From Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI Tue Mar 1 08:44:44 2022 From: Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI (=?iso-8859-1?Q?Mustaj=E4rvi_Sari?=) Date: Tue, 1 Mar 2022 06:44:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Hyvink=E4=E4lle_avautuu_uusi_museo?= =?iso-8859-1?q?keskus?= Message-ID: Ripaus Taikaa - Hyvinkäälle avautuu uusi museokeskus Museokeskus Taika avautuu 6.3.2022 Tiedote 21.2.2022 Julkaisuvapaa Maaliskuu tuo kulttuurin ystäville ripauksen Taikaa! Hyvinkäälle avautuu sunnuntaina 6.3. Hyvinkään taidemuseon ja kaupunginmuseon muodostama uusi museokeskus Taika, joka luo radan varteen uuden, entistä monipuolisemman museokeskittymän. Museokeskuksen näyttelykevään avaa taidemuseon puolella viime vuosikymmenten keikkakuvaa esittelevä valokuvaaja Tomi Palsan näyttely Palsalandia - Tomi Palsan soivat kuvat. Näyttely on kunnianosoitus viime vuosikymmenten populaarimusiikille: sen pienille ja suurille ilmiöille, hämyisten klubien pimeille nurkille ja jaetuille kokemuksille keskellä festarikentän täyttävää ihmismerta. Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelytiloissa on puolestaan luvassa sotaa, siviililentoja ja ilmailun glamouria, kun Tie taivaan sineen - Hyvinkään lentokenttä 1940-2022 -näyttely nostaa esille edelleen aktiivisen lentokentän värikkäät vaiheet. "Näyttelyvalintamme juhlistavat pitkän tauon jälkeen vilkastuvaa tapahtumaelämää ja Hyvinkään kesän lukuisia musiikkitapahtumia. Myös lentokenttä monien keikkojen ja festarien näyttämönä liittyy hauskasti samaan teemaan. Toisiaan tukevat näyttelyaiheet mahdollistavat myös monipuolisen oheisohjelman, joka tarjoaa jokaiselle jotain," taidemuseon intendentti Aura Dufva toteaa. Taika avautuu taidemuseon entisiin tiloihin, jotka ovat olleet suljettuna viimeisen neljän kuukauden ajan. Sulun aikana näyttelysalit on huollettu perusteellisesti. Samalla aula- ja museokauppatilat on päivitetty ajanmukaisiksi. Museokaupan uudistuksesta on vastannut vuoden nuori muotoilija 2021 Hanna Anonen. Uudistuneiden tilojen lisäksi museokeskus on saanut myös uuden visuaalisen ilmeen, jonka suunnittelusta on vastannut luova toimisto Kobra Agency. "Halusimme tehdä kaikki uudistukset harkiten. Toiveissamme oli pitkäikäinen ja erilaiset asiakkaat huomioiva lopputulos. Olemmekin pystyneet hyvällä suunnittelulla parantamaan tilojen käyttöä huomattavasti", museonjohtaja Tuomas Ravea kertoo. Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää 040 480 1644 taika at hyvinkaa.fi www.museokeskustaika.fi From Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI Tue Mar 1 08:54:19 2022 From: Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI (=?iso-8859-1?Q?Mustaj=E4rvi_Sari?=) Date: Tue, 1 Mar 2022 06:54:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Hyvink=E4=E4n_kaupunginmuseon_uusi?= =?iso-8859-1?q?_n=E4yttely_Tie_taivaan_sineen_avautuu?= Message-ID: Tie taivaan sineen - Hyvinkään lentokenttä 1940-2022 Hyvinkään kaupunginmuseo 6.3.2022-6.1.2023 Tiedote 21.2.2022 Julkaisuvapaa Sotaa, siviililentoja ja ilmailun glamouria. Sunnuntaina 6.3. Hyvinkään kaupunginmuseossa avautuu Tie taivaan sineen - Hyvinkään lentokenttä 1940-2022 -näyttely, joka nostaa esille edelleen aktiivisen kentän värikkäät vaiheet. Talvisodan pommitukset olivat pääradanvarren teollisuuspaikkakunnilla traumaattiset. Välirauhan aikana vuonna 1940 Hyvinkäälle rakennettiin ilmavoimien tukikohdaksi lentokenttä, jonka tehtävänä oli varmistaa alueen turvallisuus. Ratkaisu oli onnistunut ja jatkosodan aikana pommituksilta vältyttiin. Sodan päätyttyä liittoutuneiden valvontakomissio otti haltuunsa Suomen päälentokentän Helsingin Malmilla ja kentän tehtävät siirrettiin Hyvinkäälle. Hetken aikaa paikkakunta paistatteli ilmailun glamourin keskellä Finnairin edeltäjän Aero Oy:n hopeabussien sukkuloidessa lentomatkustajia Helsingistä Hyvinkään lentokentälle. Aeron lentolaivastoon kaivattiin kuitenkin sodan jälkeen kipeästi lisää uudempia koneita. Maailmansodan päättyminen oli onni myös tässä kohtaa, sillä