From mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi Tue Jan 11 08:23:11 2022 From: mia.kunnaskari at ilmailumuseo.fi (Mia Kunnaskari) Date: Tue, 11 Jan 2022 06:23:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kabinettin=E4yttely=3A_Malmin_lent?= =?iso-8859-1?q?okentt=E4_ja_Wanha_Rouva?= Message-ID: Kabinettinäyttely: Malmin lentokenttä ja Wanha Rouva Suomen Ilmailumuseon Avia-kabinetissa on nähtävillä Maria-Pelagea Keurulaisen valokuvia. Aiheena ovat Malmin lentokenttä ja sieltä pitkään operoinut DC-3 OH-LCH "Hotelli", jota myös Wanhaksi Rouvaksi kutsutaan. Maria-Pelagea Keurulainen on helsinkiläinen 40-vuotias itseoppinut harrastekuvaaja. Hän aloitti valokuvaamisen järjestelmäkameroilla vuoden 2014 alussa äidiltään joululahjaksi saamallaan kameralla. Lentokoneisiin ja Malmin lentokenttään Maria tutustui mennessään vapaaehtoiseksi Malmin Lentoaseman Ystävien teltalle vuoden 2014 Helsinki International Air Show'hun. Kentällä ollessaan hän näki ja varsinkin kuuli DC-3:n "Wanhan Rouvan" ensimmäistä kertaa. Tästä alkoi pikkuhiljaa Marian ja Wanhan Rouvan yhteinen taival, aluksi konetta valokuvaten ja vuodesta 2015 lähtien DC-yhdistyksen operoiman ja huoltaman koneen miehistössä. "Kentällä on tullut vietettyä paljon aikaa vuosien 2014-2020 aikana kuvaten, nauttien maisemista ja äänistä, välillä istuen Wanhan Rouvan vieressä mekaanikon portailla miettien elämän menoa. Myös päärakennuksen katselutasanteella on tullut katseltua lentokentän meininkiä. Istut illalla auringonlaskun aikaan siinä mekaanikon rappusilla ja katselet maisemia ja koneen muotoja, piirrät koneen ääriviivoja silmillä ja ihailet. En olisi ikinä uskonut, että lentokone herättää noin isoja tunteita!", sanoo Maria Malmin lentokentästä ja Wanhasta Rouvasta. DC-koneet Suomen taivaalle 1940-luvulla DC-3 on monelle juuri se aito ja oikea, ikoninen lentokone kultaselta 1930-luvulta. American Airlines otti Douglas DC-3:n kaupalliseen käyttöön kesäkuussa 1936. Suomessa Douglas-koneiden aikakausi alkoi talvisodan aikana, ja liikenneilmailu niillä alkoi vuonna 1941. Sodan jälkeen liittoutuneiden ylijäämäkoneet olivat Aero O/Y:n laivaston runko, ja sieltä alkoi myös OH-LCH:n ura Suomessa. Merkittävän roolin DC-3:t saivat myös tilauslentotoiminnan käynnistymisvaiheessa. Suomessa on lentänyt yhteensä 18 DC-2- ja DC-3 -koneyksilöä. OH-LCH on pisimpään - vuodesta 1948 - Suomessa käytössä ollut DC-3, ja hyvän huolenpidon ansiosta sillä on vielä lukuisia lentoja edessään. Marian ajatuksia Malmista ja Wanhasta Rouvasta Huolenpito on rakkautta, ja sitä Marialla riittää Wanhalle Rouvalle. "Vuosien aikana on tullut koettua koneen kanssa erilaisia isoja ja pieniä tapahtumia, ja olen kaikesta kiitollinen mihin olen päässyt mukaan. Olen sanonutkin, että kone on mun terapialaitos. Rouva kuuntelee aina eikä väitä vastaan... Vuonna 2015 otin DC-3 tatuoinnin käteen kun koneen ollessa talvella Vaasassa huollettavana, kun ikävä oli suuri. Tatuointi helpotti oloa, kone on nyt aina mukana minne ikinä menenkin", uskoutuu Maria. Samoin Malmin lentokenttä herättää Marian tunteet. "Malmin lentokenttä on ainutkertainen paikka: kauniit rakennukset, upea ja uniikki niittyalue, joka on saanut kasvaa rauhassa aitojen sisäpuolella vuosikymmeniä. Viime vuosina on useamman kerran kyyneleet valuneet kun Wanha Rouva on kentältä syksyllä lähtenyt, eikä ole ollut varmaa tietoa palaako Malmille seuraavana kesänä. Kun kenttä oli viimeistä päivää auki Finavian toimesta vuonna 2017 ja illalla lennonjohto puhui viimeiset sanat viimeiselle laskeutuvalle koneelle ja kaikille kuulolla oleville, kyyneleet valui silmistä. Kun DC-3 lähti viimeistä kertaa syksyllä 2020 Malmilta, itku oli loputon. Toivotaan että Malmin lentokenttä vielä kukoistaa ja Wanha Rouva pääsee sieltä lentämään!", toivoo Maria. Tervetuloa näyttelyyn Näyttelyn valokuvat ovat kokoelma