From marja.puukka at kotka.fi Thu Jun 2 10:17:46 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 2 Jun 2022 07:17:46 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Ruotsinsalmi-paviljonki=2E_Kes=C3=A4koh?= =?utf-8?q?de_Kotkan_Varissaaressa_10=2E6=2E2022_alkaen=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Ruotsinsalmi-paviljonki. Kesäkohde Kotkan Varissaaressa 10.6.2022 alkaen. Kotkansaaren edustalla Varissaaressa sijaitseva uusi Ruotsinsalmi-paviljonki avautuu yleisölle 10.6.2022. Paviljongissa kerrotaan Ruotsinsalmen taisteluista 1789 ja 1790 sekä hylyistä, jotka lepäävät meren pohjassa saaren ympärillä. Hylkyjen lisäksi keskiöön nousevat ihmisten tarinat. Pyrkimyksenä on havahduttaa Varissaaressa vuosittain käyvät kesävieraat alueen historiaan ja sen merkitykseen. Näyttelyyn voi tutustua kesäaikaan ravintola Vaakun aukiolopäivinä klo 12-18. Paviljonkiin on vapaa pääsy. Avajaispäivänä Kymenlaakson museon tutkija Vilma Lempiäinen on paikalla esittelemässä näyttelyä klo 12-16. Paviljongissa on kahvitarjoilu. Alle 18-vuotiaat matkustavat 10.6. Varissaareen yhteysalus Klippanin kyydissä maksutta. Ruotsinsalmen taisteluiden jäljiltä aaltojen alla makaa noin 60 erikokoista hylkyä, joista 18 on löydetty. Alue on kansainvälisesti ainutlaatuinen historiallinen aarreaitta, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1948, kun fregatti St. Nikolain hylky löytyi. Hylyt ovat säilyneet hyvin. Tuhoutumista hidastaa se, että Itämeren vesi on vähäsuolaista, sameaa ja kylmää. Parhaimmillaan pinnan alle kadonnut alus esineineen on kuin aikakapseli, joka kertoo menneistä ihmiskohtaloista. Varissaari on jo 1800-luvun lopusta alkaen ollut suosittu vapaa-ajan paikka. 1930-luvulta alkaen Ruotsinsalmen vesiltä on nostettu hylynosia, joita 1950?60-luvuilla asetettiin esille kahteen vajamaiseen näyttelyrakennukseen. Huonokuntoiset vajat purettiin syksyllä 2020, ja tilalle rakennettiin uusi näyttelypaviljonki. Sisällöltään ja tyyliltään paviljonki liittyy Merikeskus Vellamossa esillä olevaan Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn, josta tuttuja henkilöhahmoja on tuotu paviljonkiin piirrettyinä versioina. Alkuperäiset valokuvat on ottanut muotikuvaaja Elina Simonen. Paviljongissa on myös Ruotsinsalmen hylyistä peräisin olevia sotalaivojen osia, joiden paikkoja laivassa voi tutkia esillä olevista piirroksista. Henkilöiden ja hylynosien piirrokset on laatinut sukeltaja Kalle Salonen. Vitriinien esineet ovat 3D-tulostettuja ja maalattuja kopioita fregatti St. Nikolain hylystä tehdyistä löydöistä. Oikeat esineet voi nähdä Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä Merikeskus Vellamossa. Esineet kuuluvat Suomen merimuseon kokoelmiin. Lisätiedot: Tutkija Vilma Lempiäinen, 040 350 6365, vilma.lempiainen at kotka.fi Kuvat: https://drive.google.com/file/d/1LGD6NOZ10VcSbnL4YKyknlc5OTVxDirN/view?usp=sharing Ruotsinsalmi-paviljonki. Kuva Vilma Lempiäinen, Kymenlaakson museo. https://drive.google.com/file/d/1joqzLlzVos5NgWIgnxn_0yHoOFXSCR7a/view?usp=sharing 3D-tulostettuja ja maalattuja kopioita St. Nikolain hylystä tehdyistä löydöistä. Aidot esineet ovat nähtävinä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esineet kuuluvat Suomen merimuseon kokoelmiin. Kuva Vilma Lempiäinen, Kymenlaakson museo. ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo From marja.puukka at kotka.fi Thu Jun 2 15:13:58 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 2 Jun 2022 12:13:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamon_kes=C3=A4?= In-Reply-To: References: Message-ID: Merikeskus Vellamon kesä Pidennetyt aukiolot 6.6. lähtien. Yleisöopastukset 27.6. lähtien. Kotkan Merikeskus Vellamo on ehdoton retkikohde perheille, matkailijoille, historiasta kiinnostuneille, merenkulkijoille ja monille muille! Vellamossa viihtyvät kaikenikäiset. Lapsille ja muille omaa tekemistä kaipaaville on tarjolla kivoja toimintapisteitä, joiden luokse voi suunnistaa upouuden Lasten kierros -kartan avulla. Lue lisää Lasten Vellamosta. Näyttelyt Ihanuuksien ihmemaa ? maisemamaalauksia Ateneumista -näyttely nostaa katseen kohteeksi luonnon- ja kaupunkimaisemat tunnettujen suomalaistaiteilijoiden kokemina. Elämyksellinen Puun vuoro juhlistaa Kymenlaakson 150-vuotiasta metsäteollisuutta ja sen tekijöitä matkaamalla puun mukana metsästä tehtaisiin ja vuosikymmenestä toiseen. Juhannuksen jälkeen avautuva majakkalaiva Kemi mahdollistaa nostalgiamatkan nykypäivää hitaampaan 1960-luvun elämänrytmiin. Kaikki Vellamon näyttelyt löytyvät täältä. Kesäaukioloajat Merikeskus Vellamo on kesäkaudella 6.6.-14.8.2022 avoinna joka päivä. Ma-ti ja to-su 10-18 Ke 10-20 Keskiviikkoiltaisin ilmaistunnit 17-20 (27.7. klo 17-19) Poikkeukset: 23.6. klo 10?15 24.6. suljettu 25.6. suljettu 27.7. klo 10-19, ilmaistunnit 17-19 Opastukset Kaikille avoimia yleisöopastuksia järjestetään 28.6.-14.8.2022 ti-su 12-12.30 seuraavasti: Ti: Puun vuoro Ke: Ihanuuksien ihmemaa To: Puun vuoro Pe: Kohtalona Ruotsinsalmi La: Kohtalona Ruotsinsalmi Su: Kohtalona Ruotsinsalmi Yleisöopastukset venäjäksi lauantaisin 11.6., 18.6., 2.7. 