liittoutuneiden varastot olivat täynnä ylijäämämateriaalia, jonka joukosta löytyi myös uusi Aeron lentolaivasto. Ensimmäinen "Sotkaksi" nimetty DC-3, OH-LCA, laskeutui Hyvinkään lentokentälle 19.10.1946. "Tämän kaikkien aikojen suosituimman kuljetuskoneen tarina Suomessa alkoikin juuri Hyvinkäältä, ja kaupungin lentokentän ansiosta se on edelleen tuttu näky Hyvinkään kesätaivaalla. Siksi koneen tarina nostetaan näyttelyssä varsin näkyvästi esille", kertoo museonjohtaja Tuomas Ravea. Malmin kentän palautuessa normaaliin käyttöönsä maan päälentokentäksi vuoden 1947 alussa alkoi Hyvinkäällä aktiivinen siviili-ilmailun aikakausi. 2000-luvulle tultaessa perinteiset purje- ja moottorilentokoneet ovat saaneet rinnalleen erilaisia ilmailun muotoja, kuten ultrakevyet koneet, autogyrot ja liitovarjot. Lisäksi kentältä toimivat Jukolan Pilotit ovat mukana Suomen SAR (Search and Rescue) -toiminnassa ja lentävät tarvittaessa etsintä- ja pelastuslentoja, sekä kulovalvontalentoja vastuualueena Uusimaa ja Etelä-Häme. Hyvinkään lentokenttää onkin kehitetty koko ajan kasvavan käyttötarpeen mukaan, ja lentotoiminnan lisäksi siitä on muodostunut monimuotoinen tapahtumapaikka lähellä kaupungin keskustaa. Kesän 2022 suurin tapahtuma kentällä on omistettu musiikille, kun Rockfest palaa kaupunkiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely esittelee Hyvinkään lentokentän historiaa sen eri vaiheissa esineiden, tarinoiden ja valokuvien kautta. Näyttelyn on toteutettu yhdessä Hyvinkään Ilmailukerhon kanssa ja siihen on saatu esinelainoja niin Suomen Ilmavoimamuseolta kuin Suomen Ilmailumuseolta. Luvassa on lisäksi monipuolinen oheisohjelma ilmailusta ja historiasta kiinnostuneille. Hyvinkään kaupunginmuseo Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää 040 480 1644 kaupunginmuseo at hyvinkaa.fi www.hyvinkaankaupunginmuseo.fi From marja.louni at kuopio.fi Wed Mar 2 13:15:51 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Wed, 2 Mar 2022 11:15:51 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Kuopion taidemuseoon galleria Message-ID: Kuopion taidemuseo ja Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Libera uudistavat toimintaansa ja lisäävät Kuopion kuvataiteen tarjontaa avaamalla yhteistyögallerian. Galleriatilaa remontoidaan parhaillaan taidemuseon entiseen pankinjohtajan huoneeseen ja sen yhteydessä olevaan pankkiholviin. Galleria avautuu kävijöille kesäkuussa. Taidemuseo haluaa tuoda esiin alueen taidetta entistä moninaisemmin, vahvistaa yhteistyötä taiteilijakunnan kanssa ja tarjota kävijöille monipuolisen näyttelykokonaisuuden. Galleria on matalankynnyksen tila niin kävijöille kuin taiteilijoille, koska se on pääsymaksuton ja näyttelyvuokraton. "Haluamme gallerialla edistää taiteen esittämistä, kokemista, myymistä sekä ostamista,? kertoo taidemuseon johtaja Anna Vilkuna. Vuokrattomille gallerioille on valtakunnallisesti suuri kysyntä. Kuopion Kuvataiteilijoiden ylläpitämä Galleria Ars Libera vastaanottaa runsaasti hakemuksia ja voi tarjota näyttelyaikoja vain murto-osalle hakijoista. ?Koemme erittäin tärkeäksi, että voimme vastata paremmin tähän tarpeeseen ja osaltamme kehittää taidekenttää taiteilijoita tukevaan suuntaan yhdessä taidemuseon kanssa?, sanoo seuran puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti ja jatkaa: ?Kaiken kaikkiaan on hienoa, että voimme tehdä taidemuseon kanssa tiiviimmin yhteistyötä.? Galleriassa keskitytään tuomaan esiin pohjoissavolaisten tai alueelta lähtöisin olevien ammattitaiteilijoiden uutta tuotantoa. Gallerian ensimmäinen näyttelyhaku oli auki helmikuun loppuun asti yhtä aikaa Galleria Ars Liberan näyttelyhaun kanssa. Gallerioihin vastaanotettiin yhteensä yli 200 hakemusta. Yhteistyögallerian näyttelyvalinnoista vastaa Kuopion Kuvataiteilijat ry:n ja Kuopion taidemuseon edustajista koottu työryhmä. GALLERIALLE ETSITÄÄN NIMEÄ KILPAILULLA? Kuopion taidemuseo ja Ars Libera etsivät gallerialle nimeä kilpailulla. Toiveissa on löytää nimi, joka heijastelee sekä tilaa, missä galleria sijaitsee, että sen tulevaa