espoo https://kellomuseo.fi/yhteystiedot/ Suomen kello- ja korumuseo Kruunu avaa ovensa yleisölle 13.4.2022. Kruunu on uusi museo Suomen museokentällä ja toimii Espoon Tapiolassa Näyttelykeskus WeeGeen kupeessa. Museo on erikoistunut kelloihin ja koruihin ja on ainutlaatuinen pohjoismaissa. Vaihtuvat- sekä temaattiset näyttelyt porautuvat niin ajankohtaisiin aiheisiin nostaen esille alojen historiaa ja nykyhetkeä. https://www.instagram.com/becoming_a_goldsmith/ https://www.facebook.com/Becoming-a-Goldsmith-103183512378831 From inka.alen at rautatiemuseo.fi Fri May 6 12:05:20 2022 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Fri, 6 May 2022 09:05:20 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Matkusta Perinnejuna Valtterilla Pienoisjunatreffeille Suomen Rautatiemuseoon Message-ID: PERINNEJUNA VALTTERILLA PÄÄSEE HELSINGISTÄ PIENOISJUNATREFFEILLE RAUTATIEMUSEOON Perinnejuna Valtterin kyydissä voi matkustaa Pienoisjunatreffit -tapahtumaan Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle lauantaina 14.5.2022. Dieselvetoinen entisaikojen juna lähtee Helsingin päärautatieasemalta klo 9.45. Perinnejuna ottaa kyytiin matkustajia myös Tikkurilassa ja Järvenpäässä. Paluujuna Helsinkiin lähtee Rautatiemuseolta klo 14.10. Pienoisjunatreffit on kaikenikäisille suunnattu viikonlopputapahtuma, joka kokoaa Suomen Rautatiemuseoon taidokkaasti rakennettuja pienoisrautateitä, mallinrakentajien työnäytöksiä sekä alan kauppiaita. Useiden pienoisrautatieyhdistysten lisäksi yksittäiset harrastajat ovat esittelemässä omia pienoismallejaan ja -ratojaan, joiden esikuvina on suomalaisia ja ulkomaalaisia kohteita. Museon työpajatilassa voi kokeilla omatoimisesti pienten junien askartelua. Pakarituvan kahvikioskissa museon puistossa on tarjolla pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä virvokkeita. Vanhan ajan markkinatunnelmaa puistoon tuovat karjalaiset markkinat lauantaina klo 10?15. Pienoisjunatreffit on avoinna lauantaina 14.5. klo 10?17 ja sunnuntaina 15.5. klo 10?16. Liput Perinnejuna Valtteriin voi ostaa kätevästi museon verkkokaupassa. Etukäteen ostettavat matkaliput sisältävät sisäänpääsyn museoon ja Pienoisjunatreffit -tapahtumaan. Katso lisätietoja https://rautatiemuseo.fi/fi/pienoisjunatreffit-2022 Perinnejuna Valtterin kyydissä voi tehdä aikamatkan kolmelle eri vuosikymmenelle. Sen kyydissä voi matkustaa 1940-luvun kolmannen luokan päivävaunussa, oman aikakautensa modernissa 1950-luvun kahvilavaunussa tai muistella menneitä 1970-luvun lähiliikennevaunussa. Veturina keulalla jylisee myymäläautonakin tunnettu dieselveturi Dr13 vuosimallia 1965. Lisätietoja: Iiro Niemi, kalustoamanuenssi, iiro.niemi at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5247 Jenni Sourama, asiakaspalveluvastaava, jenni.sourama at rautatiemuseo.fi, p. 040 581 4001 From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue May 10 11:00:55 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 10 May 2022 08:00:55 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Valokuvaaja_Ritva_Kovalaiselle_j?= =?windows-1252?q?a_Sanni_Sepolle_taide_on_aktivismin_ja_luonnonsuojeluty?= =?windows-1252?q?=F6n_v=E4line=2E_Valokuvataiteen_museo_K1=3An_=94Pohjois?= =?windows-1252?q?tuulen_mets=E4=94_tarkastelee_mets=E4=E4_poliittisen_v?= =?windows-1252?q?=E4=E4nn=F6n_kohteena?= Message-ID: ?Luonnonmetsän biodiversiteetti on pöllön silmään ultraviolettivaloa hohtavaa myyränpissaa, magneettikenttien piirtymistä aivoihin reittikartaksi ensimmäisen pitkän muuttomatkan jälkeen maapallon laidalta toiselle. Se on viestintää infra- ja ultraäänillä, monitasoista kommunikaatioita ja ihmiskorvaan kuulumatonta hiirikoiraan liverrystä puolisolleen. Se on 600 tonnia painavan maanalaisen eliön sienirihmasto, lajien symbioottisesta suhteesta syntyvä jäkälän elämänmuoto, päivänkorennon muutamia minuutteja kestävä aikuisuus ja haavan 80 000 vuotinen juurivesakasvusto.? Ritva Kovalainen & Sanni Seppo Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä 10.6. ? 2.10.2022 Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Median vierailupäivä näyttelyyn: to 9.6. klo 10-12, RSVP martta at juni.fi Metsä on suomalaisille ylpeyden aihe ja monenlaisen hyvinvoinnin lähde. Mutta mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme suomalaisesta metsästä? Useimmille metsä tarkoittaa talousmetsää, jota ihminen kontrolloi. Harva meistä on edes nähnyt todellista metsää, jossa kaatuneet puut saavat rauhassa maatua ja jota rikkaat eliöyhteisöt hallitsevat. Niitä ei Suomessa enää juurikaan ole. ?Suomalaisia vaivaa ylisukupolvinen muistinmenetys: emme enää tiedä miltä metsä voisi näyttää, olemme tottuneet metsään, joka on ihmisen muokkaama, emmekä tunne muuta.? valokuvaaja Sanni Seppo sanoo. Ritva Kovalaisen (s.1959) ja Sanni