16.7., 30.7. ja 13.8. klo 13-14. Opastukset sisältyvät pääsymaksuun 12?/9?/Museokortti, alle 18-vuotiaat maksutta. Opastukset on suunnattu itsenäisille kävijöille. Maksulliset ryhmäopastukset tulee varata etukäteen. Museoalukset Höyryjäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi ovat avoinna kesäaikaan Merikeskus Vellamon aukioloaikojen mukaisesti. Tarmo on jo avoinna, ja majakkalaiva Kemi avautuu 27.6.2022. Avajaispäivänä klo 14-15 Kotkan ja Haminan nuoriso-orkesteri esiintyy Vellamon pääoven edessä, ja elävät majakat toivottavat kävijät tervetulleeksi laivalle museoaluslaiturilla. Pääsyliput museoaluksille Vellamon lipunmyynnistä 8?/5 ?/Museokortti, alle 18-vuotiaat maksutta. Museoaluksilla ei järjestetä yleisöopastuksia, vaan Tarmoon ja Kemiin voi tutustua itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan. Henkilökunta kertoo mielellään alusten historiasta, ja Kemillä voi lisäksi kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita aluksen arjesta. 1900-luvun alussa valmistuneet Tarmo ja Kemi eivät ole esteettömiä, vaan aluksilla on portaita ja paikoin ahdasta. Tapahtumat Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. From Anne.Vaananen at savonlinna.fi Thu Jun 2 15:22:50 2022 From: Anne.Vaananen at savonlinna.fi (=?iso-8859-1?Q?V=E4=E4n=E4nen_Anne?=) Date: Thu, 2 Jun 2022 12:22:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Erik_Bruunin_oopperajuhlajulisteit?= =?iso-8859-1?q?a_Savonlinnan_museon_kes=E4=E4n?= Message-ID: Erik ja Martti -näyttely avaa merkittävän palan suomalaista julistetaidetta ja täydentää Savonlinnan museon kesänäyttelykokonaisuuden Riihisaaressa, Olavinlinnan kansallismaisemassa. Koko Olavinlinnan kansallismaisema palaa jälleen tulevana kesänä oopperatunnelmiin, kun linnan kupeessa sijaitsevassa Savonlinnan museossa Riihisaaressa avautuu kattava näyttely oopperajuhlajulistetaidetta. Näyttely esittelee kattavasti Erik Bruunin Savonlinnan Oopperajuhlille tekemää julistetaidetta. Maamme kansainvälisesti tunnetuimman graafisen suunnittelijan Erik Bruunin (s. 1926) ja Savonlinnan Oopperajuhlien yhteistyö alkoi vuonna 1977 Oopperajuhlien silloisen taiteellisen johtajan, oopperalaulaja Martti Talvelan (1935-1989) aloitteesta. Yhteistyö jatkui vielä pitkään Talvelan johtajakauden päätyttyä, aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Yli kaksi vuosikymmentä kestäneen yhteistyökauden aikana Bruun toteutti Oopperajuhlille ikonisia julisteita, logoja, konserttiohjelmia ja juhlakirjoja. Näyttely avaa tärkeän palan suomalaista julistetaidetta merkittävän suunnittelijan ja festivaalin kautta. Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Riihisaari - Savonlinnan museo, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Bruun Design. Muut tällä kesäkaudella Riihisaaressa esillä olevat näyttelyt ovat Savonlinna-kuvia vuosikymmenten takaa esittelevä Salattu Seitsonen - Urpo Seitsosen valokuvia Savonlinnasta sekä Savonlinnan ja Japanin yllättävää yhteistä historiaa avaava Laxman nousevan auringon maassa. ERIK JA MARTTI Erik Bruunin Oopperajuhlajulisteita vuodesta 1977, Riihisaari - Savonlinnan museo 10.6.-11.09.2022 Lisätietoa Nikke Kaartinen, museonjohtaja, Riihisaari - Savonlinnan museo, puh. 044 417 4460, nikke.kaartinen at savonlinna.fi From kirsti.ruissalo at museoliitto.fi Wed Jun 8 12:30:33 2022 From: kirsti.ruissalo at museoliitto.fi (Kirsti Ruissalo) Date: Wed, 8 Jun 2022 09:30:33 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kutsu_Urkin_piilopirtti_-taidemuseon_ta?= =?utf-8?q?iden=C3=A4yttelyn_avajaisiin_perjantaina_17=2E6=2E2022?= Message-ID: <96044A2F-51FE-4071-AE24-C141767A53F9@museoliitto.fi> Kutsu Urkin Piilopirtti -taidemuseo kutsuu teidät taidenäyttelyn avajaisiin perjantaina 17.6.2022 kello 18:00. Näyttelyn teema on ilmasto. Teokset kommentoivat ilmastontutkimusta, ilmansaasteita, valtamerten levätutkimusta, yhdyskuntasuunnittelua ja kaupunkien rakentamista ja ilmaston osuutta rakentamisessa. Näyttely tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARin kanssa. Uusi teoksia valmistuu näyttelyyn 10 ja ne on tilattu mm. Ku­vataideakatemian tänä keväänä valmistu­vilta opiskelijoilta. Näyttelyn teokset ovat monitahoisia, mm, · maan alla sijaitseva teos, mihin mennään sisään rappusia pitkin · useasta kymmenestä pronssilinnusta koostuva teos · neljä teräksistä linnunpönttöä käsittävä teos · keraaminen suihkulähde · graal-tekniikalla tehty lasimalja · ruostumattomista teräslangoista muodostuva teos, johon tulee kasveja · taidelaavu, missä noin seitsemästäkymmenestä taidelasiplafondista koostuva tähtitaivas, tulisija ja taiteelliset tyynyt Urkin Piilopirtti on uusi taidemuseo keväästä 2021 alkaen. Paikan erikoisuus on, et­tä teokset suunnitellaan ja tilataan varta vasten tähän paikkaan. Teoksia on yli 200. Teoksille on leimallista kolmiulotteisuus, luonnon ja taiteen yhdistelmä ja se, että taideteoksissa yhdistyy eri alojen elementtejä, kuten tekniikkaa ja musiikkia. Kuraattorina on toiminut 12 vuoden ajan Kuvataideakatemian kuvanveiston professori Radoslaw Gryta. Urkin Piilopirtti on myös hotelli, tilausravintola, saunamaailma ja ohjelmapalveluita