yhteiseltä alkutaipaleelta. Kaikki kuvat ovat olleet esillä aiemmin useammassa paikassa. Tukea kuvien näyttelykuntoon saattamiseen ovat antaneet malmilaiset toimijat: DC-3 -kuvat on tuottanut Raparperitaivas ja painatuksen tarjonnut MV-Kuvat. Näyttely on nähtävillä Ilmailumuseon Avia-kabinetissa kevätkaudella 2022 museon aukioloaikoina silloin, kun kabinetti ei ole varattuna kokouskäyttöön. Kokoustilanteen voi varmistaa museon asiakaspalvelusta, p. 044 754 2930. Malmin lentokenttä ja Wanha Rouva -näyttelyyn on vapaa pääsy. Ilmailumuseon julkaisemaa kirjaa "Kolmosten siivillä - DC-2- ja DC-3-lentokoneet Suomessa" (2016) on saatavilla museokaupasta. Uutinen Ilmailumuseon sivuilla: https://ilmailumuseo.fi/kabinettinayttely-malmin-lentokentta-ja-wanha-rouva/ From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Mon Jan 17 10:50:23 2022 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?utf-8?B?TMOkaGRlbmllbWkgSGFubmEtU2Fubmk=?=) Date: Mon, 17 Jan 2022 08:50:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kappas=2C_kakkaa!_-n=C3=A4yttely_avautu?= =?utf-8?q?u_Biologisessa_museossa?= Message-ID: Kappas, kakkaa! -näyttely avautuu Biologisessa museossa Pökäle, papana, läjä, kikkare? Mitä kakka kertoo ja voiko siitä olla jotakin hyötyä? Biologisessa museossa 18. tammikuuta avautuva?Kappas, kakkaa! -näyttely?johdattaa kävijät kakan jäljille ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia jätöksiin ympärillämme. Luonnossa kakka on usein ainoa jäljelle jäänyt johtolanka jonkin eläimen läsnäolosta. Meille ihmisille pökäleen tai papanan muoto, väri ja jopa haju voivat antaa vihjeen siitä, mikä eläin sen on jättänyt jälkeensä. Muille eläimille kakka kuitenkin paljastaa yhdellä nuuhkaisulla huomattavasti enemmän tietoa, kuin mitä ihmisaistein voimme havaita. Vain harvoin tulemme ajatelleeksi kakan merkitystä ympäristössämme, vaikka törmäämme siihen usein luonnossa kulkiessamme ja olemme käyttäneet sitä vuosisatojen ajan hyödyksi esimerkiksi lannoitteena. Kappas, kakkaa! -näyttelyssä on esillä parikymmentä luonnosta kerättyä aitoa kakkanäytettä sekä tuhti annos kakkatietoa. Näyttely tarjoaa paitsi mainion mahdollisuuden oppia tunnistamaan luonnossa vastaantulevia jätöksiä myös havahduttaa pohtimaan kakan monia merkityksiä. Kakka ällöttää ja naurattaa ? mutta mitä muuta? Nykyään pyrimme pääsemään kakasta eroon mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, sillä elintilassamme se häiritsee viihtyvyyttä ja on myös hygieniakysymys. Tieteessä kakkaa sen sijaan tutkitaan yhä kiivaammin. Tätä näkökulmaa näyttelyssä avataan videolla, jossa ääneen pääsevät eri alojen asiantuntijat biologista arkeologiin ja biolääketieteen professorista jätevesiasiantuntijaan. Esimerkiksi lääketieteessä kakasta on tullut arvokas tutkimuskohde, kun suolistomikrobien merkitys ihmisen terveydelle on alkanut vähitellen selvitä. Arkeologille kakka puolestaan paljastaa vuosisatojen takaisia asioita ihmisten arkielämästä ja biologille papanat taas kertovat muun muassa eläinten olinpaikoista ja ravinnosta. Historiassamme kakka on ollut nykypäivään verrattuna monin tavoin läsnä ihmisten arjessa. Lantaläjät hajuineen eivät enää ole osa kaupunkikuvaa, mutta lumen alta paljastuvat koirankakat ovat takuuvarma kevään merkki keskustelupalstoilla. Kakka nousee ajoittain puheeksi jopa yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta silti se puheenaiheena yleensä joko ällöttää tai naurattaa. Kappas, kakkaa! -näyttelyssä tämä moninaisia tunteita herättävä luonnontuote on pääroolissa. Kappas, kakkaa!?-näyttely?on?esillä Biologisessa museossa 18.1.?20.11.2021.?? Tulossa maaliskuussa! Luontoviikonloppuna 26.?27.3. klo 10?15 suunnataan katseet kakkaan ja muihin maan aarteisiin, ja kylvetään multaan kevään ensimmäiset siemenet. Turvallinen museovierailu Koronapassi tarkistetaan kaikilta 16-vuotta täyttäneiltä. Museon asiakasmäärää saatetaan joutua rajoittamaan terveysturvallisen museovierailun takaamiseksi. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja muistutamme käsi- ja yskimishygieniasta. Lisätiedot? Siiri Jaakkola, amanuenssi? puh. 040 646 8926, siiri.jaakkola at turku.fi?? Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus?? Biologinen museo, Neitsytpolku 1, Turku. Puh. 02 262 0340, biologinenmuseo at turku.fi Museo on avoinna ti?su klo 9?19. Kesäkaudella 30.5.?28.8. ma?su klo 10?18. biologinenmuseo.fi From maria.taari at joensuu.fi Tue Jan 18 14:02:19 2022 From: maria.taari at joensuu.fi (Taari Maria) Date: Tue, 18 Jan 2022 12:02:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Pia_M=E4nnik=F6n_n=E4yttely_aukeaa?= =?iso-8859-1?q?_Joensuun_taidemuseossa_27=2E1=2E?= Message-ID: Joensuun taidemuseo Onnin näyttelyvuoden 2022 avaa Pia Männikön yksityisnäyttely Kasvusto. Männikön työskentely perustuu pitkälti katsojan ja teosten vuorovaikutukseen tilassa. Teokset lähestyvät ihmisen kehollisuutta moniulotteisesti, sillä ne tulevat katsojaa lähelle niin materiaalisten valintojen kuin teosten osallistumaan kutsuvien muotojenkin kautta. Teosten materiaalit ja visuaaliset elementit viittaavat usein ihmisen fyysisen olemukseen, vaikka tätä ei välttämättä ensimmäisellä vilkaisulla aina huomaisikaan. Männikön teoksista voi löytää konkreettisia kehon painaumia, vartalon muodoista koostuvia maisemia, hiuksista muodostuvan vuosirenkaan ja arkisia materiaaleja, kuten pelastuspeittoja, maalarinteippiä tai vaikkapa aivan tavallisen tuulettimen. Näyttelyssä tulevat näkyväksi myös hitaat muutokset ja ajan kuluminen. Installaatiot saavat jokaisella esityskerralla hieman erilaisen muodon niiden asettuessa uuteen tilaan. Samoin teosten muodot kasvavat miltei orgaanisen tuntuisesti esityskerrasta toiseen. Männikkö on opiskellut Skotlannissa The Glasgow School of Artissa kuvanveiston ja ympäristötaiteen osastolla, josta hän valmistui 2010. Männikkö jatkoi kuvanveiston opintojaan Kuvataideakatemiassa valmistuen kuvataiteen maisteriksi 2014. Männikön teokset ovat kiertäneet laajalti maailmalla. Niitä on nähty muun muassa Pariisissa, New Yorkissa ja Sydneyssa. Hän on toteuttanut myös julkisia teoksia Ruotsissa Göteborgiin ja Tierpiin sekä Turun Majakkasairaalaan. Männikön teoksia on myös muun muassa Kiasman ja Suomen valtion taidekokoelmissa. Tervetuloa Joensuuhun! www.piamannikko.com https://joensuuntaidemuseo.fi/nayttelykalenteri From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Fri Jan 21 09:39:13 2022 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Fri, 21 Jan 2022 07:39:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Anu_Tuomen_n=E4yttely_V=E4rist=E4_?= =?iso-8859-1?q?avautuu_WAMissa_perjantaina_28=2E_tammikuuta?= Message-ID: Anu Tuomen näyttely Väristä avautuu WAMissa perjantaina 28. tammikuuta Tiedote. Julkaistu: 21.01.2022, 08:33 Turun museokeskus https://www.epressi.com Anu TuomiVäristä WAM 28.1.-8.5.2022 Anu Tuomen Väristä-näyttely WAMissa on retrospektiivinen katsaus Tuomen pitkään taiteilijanuraan ja laajaan tuotantoon. Tuomi (s. 1950) on toiminut taiteilijana ja taidealan vaikuttajana Turun seudulla viidellä eri vuosikymmenellä ja työskentelee yhä aktiivisesti taiteilijana. Näyttelyssä nähdään teoksia pitkän ja värikkään uran varrelta sekä aivan uutta taidetta. Tuomi kasvoi työläiskodissa ja valmistui taiteilijaksi kantaaottavalla 1970-luvulla. Tuomen taide sai 1970-luvulla tyylillisesti vaikutteita sosiaalisesta realismista. Tuomen tapa kuvata työläisiä ei ollut ihannoiva, vaan myötätuntoisen realistinen. Myös ilmeikkäät, tarkkanäköiset henkilökuvat olivat Tuomen uran alussa keskeisellä sijalla. Tuomi siirtyi 1980-luvun kuluessa kuvaamaan ympäröivän luonnon ilmiöitä suoraan näköhavaintoon perustuen, ja lopulta hän kuvasi enemmän sitä, miten koemme ja näemme luontoa ja luonnossa toistuvia värejä. Jo uransa alkuvaiheista saakka Tuomea on luonnehdittu maalarina koloristiksi. Kiinnostus väreihin on näkynyt Tuomen uralla aktiivisena värien tutkimustyönä sekä ehtymättömänä innoituksen lähteenä taiteessa. 