Sepon (s.1960) ?Pohjoistuulen metsä? -näyttely Valokuvataiteen museo K1:ssä on kokonaisuus, joka johdattaa koskemattomaan havumetsään ? sellaiseen, millaisia kaikki metsät ovat aikoinaan olleet. Kovalaiselle ja Sepolle taide on aktivismin ja luonnonsuojelutyön väline. Näyttelyn valokuvien, installaatioiden ja videoteosten kautta tavoite on lisätä ymmärrystämme ja haastaa vallitsevaa käsitystämme metsästä. ?Pohjoistuulen metsä? on päätösosa Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvataiteelliseen tutkimukseen perustuvalle metsätrilogialle, jossa kolmekymmenvuotinen työ metsäaiheiden parissa kiteytyy. Aiemmat teokset ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava ?Puiden kansa? (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava ?Metsänhoidollisia toimenpiteitä? (2009). ?Pohjoistuulen metsä? ilmestyy myös laajana kuvateoksena vuoden 2022 lopulla. Vuosien aikana Seppo ja Kovalainen ovat kulkeneet viimeisissä koskemattomissa luonnonmetsissä Lapin perukoilla sekä itäisellä rajalla ja kuvanneet metsien muutosta. ?Metsä on valtavan poliittisen kädenväännön kohteena: Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttäisi vanhojen metsien säästämistä hiilivarastoina ja luontokadon pysäyttäminen metsien laajamittaista suojelua, mutta samanaikaisesti valtion metsäpolitiikan suunta ja metsäteollisuuden investoinnit edellyttävät hakkuiden määrän kasvattamista?, sanoo Sanni Seppo. ?Metsäpuhetta hallitsee talouden kieli, ja se, miten metsät määrittelemme, vaikuttaa siihen miten ne näemme. Tapamme puhua yleisesti vain metsistä estää meitä näkemästä todellista tilannetta. Sen vuoksi on tarpeen tehdä selkeä ero METSÄN JA METSÄN välillä ja alkaa puhua luonnonmetsästä ja talousmetsästä.? Ritva Kovalainen jatkaa. Suomessa lähes koskemattomia metsiä on jäljellä vain noin 1% verran. Metsiä, joissa ihmistoiminnan vaikutus ei ole ratkaisevasti muuttanut luonnonmetsän rakennetta ja lajistoa, on jäljellä noin 5%. Näistä vain puolet on hakkuilta suojeltu. ?On sanomattakin selvää, että meillä on moraalinen velvollisuus vaalia luonnonmetsiä ja niiden biodiversiteettia. Mutta säilyminen edellyttää ihmisiä, joka ymmärtävät sen arvon. Se taas edellyttää sitä, että tutustumme todelliseen metsään.? Seppo ja Kovalainen toteavat. Ritva Kovalainen (s.1959) on kemiönsaarelainen valokuvataiteilija, joka on tehnyt useita kirjoja, lyhytelokuvia ja näyttelyitä teemanaan erityisesti ihmisen suhde luontoon. Sanni Seppo (s.1960) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka kertoo töissään yhteisöjen aktiivisuudesta puolustaa oikeuksiaan, ihmisen ja luonnon suhteesta sekä hauraista unelmista elää omansalaista elämää. Hän on kiinnostunut myös valokuvalla vaikuttamisen mahdollisuuksista ja toimii Poliittisen valokuvan festivaalin toisena taiteellisena johtajana. Lisätiedot, kuvat & haastattelupyynnöt: Martta Louekari Puh. 040 5284818 martta at juni.fi From hannu.heikkila at eemil.fi Fri May 13 12:06:37 2022 From: hannu.heikkila at eemil.fi (hannu.heikkila at eemil.fi) Date: Fri, 13 May 2022 12:06:37 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Ikoneja_yksityiskokoelmista_Taidem?= =?iso-8859-1?q?useo_Eemiliss=E4_13=2E5=2E-25=2E9=2E2022?= Message-ID: <002701d866a8$c0c9d020$425d7060$@eemil.fi> Ikoneja yksityiskokoelmista Taidemuseo Eemil 13.5.–25.9.2022 Taidemuseo Eemilin vuoden 2022 kesänäyttely esittelee puulle maalattuja-, valkoemali- ja metalli-ikoneja suomalaisista yksityiskokoelmista. Yksityiskokoelmat ovat syntyneet keräilijöidensä kiinnostuksesta ja innostuksesta. Niinpä Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelykin esittelee keräilijöiden kiehtovia valintoja ikonitaiteen valtavasta perinteestä. Ikonitaide ei ole pysynyt samana vuosisadasta toiseen, vaan eri aikakaudet näkyvät myös ikoneissa. Näyttelyn teokset ajoittuvat 1500-luvulta Venäjän vallankumoukseen ja edustavat mainituille vuosisadoille tyypillisiä tyylisuuntauksia. Aiheiden puolesta näyttelyyn on valittu Kristuksen, Jumalanäidin, pyhien ihmisten ja kirkkovuoden juhlien ikoneja. Määrällisesti eniten on Jumalanäidin ikoneja, koska ihmiset ovat kautta aikojen kääntyneet rukouksilla juuri Neitsyt Marian puoleen. Yhteensä näyttelyssä on esillä noin 220 ikonia. Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyn pääpaino on 1700- ja 1800-lukujen ikoneissa. 1800-luvulla maalattiin määrällisesti eniten ikoneja, koska tuolloin Venäjällä vapautettiin maaorjat. Suuret joukot ihmisiä lähtivät kulkemaan ympäri Venäjää, joten ikonien tarve kasvoi suureksi. Suosituiksi tulivat sellaiset ikonit, joista rukoilija koki saavansa voimaa ja lohdutusta. Esimerkkeinä näistä ikoniaiheista ovat näyttelyn ikonit Lohduta minua surussani, Eksyneiden opastaja ja Kaikkien murheellisten ilo. Suurin osa Taidemuseo Eemilin Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyn pyhäinkuvista on ensi kertaa yleisön nähtävillä. Näyttelykokonaisuutta täydentävät metropoliitta Arsenin ja Jyrki Poudan maalaamat ikonit, joita on esillä Taidemuseo Eemilin alakerran Studiossa. Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15. Kesäkaudella Taidemuseo Eemil on avoinna: ke–su klo 11–18 (8.–30.6.2022) ja ti–su klo 11–18 (1.7.–31.7.2022). Suljettu helatorstaina 26.5. ja juhannuksena 24.6.–26.6.2022. Metropoliitta Arseni opastaa kuraattorin kierroksia Ikoneja yksityiskokoelmista -näyttelyssä: su 22.5.2022 klo 14:00 pe 1.7.2022 klo 16:30 su 24.7.2022 klo 15:00 la 13.8.2022 klo 13:00 la 24.9.2022 klo 13:00 Kuraattorin kierroksille osallistuminen Taidemuseo Eemilin normaalein pääsymaksuin. Kuopion kamarimusiikkiseura järjestää Maantieteellisiä sointuja -konsertin Taidemuseo Eemilissä 28.5.2022 klo 13:00. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From hannu.heikkila at eemil.fi Fri May 13 12:45:17 2022 From: hannu.heikkila at eemil.fi (hannu.heikkila at eemil.fi) Date: Fri, 13 May 2022 12:45:17 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Halosen_taiteilijasuku_-kokoelman?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_Taidemuseo_Eemiliss=E4_13=2E5=2E2022_alka?= =?iso-8859-1?q?en?= Message-ID: <002c01d866ae$278dd9a0$76a98ce0$@eemil.fi> Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttely Taidemuseo Eemil 13.5.2022 alkaen Taidemuseo Eemilin uusi kokoelmanäyttely esittelee Halosen taiteilijasuvun taidetta Halosen taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuku -näyttely esittelee Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta. Serkukset taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) ja kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) ovat maamme taidehistorian kärkinimiä. Aikalaiset luonnehtivat heitä usein kaikkein suomalaisimmiksi taiteilijoistamme. Pekka Halonen tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen maiseman sielun, maalaiskansan ja perheidyllin ilmentäjänä, Eemil Halonen taitavana kansankuvaajana, Kalevalan tulkitsijana ja tunnustettuna muotokuvien tekijänä. Pekan veli Antti Halonen (1870–1945) teki elämänuransa veiston ja rakennusopin opettajana ja talonpoikaisen rakennusperinteen vaalijana ja kehittäjänä. Hän oli myös lahjakas taidemaalari, joka maalasi mieluiten maisemia. Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän taiteeseen vanhimmalta veljeltään Eemililtä. Monien ammattisalaisuuksien peittämä pronssivalu oli suomalaisille kuvanveistäjille menetelmänä tuolloin liki tuntematon. Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Kuvanveistäjänä hänen taiteellinen toimintansa oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla hänen palattuaan opintomatkaltaan Berliinistä ja Pariisista. Eemilin nuorin veli Kalle Halonen (1899–1947) kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja oli jo 1920-luvun alkupuolella lupaava, yleisön ja kriitikoiden arvostama näyttelijä. Myös Kalle opiskeli taidemaalariksi, jonka maisemia oli esillä 1920–30-luvun vaihteen nykytaiteen näyttelyissä. Halosen taiteilijasukuun kuului kuudeskin ammattitaiteilija: viulisti Heikki Halonen (1882–1932), joka on mukana näyttelyssä veljensä Pekan ikuistamana. Kokoelmien kertomaa Kuvanveistäjä Eemil Halosen leski, rouva Alli Halonen piti elämäntehtävänään ansioituneen puolisonsa perinnön vaalimista ja turvaamista. Lapinlahden kotiseutuyhdistyksestä löytyivät kiinnostuneet yhteistyökumppanit, ja Eemil Halosen museo avautui kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa vuonna 1965. Museossa oli esillä Tervolan riihessä säilytyksessä olleet 250 veistosta. Kotiseutuyhdistyksen työtä jatkamaan perustettiin Halosten Museosäätiö (1971) ja kokoelmat saatiin esille pappilan vanhaan kivinavettaan vuonna 1975. Taidemuseo Eemilissä kokoelmat ovat olleet esillä vuodesta 2017 alkaen. Rouva Alli Halonen testamenttasi vuonna 1980 Halosten Museosäätiölle taiteen ja varallisuuden lisäksi kodin irtaimistoa ja esineistöä. Viime vuosien aikana kokoemiin tulleita teoksia ja esineitä on inventoitu ja luetteloitu. Halosten Museosäätiön kokoelmat ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, joiden kautta näyttely tarjoaa kurkistusikkunan myös Alli ja Eemil Halosen elämään. Näyttelyn esineistö on valtaosin saatu lahjoituksena rouva Alli Haloselta. *** Kuopion kamarimusiikkiseura järjestää Maantieteellisiä sointuja -konsertin Taidemuseo Eemilissä 28.5.2022 klo 13:00. Konsertti pidetään Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttelyn salissa. *** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15. Kesäkaudella Taidemuseo Eemil on avoinna: ke–su klo 11–18 (8.–30.6.2022) ja ti–su klo 11–18 (1.7.–31.7.2022). Suljettu helatorstaina 26.5. ja juhannuksena 24.6.