tarjoava yritys. Paikalla on myös Urho Kekkosen historiaa, sillä siellä sijaitsee Urho Kekkosen "erämaasauna". Siitä paikan nimikin on saanut alkunsa. Urkin Piilopirtin toimitusjohtaja Jyrki Sasi esittelee museota ja taidenäyttelyn taustaa. Taiteilijat esittelevät teoksensa. Tilaisuudessa tarjotaan pientä purtavaa. Tervetuloa, Urkin Piilopirtti -taidemuseo Sasintie 400, 39150 Pinsiö www.urkinpiilopirtti.fi --- Viestin Näyttelypostiin välitti: Kirsti Ruissalo Viestintäsuunnittelija I Communications Designer Phone: +358 44 4300 721 Email: kirsti.ruissalo at museoliitto.fi Suomen museoliitto | The Finnish Museums Association Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, Finland From mari.jalava at uusikaupunki.fi Wed Jun 8 13:10:50 2022 From: mari.jalava at uusikaupunki.fi (Mari Jalava) Date: Wed, 8 Jun 2022 10:10:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Poimintoja pukuhistoriasta Uudenkaupungin museon Wahlbergin museotalossa Message-ID: PÄÄLLEPANTAVAA - Poimintoja pukuhistoriasta Päivittäin mietimme mitä päällepantavaa valitsisimme vaatekaapistamme. Tai sitten "panemme päälle" mitä sattuu olemaan saatavilla. Pukeutua täytyy, ja saa, niin arkeen, juhlaan kuin työhönkin. Uudenkaupungin porvariston pukeutumiseen 1800-luvulla vaikuttivat omat mieltymykset ja mahdollisuudet, mutta myös säädyn vaatimukset. Säätyjako vaikutti ihmisten pukeutumiseen ja käyttäytymiseen koko vuosisadan ajan. Uudenkaupungin museon Wahlbergin talon vuoden 2022 päänäyttelyssä tutustutaan museon tekstiilikokoelman vanhimpiin vaatteisiin pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Esille ovat päässeet porvariston vaatteet, koska ne ovat niitä, joita museon kokoelmissa on olemassa tuolta ajalta. Tavallisen rahvaan vaatteita ei ole juurikaan museoon lahjoitettu tai kerätty, eivätkä toisaalta kansan vaatteet säilyneet, vaan ne käytettiin loppuun. Kuinka sitten porvarisnaiset pukeutuivat juhlaan ja arkeen? Miten lastenvaatteet erosivat aikuisten vaatteista, vai erosivatko? Entä mitä pukivat päällensä sotilaat tai poliisi? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaan Päällepantavaa -näyttely. Näytteille on siis asetettu niin miesten, naisten kuin lastenkin vaatteita. Lisäksi esillä on erilaisia virkavaatteita, ja oman mielenkiintoisen lisänsä näyttelyyn tuovat erilaiset koristeelliset asusteet, kuten päähineet, kengät, käsilaukut ja päivänvarjot. Näyttelystä löytyy tintamareski valokuvausta varten, värityskuvia lapsille sekä leikkinurkkaus, missä voi kokeilla teemaan sopivia vaatteita ja asusteita. Museotalon pihapiirissä on toinen leikkipaikka, missä voi leikkiä kauppaleikkejä tai pelata pihapelejä. Päällepantavaa -näyttelyn lisäksi Wahlbergin talon kaksi perusnäyttelyä ovat avoinna: alakerrassa voi tutustua porvaristalon sisustukseen, ja yläkerrassa kaupungin merelliseen historiaan. Wahlbergin museotalo, Ylinenkatu 11, Uusikaupunki www.uudenkaupunginmuseo.fi Avoinna: 10.6. saakka ti-pe klo 12-15 13.6.-27.8. ma-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-15 (suljettu 24.-26.6.) 30.8.-28.10. ti-pe klo 12-15 Poikkeuksia avoinnaoloaikoihin: Varsinais-Suomen museopäivänä 28.8. klo 11-16 Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtumassa 3.-4.9. la-su klo 12-16 terveisin, Mari Jalava Museonjohtaja Uudenkaupungin museo Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut Myllykatu 10, 23500 Uusikaupunki 0500 718 557 www.uudenkaupunginmuseo.fi From jelena.postari at joensuu.fi Wed Jun 8 15:19:37 2022 From: jelena.postari at joensuu.fi (Postari Jelena) Date: Wed, 8 Jun 2022 12:19:37 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vuoden_2023_M=5Fit=E4=3F_Nykytaite?= =?iso-8859-1?q?en_biennaalin_taiteilijat?= Message-ID: Vuoden 2023 M_itä? Nykytaiteen biennaalin taiteilijat Valitut taiteilijat ovat: Jaakko Autio, Baran Caginli, Irtikytketyn tilan tutkimusryhmä (Jaakko Ruuska, Kati Korosuo, Timo Jokitalo, Hanna Koikkalainen ja Pavel Rotts), August Joensalo, Nana & Felix, Katriina Rosavaara, Lebohang Tlali sekä Riitta Turunen & Outi Särkikoski. Joensuussa 13.5.-17.9.2023 järjestettävä kolmas M_itä? Nykytaiteen biennaali toimii alustana keskustelulle niin itäsuomalaisesta kulttuurista ja historiasta kuin myös sen monisävyisestä yhteiskuntapoliittisesta asemasta. Biennaalia varten järjestettiin keväällä 2022 avoin portfoliohaku ammattitaiteilijoille. Taiteilijoita pyydettiin ehdottamaan teoksia, jotka liittyivät myös laajemmin edellä mainittuihin teemoihin ja jotka pohtivat myös kysymyksiä siitä, mitä tai mikä itä oikeastaan on. Näyttelykokonaisuuteen valittiin hakijoiden joukosta kaiken kaikkiaan kahdeksan taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Biennaalin vuoden 2023 kutsuttuna pääkuraattorina yhdessä kuraattoriryhmän kanssa toimii Giovanna Esposito Yussif. "Olen erittäin iloinen ja nöyrä kolmannen M_itä? Biennaalin saamasta vastaanotosta ja sen herättämästä laajasta kiinnostuksesta. Saimme yli 200 hakemusta erilaisista taustoista tulevilta ja erilaisia työskentelytapoja edustavilta niin paikallisilta kuin kansainvälisiltäkin taiteilijoilta. Valintojen tekeminen oli vaikeaa niin