1990- ja 2000-lukujen kuluessa Tuomen taide muuttui yhä abstraktimmaksi. Sen lähtökohta oli usein värien havaitsemisessa. Tuomi käytti teoksissaan usein luonnonmateriaaleja, ja haki maalauksen rajapintoja rikkoen sovinnaisia esitystapoja ja muotoja. Maalaukset muuntautuivat suuriksi installaatioiksi ja seiniä pitkin kiipeäviksi tai lattioille valuviksi taideteoksiksi. 2010-luvulla taiteilija alkoi käyttää teoksissaan akryylimaalauksen ohella yhä enemmän myös tekstiilejä, matonkuteita ja lankoja. Useista muodoltaan abstrakteista teoksista tuli niissä käytettyjen, perhepiiristä kierrätettyjen tekstiilien kautta voimakkaasti omaelämäkerrallisia. Tuomi on tehnyt pitkän taiteilijanuransa ohella myös uran opettajana Turun piirustuskoulussa ja myöhemmin kuvataiteen yliopettajana Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Lisäksi hän on ollut hyvin aktiivinen toimija Turun taidekentällä Arte ry:n jäsenenä ja vaikuttajana. Hän on ollut myös mukana perustamassa Arte ry:n Joe's- ja Titanik-gallerioita. Näyttelyn on kuratoinut näyttelyamanuenssi Maria Huokkola. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös Tuomen urasta ja taiteesta kertova julkaisu Anu Tuomi. Pressikuvat Näyttelyn rinnalla WAMin päätiloissa nähdään Pekka ja Teija Isorättyän näyttely Kuolleet sielut. Turvallinen museovierailu Koronapassi tarkistetaan kaikilta 16-vuotta täyttäneiltä. Museon asiakasmäärää saatetaan joutua rajoittamaan terveysturvallisen museovierailun takaamiseksi. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja muistutamme käsi- ja yskimishygieniasta. Lisätiedot ja haastattelupyynnötMaria Huokkola, näyttelyamanuenssipuh. 040 169 6893, maria.huokkola at turku.fiTurun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus wam.fi Facebook Instagram Twitter Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon: https://www.epressi.com/uutishuoneet/kuvat.html -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Info Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä: https://www.epressi.com/subscription/view/MzkxOCwyODkyNjYsNGJiMWJhZDZkY2E2NWZiNTY0NDhjNTMyODc3MDk1MDg4YjViYmRlMg%3D%3D Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan sidosryhmärekisterille. https://www.epressi.com/privacy/policy?lang=fi Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä: https://tiedotteet-turun-museokeskus.turku.fi/a/s/67467697-97db86f10bff7f54fa95bb6bd9e40694/1418272 From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Fri Jan 21 09:39:56 2022 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?utf-8?B?TMOkaGRlbmllbWkgSGFubmEtU2Fubmk=?=) Date: Fri, 21 Jan 2022 07:39:56 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Pekka_ja_Teija_Isor=C3=A4tty=C3=A4n_n?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Kuolleet_sielut_avautuu_WAMissa_28=2E1=2E2022?= Message-ID: Pekka ja Teija Isorättyän näyttely Kuolleet sielut avautuu WAMissa 28.1.2022 Tiedote. Julkaistu: 21.01.2022, 09:00 Turun museokeskus https://www.epressi.com Pekka ja Teija IsorättyäKuolleet sielut WAM 28.1. ? 