–26.6.2022. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From heta.pekkarinen at kuopio.fi Fri May 13 14:18:36 2022 From: heta.pekkarinen at kuopio.fi (Pekkarinen Heta) Date: Fri, 13 May 2022 11:18:36 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kuopion_museon_uudistuneet_perusn?= =?iso-8859-1?q?=E4yttelyt_avautuivat_13=2E5=2E?= Message-ID: Kuopion museon perusnäyttelyt tarjoavat tietoa ja elämyksiä! * Kulje läpi Pohjois-Savon historian itäisen Suomen muuttuvaan luontoon Kuopion museon uudistettu perusnäyttely avautui yleisölle 13.5.2022. Kokonaisuuteen kuuluu kolme päänäyttelyä: Ihmisen aika, Muuttuva luonto ja Toden ja tarun rajalla. Näyttelykokonaisuus on aiempaa toiminnallisempi - tietoa unohtamatta. Ihmisen aika kertoo Pohjois-Savon historiasta kivikaudesta kulttuurin uusimpiin virtauksiin. Tutustu Pohjois-Savon asukkaiden arkeen ja juhlaan, mielenkiintoisiin esineisiin ja ilmiöihin. Muuttuva luonto -näyttelyssä matka alkaa kaukaa menneisyyden mammuttiarolta, kiertelee luonnonmetsän siimeksessä ja järvien syvänteissä, ja päätyy lopulta ihmisen muokkaamaan maisemaan. Millainen mahtaa olla luontomme tulevaisuus? Toden ja tarun rajalla punoo yhteen kulttuurihistoriaa ja luonnontieteitä vuodenkierron ja kansanperinteen myyttien ja uskomusten kautta. Museo vaalii myös omaa historiaansa ja sitä on esitelty vanhassa museonjohtajan huoneessa Museon historiaa -näyttelyssä. Myös pienille museokävijöille on tarjolla uusi elämyksellinen leikkitila. Lisätietoa näyttelyistä: kuopionmuseo.fi/näyttelyt Museon avautumista juhlistetaan monipuolisella ohjelmalla Avajaispäivää juhlistetaan musiikkiesityksin. Avajaisvartit tarjoavat tietoa niin näyttelyiden eri osa-alueista kuin itse näyttelyiden suunnittelutyöstä. Kuopion vaatettajien luento pureutuu syvällisemmin yhteen Ihmisen aika -näyttelyn teemoista. Talon kierros -opastuksella pääset kuulemaan näyttelyiden herkullisista yksityiskohdista. Avajaisviikkoina myös Kahvila Kantissa avajaistarjouksia ja Kuopion pääkirjastossa näyttelyiden teemoihin liittyviä kirjanäyttelyitä. Lisätietoja tapahtumista kuopionmuseot.fi/tapahtumat Ystävällisin terveisin, Heta Pekkarinen Museotapahtumien koordinaattori Kuopion museokeskus Museokatu 1, 70100 Kuopio puh. 044-7182638, heta.pekkarinen at kuopio.fi www.kuopionmuseo.fi www.kuopionkorttelimuseo.fi www.snellmaninkotimuseo.fi www.kuopiontaidemuseo.fi ---------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta ----------------------------------------------- From marja.puukka at kotka.fi Fri May 13 16:34:02 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 13 May 2022 13:34:02 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?J=C3=A4=C3=A4nmurtaja_Tarmo_ja_ulkon?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Kuuri_avautuvat_17=2E5=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Höyryjäänmurtaja Tarmo ja ulkonäyttelytila Kuuri avautuvat kesäkauteen Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Tarmo ja Kuuri ovat avoinna 17.5.-4.9.2022. Toukokuussa Tarmo on avoinna tiistaista perjantaihin, maanantaisin ja viikonloppuisin alus on suljettu. Tarkat aukioloajat löytyvät Vellamon verkkosivuilta, https://www.merikeskusvellamo.fi/info/#auki Yleisö voi tutustua Tarmoon itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan. Henkilökunta kertoo mielellään aluksen historiasta, arjesta ja dramaattisistakin vaiheista. Tarmo ole esteetön kohde, vaan aluksella on jyrkkiä portaita. Ulkonäyttely Kuuri täydentää Vellamon näyttelytarjontaa esittelemällä mm. poliisin käyttämän Tiiskeri 770 -veneen sekä Kultaranta II:n, joka palveli Suomen presidenttejä Relanderista Kekkoseen. Pääsyliput Tarmolle ja 27.6.2022 avautuvalle majakkalaiva Kemille ostetaan Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Pääsymaksut 8/5 ?, alle 18-vuotiaat maksutta. Museoaluksille käy Museokortti. Ulkonäyttely Kuuriin on vapaa pääsy. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. Tulossa! Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. From marja.puukka at kotka.fi Mon May 16 13:43:35 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 16 May 2022 10:43:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?N=C3=A4yttelytiedote=3A_Puun_vuoro=2C_M?= =?utf-8?q?erikeskus_Vellamo=2C_Kotka?