monien vahvojen ja osuvien hakemusten joukosta. Valintaprosessi oli rikastuttava ja avasi silmiä myös sille, miten vahvoja ja sitoutuneita tekijöitä Itä-Suomen alueelta löytyy. Olen iloinen, että valinnat tehtiin kuraattoritiimin yksimielisellä päätöksellä. Biennaaliin valitut taiteilijat edustavat useita eri sukupolvia ja he nostavat työskentelyssään esille sekä alueen että tämänhetkisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta erityisen kiinnostavia kysymyksiä. Odotan innolla prosessin jatkamista ja aktiivisia keskusteluja taiteilijoiden ja kuraattorien kanssa valmistautuessani näyttelyn avautumiseen toukokuussa 2023." - Biennaalin pääkuraattori Giovanna Esposito Yussif M_itä? Nykytaiteen biennaali on Kuopion, Mikkelin ja Joensuun taidemuseoiden yhteisprojekti ja se on aiemmin ollut esillä Mikkelissä 2021 ja Kuopiossa 2019. Kuraattori Giovanna Esposito Yussifin lisäksi kuraattoriryhmässä ovat mukana myös intendentit Pauliina Kaasalainen (Joensuu) ja Marja Louni (Kuopio) sekä amanuenssi Paula Hyvönen (Mikkeli). Lisätietoja: Pauliina Kaasalainen intendentti, Joensuun taidemuseo Onni pauliina.kaasalainen at joensuu.fi / puh. 050 341 9502 From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Thu Jun 9 09:04:15 2022 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Thu, 9 Jun 2022 06:04:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Nykytekstiilitaiteen_k=E4rke=E4_An?= =?iso-8859-1?q?na-Maija_Aarraksen_kuratoimassa_n=E4yttelyss=E4_Saarij=E4r?= =?iso-8859-1?q?ven_museossa?= Message-ID: <3cec1de3d9b644f4ace91425adf982fe@saarijarvi.fi> Nykytekstiilitaiteen kärkeä Anna-Maija Aarraksen kuratoimassa näyttelyssä Saarijärven museossa Suomalaista huippunykytekstiilitaidetta esittelevässä Saarijärven museon Punainen lanka -näyttelyssä on teoksia kymmeneltä taiteilijalta, jotka ovat Inka Kivalo, Minna-Maija Lappalainen, Ulla Pohjola, Heli Ryhänen, Ann Sundholm, Janna Syvänoja, Anu Tuomi, Heli Tuori-Luutonen, Kristiina Wiherheimo ja näyttelyn kuratoinut Anna-Maija Aarras. Suomessa tekstiileillä sekä tekstiilitaiteilijoilla on vahva perinne ja asema. Tekstiilitaide näyttäytyy nykyajassa myös kuvataiteen luontevana osana ja se on monimuotoista lähtökohdiltaan, tekniikaltaan ja materiaaleiltaan, jotka vaihtelevat silkistä, keinonahkaan ja paperin käyttöön saakka. Käden taidot ja kokeileva taiteellinen ote näkyvät teoksissa. Näyttelyssä on esillä mm. tekstiiliveistoksia, installaatioita ja teossarjoja. Esimerkiksi Heli Ryhänen on toteuttanut ihmishahmoja keinonahasta ja ne kuuluvat pensaiden kanssa välitilaa ilmentävään Kiertotie-kokonaisuuteen. Ann Sundholmin konekirjotut teokset viittaavat kertomukseen keisarin uusista vaatteista. Ulla Pohjolan käsinkirjotut linnut yhdessä tuohen ja käpyjen kanssa tuovat kesäisiä tuulahduksia. Neljä metriä pitkään Conus-paljettiteokseen Anna-Maija Aarras on ommellut 10 000 kävynruskeaa paljettia. Teoksissa on raikkaita näkökulmia estetiikkaan, biologiaan ja historiaan. Saarijärven museon kauniin valoisat tilat ja luonnonläheinen miljöö luovat Punainen lanka -näyttelylle runollisen lisän. Näyttelymme ydinajatuksena, punaisena lankana, toimivat kutsuttujen taiteilijoiden käyttämät taidemateriaalit kuten tekstiili sen laajoissa merkityksissä. Ne heijastavat eri tavoin valoa ja tukevat käytettyjä tekniikoita. Kävijöille avautuu mahdollisuus eläytyä moninaisten muotojen ja materiaalien tuntuun. Kuraattori Anna-Maija Aarras on turkulainen pitkän uran tehnyt tekstiilitaiteilija, joka on pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Saarijärven museo on organisoinut ja toteuttanut näyttelyn yhteistyössä kuraattorin kanssa. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. Punainen lanka Saarijärven museossa 11.6.2022-8.1.2023 Avoinna 11.6.-31.8.2022 ke-su klo 12-18 1.9.-30.12.2022 ke-su klo 12-17 Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Jun 10 16:39:28 2022 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 10 Jun 2022 13:39:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kokoelman=E4yttely_isolla_Koolla_e?= =?iso-8859-1?q?sittelee_laajasti_Lappeenrannan_taidemuseon_eri_taidekokoe?= =?iso-8859-1?q?lmia?= Message-ID: Kokoelmanäyttely isolla Koolla esittelee laajasti Lappeenrannan taidemuseon eri taidekokoelmia Mistä on Lappeenrannan taidemuseon kokoelmat tehty? Mitä kokonaisuuksia kokoelmat sisältävät? Miten kokoelmat ovat syntyneet? Minkälaisia teoksia eri kokoelmat sisältävät? Kokoelmat ovat museotoiminnan perusta, ja usein museoiden kokoelmat koostuvatkin useista eri tavoin syntyneistä kokoelmista. Lappeenrannan taidemuseon kesän näyttelyssä pääsee tutustumaan museon sydämeen eli sen kokoelmiin. Osa museon kokoelmien teoksista on itse hankittu, osa on saatu lahjoituksena ja osa on deponoitu eli talletettu. Tällä hetkellä Lappeenrannan museoiden kaikkiin taidekokoelmiin kuuluu yhteensä noin 3700 teosta. Lappeenrannan taidemuseon kokoelman uusin teos on museon järjestämän VIDS21-mediataiteen ideakilpailun voittanut Jonna Kinan videoteos Four Sculptures in Fifteen Pieces, joka on nyt ensimmäistä kertaa esillä Lappeenrannan taidemuseossa. Teos on