8.5.2022 Perjantaina 28.1.2022 WAMin päänäyttelytiloissa avautuva Kuolleet sielut -näyttely esittelee Pekka ja Teija Isorättyän tuotantoa. Esillä on taiteilijaparin niin uutta tuotantoa kuin vanhempia teoksia, joita taiteilijat ovat muokanneet tätä näyttelyä varten. Pekka ja Teija Isorättyä tunnetaan ennen kaikkea mekaanisista veistoksista, roboteista ja installaatioista, jotka käsittelevät runollisesti, mutta myös sarkastisesti hymyillen ja leikitellen ihmisen suhdetta teknologiaan ja luontoon. Isorättyät käyttävät teostensa lähtökohtana usein kierrätysmateriaaleja, romurautaa ja jätemuovia sekä luita ja eläinten nahkoja, yhdistäen niihin uutta teknologiaa. He ikään kuin antavat teoksissaan teknologialle elämän ja sielun ? hyvässä ja pahassa, antaen niille myös inhimilliset heikkoudet ja virheet. Kuten populaarikulttuurissa, Isorättyöidenkin taiteessa robotti kuvastaa ristiriitaa täydellisen ideaali-ihmisen ja todellisen inhimillisen heikkouden välillä. Inhimillisesti vajavaisten robottien kautta Isorättyät onnistuvat kiteyttämään jotain oleellista ihmisenä olemisesta. Vikasietometsä -installaation puut, mekaaninen susi ja laulava hirvenpää taas näyttävät, miten luonto sietää vikaa ? meitä ihmisiä. Me haavoitamme luontoa, mutta olemme silti itsekin osa sitä. Ja luonto jää, meistä huolimatta, toivottavasti meidän jälkeemme. Vaikka Isorättyöiden teokset käsittelevät isoja ja vaikeita teemoja, niistä löytyy myös kauneutta ja keveyttä. Alun perin Torniosta kotoisin olevat Pekka ja Teija Isorättyä (molemmat s. 1980) ovat kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja taiteilijoita. He ovat pitäneet näyttelyitä mm. Meksikossa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Isorättyät ovat saaneet Lapin taidepalkinnon ja William Thuring ?palkinnon, ja olivat ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Yleisöpalkintoja he ovat saaneet Kiasman Ars Fennica 2017 -näyttelystä sekä vuosien 2010 ja 2011 Nord Art -näyttelyistä Saksassa. Heidän teoksiaan on Turun kaupungin taidekokoelman lisäksi muun muassa Kansallisgallerian, Aineen taidemuseon sekä Wihurin säätiön kokoelmissa. Pressikuvat Näyttelyn rinnalla WAMin päätiloissa nähdään Anu Tuomen näyttely Väristä. Turvallinen museovierailu Koronapassi tarkistetaan kaikilta 16-vuotta täyttäneiltä. Museon asiakasmäärää saatetaan joutua rajoittamaan terveysturvallisen museovierailun takaamiseksi. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja muistutamme käsi- ja yskimishygieniasta. Lisätiedot ja haastattelupyynnötJonnis Saloluoma, näyttelyamanuenssi puh. 040 861 1637, jonni.saloluoma at turku.fiTurun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus wam.fi Facebook Instagram Twitter Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon: https://www.epressi.com/uutishuoneet/kuvat.html -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Info Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä: https://www.epressi.com/subscription/view/MzkxOCwyODkyNjYsNGJiMWJhZDZkY2E2NWZiNTY0NDhjNTMyODc3MDk1MDg4YjViYmRlMg%3D%3D Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan sidosryhmärekisterille. https://www.epressi.com/privacy/policy?lang=fi Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä: https://tiedotteet-turun-museokeskus.turku.fi/a/s/67467697-caa8a4122024c5b7a9dc0a91b8fc25ec/1418288 From ilona.hilden at mfa.fi Fri Jan 21 14:35:37 2022 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Fri, 21 Jan 2022 12:35:37 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?New_Standards_-n=C3=A4yttely_avautuu_Ar?= =?utf-8?q?kkitehtuurimuseossa?= In-Reply-To: <8A1515D0-AB23-40E8-BD01-84E4B775279D@mfa.fi> References: <8A1515D0-AB23-40E8-BD01-84E4B775279D@mfa.fi> Message-ID: NEW STANDARDS -NÄYTTELY AVAUTUU ARKKITEHTUURIMUSEOSSA   Suomen paviljongissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa ensiesityksensä saanut New Standards -näyttely kertoo ainutlaatuisen tarinan suomalaisten puuelementtitalojen maailmanvalloituksesta toisen maailmansodan jälkeen. Näyttely nähdään Arkkitehtuurimuseon pienessä salissa 21.1.?10.4.2022.   