= Message-ID: Tiedote 16.5.2022 Puun vuoro 18.5.2022-11.1.2026 Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka Kunnianosoitus Kymenlaakson metsäteollisuudelle ja sen tekijöille Elämyksellinen Puun vuoro -näyttely nostaa esille metsän, teollisuuden ja tekijät. Metsäteollisuus piippuineen on tänäkin päivänä olennainen osa kymenlaaksolaista kaupunki- ja mielenmaisemaa. Näyttelyssä kuljetaan läpi vuosikymmenten puun mukana. Liikkeelle lähdetään Kymijoen varren sahoista. Joki ja sen valjastaminen uittoon olivat ratkaiseva tekijä maakunnan noustessa tärkeäksi metsäteollisuuden keskukseksi. Matka jatkuu metsästä tehtaisiin, joissa vallitsee oma, löysistä löysiin elävä kulttuurinsa. Teollisuuspaikkakunnat rakentuivat aikoinaan lähes tyhjästä, ja tehtaiden ympärillä pyöri koko elämä. Tehtaat rakensivat kaupat, koulut ja kirkot. Työväki asui tehtaan asunnoissa, ja vapaa-aikakin kului työnantajan järjestämässä toiminnassa. Yhtiöläisyys eli vahvana. Kymenlaaksolainen metsäteollisuus oli alusta alkaen kansainvälistä ? perustajia myöten. Nykyään niin ihmiset, tuotteet kuin koneetkin liikkuvat ympäri maailman. Tuotantolinjan äärellä sekä entisaikojen että nykypäivän visionäärit ovat löytäneet uusia muotoja ja väyliä Kymenlaaksosta maailmalle. Maakunnassa on syntynyt vietävän hyviä tuotteita. Aluksi tuotettiin paperia, pahvia ja sellua. Nykyisin puusta jalostetaan myös lääketeollisuuden tuotteita ja hitsausmaskeja, joita ei heti puupohjaisiksi hoksaisi. Bioinnovaatiot ja kiertotalous ovat tätä päivää. Metsäteollisuus on läsnä meidän kaikkien arjessa. Puun vuoro on suunniteltu kokemuksellisuudesta käsin, Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn viitoittamalla tiellä. Koska aihealue kattaa massiivisia tehtaita ja koneita sekä monimutkaisia prosesseja, joita ei ole voitu näyttelytilaan sellaisenaan tuoda, näyttely on toteutettu lavastuksellisella otteella. Tehtaan tunnelmaan pääsee ohjaamalla koneen käyntiä valvontapöydän ääressä tai kulkemalla huoltotunnelin telojen välistä. Seinän mittainen silhuettikuva kertoo puun matkasta metsästä tehtaaseen. Näyttävästä visuaalisesta ilmeestä vastaa Fantasia Works Oy, joka on osa mm. teemapuistoja ja leikkipaikkoja suunnittelevaa ja toteuttavaa Lappset-konsernia. Näyttelyssä on hyödynnetty myös Kerro meille! -kyselyn vastauksia. Vuosittain järjestettävässä kymenlaaksolaisten museoiden yhteisessä muistitiedon keruuhankkeessa oli vuonna 2020 teemana metsäteollisuus. Kyselyn avulla osallistettiin yleisöä ja saatiin talteen omakohtaisia muistoja työstä metsäteollisuuden parissa. Näyttelyn yhteistyökumppaneina ovat Stora Enso Anjalankosken tehtaat, MM Kotkamills Boards, UPM Kymi ja Sonoco-Alcore. Tuen lisäksi yhtiöt ovat lahjoittaneet museolle yllättävän ja monipuolisen kokonaisuuden metsäteollisuuden nykyisestä tuotannosta. Näyttelyyn liittyy Miltä teollisuus tuntuu? -kokonaisuus, jonka toteuttamiseen on saatu avustus Museoviraston innovatiivisista hankerahoista. Syksyllä käynnistyvässä toiminnassa näyttelyn teemaa käsitellään yhdessä yleisön kanssa. Tarkoituksena on kehittää vuorovaikutteinen toimintamalli nykyhetken ja tulevaisuuden teemojen käsittelyyn. Näyttely on osa koko Kymenlaakson yhteistä metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlavuotta: kymenlaaksonihme.fi Näyttelyyn liittyviä tapahtumia: 18.5.2022 klo 17-19. Tekijät tavattavissa! Oivallinen mahdollisuus päästä jututtamaan Puun vuoron tekijöitä ja kuulemaan mielenkiintoisia asioita näyttelyn suunnittelusta, merkityksestä ja toteutuksesta. Vapaa pääsy. Syksyllä 2022. Miltä näyttää, kun puu astuu vuoroonsa? Koreografi ja tanssija Aino Karstinen johdattelee katsojan seuraamaan puun matkaa metsästä tehtaalle tanssiteoksella Puusta on meidät tehty. Lisätiedot: Tutkija Jaana Kataja, 040 350 6358, jaana.kataja(at)kotka.fi Mediakuvat: Puun vuoro. Kuva Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/15vm0SgFFB4wcOKijcTk9thk0KkFaMuCO/view?usp=sharing Puun vuoro. Video Lasse Lehtinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1uEXVEVaukoCa2iv52K5p2hCrIjNmygDE/view?usp=sharing Puun vuoro. Anjalan Paperitehdas. Kuva Stora Enson kuvapankki, Pekka Mutanen. https://drive.google.com/file/d/1kgnQuOYvrTXu9UP_hnGLg_2Pp2vtb6Zo/view?usp=sharing Puun vuoro. Kuva Aarne Pietinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1wUpWZTUyWVE9X5_sQhgepsGanBVkdp4z/view?usp=sharing ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. Tulossa! Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Fri May 20 09:21:14 2022 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Fri, 20 May 2022 06:21:14 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sisustusarkkitehti_Maija_Heikinhei?= =?iso-8859-1?q?mon_el=E4m=E4nty=F6_esill=E4_S=E4yn=E4tsalon_kunnantalon_k?= =?iso-8859-1?q?es=E4n=E4yttelyss=E4=2C_tiedote_20=2E5=2E2022?