Lappeenrannan taidemuseon tilausteos, ja se on toteutettu yhteistyössä Viron taidemuseon kanssa. VIDS21-mediataidekilpailu järjestettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston myöntämällä kummirahoituksella. Määrällisesti suurin osa teoksista kuuluu Lappeenrannan taidemuseon omaan kokoelmaan. Se karttuu vuosittain lahjoituksilla ja määrärahojen puitteissa tehtävillä ostoilla. Kokoelmahankinnoissa painopiste on kaakkoissuomalaisessa nykytaiteessa. Suurempia kokonaisuuksia ovat lahjoituskokoelmat. Näitä ovat esimerkiksi Pertti Ala-Outisen kokoelma, Kaino ja Jussi Komosen perikunnan kokoelma sekä Tuomas von Boehmin perikunnan kokoelma. Osan Lappeenrannan taidemuseon kokoelmaa muodostavat Sairaala- ja Palvelukoti-Artoteekkikokoelman teokset, joita on sijoitettu Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Jatkossa teoksia tulee myös muutamaan kaakkoissuomalaiseen palvelukotiin. Lappeenrannan kaupungin taidekokoelma muodostaa oman kokoelmansa, ja sen teoksia on sijoitettu museon seinien ulkopuolelle julkisiin tiloihin eri puolille kaupunkia. Kaupungin kokoelmaan kuuluu lisäksi Joutseno-kokoelma joka syntyi kun Joutseno liitettiin Lappeenrantaan vuonna 2009. Lappeenrannan museoiden tai taidemuseon omistamien teosten lisäksi museon hallinnassa on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden talletuskokoelmia. Niiden omistus säilyy tallettajataholla. Niistä käytetään myös nimitystä deponointi. Useissa talletuskokoelmissa näkyy Lappeenrannan museoiden erityinen Karjalankannasta ja Viipurin alueen kuvataidetta koskeva valtakunnallinen erityisvastuu. Monilla tallettajatahoista on historiallinen yhteys Viipurin ja Karjalankannaksen alueelle. Keskeisimpiä tallennuskokoelmia ovat Viipurin Taiteenystävät ry, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö sr, William ja Ester Otsakorven säätiö sr sekä Onni ja Helmi Karttusen säätiö sr. Taidemuseon kokoelmanäyttelyn lisäksi 11.6. avataan Linnoituksen Vihreässä makasiinissa Musta lista -kollektiivin Yksinkeltaista -kesänäyttely. Näyttelyssä on mukana kaikkiaan 23 taiteilijaa. Kokoelmanäyttely isolla Koolla on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 11.9. - 4.9.2022. Yksinkeltaista on esillä Lappeenrannan Linnoituksen Vihreässä Makasiinissa 11.6. - 9.8.2022. Lisätietoja: amanuenssi Sinikka Myyrä, sinikka.myyra(at)lappeenranta.fi, puh. 040 526 4120 -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot From sinkka at kerava.fi Tue Jun 14 13:40:38 2022 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Tue, 14 Jun 2022 10:40:38 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sherwood_rokkaa_Sinkan_kes=E4ss=E4?= Message-ID: KERAVAN KRAFFITI - Sherwood Rocks 21.5.-11.9.2022, Taide- ja museokeskus Sinkka "Nuoruudessa pitkän tähtäimen suunnitelma on huominen." - AP Joulukuisena yönä 2015 Keravan Keinukallion rinteelle ilmestyi yllättäen Hollywood-tyyliin rakennettu Sherwood-kyltti. Keravan lempinimi nousi käyttöön 1970-luvulla, kun kaupungin ruotsinkielinen nimi Kervo muuntui jenkkimeiningistä innostuneiden nuorten suussa Sherwoodiksi. Keravan Kraffiti on kunnianosoitus nuoruudelle, musiikille, yhteisöllisyydelle ja Sherwoodin hengelle. Taustalla on 2020-2021 toteuttamamme tallennushanke, jossa haastattelimme kymmeniä Keravalla 1970- ja 1980-luvuilla nuoruuttaan eläneitä, keräsimme kuvia ja talletimme muistoja. Näyttely leikkaa musiikkipainotteisen siivun näiden entisten keravalaisnuorten elämästä. Heidän tarinansa kertovat kaupungista, jossa tehtiin itse ja pidettiin oman kylän porukoista huolta. Nimensä näyttely on saanut erään pikkukaupungin nuorista kertovasta elokuvasta American Graffiti eli Svengijengi ´62. Suomessa 1975 ensi-iltansa saanut elokuva synnytti valtavan fiftariboomin, jonka musiikkiskenen kirkkaimpana tähtenä loisti keravalainen Teddy & The Tigers. Nuoriso otti laajasti fiftarivaikutteet omakseen ja tyyli näkyi Keravan katukuvassa. "Muutin Keravalle 1978. Kerava näytti suunnilleen siltä, että olisi mennyt Happy Daysiin sisään. Vähän kuin olisi tullut toiseen todellisuuteen." - Jari 1970-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin asti Kerava oli musiikin ja nuorisokulttuurin ykkösmesta. Teddy & The Tigers -boomin jälkeen Keravan Rehellisen Musiikin Yhdistys Kermu järjesti klubi-iltoja, keikkoja ja treenitiloja bändeille. Yhdistyksen sisältä nousi useita tunnettuja yhtyeitä ja musiikin huippuammattilaisia. Näyttelyn ajallinen kaari ulottuu rokkarikulttuurin ja rauhanmarssien ajasta 1990-luvun laman jälkimaininkeihin, jolloin lähikuntien nuoriso kerääntyi Keravan keskustaan ajamaan korttelirallia tai Saviolle sisähuvipuiston suojiin bailaamaan. Katosta roikkuvien jenkkirautojen alla kieputtiin laitteissa, pelattiin Nintendo-pelejä ja katseltiin Hollywood-elokuvia. Esillä on valokuvia, esineitä, musiikkia, taidetta ja videoita. Nuoruuden fiilistelyn lomassa pääsee myös vaikkapa pallotelemaan pingistä ja tanssimaan diskopallon välkkeessä. Ottamalla mukaan muutaman kolikon voi testata miten flipperin peluu sujuu. Yläkerran retropajassa voi kokeilla vuosikymmenten takaisia nuorten ja lasten ajanviettotapoja rubikin kuution ratkomisesta paperinukkien askarteluun. "Se on tietynlaista ikuista nuoruutta, hyviä pitkäaikaisia ystävyyksiä." - Edi Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2 04250 Kerava www.sinkka.fi Kesäaukioloajat 14.6.