New Standards kertoo tarinan Puutalo Oy:stä, joka perustettiin vuonna 1940 auttamaan Karjalan evakkojen asuttamisessa, kun talvisodan seurauksena lähes 420 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Kansallisessa hätätilanteessa teollisuus, päättäjät ja arkkitehdit yhdistivät voimansa ja kehittivät uudenlaisen puutalotyypin, jota oli mahdollista sarjavalmistaa myös teollisin menetelmin. Alun perin kotimaan tarpeisiin perustettu Puutalo Oy kasvoi alle vuosikymmenessä yhdeksi maailman suurimmista puuelementtirakennusten vientiorganisaatioista. Sen tarina osoittaa, miten monin tavoin arkkitehtuuri, kulttuuri ja maailmankauppa kietoutuivat yhteen.  New Standards -näyttely dokumentoi Puutalo Oy:n kukoistuksen 1940-luvulta 1950-luvun puoliväliin. Rakennuksia suunnitteli joukko aikansa johtavia arkkitehteja, ja vaatimattoman näköisiin taloihin sisältyi suuri määrä rakenteellisia, tilallisia ja käytettävyyteen liittyviä innovaatioita. Kuraattoreiden arkistoista löytämät piirustukset, valokuvat ja esitteet kuvastavat aikakauden käsityksiä ja tavoitteita, joiden mukaan suunnitelmia muokattiin vaihteleviin ilmasto-oloihin ja elintapoihin sopiviksi. Vaikka Puutalo Oy:n pientaloja, kouluja, parakkeja tai sairaaloita ei juurikaan ole näkynyt arkkitehtuurijulkaisuissa, ne saattavat vielä nykyäänkin olla laajalevikkisin suomalaisarkkitehtuurin vientituote.   Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon Venetsian 17. arkkitehtuuribiennaaliin tilaaman ja tuottaman näyttelyn ovat ideoineet ja kuratoineet Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Näyttely esittelee laajasti ennen näkemätöntä arkistomateriaalia. Valokuvaaja Juuso Westerlundin teossarjan kautta avautuu näkymä siihen, miltä elämä puutaloissa eri puolilla maailmaa näyttää tänä päivänä. Tutustu New Standards -näyttelyyn verkossa tästä: http://newstandards.info/ --  Ilona Hilden, viestinnän suunnittelija Arkkitehtuurimuseo +358 (0)45 7731 0468 mailto:Ilona.hilden at mfa.fi   TOIVOA PUUSTA 10.9.2021?10.4.2022, iso näyttelysali NEW STANDARDS 21.1.2022? 10.4.2022, pieni näyttelysali SAMI FUNKE: BEETHOVENIN HEVONEN 29.10.2021?30.1.2022, Studio         From Anne.Vaananen at savonlinna.fi Mon Jan 24 12:19:47 2022 From: Anne.Vaananen at savonlinna.fi (=?Windows-1252?Q?V=E4=E4n=E4nen_Anne?=) Date: Mon, 24 Jan 2022 10:19:47 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Kuin_muuttuva_uni_=96_Anni_ja_Vi?= =?windows-1252?q?lle_L=F6pp=F6sen_maalauksia_ja_valokuvia_Savonlinnan_Rii?= =?windows-1252?q?hisaareen?= Message-ID: Kuin muuttuva uni ? Anni ja Ville Löppösen maalauksia ja valokuvia Savonlinnan Riihisaareen Savonlinnalaisen taiteilijapariskunnan Anni ja Ville Löppösen Kuin muuttuva uni -näyttely on avautunut Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Löppösiä yhdistää taiteilijoina ihmisyyden ja ihmisen sisäisyyden tutkiminen, jota he molemmat ovat viime aikoina tehneet lasten ja tilan kuvaamisen kautta: Anni valokuvin ja Ville maalaten. Ja näissä huoneissa en saanut hengitettyä. Mutta yöllä kun katson horisonttiin, on välkehtivä järvi kuin muuttuva uni. -Anni Löppönen Näyttelyn nimi Kuin muuttuva uni, on katkelma valokuvataiteilija Anni Löppösen runokokonaisuudesta Kirjoituksia kaupungista, vetäytymisen utopia. Runossa voidaan nähdä kiteytyvän kokemus ajasta, jota tänä päivänä elämme monine haasteineen. Runo tarjoaa samalla väylän toivon horisonttiin haastaen meidät muutoksen äärelle. Muutoksen haasteet kohtaavat meitä kaikkia tasapuolisesti yhteiskunnallisen murroksen muodossa, jonka keskeisinä liikuttajina toimii pandemia, ilmastonmuutos ja sen tuoma energiatalouden murros. Anni ja Ville Löppönen etsivät väyliä kasvulle, kohtaamiselle, läsnäololle ja toivolle. He pureutuvat ihmisen sisäisyyden muotoihin, piirteisiin ja potentiaaliin lasten ja tilan kuvaamisen kautta. Kuin muuttuva uni -näyttelyssä esitellään uusia teoksia, jotka ovat nyt esillä ensimmäistä kertaa. Anni Löppönen on 1981 Kerimäellä syntynyt valokuvataitelija, jonka teoksia on esitelty niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Annin puoliso kuvataitelija Ville Löppönen on syntynyt 1980 Savonlinnassa ja pitänyt näyttelyitä mm. Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Taitelijapariskunta on toteuttanut useampia yhteisnäyttelyitä, joista viimeisin Hyvinkään taidemuseossa 2019 nimellä Hiljaisuuden manifesti. Ville Löppönen toimi tuon näyttelyn kuraattorina. Joensuun taidemuseossa Ville ja Anni Löppönen esittelivät teoksiaan kahdestaan 2015 nimellä Sisäinen linna. He olivat yhdessä mukana myös Sami Yaffan Espoon Kulttuurikeskukseen kuratoimassa Korona Kollektiivi -näyttelyssä alkusyksystä 2020. KUIN MUUTTUVA UNI ? Maalauksia ja valokuvia, 21.1. ? 20.3.2022, Riihisaari ? Savonlinnan museo. From Anne.Vaananen at savonlinna.fi Mon Jan 24 12:21:19 2022 From: Anne.Vaananen at savonlinna.fi (=?Windows-1252?Q?V=E4=E4n=E4nen_Anne?=) Date: Mon, 24 Jan 2022 10:21:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Patsaspuiston_Veijo_R=F6nkk=F6ne?= =?windows-1252?q?n_ja_kaksoisvalotuskuvat_=96_Joogamiehen_kuvat_esille_Sa?= =?windows-1252?q?vonlinnan_Riihisaareen?= Message-ID: Patsaspuiston Veijo Rönkkönen ja kaksoisvalotuskuvat ? Joogamiehen kuvat esille Savonlinnan Riihisaareen Veijo Rönkkönen (1944?2010) tunnetaan parhaiten Parikkalaan luomastaan fantasiapuutarhasta, jossa sadat vekkulimaiset veistoshahmot seikkailevat ympäri vehmasta kukkatarhaa. Rönkkönen oli kuitenkin myös innovatiivinen valokuvauksen harrastaja, jonka ns. kaksoisvalotuskuvat ovat mielenkiintoisia. Rönkkönen kuvasi itseään, yleensä jooga-asennossa poseeraamassa, ja valotti kuvan taustalle toisen kuvan, -puutarhan, maisemia tai rakennuksia. Uudessa Mystinen puutarha -näyttelyssä nähdään valikoitu otos Veijo Rönkkösen kaksoisvalotuskuvia. Kuvista tehdyt suurennokset ja videoprojisoinnit muodostavat installaatiomaisen teoksen, johon yhdistyy ainutlaatuinen äänimaailma. Riihisaaressa, Savonlinnan museossa juuri avautunut näyttely on esillä tässä laajuudessaan ensimmäistä kertaa. Valokuvien ottaminen ja mustavalkoisten kuvien vedostaminen oli Veijo Rönkkösen harrastus 1960-luvulta lähtien. Vuosina 1993?1995 hän otti filmikameralla satoja kahteen kertaan valotettuja kuvia. Rönkkönen kuvasi ensin itsensä poseeraamassa valkoista takaa valaistua kangasta vasten. Nämä pääsääntöisesti talvella kuvatut filmit hän säilytti jääkaapissa toista valotuskertaa varten. Toisen valotuksen kohteina olivat puutarhan kukat ja kasvit tai lähialueen maisemat ja rakennukset. Esimerkiksi Parikkalan Koitsanlahden hovi on toiminut joogafiguurien taustakuvana. Kuvatut filmit Rönkkönen kehitytti normaaleiksi 10 x 15 senttimetrin valokuviksi. Kuvaus- ja kehitysprosessi saattoi viedä useita kuukausia. Prosessissa oli monia vaiheita, joissa olisi voinut epäonnistua. Nykyisenä digitaalisen kuvauksen aikakautena vastaavanlaisten kuvien tekeminen onnistuisi nopeasti, helposti ja teknisesti paljon korkeatasoisempana. Rönkkösen kuvien ainutkertainen, salaperäinen tunnelma syntyykin niiden käsityömäisyydessä, tietynlaisessa epätäydellisyydessä ja yllätyksellisyydessä. Ääniteoksen ensiesitys Mystinen puutarha -näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs ry:n Kimmo Heikkilä ja Atte Paju. Maailmanpylvään pääasiallisena tarkoituksena on vaalia ja tuoda esille Veijo Rönkkösen elämäntyötä. Oleellisena osana näyttelyä on Patsaspuistosta inspiraation saanut äänimaailma, jonka on suunnitellut Ami Hassinen Nemesis-yhtyeestä. Yhtye on konsertoinut Patsaspuistossa, ja julkaissut siitä inspiraation saaneen levyn Living Statues vuonna 2012. Tässä näyttelyssä kuultava ääniteos on uusi ja tätä näyttelyä varten toteutettu. ? Veijo Rönkkönen on aina ajankohtainen, oman tiensä kulkija. Veijo osoitti, että määrätietoinen ja itsenäinen työ voi synnyttää jotain elämää suurempaa, kuvailee Kimmo Heikkilä. ? Näyttely on elämys luultavasti hyvin moninaiselle katsojakunnalle. Patsaspuiston ja Veijon työn tunteville, valokuvauksesta ja kuvataiteista kiinnostuneille, joogaharrastajille? Näyttely on kokonaisuus, jota kannattaa tulla katsomaan ja kuuntelemaan ajan kanssa. MYSTINEN PUUTARHA ? Veijo Rönkkösen kaksoisvalotuskuvia, 21.1.? 