käyttöä. Kuopion taidemuseo toimii alun perin arkkitehti Vilho Penttilän vuosina 1902-04 suunnitelmassa entisessä pankkirakennuksessa. ?Toivomme, että uuden gallerian nimi kuvastaa gallerian profiilia nykytaiteen tilana, joka sijaitsee historiallisessa rakennuksessa ?, sanoo Anna Vilkuna. ?Parhaan ja käyttöön otettavan nimen keksijä palkitaan tuotepalkinnoilla. Nimiehdotukset 31.3.2022 mennessä osoitteeseen:? galleria.arslibera (at) gmail.com Lisätietoja: Anna Vilkuna, 044 718 2634, anna.vilkuna at kuopio.fi Maijariitta Karhulahti, 040 542 8362, maijariitta.karhulahti at gmail.com From inka.alen at rautatiemuseo.fi Tue Mar 15 14:17:50 2022 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Tue, 15 Mar 2022 12:17:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Rautatiemuseon_124-vuotissyntym?= =?windows-1252?q?=E4p=E4iv=E4?= Message-ID: ASEMAPUISTOT JA RAUTATEIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT PÄIVÄN TEEMANA Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä viettää 124-vuotissyntymäpäiväänsä keskiviikkona 16.3.2022. Museoon on ilmainen sisäänpääsy merkkipäivän kunniaksi ja museo on avoinna klo 12?19. Päivän teemana on asemapuistot ja rautateiden kulttuuriympäristöt ja ohjelmassa on teemaan liittyviä esitelmiä. Esitelmätilaisuus pidetään paikan päällä museolla ja se myös striimataan museon YouTube -kanavalla. Osallistumislinkki päivitetään ennen tilaisuuden alkua museon nettisivuille: www.rautatiemuseo.fi SYNTYMÄPÄIVÄN OHJELMA 15:00 Tervetuloa-sanat ja Rautatiemuseon Säätiön apurahojen julkistus 15:10 Hyvinkää - Karjaa rataosan kulttuuriympäristön inventointi, Mikko Itälahti 16.00 Asemapuistot, rautateiden vihreä perintö, Pirjo Huvila 16.20 Asemapuistot ja tutkimus Suomessa, Liisa Nummela 16.40 Oitin asemapuiston inventointi, Kirsi Salonen 17.10 Keskustelu 17.30 Rautatiemuseon tutkimusaineistojen esittelyä aiheena rautateiden kulttuuriympäristöt, Marina Bergström 18:00 Esitelmätilaisuus päättyy Tervetuloa juhlistamaan 124-vuotiasta Rautatiemuseota! Syntymäpäiväterveisin Inka Alén Museolehtori - Museum Educator inka.alen at rautatiemuseo.fi +358 408625244 Suomen Rautatiemuseo - Finnish Railway Museum Hyvinkäänkatu 9 FI - 05800 Hyvinkää www.rautatiemuseo.fi ------------------- Suomen Rautatiemuseo on Trafiikki-museo www.trafiikki.fi webshop.trafiikki.fi From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Tue Mar 15 14:42:03 2022 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Tue, 15 Mar 2022 12:42:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Lappeenrannan_museoiden_Ven=E4j=E4?= =?iso-8859-1?q?-yhteisty=F6_keskeytyy?= Message-ID: Lappeenrannan museoiden Venäjä-yhteistyö keskeytyy Tiedote. Julkaistu: 15.03.2022, 14:01 Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museon näyttely peruuntuu Lappeenrannan kaupungin keskeyttäessä Venäjä-yhteistyön Ukrainan sodan vuoksi. Peruuntuva näyttely korvataan kahdella muulla näyttelyllä. Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätökseen LPR/265/00.01.01.01/2022 Kaupungin Venäjä-yhteistyön keskeyttämisestä Ukrainan sodan vuoksi perustuen Lappeenrannan museot peruuttaa Viipurin linnan museon tuottaman näyttelyn Etelä-Karjalan museossa. Valokuvamuistoja Neuvosto-Viipurista 1940-60-luvuilta -näyttelyn oli määrä avautua Etelä-Karjalan museossa lauantaina 2.4.2022. Näyttely jouduttiin perumaan nyt toistamiseen. Huhtikuussa 2020 näyttely jouduttiin perumaan koronaepidemian vuoksi. Valokuvamuistot Neuvosto-Viipurista vaihtuvat valokuvamuistoihin Lappeenrannasta ja Viipurista Peruuntuvan näyttelyn sijaan Etelä-Karjalan museossa avautuu kaksi pienempää näyttelyä. "Ootsie mistpäi? - Ai mie vai?" on kuvakurkistus Lappeenrannan lähimenneisyyden vuosikymmenille 1950-luvulta 1990-luvulle. Toinen näyttely "Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa - Eino Partasen valokuvia" esittelee valokuvaamo Helioksen kuvia Viipurista 1930-luvulta. Museon vaihtuvien näyttelyiden salissa nähdään siis valokuvamuistoja Lappeenrannasta ja Viipurista. Näyttelyt ovat avoinna 2.4.