-28.8.2022: ti-pe klo 11-18 la-su klo 11-17 Näyttelyn oheisohjelma, katso: www.sinkka.fi From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Wed Jun 15 09:58:50 2022 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Wed, 15 Jun 2022 09:58:50 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?AIDALLA_-_Katri_Alatalon_valokuvia_poro?= =?utf-8?q?nhoitajien_el=C3=A4m=C3=A4st=C3=A4_Lapin_maakuntamuseoll?= =?utf-8?b?YSBBcmt0aWt1bWlzc2EgMTcuNi7igJMxNC44LjIwMjI=?= Message-ID: AIDALLA - Katri Alatalon valokuvia poronhoitajien elämästä Lapin maakuntamuseolla Arktikumissa 17.6.?14.8.2022 Katri Alatalo välittää valokuviensa kautta tunnelmia Kyrön palkisen aidoilta. ?Porojen roukuminen korvissani, koparat rummuttavat kaarteessa maata. Olen juuri saapunut Kyrön palkisen aidalle. Veräjästä kulkee ihmisiä, se aina suljetaan perästä. Kulkijat eivät kiinnitä minuun huomiota. Seison ulkopuolella ja puristan kameraani. Kuulen sanat ?mene vain aitaan, sulla on täysi oikeus olla täällä?. En ole huomannut takanani autonpenkillä taukoa pitävää henkilöä, hän on Unto Autto. Nyökkään, koska sanat takertuvat kurkkuuni. Pöly nousee kuivasta maasta, kun tokka kiertää aidan editse, odotan hetken. Avaan veräjän lunkan ja astun aitaan, suljen sen huolella. Kävelen sisään, nostan kameran ja alan kuvata.? Porotalous on viime vuosina kokenut monia muutoksia, mutta porotyön perusmalli pohjautuu mitä vahvimmin perinteeseen, jossa hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Työtä tehdään yhdessä, sillä se ei olisi mahdollista muuten. Yhteisön matkassa lapsilla karttuu taito ja halu tehdä työtä. Työtä, joka määrittelee heidät. Se on paitsi elinkeino, myös vahva identiteetti. Alatalo ymmärtää aidan tapahtumat sekä toiminnan vaatiman tilan. Vuosien saatossa häneen ja kameraan on totuttu, henkilöt ovat aidoimmillaan siinä ohikiitävässä hetkessä, jonka valokuvaaja on ikuistanut. Alatalo pohtii Aidalla-näyttelyssään uusien haasteiden tuomaa muutosta ja niihin sopeutumista. Hän on kuvannut ihmisiä ja heidän elämäntapaansa Kyrön palkisen poroaidoilla jo 20 vuoden ajan. Katrilla on myös omakohtainen kokemus porotilallisen elämästä. Kuvissa on vahvasti läsnä hetken aitous, aidan tunnelma sekä työn tekemisen todellisuus. Katri Alatalon (s. 1980) työskentely on usein hyvin tunnepitoista. Hän käsittelee näkyväksi tulemisen teemoja, reflektoi ympäristöään kokemusmaailmansa kautta. Alatalo kutsui näyttelyyn mukaan Tuija-Noora Autton (s. 1982). Hän on raattamalainen Kyrön palkisen osakas, joka hallitsee sekä vanhat että uudet lapinkäsityötekniikat. Tuija tuo osaksi näyttelyä tekemänsä asukokonaisuuden. Lisäksi äänitaiteilija Miro Mantere on käynyt äänittämässä äänimaisemaa Kyrön palkisen aidoilla ja on koostanut Kuiskauksia aidalta -ääniteoksen, joka toistuu näyttelytilassa. Valokuvaajan yhteystiedot: Katri Alatalo, puh. 0405323063 katri at Luontosi.fi -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator Koordinaattori // Valtakunnalliset Kotiseutupäivät Rovaniemellä 9.-11.9.2022 +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram www.rovaniemi.fi Facebook | Instagram | Twitter From pauliina.aarikka at gmail.com Mon Jun 20 13:26:55 2022 From: pauliina.aarikka at gmail.com (Pauliina Aarikka) Date: Mon, 20 Jun 2022 13:26:55 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?SsOEw4RISUxFSVTDhCBLVVVUQU1PTExB?= Message-ID: Kaija Aarikan suunnittelemia lasi- ja messinkiesineitä vasta avatussa Someron Kulttuurigalleriassa ke-pe 12-18 ja la-su 12-16 Ryhmille myös sopimuksen mukaan Joensuuntie 20, Somero puh. 050 568 5623 www.kulttuurigalleria.fi Näyttelyssä on esillä Kaija Aarikan vähemmän tunnettua messinki- sekä lasimuotoilua, mm koruja, kynttilänjalkoja, maljakoita, sisustusesineitä sekä paljon uniikkitöitä. Somerolta alunperin kotoisin olevan Kaija Aarikan elämäntyö sai pysyvän näyttelytilan Somerolta, uudessa Someron Kulttuurigalleriassa. Näyttelyssä on esillä Kaija Aarikan suunnittelemia esineitä yrityksen alkuajoista vuodesta 1954 lähtien. Tämän vuoden teemana on Kaijan suunnittelemat lasi- ja messinkiesineet. Näyttelyn nimi on Jäähileitä kuutamolla. Jäähile on lasinen kynttilänjalka vuodelta 1970 ja Kuutamo on messinkinen kynttilälampetti vuodelta 1972. Näyttelyn ovat koonneet Pauliina Aarikka ja Sarianna Partanen From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Tue Jun 21 12:38:16 2022 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Tue, 21 Jun 2022 09:38:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kuva-_ja_tekstiilitaiteilija_Synn?= =?iso-8859-1?q?=F6ve_Dickhoff_Tapperien_Juholassa_Saarij=E4rvell=E4?