24.4.2022, Riihisaari ? Savonlinnan museo. From info at metsastysmuseo.fi Thu Jan 27 09:30:55 2022 From: info at metsastysmuseo.fi (=?UTF-8?Q?Suomen_Mets=c3=a4stysmuseo?=) Date: Thu, 27 Jan 2022 09:30:55 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Hattu_jahtiin_-_mets=C3=A4st=C3=A4jien_?= =?utf-8?q?p=C3=A4=C3=A4hineit=C3=A4_avautuu_Suomen_Mets=C3=A4stysmuseossa?= Message-ID: <5827bfa7-fac9-399f-3d2a-16c90672e9ec@metsastysmuseo.fi> *E**ränkävijöiden hatut valokeila**ssa Suomen Metsästysmuseolla* Alkusyksyn sorsajahtiin kevyt lippalakki, hirvijahtiin punainen tai oranssi kääntölätsä, ehkä mummun vanha punainen pipo, kun kelit kylmenee. Edustusjahtiin pramea huopahattu pinsseillä ja fasaaninsulalla, talven jänisjahtipakkasiin tuhti karvalakki. Tai sitten se yksi ja ainoa, rakkain päähine, jonka kanssa erälle mennään kelistä riippumatta. Suomen Metsästysmuseon uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esitellään metsästäjien käyttämiä hattuja vuosikymmenten varrelta. Päähineet on koottu museon omista laajoista kokoelmista. Esillä on mm. hienoja huopahattuja koristeineen, arkisia lakkeja, hirvenhiihtopipoja sekä Suomen ensimmäinen punainen hirvilakki. Metsästäjän suhde päähineeseensä vaihtelee. Hattu voi olla funktionaalinen, käyttötarkoitukseensa sovitettu lämpöä eristävä tai tuulta ja vettä pitävä. Se voi olla myös käyttäjälleen rakas linkki aiempiin eräretkiin. Tai sitten hattu on vain hattu, ilman symboliikkaa tai sen suurempia ominaisuuksia. Jokainen hattu on kuitenkin päätetty laittaa päähän ja ottaa mukaan eräretkelle. Hattu on henkilökohtainen käyttöesine, jota ei ole tapana lainailla muille. Suomen Metsästysmuseon näyttely esittelee päähineiden eri puolet: myssyjä, lakkeja, hattuja, lippiksiä, pipoja ja mitä ikinä metsästäjä on päähänsä asettanut. Näyttely kertoo, mitä hattu kantajalleen on merkinnyt. Hattu jahtiin ? metsästäjien päähineitä Suomen Metsästysmuseossa 27.1.?30.4.2022. Lisätietoja: Jouni Partanen Viestintäsuunnittelija Suomen Metsästysmuseo email. j_ouni.partanen at metsastysmuseo.fi _ p. 050 321 5259 From sari.kotivirta at lusto.fi Mon Jan 31 10:05:49 2022 From: sari.kotivirta at lusto.fi (Sari Kotivirta) Date: Mon, 31 Jan 2022 08:05:49 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?My=F6_Saimaalla_-_n=E4yttely_Mets?= =?iso-8859-1?q?=E4museo_Lustossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Tiedote 31.1.2022 Myö Saimaalla - valokuvia vesiltä ja metsistä Näyttely Suomen Metsämuseo Lustossa 1.2.2022 alkaen Teijo Nikkasen ja Tuija Arosen valokuvanäyttely Myö Saimaalla kertoo veneilijän elämästä ja samoiluista Saimaan saarien metsissä. Kuvien kauniissa Saimaan maisemissa vilahtelee myös alueen eläimiä, erityisesti lintuja sekä saimaannorppa. Kuvat ovat pääasiassa Punkaharjun lähialueilta: Pihlajavedeltä, Puruvedeltä ja Haukivedeltä. Lisäksi kuvia on Luonterilta ja Joutenvedeltä, ja kauempaakin Saimaan vesiltä. Nikkanen ja Aronen ovat tehneet työuransa metsäntutkijoina, joten kuvissa on nähtävissä myös heidän ammatillinen mielenkiintonsa metsiin. Pääasiassa kuvista henkii kuitenkin vapaus arjen velvoitteista sekä kunnioitus Saimaan ainutlaatuista luontoa kohtaan. Kuvien välittämät luontoelämykset vaihtelevat aina ukkosmyrskystä selviämisestä meditatiivisiin tuokioihin suppilaudalla. Näyttely on esillä Luston aulassa 1.2.2022 alkaen, jolloin museo aukeaa jälleen yleisölle huoltotauon jälkeen. Aulatilaan on vapaa pääsy. Kuvia näyttelystä: https://lusto.fi/lusto/medialle Lisätietoja: Teijo Nikkanen 040 658 9250, teijo.nikkanen at mielikki.net Johanna Lehto-Vahtera vastaava sisältöasiantuntija, Suomen Metsämuseo Lusto 044 080 0227, johanna.lehto-vahtera at lusto.fi