= Message-ID: Tiedote 20.5.2022 Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimon elämäntyö esillä Säynätsalon kunnantalon kesänäyttelyssä Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo (1908-1963) työskenteli lähes koko työuransa Artekin palveluksessa, ensin Aino Aallon läheisenä työparina ja tämän menehdyttyä pääsuunnittelijana ja taiteellisena johtajana. Hän oli äärimmäisen taitava, mutta vaatimattoman anonyymisti toimiva suunnittelija, jonka elämäntyön täsmällinen kartoittaminen odottaa vielä tekijäänsä. Alvar Aallon arkkitehtitoimiston ja Artekin yhteistyö oli saumatonta useita vuosikymmeniä. Artekissa sisustettiin lähes kaikki tuon aikakauden Aalto-kohteet. Maija Heikinheimosta kehkeytyi Alvar Aallon ajatusten loistava tulkki, jonka kerrotaan ymmärtäneen pienestäkin vihjeestä Aallon pyrkimykset. Uusien huonekalumallien ohella Heikinheimon työpöydällä syntyi kalusteita myös arkkitehdin aiempia innovaatioita varioiden. Heikinheimo ja Aalto toimivat tiiviisti yhdessä Säynätsalon kunnantalon rakennushankkeessa 1950-luvun alussa. Aalto loi rakennuksen omaperäisen arkkitehtuurin, jota Heikinheimo täydensi siihen täydellisesti sopivin kalustein ja sisustuselementein. "Erityislaatuinen suunnittelukohde ja varsinkin rakennuksen päätilat, valtuustosali ja kunnanhallituksen kokoushuone vaativat erikoiskalusteita. Ne syntyivät pääosin Heikinheimon piirustuspöydällä, kuten koko kunnantalon sisustuksen kokonaissuunnitelmakin, tiiviissä yhteistyössä Aallon kanssa. Lisäksi rakennuksen sisustamisessa käytettiin myös Artekin tyyppikalusteita", kertoo Alvar Aalto -säätiön yli-intendentti Katariina Pakoma. Säynätsalon kunnantalon galleriaan koostettu näyttely Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo - kiintopisteenä Artek avaa Heikinheimon työskentelyä Artekissa. Mukana on myös esimerkkejä hänen lyhyemmistä työsuhteistaan Asko-Avoniuksen ja Wilh. Schaumanin huonekalutehtailla. Esille tuodaan Heikinheimon lennokkaalla käsialalla toteutettuja huonekalu- ja sisustuspiirustuksia, joitakin huonekaluja sekä pienesineistöä. Suunnittelijan työkalupakkiin liittyvien materiaalinäytteiden kautta selviää esimerkiksi se, miten Artekin väripaletissa määriteltiin "Heikinheimon sininen". Maija Heikinheimo oli taitava näyttelysuunnittelija ja saavutti sillä saralla myös kansainvälistä huomiota. Näistä Artekille luoduista näyttelysuunnitelmista nähdään myös esimerkkejä näyttelyssä. Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo - kiintopisteenä Artek näyttely on Alvar Aalto -säätiön tuottama ja se on esillä Säynätsalon kunnantalolla 20.5.-31.8.2022. Lisätietoja: Alvar Aalto -säätiö Yli-intendentti Katariina Pakoma puh. 0400 849 315 katariina.pakoma at alvaraalto.fi Näyttelyintendentti Mari Murtoniemi puh. 040 355 9162 mari.murtoniemi at alvaraalto.fi /// Viestin välitti: MIRKKA VIDGRÉN Viestintäpäällikkö / Alvar Aalto -säätiö Communications Manager / Alvar Aalto Foundation mirkka.vidgren at alvaraalto.fi tel. +358 40 168 5142 Tiilimäki 20 FI-00330 Helsinki www.alvaraalto.fi ALVAR AALTO FOUNDATION´S LATEST NEWS www.alvaraalto.fi/news INSTAGRAM @alvaraaltofoundation From marja.louni at kuopio.fi Fri May 20 13:34:29 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Fri, 20 May 2022 10:34:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Mikko_Valtonen_=281968-2019=29_?= =?windows-1252?q?=96_Syv=E4=E4n_p=E4=E4tyyn_Kuopion_taidemuseossa_21=2E5?= =?windows-1252?q?=2E-18=2E9=2E2022?= Message-ID: ?Ajattelen, että Mikko teki parhaansa. Hän loi paljon kauneutta. Mikolla ei ollut kykyä selättää maailman voimia, jotka saivat hänet kärsimään. Hänessä oli kuitenkin taiteilijan voima luoda rinnakkaistodellisuus, jossa hän kuvasi elämää moninaisesti ja satuttavasti.? Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija Mikko Valtosen tuotantoa laajasti esittelevä näyttely kunnioittaa unohtumattoman vaikutuksen taiteellaan ja persoonallaan tehneen kuvataiteilijan elämää ja tuotantoa. Pohjois-Savossa Siilinjärvellä kasvanut, Lapinlahdelle metsän keskelle asettunut kuvataiteilija Mikko Valtonen tunnetaan iskevistä sarjakuvistaan ja suurikokoisista värikkäistä maalauksistaan. Valtosen omintakeinen taide kommentoi ihmisyyden eri puolia huumorin värittämänä. Tarkastelussa on usein miehen elämä. Maailma näyttäytyy Valtosen taiteessa samaan aikaan ahdistavalta ja armolliselta. Yksinäisyys, ihmissuhteiden mutkikkuus ja vaikeus asettua ahtaaseen miehen rooliin olivat hänen taiteessaan toistuvia teemoja. Kirkkain värein maalatuissa teoksissa seikkailevat lempeän oloiset mielikuvitushahmot, jotka huokuvat lohtua ja armollisuutta elämää kohtaan. Valtonen oli syvästi tunteva, herkkä ja erakkouteen taipuva ihminen, joka kaipasi hyväksyntää. Taide oli hänelle elinehto. Valtosella oli kyky tiivistää tarina yhteen kuvaan ja muutamaan sanaan ja tuoda viesti esiin osoittelematta ja saarnaamatta. Hänen teoksensa viestivät syvästä asioiden ymmärryksestä. Kuopion taidemuseon näyttelyssä nähdään vaikuttavan suurikokoisia maalauksia, veistoksia ja sarjakuvia. Lähes kokonaan taiteilija perikunnan omistuksessa olevista teoksista koottu näyttely on ainutkertainen ja laajin koskaan näyttelyksi tehty kokonaisuus Mikko Valtosen tuotannosta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä taiteilijan siskon Anni Valtosen kanssa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Anni Valtosen kirjoittama runsaasti kuvitettu kirja Elämän eränkävijä, jossa kuusitoista Mikko Valtosen kollegaa ja ystävää kertovat muistojaan Valtosesta. Kirjan ulkoasu on graafikko Julia Tavastin käsialaa. Mikko Valtonen (1968-2019) ? Syvään päätyyn Kuopion taidemuseossa 21.5.