= Message-ID: <068a8d5f47a14e2091df2148c3b0d59c@saarijarvi.fi> Osana Saarijärven museon Tekstiilien tarina -teemavuotta 2022 Tapperien Juholan navettagallerian kesän taiteilija on Synnöve Dickhoff (s. 1964). Petäjävedeltä kotoisin oleva kuva- ja tekstiilitaiteilija valmistui tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta, nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995, jonka jälkeen hän on osallistunut aktiivisesti näyttelytoimintaan. Dickhoff käsittelee teoksissaan elämän rajallisuuden ja katoavaisuuden teemoja, mutta myös kauneutta ja toivoa jokapäiväisissä, toistuvissa arkisissa tapahtumissa. Teokset ovat muistikuvia hänen omakohtaisista kokemuksistaan sekä heijastuksia ympärillä olevasta maailmasta. Taiteilijan käyttämät materiaalit ovat pääasiassa paperia, teepusseja, lankoja sekä kierrätyskirjoja ja -tekstiilejä - siis kevyitä ja moneen muotoutuvia materiaaleja, joita Dickhoff voi työstää käsin. Pitkäjänteisissä ja intensiivisissä työskentelyprosesseissa on monia työvaiheita ja tekniikoita, muun muassa veisto, kirjonta, ompelu ja värjäys. Taiteilija käyttää näitä perinteisiä tekniikoita vapaasti yhdistellen. Sanojen välissä -näyttely on toteutettu yhteistyössä Tapperien Taideseura ry:n, Saarijärven museon ja Saarijärven museon ystävät ry:n kanssa. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on tukenut Synnöve Dickhoffin työskentelyä. SANOJEN VÄLISSÄ - SYNNÖVE DICKHOFF Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 18.6.-28.8.2022, avoinna la-su 12-16 Ryöppäläntie 59, Saarijärvi Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi Tue Jun 21 20:58:36 2022 From: mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi (Mia Kunnaskari) Date: Tue, 21 Jun 2022 17:58:36 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Ikoniset_DC-3_-koneet_avaavat_ilma?= =?iso-8859-1?q?iluhistorialliset_n=E4yttelyt_Digimuseossa?= Message-ID: TIEDOTE 22.6.2022 Ikoniset DC-3 -koneet avaavat ilmailuhistorialliset näyttelyt Digimuseossa Kolmosten siivillä -näyttely vie kokijat aikakauteen, jolloin toisen maailmansodan jälkeinen Suomi nousi siivilleen DC-3 -koneiden avustuksella. Niillä on merkittävä rooli sekä lentoliikenteemme kehityksessä että sotilasilmailun historiassa. "Kolmosten" monipuolisuus, pitkät urat ja niiden elinkaareen sisältyneet merkkihetket kertovat tarinaa suomalaisen ilmailun ja yhteiskunnan kehityksestä. Virtuaalinäyttely on vapaasti tutustuttavissa Digimuseossa heti avajaisten jälkeen. Yleisöllä on avajaisiin 22.6.2022 klo 14:00 vapaa pääsy. Pääsylipun avajaisopastukselle saa Digimuseon verkkokaupasta. https://digimuseo.fi/nayttelyt/kolmosten-siivilla-nayttelyn-avajaiset/ Mitä näyttelyltä on odotettavissa Virtuaalinäyttelyssä voi astua koneen 3D-mallin sisään ja tutustua DC-3 -koneen sisätiloihin 360-kuvan avulla sekä koneen siviili- että sotilasasussa. Koneiden monet käytöt paljastuvat virtuaalinäyttelyssä kerrottujen tarinoiden, videoiden ja kuva-aineiston myötä. Esimerkiksi matkustamopalvelu Suomessa on syntynyt DC-3 -koneissa, kun viranomaiset vaativat yli 21-paikkaisiin koneisiin henkilökuntaa huolehtimaan matkustajista. Ensimmäiset lentoemännät aloittivat Aerolla 75 vuotta sitten, ja näin uusi ammattikunta oli syntynyt. Näyttelyn esittelemät kohteet ovat yleisön nähtävillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla ja Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Suomen Ilmailumuseon pihan maamerkki, OH-LCD "Lokki" (DO-8) on Airveteran Oy:n omistuksessa, ja on lentänyt sekä Aeron että Ilmavoimien tunnuksella. Se tunnetaan mm. osallistumisesta Normandian maihinnousuoperaatioon vuonna 1944. Ilmailumuseon näyttelyssä oleva Kar-Airin OH-VKB on yksi vanhimpia säilyneitä DC-3 -koneita maailmassa, ja on ollut mm. kuljettamassa suomalaisia sotalapsia turvaan Ruotsiin. Suomen Ilmavoimamuseossa sijaitseva DO-4 -kuljetuskone lensi Aerolla tunnuksella OH-LCF "Kyytipoika", ja kuljetti marsalkka Mannerheimin arkkua tämän viimeisellä matkalla Sveitsistä Suomeen. Lisäksi näyttelyssä esitellään Ilmailumuseoyhdistyksen DO-5 -projektia. DO-5 on toiminut mm. koulutuskäytössä. Merkittävä konetyyppi suomalaisessa ilmailussa Yhdysvaltalainen Douglas DC-3 lensi ensilentonsa vuonna 1935 ja on maailman eniten valmistettu matkustajalentokone. Sen sotilasversiot olivat laajalti käytössä toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen matkustajakoneiksi muutetut kuljetuskoneet hallitsivat lentoliikennettä vuosikymmenten ajan. Ne siivittivät lentoliikenteen ja matkustamisen murrosta, ja niiden vaikutus kantaa nykypäivään saakka. Alkuperäisten DC-3 koneiden valmistus päättyi Yhdysvalloissa vuonna 1947. Suomen valtio hankki toisen maailmansodan jälkeen Aero O/Y:lle käytettyjä DC-3 -koneita laivaston rungoksi, ja Karhumäki Airways vei 1950-luvulta lähtien suomalaisia matkailukohteisiin. 1960-luvulta lähtien matkustajakoneet muutettiin takaisin sotilaskoneiksi, ja ilmavoimat käytti niitä henkilö- ja tavarakuljetuksiin 1980-luvulle saakka. Näin ollen DC-3 -koneiden urakka Suomessa kesti neljän vuosikymmenen ajan. Nykyään Suomessa operoi yksi lentävä DC-3-kone, Airveteran Oy:n omistama ja DC-yhdistyksen operoima Aeron entinen OH-LCH (Ilmavoimilla DO-11). Näyttelyn tekijät Näyttely on Suomen Ilmailumuseon, Suomen Ilmavoimamuseon ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n yhteinen, ja se on saanut rahoitusta Maanpuolustuksen tukisäätiöltä. Koordinoinnista ja jatkossa ylläpidosta vastaa Suomen Ilmailumuseo. Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo, jonka toimialaan kuuluu sekä siviili- että sotilasilmailun historia. Museo sijaitsee Vantaalla. www.ilmailumuseo.fi Suomen Ilmavoimamuseo on sotilasilmailun erikoismuseo, ja ilmavoimien aselajimuseo. Museo sijaitsee Jyväskylän Tikkakoskella. www.ilmavoimamuseo.fi Ilmailumuseoyhdistys ry on valtakunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on lisätä sekä ylläpitää harrastusta suomalaisen ilmailun historiaan ja sen kehitysvaiheisiin sekä tukea resurssiensa puitteissa suomalaisten ilmailumuseoiden toimintaa sekä suomalaisen ilmailuhistorian tunnettavuutta. www.imy.fi Ilmailumuseoyhdistys ylläpitää myös www.ilmailumuseot.fi -portaalia, josta pääset tutustumaan kaikkiin Suomen ilmailuaiheisiin museoihin ja niiden kokoelmiin. DC-yhdistys ry operoi Suomen ainoaa lentokuntoista DC-3 -konetta (OH-LCH). Koneen omistaa Airveteran Oy, joka omistaa myös Ilmailumuseon pihalle sijoitetun OH-LCD "Lokin". www.dc-ry.fi Tämän virtuaalinäyttelyhankkeen on mahdollistanut Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoitus. www.mpks.fi Lisätietoja Valeri Saltikoff, näyttelypäällikkö valeri.saltikoff at ilmailumuseo.fi GSM +358 44 0626 252 Suomen Ilmailumuseo - ilmailumuseo.fi Karhumäentie 12 01530 Vantaa Janne Tielinen, kehittämisasiantuntija janne.tielinen at digimuseo.fi GSM +358 44 4300 706 Yhteinen perintö Oy - Digimuseo.fi From jelena.postari at joensuu.fi Wed Jun 22 11:57:04 2022 From: jelena.postari at joensuu.fi (Postari Jelena) Date: Wed, 22 Jun 2022 08:57:04 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Pohjois-Karjalan museo Hilman aineistoja Finnassa Message-ID: Pohjois-Karjalan museo Hilman aineistoja Finnassa Pohjois-Karjalan museo Hilman aineistoja voi nyt selata Kansalliskirjaston ylläpitämässä hakupalvelu Finnassa. Hakupalvelusta löytyy ensivaiheessa 4312 Hilman valokuvaa ja esinettä tietoineen. Finnassa on julkaistu esimerkiksi Joensuuhun ja Laatokan Karjalaan liittyviä kokoelma-aineistoja. Julkaistavien aineistojen määrä lisääntyy digitointi- ja luettelointityön edetessä. Pohjois-Karjalan museon kokoelmien historia alkaa vuodesta 1914. Tuolloin Karjalaisen Osakunnan ylioppilaat keräsivät ympäri Pohjois-Karjalaa lähes 800 esineen kokoelman. Tämän jälkeen kokoelmat ovat täydentyneet pääosin yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen lahjoituksin. Museo on toteuttanut esinekeruita omien näyttelyiden ja hankkeiden puitteissa. Kuvakokoelmat ovat karttuneet lisäksi museon oman dokumentoinnin kautta. Vuoden 2021 lopussa Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuului noin 28 800 esinettä ja noin 207 600 valokuvaa. Kokoelmatietojen luettelointi sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään aloitettiin vuonna 1992. Nykyään Pohjois-Karjalan museo luetteloi aineistojaan Profium Oy:n ylläpitämään kokoelmanhallintajärjestelmään. Profium Sense -järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön maaliskuussa 2021 ja se sai nimen Kokko. Uusi järjestelmä linkittyy hakupalvelu Finnaan. Tämän myötä kokoelma-aineistot saadaan suuren yleisön nähtäville. Pohjois-Karjalan museo avaa Finna-palvelussa julkaistut kuvakokoelmat painolaatuisina kaikkien vapaasti käytettäviksi. Museon valokuvia voi käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin. Kuvan yhteydessä tulee kuitenkin mainita museon ja tiedossa oleva kuvaajan nimi. Jos kuvia halutaan muokata, on siihen kysyttävä lupa Pohjois-Karjalan museosta. Tutustu Pohjois-Karjalan museon aineistoihin Finnassa: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=building%3A%220%2Fpohjoiskarjalanmuseo%2F%22 Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna.fi kokoaa satojen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot yhteen osoitteeseen, jossa niiden äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Lisätietoja: Erkki Matikainen amanuenssi Pohjois-Karjalan museo Hilma puh. 050 341 9503 s-posti: erkki.matikainen at joensuu.fi From pauliina.aarikka at gmail.com Mon Jun 27 08:46:01 2022 From: pauliina.aarikka at gmail.com (Pauliina Aarikka) Date: Mon, 27 Jun 2022 08:46:01 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?S2FpamEgQWFyaWthbiBlbMOkbcOkbnR5w7Y=?= Message-ID: Kaija Aarikan suunnittelemia lasi- ja messinkiesineitä uudessa Someron Kulttuurigalleriassa ke-pe 12-18 ja la-su 12-16 Ryhmille myös sopimuksen mukaan Joensuuntie 20, Somero puh. 050 568 5623 www.kulttuurigalleria.fi Somerolta alunperin kotoisin olevan Kaija Aarikan (1928-2014) elämäntyö sai pysyvän näyttelytilan Somerolta, uudessa Someron Kulttuurigalleriassa. Näyttelyssä on esillä Kaija Aarikan suunnittelemia esineitä yrityksen alkuajoista vuodesta 1954 lähtien. Tämän vuoden teemana on Kaijan suunnittelemat lasi- ja messinkiesineet. Näyttelyn nimi on Jäähileitä kuutamolla. Jäähile on lasinen kynttilänjalka vuodelta 1970 ja Kuutamo on messinkinen kynttilälampetti vuodelta 1972. Näyttelyssä on esillä mm koruja, kynttilänjalkoja, maljakoita, sisustusesineitä sekä paljon uniikki töitä. Tervetuloa!