-2.10.2022. Myös syksyllä avautunut Makeaa mahan täydeltä -näyttely jatkuu. Avautuvien näyttelyiden lehdistötilaisuus järjestetään ja tiedote julkaistaan 31.3.2022. Keskeytyksen vaikutus Lappeenrannan museoiden muuhun Venäjä-yhteistyöhön Lappeenrannan museot vetäytyy kaupungin päätöksen mukaisesti myös muusta Venäjälle suuntautuneesta yhteistyöstä, kuten yhteistyösopimuksesta Park Monrepos -puiston ja museon kanssa sekä hantimansialaisen Luonnon ja ihmisen museon kanssa tehdystä Mummot 2.1 -kulttuurivaihtoyhteistyöstä. Lisätietoja: intendentti Satu Ståhlberg 040 579 5744 satu.stahlberg(at)lappeenranta.fi -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot From ilona.hilden at mfa.fi Tue Mar 15 15:17:59 2022 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Tue, 15 Mar 2022 13:17:59 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?RWzDpGvDtsO2biBXaXZpIEzDtm5uISAtZmVz?= =?utf-8?q?tivaalin_ohjelma_julkaistu!?= Message-ID: Tervetuloa juhlistamaan arkkitehti Wivi Lönnin syntymäpäivää Eläköön Wivi Lönn! -festivaaleille Arkkitehtuurimuseoon 20.?22.5.2022! Festivaaliohjelma on nyt julkaistu! Katso ohjelma tästä: https://www.mfa.fi/opi-ja-koe/elakoon-wivi-lonn-festivaali/ Vuonna 1942 neljäkymmentäkuusi arkkitehtia kokoontui yhteen juhlimaan Wivi Lönnin 70-vuotispäivää. Näissä juhlissa lausuttiin naisarkkitehtien yhdistyksen Architectan syntysanat. Architecta on ollut jäsenilleen tärkeä ammatillisen kehityksen verkosto jo 80 vuoden ajan. Millainen voisi olla Wivi Lönnin syntymäpäivä tänään? Festivaaleilla kokoonnutaan Wivi Lönnin (1872?1966) ja hänen seuraajiensa työn äärelle pohtimaan arkkitehtuurin ja sukupuolen suhdetta sekä laajemmin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä taide- ja kulttuurialalla.? Festivaalin päänäyttämö rakentuu osaksi Arkkitehtuurimuseon Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyä: https://www.mfa.fi/nayttelyt/elakoon-wivi-lonn/ Lisätiedot: Jemina Lindholm Yleisötyövastaava Arkkitehtuurimuseo +358 45 7731 0476 jemina.lindholm at mfa.fi -- Ilona Hilden, viestinnän suunnittelija Arkkitehtuurimuseo +358 (0)45 7731 0468 Ilona.hilden at mfa.fi TOIVOA PUUSTA 10.9.2021?10.4.2022, iso näyttelysali NEW STANDARDS 21.1.2022? 10.4.2022, pieni näyttelysali From heta.pekkarinen at kuopio.fi Wed Mar 16 08:32:04 2022 From: heta.pekkarinen at kuopio.fi (Pekkarinen Heta) Date: Wed, 16 Mar 2022 06:32:04 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Julius_Caesar_-n=E4yttelyn_maailma?= =?iso-8859-1?q?n_ensi-ilta_Kuopion_museossa_syksyll=E4_2022?= Message-ID: Julius Caesar -näyttelyn maailman ensi-ilta Kuopion museossa syksyllä 2022 Uudistuneen Kuopion museon näyttelyt jatkavat kansainvälistä linjaa. Syyskuussa 2022 avautuu Julius Caesarista kertova näyttely. Julius Caesar on yksi vaikutusvaltaisimpia ja merkittävimpiä henkilöitä Rooman historiassa - ovela poliitikko, taitava puhuja, armoton johtaja. Hänen johdollaan menneen läntisen maailman imperiumi alkoi syntyä. Caesarin salamurha muutti läntisen maailman historian kulkua ja se on edelleen yksi kiinnostavimpia ja kiehtovimpia historiallisia jännitystarinoita. Huikea kokonaisuus sisältää alkuperäisesineistöä Italiasta sekä aikakauden esineistöä Suomesta. Näyttely on kiertonäyttelyitä tuottavan italialaisen Exponan ja Contemporanea Progettin käsialaa. Exponan näyttelytuotannot ovat kansainvälisiä ja yhdistävät museoita, kokoelmia ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti. He ovat tuottaneet näyttelyitä 20 maahan neljällä eri mantereella. Julius Caesarista kertova näyttely saa maailman ensi-iltansa Kuopion museossa syyskuussa 2022. Lisätietoja: Helka Väisänen museonjohtaja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo puh 044 718 2620 email helka.vaisanen at kuopio.fi Kuopion museo Museokatu 1 70100 Kuopio kuopionmuseo.fi Ystävällisin terveisin, Heta Pekkarinen Museotapahtumien koordinaattori Kuopion museokeskus Museokatu 1, 70100 Kuopio puh. 044-7182638, heta.pekkarinen at kuopio.fi www.kuopionmuseo.fi www.korttelimuseo.kuopio.fi www.snellmanmuseo.kuopio.fi www.taidemuseo.kuopio.fi ---------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta ----------------------------------------------- From sari.kotivirta at lusto.fi Wed Mar 16 09:57:29 2022 From: sari.kotivirta at lusto.fi (Sari Kotivirta) Date: Wed, 16 Mar 2022 07:57:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?N=E4kymi=E4_Puruveden_historiaan_-?= =?iso-8859-1?q?n=E4yttely_Lustossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Tiedote 16.3.2022 Näkymiä Puruveden historiaan Näyttely Suomen Metsämuseo Lustossa 15.3.2022 alkaen Näkymiä Puruveden historiaan -pienoisnäyttely pohjautuu Suomen järvikalastusmuseon näyttelyyn vuodelta 2019 Suur-Saimaan järvikaksoset: Puruvesi ja Pihlajavesi. Lusto sijaitsee Puruveden rannalla, ja näyttely keskittyy siten Puruveden ja järvikalastuksen historiaa esittelevään osuuteen. Puruveden juuret suomalaisen järvikalastuksen keskuksena ovat syvällä historiassa, sillä alueelle on kohdistunut kauko- ja eräkalastusretkiä aina noin 1500-luvun puolivälistä lähtien. Näyttely kertoo tarinaa siitä, miten elämä ja arki Puruveden rannoilla on aikojen saatossa kietoutunut tiiviisti veden, järviluonnon ja kalastuksen ympärille. Näkökulmia aiheeseen luovat muun muassa kuvaukset kotitarvekalastuksesta ja kesänuottauksesta Puruveden ainutlaatuista muikkua unohtamatta. Suomen järvikalastusmuseon näyttelyn yhteydessä julkaistua kirjaa, Suur-Saimaan järvikaksoset: Puruvesi ja Pihlajavesi, on myynnissä Luston Puodissa. Näyttelyn tekijät ovat Suomen järvikalastusmuseosäätiö sekä kalataloustieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen ja kulttuuriantropologian emeritusprofessori Jukka Pennanen. Kuvia näyttelystä: https://lusto.fi/lusto/medialle Lisätietoja: Katri Paajanen, näyttelymestari, Suomen Metsämuseo Lusto 044 034 5108, katri.paajanen at lusto.fi From aura.dufva at hyvinkaa.fi Wed Mar 16 10:39:52 2022 From: aura.dufva at hyvinkaa.fi (Dufva Aura) Date: Wed, 16 Mar 2022 08:39:52 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Palsalandia_=96_Tomi_Palsan_soiv?= =?windows-1252?q?at_kuvat_Hyvink=E4=E4n_taidemuseossa?= Message-ID: Palsalandia ? Tomi Palsan soivat kuvat Hyvinkään taidemuseo, 6.3.-28.8.2022 Hyvinkään taidemuseossa avautui 6.3. musiikin ystäville Palsalandia ? Tomi Palsan soivat kuvat -valokuvanäyttely. Näyttely on kunnianosoitus viime vuosikymmenten populaarimusiikille: sen pienille ja suurille ilmiöille, hämyisten klubien pimeille nurkille ja jaetuille kokemuksille keskellä festarikentän täyttävää ihmismerta. - Olen dokumentaristi. Tahdon saada jonkin tilanteen vangittua, enkä koe kotoisaksi ajatusta, että pitäisi rakentaa kuva alusta alkaen jossain studiossa. Tykkään olla mukana mahdollisimman näkymättömänä tarkkailijana, jotta voin ikuistaa kuviini aitoja asioita. Tomi Palsa Näyttely on pitkän uran tehneen Tomi Palsan ensimmäinen ja nostaa esille hänen laajan tuotantonsa. Itseoppineen Palsan tie yhdeksi Suomen tunnetuimmista rock-kuvaajista alkoi viisitoistavuotiaana 1989 Lepakossa Nuclear Assaultin keikalta. Pimiössä kehitetyt valokuvat vaihtuivat myöhemmin digikuviin ja pienet keikat saivat seurakseen maailmantähtien stadionkonsertit. - Palsan otokset eivät ole siloteltuja, karrelle photoshopattuja, eskapistisia karkkikuvia, jotka pyrkivät luomaan kohteestaan kuvaa ylimaallisena, kauniina, tavoittamattomana jumalhahmona. Pikemminkin voisi sanoa, että ne pyrkivät totuuteen, näyttämään elämän esiintymislavalla sellaisena kuin se on.? Olavi Uusivirta Keikkakuvauksessa on pitkälti kyse hetkistä. Tilanteisiin ei voi juurikaan varautua etukäteen, on vain pakko reagoida silmänräpäyksessä siihen, mitä lavalla tapahtuu. Harva onkaan tässä niin hyvä kuin Palsa, jonka kuvat ovat vahvaa tunnetta tai hieman ilkikurista huumoria täynnä olevia dokumentaarisia tilannekuvia parhaimmillaan. Musiikin ystävät ovat nähneet Palsan valokuvia vuosien saatossa levyjen kansissa, julisteissa, kirjoissa sekä Rumban ja Soundin sivuilla. Nyt koko tuotannon kattava kaari on nähtävillä Hyvinkään taidemuseossa. - Kyllä se varmaan jotenkin välittyy kuvista, että kuvaaminen on minulle sydämen asia. Tomi Palsa Tarkkasilmäisen ja taitavan valokuvaajan ovat konserteissaan huomanneet myös artistit. Taiteilijaystävät ovat tehneet näyttelyyn oman osionsa Palsan valokuvista. Omat versionsa vapaavalintaisella tekniikalla ovat toteuttaneet näyttelyyn Jarkko Martikainen, Kalle Taivainen, Kivi Larmola, Ramo Teder, Stina Koistinen, Tommi Liimatta ja Ville Pirinen. Palsalandiassa voi nauttia keikkojen hienoimmista hetkistä, fiilistellä ikimuistoisempia iltoja musiikin parissa ja löytää uusia tuttavuuksia levylautaselleen. Näyttelyn aikana järjestetään myös monipuolista oheisohjelmaa musiikista taiteilijatapaamisiin ja julkaistaan 2021 Kuvina - Tomi Palsan kuvalehti. Lisätietoja Aura Dufva Intendentti + 358 40 480 1776 aura.dufva at hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO MUSEOKESKUS TAIKA Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää 040 480 1644 taidemuseo at hyvinkaa.fi www.hyvinkaantaidemuseo.fi From mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi Wed Mar 16 11:24:52 2022 From: mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi (Mia Kunnaskari) Date: Wed, 16 Mar 2022 09:24:52 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?VL_Myrsky_II_-entis=C3=B6intiprojektin_?= =?utf-8?q?n=C3=A4yttely_Suomen_Ilmailumuseossa?= Message-ID: VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttely Valtion Lentokonetehtaan Myrsky tunnetaan ainoana sarjatuotantoon päässeenä suomalaisena hävittäjälentokoneena. Sen vertailukohtina ovat samaa tai lähes samaa Pratt & Whitneyn Twin Wasp -tähtimoottoria käyttäneet amerikkalaiset, ruotsalaiset ja australialaiset 1930- ja 40-luvun koneet. Suomen Ilmailumuseon vaihtuvien näyttelyjen Välihalliin avautuneen VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttelyn keskeisenä elementtinä on liki neljän metrin mittainen Myrskyn koesiipi. Näyttely kuuluu pääsylipun hintaan ja on nähtävillä toukokuun loppuun saakka. Myrsky-näyttely VL Myrsky II -entisöintiprojektin näyttelyssä on esillä koesiiven lisäksi kunnostettuja alkuperäisosia sekä uustuotanto-osia valokuvien ja historiatiedon lisäksi. Koesiiven avulla selviää, millainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Koesiiven rakentamisella testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Koesiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi koesiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Ilmailumuseoyhdistys ry:n ja Suomen Ilmailumuseon kanssa. VL Myrsky - kotimainen hävittäjälentokone VL Myrsky on ainoa sarjatuotantoon päässyt suomalainen hävittäjälentokone. Kotimaisen hävittäjän suunnittelu alkoi keväällä 1939, mutta työ keskeytyi talvisodan ajaksi. Prototyyppi tilattiin joulukuussa 1940 ja se valmistui ensilentoon 23.12.1941. Koesarjan (VL Myrsky I) kaikki kolme konetta tuhoutuivat onnettomuuksissa 1943?44. Suursarjan koneet (VL Myrsky II) valmistuivat 1943-45. Ongelmiensa vuoksi hävittäjälentolaivueet eivät halunneet Myrskyä, vaan suursarjan koneet otti käyttöön Tiedustelulentolaivue 12 ja myöhemmin myös TLeLev 16. Ensimmäinen ilmataistelu Myrskyillä oli oli 9.8.1944 ja ne osallistuivat jatkosodan viimeisiin viikkoihin sekä Lapin sotaan. Sodan jälkeen Myrskyt keskitettiin Poriin Hävittäjälentolaivueille 11 ja 13. Myrskyjen käyttö päättyi Nakkilan lentäjän hengen vaatineeseen lento-onnettomuuteen 9.5.1947 sekä Pariisin rauhansopimuksen rajoituksiin. Viimeinen Myrsky lensi 10.2.1948. Myrskyjä alettiin romuttaa ja osia kierrättää muihin koneisiin. Viimeinen Myrsky romutettiin Kauhavalla kesällä 1965. 1970-luvulla löytyi kolme Myrskyn runkokehikkoa jämsäläisen Pauli Harras Lindroosin pihalta, ja saatettiin lopulta Suomen Ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle vuonna 1982. Myrskyn piirustukset löytyivät vuonna 1991. Vuonna 2008 tehtiin periaatepäätös Myrskyn entisöinnistä. VL Myrsky II -entisöintiprojekti VL Myrsky II -entisöintiprojekti on Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjälentokone MY-14 museoesineeksi. Entisöitävän koneen identiteetti rakentuu parhaiten säilyneen runkokehikon MY-14 mukaisesti. Projektin valmistuminen on siirtynyt pandemian vaikutusten seurauksena, mutta uusi tavoite valmistumiselle on vuonna 6.3.2023. Projektin vetäjänä toimii Matti Patteri Ilmailumuseoyhdistyksestä. Projektin päätukijat ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy. Näyttely avoinna 5.3.-31.5.2022. Suomen Ilmailumuseo (Karhumäentie 12, 01530 Vantaa) on avoinna ma-pe 10-20, la-su 10-17. Pääsyliput 12/6/0 ? (alle 7-v ja Museokortilla 0 ?). Lähteet ja lisätietoja hankkeesta: VL Myrsky -entisöintiprojektin verkkosivut: https://www.vlmyrsky.fi/entisointi From hannu.heikkila at eemil.fi Thu Mar 17 14:09:00 2022 From: hannu.heikkila at eemil.fi (hannu.heikkila at eemil.fi) Date: Thu, 17 Mar 2022 14:09:00 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kurkistuksia_lastenkulttuuriin_Tai?= =?iso-8859-1?q?demuseo_Eemiliss=E4_11=2E3=2E-17=2E4=2E2022?= Message-ID: <002f01d839f7$c9756910$5c603b30$@eemil.fi> Kurkistuksia lastenkulttuuriin Taidemuseo Eemil 11.3.–17.4.2022 Taidemuseo Eemilin alakerran Studioon rakentunut Kurkistuksia lastenkulttuuriin -näyttely tuo toiminnallisesti esille lastenkulttuurin monialaisuutta ja tekemisen kirjoa. Lastenkulttuuri on kuvataidetta, arkkitehtuuria, muotoilua, sanataidetta, valokuvaa, elokuvaa, animaatiota, draamaa, musiikkia, tanssia, kirjallisuutta. Se on rakentelua, piirtämistä, maalaamista, kädentaitoja, kuvaamista, kirjoittamista. Lastenkulttuuri on myös leikkiä, elämyksiä, tutkimista, keksimistä, löytämistä, mielikuvitusta, iloa ja luovuutta ja ennen kaikkea se on jokaisen lapsen ja nuoren oman ilmaisun tukemista, erilaisten mahdollisuuksien tarjoamista ja lasten ja nuorten taiteen arvostamista. Kurkistuksia lastenkulttuuriin -näyttelyssä voit kokea ja kokeilla eri taiteen lajien tekemistä. Sinulla on mahdollisuus rakennella palikoista omia maailmoja, uppoutua tarinoiden lumoihin, musisoida ja tanssia, sukeltaa erilaisiin rooleihin ja maalata värien kirjoa. Näyttelyyn on koottu esille lasten ja nuorten taideteoksia, jotka ovat syntyneet Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun lastenkulttuuritoiminnan eri muodoissa ja ryhmissä vuosien varrella aina 1990-luvulta saakka. Teokset antavat ideoita eri materiaaleista ja tekniikoista sekä inspiraatiota moninaiseen tekemisen kirjoon. Materiaalivalinnoissa painottuvat kierrätys- ja luonnonmateriaalit, jotka ovat perusta Lastun työskentelyssä. Lapinlahdella toimivan Lastun tavoitteena on innostaa pohjoissavolaisia lapsia, nuoria ja lapsiperheitä sekä heidän kanssaan työskenteleviä osallistumaan taiteeseen ja kulttuuriin. Lastu on Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton jäsen. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From hannu.heikkila at eemil.fi Thu Mar 17 15:32:34 2022 From: hannu.heikkila at eemil.fi (hannu.heikkila at eemil.fi) Date: Thu, 17 Mar 2022 15:32:34 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Aarne_Paldanius_Taidemuseo_Eemilis?= =?iso-8859-1?q?s=E4_31=2E12=2E2022_saakka?= Message-ID: <004901d83a03$76381750$62a845f0$@eemil.fi> Aarne Paldanius Taidemuseo Eemil 11.3.–31.12.2022 Taidemuseo Eemilin kokoelmanäyttely uudistuu kevään 2022 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa avattiin ITE-taiteilija, kuvanveistäjä Aarne Paldaniuksen (1915–1978) tuotannosta koottu 22 teoksen näyttely. Aarne Paldanius syntyi lapinlahtelaiseen maanviljelijäperheeseen. Nuorena miehenä hän haaveili taideopinnoista, mutta 1930-luvun maalaisyhteisössä ei taiteilijoita arvostettu. Vanhempiensa tahdosta hän hautasi haaveensa ja jäi hoitamaan kotitilaa. Vaikka taideopinnoista pitikin luopua, Paldanius säilytti halunsa tehdä taidetta. Hän työskenteli iltaöisin lasten mentyä nukkumaan. Vuonna 1965 viisikymmenvuotias Paldanius sairastui vakavasti. Lääkärit kielsivät ehdottomasti kaikki raskaat pelto- ja metsätyöt. Toipilaana Paldaniuksella oli aikaa taiteelleen. Hän debytoi Kuopiossa Ars Liberan vuosinäyttelyssä vuonna 1967. Hän oli monipuolinen taiteilija, joka piirsi, maalasi öljyväreillä ja veisti savea, kipsiä ja puuta. Puu oli hänelle mieluisin materiaali. Veistäessään hän kävi vuoropuhelua materiaalinsa kanssa, puussa ollut oksanreikä saattoi toimia innoittajana teokselle, muuttuen yhdeksi elementiksi valmiiseen veistokseen. Teostensa aiheet Paldanius sai omasta elämästään ja ympäristöstään. Aarne Paldaniuksen taide on myös mukana Maaseudun Sivistysliiton ITE Pohjois-Savossa -hankkeessa. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Tue Mar 29 09:25:15 2022 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?utf-8?B?TWlya2EgWWzDpC1NYXR0aWxh?=) Date: Tue, 29 Mar 2022 06:25:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Uudenlaista_postitaidetta_esill=C3=A4_P?= =?utf-8?q?ostimuseossa?= Message-ID: Uudenlaista postitaidetta esillä Postimuseossa Mail Art re-designed -pienoisnäyttely avartaa näkemystä postitaiteesta. Postimuseossa 12.4. - 29.5.2022 esillä olevassa näyttelyssä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry:n taiteilijat ovat luoneet postitaidetta uusista materiaaleista. Samalla muotoilijat ja taidekäsityöläiset tuodaan postitaiteen piiriin. Postimuseolla on kokoelmissaan perinteistä postitaidetta ja se antaa nyt tilan uudenlaiselle postitaiteelle ja sen yhdessä luomiselle. Pienoisnäyttelyn postitaiteessa vain luovuus on rajana. Nahka, kierrätetty farkkukangas, kirjontalangat, villa, vanhat suomalaiset kolikot ja peurankarva taipuvat uniikeiksi, postitettaviksi taideteoksiksi. Näyttelyssä on mukana viidentoista Modus ry:n jäsenen töitä. Postitaiteessa taiteilijat lähettävät toisilleen viestejä, pieniä taideteoksia, piirustuksia, kannanottoja ja kuvia. Kaikki kulkee postin kautta. Alun alkaen periaatteena oli, ettei lähetetty teos saanut olla arvokkaampi kuin kirjekuori, jossa teos kulki. Usein teos oli taiteilijan tekemä ja postimerkillä varustettu postikortti. Nykyisin sekä teoksissa että toimitustavassa sovelletaan myös nykytekniikkaa. Postitaide sai alkunsa 1960-luvun alussa Keski-Euroopassa, jossa oli syntynyt kokeilevan taiteen Fluxus-liike. Postitaide on saanut vaikutteita myös dadaismista ja surrealismista. Suomeen postitaide saapui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Postitaiteen pioneereja Suomessa olivat mm. Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, Arto Kytöhonka ja J.O. Mallander. Postimuseolla on kokoelmissaan postitaidetta. Lue lisää?Paul Tiililän (1931?2020) lahjoittamasta postitaidekokoelmasta sivuiltamme https://www.postimuseo.fi/paul-tiililan-mail-art-kokoelma/ Modus ry Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry on muotoilijoiden, taidekäsityöläisten ja taideteollisuusalojen ammattilaisten yhdistys. Se on perustettu Tampereella vuonna 2001. Pienoisnäyttely on osa kansainvälistä MailArt4Seniors-hanketta, jota rahoittaa Erasmus+. Lue lisää hankkeesta?Modus ry:n sivuilta http://www.modus.fi/mailart4seniors/ Postitaide-työpajoja ja -videoita Modus ry järjestää kaikille avoimia postitaide-työpajoja näyttelyn aikana. Postitaidetta tehdään tunnetuksi myös videoilla, jotka esittelevät näyttelyn taiteilijoita ja Postimuseon kokoelmien postitaidetta. Videot tulevat Postimuseon Youtube-kanavalle. Mail Art re-designed -pienoisnäyttely 12.4. - 29.5.2022 Postimuseossa, museokeskus Vapriikin 2. krs. Yhteistyössä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry. Näyttely ja siihen liittyvät työpajat Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/nayttely/mailart4seniors/ Tiedote ja tiedotekuvat Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/uudenlaista-postitaidetta-esilla-postimuseossa/ Lisätietoja Modus ry toiminnanjohtaja Kaisa Iivonen modusryinfo at gmail.com / 050?336 0236 Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388 / suvi.jalli at postimuseo.fi t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme. Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely 28.5.2021 - 28.8.2022. Kiinnostavia näkökulmia digimurrokseen ja sanomalehden historiaan ja tulevaisuuteen Viestin-podcast.