-18.9.2022 Lisätietoja: Anni Valtonen, avaltonen70 at gmail.com, 040 706 8644 Kuopion taidemuseon intendentti Marja Louni, marja.louni at kuopio.fi, 044 718 2639 Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35, 70100 Kuopio www.kuopiontaidemuseo.fi From ritubl64 at gmail.com Fri May 27 13:10:09 2022 From: ritubl64 at gmail.com (Riitta Blomgren) Date: Fri, 27 May 2022 13:10:09 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?SOTAMUSEON_KES=C3=84N_ALOITUS_4=2E?= =?utf-8?b?4oCTNi42LjIwMjI=?= Message-ID: Sotamuseon kesä alkaa superviikonlopun merkeissä 4.-6.6.2022: ensin juhlitaan Puolustusvoimain lippujuhlan päivää lauantaina 4.6., sitten siirrytään sunnuntain 5.6. ilmaispäivän kautta viettämään maanantaina 6.6. Kustaan päivää, kaikkien Suomenlinnan museoiden yhteistä museopäivää. Sotamuseon Maneesin ja Tykistömaneesin näyttelyihin sekä sukellusvene Vesikkoon on ilmainen sisäänpääsy kaikkina kolmena päivänä, ja maanantaina 6.6. kohteet ovat avoinna poikkeuksellisesti kello 20.00 saakka. Joka päivä on tarjolla useita ilmaisia teemaopastuksia, lisäksi yleisön nähtävänä on harvinaisia esineitä, jotka eivät normaalisti ole esillä: Marsalkka Mannerheimin kuolinnaamio ja Lauri Törnin käyttämä baretti. Maneesien luona olevasta sotilaskotiautosta voi ostaa kahvia ja munkkeja sunnuntaina 5.6. ja maanantaina 6.6. Tarkemmat tiedot tapahtumasta aikatauluineen löytyvät Sotamuseon sivuilta ( https://sotamuseo.fi/ajankohtaista). Lisätietoja: näyttelypäällikkö Lauri Haavisto 0299 530245, lauri.haavisto at mil.fi Sotamuseon Maneesi (Suomenlinna C 77, Helsinki) Tykistömaneesi (Suomenlinna C 81, Helsinki) Sukellusvene Vesikko (Suomenlinna B 79, Helsinki) Kaikki kohteet avoinna 4.-5.6.2022 klo 11-18, 6.6.2022 klo 11-20. Tervetuloa! From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Fri May 27 13:20:34 2022 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Fri, 27 May 2022 10:20:34 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Postimerkeist=E4_luodut_apinamuoto?= =?iso-8859-1?q?kuvat_tuovat_esiin_kierr=E4tystaidetta_ja_tunteita?= Message-ID: Postimuseo Tiedote 24.5.2022 Postimerkeistä luodut apinamuotokuvat tuovat esiin kierrätystaidetta ja tunteita Postimuseon uusi pienoisnäyttely Merkilliset apinat esittelee postimerkeistä valmistettuja apinamuotokuvia. Ne on luonut kierrätystaiteeseen erikoistunut BCensemble, taiteilijapari Milla ja Petri Neuvonen. Näyttely tuo esiin keräilytavaran rahallisen arvon ja tunnearvon välisen ristiriidan. Näyttelyn teoksissa postimerkit, joita kukaan ei enää halua, ovat saaneet uuden elämän. Petri Neuvonen keräsi postimerkkejä lapsena, kuten niin monet muutkin. Taiteellinen kiinnostus niihin syntyi, kun hän peri isoisänsä ja tätinsä postimerkkikokoelmat. Apinamuotokuvat on tehty kollaasitekniikalla kolmen sukupolven keräämistä postimerkeistä. Taiteilijat halusivat käsitellä postimerkkikokoelmia kunnioittaen ja tuoda ne esiin itselleen ominaisella tavalla, taiteen muodossa. Työskentelyvaihe mahdollisti tunteiden ja muistojen läpikäymisen edesmenneiden sukulaisten kokoelmien äärellä. Postimerkkikokoelmien läpikäynnin yhteydessä taiteilijat tulivat surullisen tietoisiksi niiden nykyarvosta. Kerääjälleen aikanaan hyvin tärkeä ja rakas tavara ei välttämättä olekaan rahallisesti arvokas sen perijälle. Omaisille kokoelmalla on tunnearvo ja luopuminen on vaikeaa, mutta säilyttäminen usein mahdotonta. Lohdullista on, että kaikella materialla on kiertokulkunsa ja mahdollisuus uuteen elämään. Apinamuotokuvat saivat innoituksensa Balilla, jossa BCensemble työskenteli taiteilijaresidenssissä vuonna 2017. Apinoiden kiehtova ihmismäisyys on kuin karikatyyri inhimillisyydestä. Niiden kautta tunteita on helpompi lähestyä niin tekijänä kuin katselijanakin. Merkilliset apinat -pienoisnäyttely 31.5.-23.10.2022 Postimuseossa, museokeskus Vapriikki 2. krs, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Lisätietoja BCensemble Milla ja Petri Neuvonen, 050 572 3339, milla.neuvonen at gmail.com Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388, suvi.jalli at postimuseo.fi Tieodote ja kuvat Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/postimerkeista-luodut-apinamuotokuvat-tuovat-esiin-kierratystaidetta-ja-tunteita/ t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme. Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely 28.5.2021 - 28.8.2022. Kiinnostavia näkökulmia digimurrokseen ja sanomalehden historiaan ja tulevaisuuteen Viestin-podcast. From marja.puukka at kotka.fi Mon May 30 07:56:32 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 30 May 2022 04:56:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kerro_meille!_Verkkokysely_Kymenlaakson?= =?utf-8?q?_tapahtumiin_liittyvist=C3=A4_tarinoista=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kerro meille! Verkkokysely Kymenlaakson tapahtumiin liittyvistä tarinoista. Kymenlaakson kylissä ja kunnissa riittää juhlia, markkinoita ja muita rientoja. Kerro meille! -kyselyllä keräämme niihin liittyviä tarinoita. Muistelot voivat olla lyhyitä tai pitkiä, tätä päivää tai välähdyksiä vuosikymmenten takaa. Voi kertoa pienistä tai suurista, edelleen jatkuvista tai jo taakse jääneistä tapahtumista. Kotkan Meripäivät, Hamina Tattoo, Elimäen Pestoomarkkinat, Pyhtään saaristomarkkinat, Virolahden Arktika-päivät, Valkealan Elovalkeat, Miehikkälän Pelimannipäivät ja monet, monet muut. Oletko osallistunut paikallisiin tapahtumiin tai niiden järjestämiseen? Miten kaikki sujui? Mitä jäi mieleesi? Mitä jäit kaipaamaan? Tapahtumat liittyvät vahvasti alueen paikallisidentiteettiin. Olethan mukana niihin liittyvien tarinoiden tallentamisessa! Kysely on avoinna 1.6.?31.8.2022 osoitteessa www.kerromeille.net. Kysely liittyy Kymenlaakson museon, Poikilo-museoiden, Haminan kaupungin museoiden, Miehikkälän museotoimen, Verlan tehdasmuseon ja Suomen Puotimuseon yhteiseen Kerro meille! -hankkeeseen, jossa vuosittain vaihtuvalla teemalla kerätään muistitietoa Kymenlaaksosta. Aiempina vuosina aiheina ovat olleet nuoruus, metsäteollisuus ja muu teollisuus. Lisätiedot Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo, puh. 040 350 6367, marja.salmijarvi at kotka.fi ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Tue May 31 13:17:54 2022 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Tue, 31 May 2022 10:17:54 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?SsOETEtJw4QgSElTVE9SSUFTU0Eg4oCTIE9t?= =?utf-8?q?an_aikansa_nykytaidetta_Mikkelin_taidemuseossa_4=2E6=2E?= =?utf-8?b?4oCTMTguOS4yMDIy?= Message-ID: OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmanäyttely JÄLKIÄ HISTORIASSA ? Oman aikansa nykytaidetta avautuu 4.6.2022 Mikkelin taidemuseossa! Vuonna 2022 suomalainen osuuspankkitoiminta täyttää 120 vuotta. OP Ryhmän Taidesäätiö on valinnut juhlavuoden teemakseen Jälkiä historiassa ? 120 vuotta yhteisöllisyyttä. Kaikki juhlavuoden taidenäyttelyt on suunniteltu heijastelemaan tätä teemaa. Taidesäätiön laajasta taidekokoelmasta esitellään teoksia, jotka kuvastavat OP Ryhmän historiaa ja myös linkittyvät toinen toisiinsa. Juhlavuoden aikana Taidesäätiö tuottaa näyttelyitä ja taide-elämyksiä Vallilan toimipisteessään, mutta tekee myös yhteistyötä taidemuseoiden ja Jyväskylän yliopiston kanssa. OP Ryhmän Taidesäätiön noin 3000 teoksen kokoelma on Suomen suurin yksityinen taidekokoelma, jonka vanhimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun puoliväliin, mutta painopiste on suomalaisessa 1990?2000 -lukujen nykytaiteessa. Mikkelin taidemuseoon tulevan näyttelyn teoksissa etenkin suomalainen luonto tarjoaa linkin menneestä nykypäivään. Suomalaisen kultakauden taiteilijat kohtaavat nykytaiteen luoden vuoropuhelua eri aikakausien teosten välille. Näyttelyissä mukana olevia teoksia avataan kahden teeman kautta: Romanttinen maisema ja Mielenmaisema. Näyttelyyn valitut teokset luovat mielenkiintoisia yhtymäkohtia 1800-luvun romanttisesta maiseman esittämisestä 2000-luvun nykytaiteen tekijöihin, jotka ovat redusoineet maisemasta kaiken epäolennaisen. Näyttelyn kuraattori, FT, konservaattori ja taidehistorioitsija Nina Robbins avaa näyttelyn kokonaisuuden rakentumista seuraavasti: ?Joskus on mielenkiintoista saattaa yhteen asioita, jotka ensi näkemältä eivät mahdu samaan joukkoon. Voimme esimerkiksi kysyä, kuinka suomalaisen kultakauden tekijä kohtaa nykytaiteen? Voivatko nämä teemat sijoittua samaan tilaan ja vielä jopa keskustella keskenään? Asettamalla selkeästi eri aikakauteen ja ismiin kuuluvat teokset samaan tilaan luodaan vuoropuhelua, jossa vastakkaisuuden on mahdollista linjautua yhteneväisyydeksi. Tämä rajanylitys jättää vastakkainasettelun sivurooliin ? ja jäljelle jää taide.? Lisätietoja: Amanuenssi Paula Hyvönen, Mikkelin taidemuseo, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 4957. Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs. www.mikkeli.fi/museot. Taidemuseo on avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmäkäynnit arkisin klo 8?17, varaukset museon toimistosta: museot(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. +358 (0) 40 129 5090. Mikkelin taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista.