From Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI Tue Feb 1 12:14:29 2022 From: Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI (Salomaa Nina) Date: Tue, 1 Feb 2022 10:14:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Villa_Artun_galleriassa_Hyvink=E4?= =?iso-8859-1?q?=E4ll=E4_avautuu_t=E4n=E4=E4n_Mets=E4npeitto-n=E4yttely?= Message-ID: Villa Artun kevään näyttely vie Metsänpeittoon Tervetuloa Metsänpeittoon! Villa Artun galleriassa Hyvinkäällä avautuu lapsille ja perheille suunnattu näyttely Metsänpeitto, tarinoita myyttisestä suomalaisesta metsästä 1.2. - 25.3.2022. Näyttelyssä tutustutaan suomalaiseen kansanperinteeseen. Kantavana teemana on tutustua tarinoiden kautta ihmisten kokemuksiin metsästä ja ympäröivästä maailmasta. Tärkeä näkökulma on myös metsän merkitys ihmiselle ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Näyttelyn on tuottanut Lastenkulttuurikeskus Rulla. Näyttelyssä vierailijat pääsevät käymään metsänpeitossa, haltioiden ja maahisten salaisessa maailmassa. Vierailijat näkevät taivasta kannattelevan ikiaikaisen maailmanpuun, tasapainoilevat suon pitkospuilla ja istahtavat metsälammen sammaleisille kiville. Vierailijat pääsevät myös karhuvanhuksen luolaan, jossa tähtitaivas pilkahtaa, nuotio lämmittää ja öinen pöllö huhuilee hiljaisesti. Metsässä saattaa vilahtaa myös sen salaisia asukkaita: haltioita, maahisia tai tonttuja. Metsänpeitto-näyttelyyn on varattavissa toiminnallisia työpajoja päiväkoti- ja kouluryhmille. Näyttelyyn voi varata aikoja opastetuille kierroksille. Satutunneilla sukelletaan metsien salaiseen maailmaan perjantaisin 4.2., 11.2., 18.2. ja 4.3. Avoimet aamupäivät lapsiperheille tiistai-aamuisin (klo 8:45-12) 8.2., 15.2. ja 13.3. kutsuvat tutustumaan Metsänpeitto-näyttelyyn omatoimisesti ilman ennakkovarausta. Metsiä ja metsien väkeä -näyttely Villa Artun käytävägalleriassa 1.2. - 3.6.2022. Teoksia lasten ja nuorten taiteen kansainvälisestä arkistosta. Näyttelyt avoinna ma-to klo 12-19, pe klo 12-15. Talvilomaviikolla 21.2.-25.2. ma-pe klo 9-15. Ryhmät varaavat näyttelykäynnin ennakkoon. Vierailut mahdollisia myös aamupäivisin. Näyttelyihin on vapaa pääsy. Varaukset: 050 467 8308. Muutokset ohjelmatiedoissa mahdollisia. Päivitetty ohjelma ja ajankohtaiset tiedot: www.villaarttu.fi Lasten ja nuorten kulttuuritalo VILLA ARTTU, Villatehdas, Kankurinkatu 4-6, ovi B11, 05800 Hyvinkää. Lisätietoja: Lasten ja nuorten taidekeskuksen paikallinen tuottaja Nina Laaksonen nina.laaksonen at artcentre.fi, p. 0400 955 353. terveisin, Nina Salomaa asiakaspalvelusihteeri p. 050 467 8308 nina.salomaa at hyvinkaa.fi Kulttuuritalo Villa Arttu Villatehdas, Kankurinkatu 4-6, ovi B11, 05800 Hyvinkää From maria.taari at joensuu.fi Tue Feb 1 14:22:29 2022 From: maria.taari at joensuu.fi (Taari Maria) Date: Tue, 1 Feb 2022 12:22:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Uusi_valokuvan=E4yttely_Joensuun_H?= =?iso-8859-1?q?ilmassa?= Message-ID: Itä on itä - valokuvia itäsuomalaisista kulttuurintekijöistä 2.2.-13.4.2022 Pohjois-Karjalan museo Hilman kevään avaa valokuvaaja Kimmo Kirveksen (s. 1957) Itä on itä -näyttely. Kirves on joensuulaisille tuttu lehtikuvaaja, jonka poseeraamista kaihtavaa tyyliä on nähty aina 80-luvun puolestavälistä lähtien sanomalehti Karjalaisessa. Kirveksen yhteistyö vuosina 2020-2021 kulttuuritoimittaja Suonna Konosen (s. 1971) kanssa synnytti artikkeleita itäsuomalaisista kulttuurialan ammattilaisista, jotka on nyt koottu sekä näyttelyksi että kirjaksi. Mukana on Niina Mantsisen ja Sami Parkkisen kaltaisia nousussa olevia nykytaiteilijoita, sekä pitkää uraa luoneita huippuammattilaisia kuten Jaakko Teppo, Mari Mörö, Heikki Turunen ja Jouni Hynynen. Näyttelykokonaisuus on samalla Kimmo Kirveksen kulttuurikuvien retrospektiivi, sillä hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2022 alussa. Tervetuloa tutustumaan tähän inspiroivaan kokonaisuuteen! Lisätietoa: https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/vaihtuvat-nayttelyt From hannu.heikkila at eemil.fi Wed Feb 2 15:01:47 2022 From: hannu.heikkila at eemil.fi (hannu.heikkila at eemil.fi) Date: Wed, 2 Feb 2022 15:01:47 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Lasitaiteilija_Sini_Majurin_n=E4yt?= =?iso-8859-1?q?tely_Koti_Taidemuseo_Eemiliss=E4_28=2E1=2E-17=2E4?= =?iso-8859-1?q?=2E2022?= Message-ID: <000c01d81835$09ae2290$1d0a67b0$@eemil.fi> Lasitaiteilija Sini Majuri: Koti Taidemuseo Eemil 28.1.–17.4.2022 Taiteen maisteri Sini Majuri on Suonenjoelta kotoisin oleva lasitaiteilija ja muotoilija, joka on erikoistunut ilmaisussaan suupuhallettuun lasiin. – Lasi on herkkä materiaali, jolla on mahdollista antaa muoto aineettomalle, Majuri kuvailee. Studiossa työstetty, suupuhallettu lasi tulkitsee tunteita ja tunnelmia, joiden sanoittaminen on haastavaa. Näyttelyssä Koti Sini Majuri tutkii kotiseutuaan Pohjois-Savoa. Kokonaisuudessa pohditaan sitä, kuinka katsomme toisiamme aina omasta näkökulmastamme ja lähtökohdistamme, sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Katsomisen näkökulmien muuttaminen ja sillä leikittely ovat teoksissa fyysisen ja aineettoman kohtaamista. – Koti heijastaa sitä, keitä me olemme ja millaisia haluaisimme olla. Kodin kautta määrittelemme itseämme. Se voi olla kaaos tai seesteinen turvasatama. Koti voi olla vaarallinen. Rakastava. Kodin istumapaikat löytävät persoonansa ihmisten kautta. Kotiin ikävöidään. Sitä puunataan hiki hatussa, kun uudet ystävät ovat tulossa kylään. Vie aikansa, ennen kuin uusi koti alkaa tuntua kodilta. Sini Majuri on palkittu lukuisilla muotoilupalkinnoilla, kuten kultaisella A’Design Awardilla Italiassa. Hän on myös toiminut kahdesti arvostetun kilpailun Grand Juryssä. Majuri on muotoillut myös sarjallista käyttölasia esimerkiksi hongkongilaiselle nykytaidemuseolle M+ sekä hollantilaiselle DutZ Collectionille, jossa hän on myös toiminut kiertotalouden asiantuntijana valmistavassa teollisuudessa. Hän on muotoillut myös Suonenjoen kaupungin virallisen maljakon. Majurin runouteen ja tarinalliseen ilmaisuun pohjautuvia lasiveistoksia on nähty yli 60:ssä kansainvälisessä näyttelyssä esimerkiksi New Yorkissa, Tokiossa, Venetsiassa ja Dubaissa. Sini Majuri on nykylasia elinvoimaistavan ja kansainvälistävän FRESH Finland -hankkeen perustaja. **** Taidemuseo Eemilissä on esillä myös: #meijän #kotikulmilla #pohjoissavo – Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten liiton lasten ja nuorten kuvataidekilpailun palkittuja töitä 28.1.–27.2.2022 https://www.eemil.fi/nayttelyt/ Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti Puh. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio/ www.instagram.com/taidemuseo_eemil/ From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Thu Feb 3 12:15:58 2022 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Thu, 3 Feb 2022 10:15:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Ryijyjen_hehkua_ja_l=E4mp=F6=E4_?= =?windows-1252?q?Saarij=E4rven_museossa_16=2E2=2E=9622=2E5=2E2022?= Message-ID: <2e643bba3dea44b1b08f3470c633a0c6@saarijarvi.fi> Ryijyjen hehkua ja lämpöä Saarijärven museossa 16.2.?22.5.2022 ke?su 12?17 Ryijy on kehittynyt lämmittävästä peitteestä ja arvokkaasta morsiustekstiilistä moderniksi seinällä pidettäväksi taideryijyksi. Saarijärven museon näyttely Ryijyjen hehkua ja lämpöä esittelee toisintoja keskisuomalaisista kansanomaisista ryijyistä ja taideryijyjä yksityisten kokoelmista. Ryijyjen lisäksi museon kokoelmista poimitut huonekalut ja muut esineet ilmentävät kansanestetiikkaa. Lisäksi näyttelyssä on esillä noin 50 keräilijä Tuomas Sopasen omistamaa ryijyä: jugend- ja penkkiryijyjä, funktionalistisia ryijyjä, aatteellisia ryijyjä ja nimekkäiden taiteilijoiden suunnittelemia taideryijyjä. Väinö Blomstedtin jugend-henkisten penkkiryijyjen mallit ovat 1900-luvun alusta. Esimerkiksi Eva Brummer ja Uhra Simberg-Ehrström suunnittelivat design-ryijyjä. Mukana on moderneja taideryijyjä mm. Irma Kukkasjärveltä ja Ritva Puotilalta. Jyväskyläläisen Aino Kajaniemen ryijyveistokset uudistivat taidetekstiilin muotokieltä. Tuomas Sopanen omistaa Suomen suurimman yksityisen ryijykokoelman, johon kuuluu noin 600 ryijyä. Taitokeskus Saarijärven ja yhteistyökumppaneiden Saarijärven salomailla ? palasista ja tarinoista koottu ryijy 2019?2021 -hankkeessa on koottu tietoa Saarijärven perinneryijyn nykytilanteesta ja muokattu vanhasta Saarijärven ryijystä ryijypaketti myyntiä varten. Näyttelyssä on hyödynnetty hankkeessa koottua materiaalia kuten haastatteluja ja esillä on uudistettuja muunnelmia Saarijärven ryijystä ja muita taidekäsitöitä. Museossa on nähtävänä myös Saarijärven naisen tarkistamaton ja tarkistettu, lokakuussa 2018 julkistettu kansallispuku. Puvun tarkistus tehtiin Saarijärvi-Seuran hankkeella. Saarijärven museon henkilökunta on suunnitellut ja tuottanut näyttelyn, jota Saarijärven museon ystävät ry on tukenut. Näyttelyn yhteistyökumppaneina ovat Taito Keski-Suomi ry / Taitokeskus Saarijärvi ja Tuomas Sopanen. Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo www.facebook.com/saarijarvenmuseo www.instagram.com/saarijarvenmuseo/ From marja.louni at kuopio.fi Thu Feb 3 12:47:57 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Thu, 3 Feb 2022 10:47:57 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?__Anni_Laukan_I_Want_More!_-n=C3=A4ytte?= =?utf-8?q?ly_avautuu_Kuopion_taidemuseossa_5=2E2=2E?= Message-ID: Anni Laukan I Want More! -näyttely Kuopion taidemuseossa 5.2.-24.4.2022 Kuvataiteilija Anni Laukka rakentaa teoksensa romusta ja herättää ne valolla maagisiksi varjokuviksi näyttelysalien seinille. Varjoveistoksiksi kutsumiensa teosten materiaaleiksi Laukka valitsee romua, joka kiinnittyy teoksen sisältöön: Efficiency at Home Office -teoksessa on kännykän ja tietokoneen osia ja Behind Beauty rakentuu käytetyistä kauneudenhoitotarvikkeista. Äitien Facebook-ryhmä on teosten materiaalin tärkeä lähde. Alun perin ajatus valon ja varjon yhdistämisestä syntyi Laukalle opiskeluprojektin yhteydessä. Ensimmäisessä varjoveistoksessaan, Behind Beauty, taiteilija yhdisti valon kanssa työskentelyn kiinnostukseensa pulmapeleihin, ilmaisen materiaalin käyttöön sekä ulkonäköpaine-teeman käsittelyyn. Anni Laukalle romu ei ole pelkästään teosten rakennusmateriaali vaan hän myös kommentoi materiaalivalinnallaan kuluttamista ja kuluttavaa elämää, joka tuntuu olevan loputonta suorittamista ja saavutusten mittailua ja vertailua. Työpanoksen voi mitata rahassa, painon kiloissa, suosion tykkäyksissä ja seuraajien määrissä. ?Mikään ei ikinä riitä, haluamme aina lisää.? Laukka painottaa, että hän ei kommentoi nykypäivää ylä- tai ulkopuolelta vaan kanssaihmisenä, joka kamppailee samojen kysymysten kanssa kuin muutkin. Laukka kuvailee I Want More! -näyttelyään: ?Näyttelyn teokset ovat pohdintojani elämänmenosta, höystettyinä ripauksella huumoria. Kypsyttelen ajatuksia ja pyörittelen mielessäni tunteita, kunnes ne saavat visuaalisen muodon. Teoksissani materiaaleilla, tekotavalla ja ajatusprosessilla on tärkeä rooli. Pääroolissa on kuitenkin itse teoksen varjo. Leikittelen valolla ja varjolla, tutkien mitä ensisilmäyksellä on näkyvissä ja mitä jää varjoon piiloon.? Anni Laukka (s. 1982) on Kokkolassa syntynyt ja työskentelevä taiteilija. Hän on valmistunut Pietarsaaren ruotsinkielisestä Novia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Laukka työskentelee valokuvan, varjoveistosten ja taidegrafiikan parissa. Kuopion näyttely on Anni Laukan ensimmäisen museonäyttely. Lisätietoja: Anna Vilkuna, museonjohtaja / Kuopion taidemuseo, 044?718 2634, anna.vilkuna at kuopio.fi Anni Laukka, annil.laukka at gmail.com, 040 8451613 From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Fri Feb 4 10:10:43 2022 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Fri, 4 Feb 2022 08:10:43 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kahvi_on_kortilla_Postimuseon_pien?= =?iso-8859-1?q?oisn=E4yttelyss=E4?= Message-ID: TIEDOTE 4.2.2022 Kahvi on kortilla Postimuseon pienoisnäyttelyssä Postimuseon Kahvi kortilla -pienoisnäyttely esittelee 175 postikorttia keräilijä Seppo Louhivuoren noin 2000 kahviaiheisen kortin kokoelmasta. Piirretyt, valokuvatut ja taidepostikortit eri aikakausilta ja eri maista esittelevät kahvin käyttöä ja kulttuuria. Pienoisnäyttely liittyy Postimuseossa esillä olevan Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn teemaan. Suomalaisten innokas kahvinjuontikulttuuri näkyy postikorttien kuvituksissa. Kortit esittelevät kahvin valmistusta paahtamisesta jauhamiseen ja keittämiseen, kahvipöytäkattauksia, nautiskelupaikkoja sisällä ja ulkona sekä yksityisiä ja sosiaalisia kahvinjuontihetkiä. Postikorteissa esitellään myös kaikki Pauligin hyvän kahvin lähettiläät. Paula-tyttöjä valittiin vuodesta 1950 lähtien yhteensä 19. Vuodesta 2019 lähtien Pauligin kahvilähettilääksi on voitu valita myös mies. Kokoelman vanhimmat kortit ovat 1900-luvun alkupuolelta ja uusimmat 2000-luvulta. Postikorttien lisäksi esillä on kahvin valmistukseen liittyvää esineistöä ja nostalgisia kahvipakkauksia. Näyttely muistuttaa myös kahvin säännöstelystä Suomessa. Sota-aikana kahvista oli pula, ja tarjolla oli korviketta, jossa pieni osa oli kahvia ja osa vastiketta, kuten sikuria. Kahvi loppui kokonaan 1940-luvun alussa, jolloin siirryttiin juomaan pelkkää vastiketta, jossa ei ollut lainkaan kahvia. Sodan jälkeen kahvia taas saatiin, mutta se oli vielä pitkään säännösteltyä eli kahvi oli kortilla vuoteen 1954 asti. Pienoisnäyttely on tehty yhteistyössä keräilijä Seppo Louhivuoren ja Vilkkimäen kahvimuseo ry:n kanssa. Keräilijä, postikorttitaiteilija ja -vaikuttaja Seppo Louhivuori on päävastuussa Vilkkimäen kahvimuseon ylläpidosta, opastuksista ja täydentää aktiivisesti sen kokoelmaa. Kahvi kortilla -pienoisnäyttely 10.2.-10.4.2022 museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Postimuseon näyttelyt ovat taas auki 10.2.2022 alkaen Vapriikin uudistusremontin jälkeen. Seppo Louhivuori esittelee näyttelyä pe 25.2.2022 klo 16. Tiedotuskuvat https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/kahvi-on-kortilla-postimuseon-pienoisnayttelyssa/ Lisätietoja: Seppo Louhivuori 040 513 6514. Haastattelut puhelimitse. Näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388 / suvi.jalli at postimuseo.fi t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely 28.5.2021 - 28.8.2022. Kiinnostavia näkökulmia digimurrokseen ja sanomalehden historiaan ja tulevaisuuteen Viestin-podcast. From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Feb 4 16:19:32 2022 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 4 Feb 2022 14:19:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?SATTUNEISTA_SYIST=C4_-n=E4yttely_a?= =?iso-8859-1?q?ukeaa_Lappeenrannan_taidemuseossa?= Message-ID: SATTUNEISTA SYISTÄ Ahmed Al-Nawas & Minna Henriksson, Elina Juopperi, Jaana Kokko, Raakel Kuukka, Kalle Lampela, Niina Lehtonen Braun, Hanneriina Moisseinen, Marja Ruta, Sashapasha (Sasha & Pavel Rotts), Ossi Somma, Yeboyah ja Haliz Yosef Lappeenrannan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo - Kristiinankatu 8 - 10 / 2, Lappeenranta 5.2.-22.5.2022 Näyttely esittelee erilaisia kuvallisen ilmaisun tapoja kertoa henkilökohtaisista ja yhteisöllisistä kokemuksista ja tapahtumista. Joskus kuva ja kieli yhdistyvät niin, että teos perustuu sen sanallistamiseen. Joskus taas vain teoksen nimeämisen kautta sen aihepiirit tai siihen kuuluvat esineet, dokumentit tai vaikkapa käsityöperinne tuottavat kokemuksellista kuvakieltä, joka tukeutuu ennen kaikkea muistiin ja muistamisen eri muotoihin. Käsitys muistista muuttuvana ja erilaisiin tarpeisiin mukautuvana koettelee ihanteita, joita yleensä asetetaan neutraalille, objektiiviselle historialliselle tiedolle. Samalla niin sanottu faktatietokin on luonteeltaan konstruktivistista ja suhteutuu aina paitsi aiempaan tietoon myös kulloiseenkin ajankohtaiseen kontekstiin. Yhtä oikeaa totuutta ei voi odottaa edes ensikäden todistajilta, sillä tuskin kukaan voi luottaa omaankaan muistiinsa. Kulttuurinen muistitietotutkimus painottaakin tunteita ja mielikuvia, jotka pitkälti määrittävät mitä muistetaan ja kuinka vahvoina ja pitkään muistot säilyvät. Mutta tunteet ja mielikuvatkin muuttuvat tilanteiden mukaan. Liioittelu ja kaunistelu siinä missä kieltäminen ja torjuminenkin perustuvat nekin muistin mukautuvuuteen. Joskus unohtaminen on mielen tasapainon kannalta armelias selviytymiskeino. Pohjavireen näyttelylle luovat teokset, jotka kytkeytyvät Suomen geopoliittiseen sijaintiin ja historiallisiin vaiheisiin, erityisesti viime sotien perintöön. Taiteilijat, joilla on kosketus sota-aikoihin ja niitä seuranneisiin tapahtumiin joko omakohtaisesti tai seuraavien sukupolvien muistin varassa, tuottavat tunnetason kokemuksellista ymmärrystä menneestä. Suhde muistamiseen on analyyttisempi silloin kun taiteilijat purkavat yhteiskunnallis-historiallisia tapahtumia, joihin kytkeytyy kulttuurisen muistin pitkien prosessien muokkaamia ajatusmalleja ja ihanteita. Uudempaa etnisiin vainoihin ja pakolaiskriiseihin kytkeytyvää traumahistorian perintöä työstävät ne taiteilijat, jotka keskellä maailmanpolitiikan murrosta elävät eräänlaisessa menneen ja tulevan välisessä poikkeustilassa. Näyttelyn taiteilijoiden erilaisuus - eri-sukupolvisuus ja eri-taustaisuus - samoin kuin heidän aihepiirinsä ja lähestymistapansa korostavat paitsi muistamisen logiikan epälineaarisuutta ja episodimaisuutta myös ylirajaisen jatkuvan liikkeen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Kokemuksellinen ymmärrys maailmasta syntyy monimutkaisessa ja jatkuvan muutoksen alaisena olevassa merkitysjärjestelmässä, jossa muisti, ajattelu, kieli ja kuva nivoutuvat yhteen. Tämän kulttuurisen muistin varassa on mahdollista käsitellä mennyttä ja sattumanvaraisuuksien tuottamaa epävarmuutta, etenkin kun muistin lohdullisiin piirteisiin kuuluu kyky valikoida muistamisen arvoiset asiat. Juuri se tarjoaa myös mahdollisuuksia muutokseen. - MH Kuraattorit ovat Jaana Kokko ja Marketta Haila. Lisätietoja: Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo mikko.pirinen at lappeenranta.fi, puh. 040 522 6280 -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot From heta.pekkarinen at kuopio.fi Tue Feb 8 10:04:12 2022 From: heta.pekkarinen at kuopio.fi (Pekkarinen Heta) Date: Tue, 8 Feb 2022 08:04:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Microsculpture=2E_Levon_Biss_-_Muo?= =?iso-8859-1?q?tokuvia_hy=F6nteisist=E4_-n=E4yttely_Kuopion_museossa_15?= =?iso-8859-1?q?=2E2=2E_alkaen?= In-Reply-To: References: Message-ID: MEDIATIEDOTE KUOPION MUSEO Museokatu 1 Julkaisuvapaa 8.2.2022 70100 Kuopio Joukkotiedotusvälineet kuopionmuseo.fi/ Microsculpture LEVON BISS - MUOTOKUVIA HYÖNTEISISTÄ Kuopion museo 15.2.-14.8.2022 Palkitun brittiläisen valokuvataitelijan Levon Bissin otokset esittävät Oxford University Museum of Natural History -museon hyönteisnäytteet kirjaimellisesti uudessa valossa. Teosten valtava koko ja tarkkuus paljastavat pienimmätkin yksityiskohdat, jotka muuten jäävät ihmissilmiltä näkemättä. Näyttelyn nimi "Microsculpture" tarkoittaakin hyönteisten pinnan hienorakenteita. Hyönteisten hienorakenteet ja värit eivät ole pelkkiä koristeita, vaan ne auttavat eläimiä sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin. Piikikäs kovakuoriainen on hankala pala saalistajille. Jotkut heinäsirkat muistuttavat vaatimatonta kuollutta lehteä sekä väriltään että muodoltaan, toisaalta monet hyönteiset ovat uskomattoman värikkäitä. Vaaraton kärpänen saattaa näyttää erehdyttävästi myrkkypistiäiseltä. Microsculpture yhdistää luonnontieteen taiteeseen ja teknologiaan. Levon Biss on koonnut jokaisen näyttelyssä esillä olevan valokuvan yli 8000 erillisestä, mikroskooppiobjektiivin avulla otetusta kuvasta. Yhden valmiin teoksen käsittelyyn on mennyt viikkoja. Valtavan kokoiset valokuvat nostavat hyönteisten monimuotoisuuden ja mestarillisen sopeutumiskyvyn esille ennennäkemättömällä tavalla. Pienen kokonsa vuoksi hyönteisten merkitystä usein aliarvioidaan. Todellisuudessa hyönteiset ovat maailman runsaslajisin ja monimuotoisin eliöryhmä, ja ne ovat elintärkeä osa ekosysteemien toimivuutta. Jos hyönteiset katoaisivat, se olisi myös ihmiskunnalle mittaamaton katastrofi. Microsculpture-luentoja la 7.5.2022 klo 13-15 Hyppyhämähäkit kuviin ja kirjaksi Tietokirjailija Sami Karjalainen kertoo hyppyhämähäkeistä ja niiden kuvaamisesta. ti 31.5.2022 klo 17.30-19 Macro Worlds with Levon Biss Palkittu brittiläinen valokuvaaja Levon Biss esittelee valokuvaustekniikkaansa ja teoksiaan. Luento on englanninkielinen. Luennot järjestetään Kuopion pääkirjaston kokoussalissa (Maaherrankatu 12. Vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia Lisää tapahtumia: kuopionmuseot.fi/tapahtumat/ Lisätiedot ja pressikuvien tilaaminen Jukka Kettunen intendentti Kuopion luonnontieteellinen museo p. 044 718 2653 jukka.olavi.kettunen at kuopio.fi Ystävällisin terveisin, Heta Pekkarinen Museotapahtumien koordinaattori Kuopion museokeskus Museokatu 1, 70100 Kuopio puh. 044-7182638, heta.pekkarinen at kuopio.fi www.kuopionmuseo.fi www.korttelimuseo.kuopio.fi www.snellmanmuseo.kuopio.fi www.taidemuseo.kuopio.fi ---------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta ----------------------------------------------- From marja.louni at kuopio.fi Thu Feb 10 10:24:27 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Thu, 10 Feb 2022 08:24:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?P=C3=A4iv=C3=A4kirjaklubit_Kuopion_taid?= =?utf-8?q?emuseossa_lauantaisin_26=2E2=2E_26=2E3=2E_ja_30=2E4=2E_klo_14?= Message-ID: Päiväkirjaklubi kutsuu kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen äärelle Kuopion taidemuseoon lauantaisin 26.2., 26.3. ja 30.4. kello 14. Kevään aikana syvennymme kuvataiteilija Ellen Thesleffin (1869-1954) elämään ja taiteeseen hänen omien tekstiensä saattelemana. Taiteilijan kertomusten lisäksi pureudumme klubilaisten omiin teksteihin ja kirjoitamme niiden pohjalta jotain aivan uutta. Päiväkirjaklubeilla tarkastelemme ja haemme innostusta Ihmisen kuva -näyttelyssä esillä olevasta Ellen Thesleffin Ihmisiä luonnossa -maalauksesta, joka on valmistunut vuonna 1911. Teos on osoitus taiteilijan edistyksellisyydestä, ei pelkästään taiteellisesti, vaan myös naistaiteilijana miesvaltaisella alalla 1900-luvun alun Suomessa. Tule siis kuulemaan, mitä Ellen kertoo kirjeissään itsestään taitelijana ja taiteesta yleisesti ystävilleen ja perheenjäsenilleen. Lisäksi ohjelmassa on luovaa kirjoittamista, jossa päärooliin nousevat klubilaisten omat tekstit. Otathan mukaasi omia tekstejäsi, esimerkiksi vanhan päiväkirjasi tai kirjoittamasi runon. Tilaisuuden vetäjällä on 15-vuotiaana kirjoittamiaan tekstejä, joten uudesta tekstistä ei tarvitse olla kysymys. Omien tekstien pohjalta tehdään jokaisella kerralla ainakin yksi kirjoitusharjoitus, jonka avulla pyritään luovaan kirjalliseen ilmaisuun tai ainakin sen harjoitteluun. Aiempaa tuntemusta taiteesta tai luovasta kirjoittamisesta ei tarvitse olla, avoin mieli ja kokeilunilo riittää. Tilaisuudessa saa jakaa omia tekstejä, mutta painetta omien kirjoitusten jakamiseen ei ole. Osallistumaan pääset pelkällä sisäänpääsymaksun hinnalla 6/10? tai museokorttikin käy maksutavaksi. Päiväkirjaklubin yhteydessä on mahdollisuus tutustua Ihmisen kuva -näyttelyyn kokonaisuudessaan, kuten myös kokoelmanäyttelyymme Taiteilijan katse, sekä vasta avautuneeseen Anni Laukan näyttelyyn ?I Want More!? Varaathan paikkasi numerosta 017 182 633 aukioloaikoinamme ti-su klo 10-17, ke 10-19. Paikkoja on rajallinen määrä. Tule kokeilemaan ainakin yksi kerta, tai ilmoittaudu kaikkeen kolmeen! Marja Louni Intendentti / Chief Curator Kuopion kaupunki / Kuopion taidemuseo / Kuopio Art Museum Kauppakatu 35, 70100 Kuopio 044 718 2639, marja.louni(at)kuopio.fi www.kuopiontaidemuseo.fi www.kuopio.fi -------------------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta -------------------------------------------------------- From sinkka at kerava.fi Mon Feb 14 09:24:58 2022 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Mon, 14 Feb 2022 07:24:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Taidetta_kaksin_-n=E4yttely_Sink?= =?windows-1252?q?assa_5=2E2=2E=9630=2E4=2E2022?= Message-ID: TAIDETTA KAKSIN 5.2.?30.4.2022, Taide- ja museokeskus Sinkka Andy Best & Merja Puustinen | Grönlund & Nisunen | Hamm & Kamanger | Lea & Pekka Kantonen | Linda & Aura | nabbteeri | Rainio & Roberts | SIMKA Taiteen tekeminen on vuosien varrella muuttunut entistä kaksisuuntaisemmaksi. Taidetta kaksin esittelee kahdeksan tunnettua taiteilijaparia, jotka ovat vakiinnuttaneet yhdessä tekemisen osaksi nykytaiteen kaanonia. ?Vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen ovat näyttelyn taiteilijoiden tietoinen valinta, heidän taiteensa perusta?, näyttelyn koonnut FT Maria Hirvi-Ijäs kertoo. ?Monimuotoiset ja taiteellisesti vahvat teokset osoittavat, miten merkityksellinen rooli taiteella on ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten pohdinnassa. Yhdessä tekemisessä on voimaa?. Pitkään yhdessä työskennelleet Lea ja Pekka Kantonen tunnetaan yhteisötaiteen edelläkävijöinä. Tähän näyttelyyn he tuovat video-oratorion Neljä vuodenaikaa. Kansainvälisellä taidekentällä mainetta niittäneet Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen taas vievät katsojat valon ja varjon kaltaisten luonnonlakien äärelle. Venetsian biennaalin Pohjoismaisessa paviljongissa vuonna 2019 esiintynyt nabbteeri (Janne Nabb, Maria Teeri) ei käsittele niinkään luonnonlakeja vaan asettaa ihmisen samaan jatkumoon elollisen ja elottoman maailman kanssa. Sinkkaan rakennetuissa tilateoksissa arkipäiväiset materiaalit, diaprojektorien kuvasto ja videoprojisoinnit luovat runollisen kohtaamisen toislajisten kanssa. Taiteilijaparien puolikkaista Andy Best ja Mark Roberts ovat lähtöisin Britanniasta, Dzamil Kamanger Iranista ja SIMKAn Karin Lind Ruotsista. Yhdessä kumppaniensa kanssa he käsittelevät globaaleja poliittisia, sosiaalisia ja ekologisia teemoja. Andy Best ja Merja Puustinen tuovat Sinkkaan pudonneen häivehelikopterin kankaasta tehdyt jäänteet ja kysyvät, mistä terrorismin vastaisessa sodassa oikein on kysymys. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin teokset puhuvat ihmisoikeuksista ja Minna Rainio ja Mark Roberts kertovat, kuinka uhanalainen lintu opetettiin palaamaan lajinsa perinteisille talvehtimisseuduille. Grönlundin ja Nisusen lisäksi leikkisistä performansseistaan tunnetut Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat ystäviä ja työpareja. Performatiivisuus näkyy myös SIMKAn (Simon Häggblom ja Karin Lind) absurdissa lyhytelokuvasarjassa True Colors, jossa taiteilijat itse esiintyvät. Sinkkaan rakentuvassa labyrintissa tietään etsivät sukkahousuista rakennetut nuket. nabbteerin tavoin SIMKA esiintyy taiteilijoiden nimistä rakennetun pseudonyymin alla, mikä alleviivaa ajatusta siitä, että yhdessä tekeminen synnyttää jonkun yksilöitä isomman yksikön. Näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt Kustannusosakeyhtiö Parvsin julkaisema Maria Hirvi-Ijäksen kirja Taidetta kaksin ? Dialoginen luominen suomalaisessa nykytaiteessa. Julkaisun runsas teksti- ja kuva-aineisto avaavat näkymän kahdeksan taiteilijaparin työskentelyn sekä vuorovaikutuksen, ilmaisun ja esittämisen muotoihin. OHEISOHJELMAA Yleisöopastukset ke 23.2. | 23.3. | 27.4. klo 17.30 ti 8.3. | 5.4. klo 11.30 la 5.3. klo 13 kuraattorin kierros, Maria Hirvi-Ijäs ke 16.3. klo 17.30 utställningsguidning, kurator Maria Hirvi-Ijäs Talviloman perhepäivät ti?to 22.?24.2. klo 12?16 Mukavaa museopuuhaa talvilomalaisille Linda & Aura performanssi ke 2.3. & 20.4. klo 17.30 la 26.3. klo 14 Taiteeni tarina Näyttelyn taiteilijat kertovat teoksistaan ke 9.3. klo 17.30 Andy Best & Merja Puustinen ke 30.3. klo 17.30 nabbteeri ke 13.4. klo 17.30 Lea & Pekka Kantonen Sinkan lastensunnuntai su 10.4. klo 12?16 Lapsille suunnattuja opastuksia ja työpaja Huom. Ohjelma- ja aikataulumuutokset & rajoitukset mahdollisia. Ajantasaiset tiedot: www.sinkka.fi | 040 318 4300. Tulethan museoon vain terveenä ja noudatathan voimassa olevia ohjeistuksia. Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, 04250 Kerava www.sinkka.fi From pauliina.aarikka at gmail.com Thu Feb 17 08:59:02 2022 From: pauliina.aarikka at gmail.com (Pauliina Aarikka) Date: Thu, 17 Feb 2022 08:59:02 +0200 Subject: [Nayttelyposti] Etsimme Message-ID: Löytyisikö mistään käytettyjä hyväkuntoisia, mieluiten lukollisia *lasivitriinejä* sekä *kattovalokupuja* rakenteilla olevaan näyttelytilaan. Lasivitriinien syvyys saisi olla noin 40 cm. Yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen: pauliina.aarikka at gmail.com Kiitos, Pauliina Aarikka From Elina.toukola at mobilia.fi Thu Feb 17 09:26:32 2022 From: Elina.toukola at mobilia.fi (Elina Toukola) Date: Thu, 17 Feb 2022 07:26:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Tarinoita_siirtoty=C3=B6mailta_?= =?utf-8?b?4oCTIE1vYmlsaWFuIHV1c2kgbsOkeXR0ZWx5IHloZGlzdMOkw6QgdWxrb24=?= =?utf-8?q?=C3=A4yttelyn_virtuaalisuuteen?= Message-ID: Tarinoita siirtotyömailta ? Mobilian uusi näyttely yhdistää ulkonäyttelyn virtuaalisuuteen Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla aukeaa uusi Tarinoita siirtotyömailta -näyttely. Näyttely perustuu Mobilian ulkoalueella sijaitsevaan ulkonäyttelyyn, joka koostuu Väyläviraston omistamista museoiduista siirtotyömaaparakeista. Nyt uusi näyttely avaa virtuaalisesti ovet parakkeihin ja tarjoaa havainnollisin keinoin runsaasti tietoa siirtotyömaiden historiasta ja arkisesta elämästä parakkikylissä kaukana kotona. Mobiilisti paikasta riippumatta Tarinoita siirtotyömailta -näyttely on pysyvä ulkonäyttely opastauluineen, virtuaalikierroksineen ja näyteltyine kohtauksineen. Varsinaisella 360?-virtuaalikierroksella voi kurkistaa parakkeihin sisälle ja tutustua esineiden avulla niissä vietettyyn arkeen. Näytellyt videokohtaukset vievät työmies Hugo Havun matkassa elävään elämään siirtotyömailla. Lisäksi tarjolla on syventävää tietoa siirtotyömaista ja työttömyystöistä teksteinä. Näyttelyyn voi tutustua verkkosisältöjen avulla omalla älypuhelimella joko paikan päällä ulkonäyttelyssä tai paikasta riippumatta vaikkapa kotona. Työttömyystöissä kaukana kotoa Parakkikylän seinät pitävät sisällään tarinoita ajalta, jolloin kymmeniätuhansia miehiä ja tuhansia naisia lähetettiin syrjäseuduille työttömyystöihin ajanjaksolla, joka ulottuu toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta aina 1970-luvun alkuun asti. Työmaat saattoivat sijaita useiden satojen kilometrien päässä, kaukana kotoa. Tie- ja vesirakennuslaitos oli suurin työttömien työllistäjä. Voikin sanoa, että suuri osa Suomen pääteiden verkostosta on rakennettu aikanaan työttömyystöinä. Tarinoita siirtotyömailta -näyttely on tutustuttavissa Mobilian ulkonäyttelyn yhteydessä tai verkkonäyttelysivulla https://mobilia.fi/nayttely/tarinoita-siirtotyomailta-360/ Ystävällisesti MOBILIA Elina Toukola viestintä puh. 040 033 9823 elina.toukola at mobilia.fi From pinja.petaja at jarvenpaa.fi Mon Feb 21 10:06:54 2022 From: pinja.petaja at jarvenpaa.fi (=?Windows-1252?Q?Pet=E4j=E4_Pinja?=) Date: Mon, 21 Feb 2022 08:06:54 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Ihmisille_ja_kuoriaisille_=96_Pu?= =?windows-1252?q?utarhan_salaisuus_J=E4rvenp=E4=E4n_taidemuseolla_13=2E2?= =?windows-1252?q?=2E-28=2E2=2E2022?= Message-ID: IHMISILLE JA KUORIAISILLE ? PUUTARHAN SALAISUUS Järvenpään taidemuseo 13.2.-28.8.2022 Järvenpään taidemuseossa on avautunut näyttely Ihmisille ja kuoriaisille ? Puutarhan salaisuus. Näyttelyssä nähdään puutarha-aiheisia teoksia rakastetuilta Suomen taiteen kultakauden ajan taiteilijoilta sekä aivan uusia teoksia kolmelta suomalaiselta nykytaiteilijalta: Liisa Hilasvuorelta, Tamara Piilolalta ja Pasi Rauhalalta. Näyttelyssä yhdistyvät puutarhojen kauneus ja nykypäivän luontokadon teemat. Näyttelyn taiteilijat: Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Venny Soldan-Brofeldt sekä Liisa Hilasvuori, Tamara Piilola ja Pasi Rauhala KASVIEN JA HYÖNTEISTEN VALTAKUNTA ?Puutarha on mietteissäni paikka, jonka ihminen on rajannut kitkemällä ja istuttamalla. Pienellä kaistaleella hän järjestää luonnon monimutkaiset verkostot ja muotojen paljouden, valitsee, poistaa, lisää ja tuo itselleen nähtäväksi. ?, taiteilija Liisa Hilasvuori Taiteilija Liisa Hilasvuori (s. 1981) luo installaatioita ja veistoksia keramiikasta. Hilasvuorelta nähdään tässä näyttelyssä mm. teoskokonaisuus Hyönteispäät ? Häviäjien joukkue (2020/2022), jossa hyönteisten keraamiset kasvot lähestyvät katsojaa seinästä, sekä installaatio Kirjanpainajat (2020/2022), jossa kuoriaiset ovat kaivertaneet pöytälankkuihin kirjoitustaan ja tuhonneet kirjaa, ihmisen kulttuuria. Hilasvuoren teokset herättävät kysymyksiä ihmisen ja luonnon valtasuhteista, luontokadosta ja ilmastokriisin aikakaudestamme. Teokset tekevät näkyväksi myös pienen mittakaavan, hyönteisten maailman, josta koko ekosysteemimme on riippuvainen. ?Puutarha on poiminto, eristetty, mutta toisaalta rajoiltaan hämärtyvä ja sekoittuva. Koska tahansa sinne voi lennähtää siemen kitketyn ulkopuolelta. Puutarha on illuusio hallinnasta, se elää omia syklejään. Se kasvaa sisäänpäin, rönsyilee, tihenee. Se on kasvien ja hyönteisten valtakunta.?, taiteilija Liisa Hilasvuori MIELIKUVISTUSTA KUTKUTTAVIA NÄKYMIÄ PUUTARHOIHIN Taiteilija Pasi Rauhalalta (s. 1978) nähdään tähän näyttelyyn syntynyt tilausteos Eero Was Here (2022). Mediataideteoksessa nähdään Rauhalan kuvitelma siitä, mitä on saattanut tapahtua ennen Eero Järnefeltin teoksen Kukkivaa kesää (1918) syntyä; kenties Järnefeltin ateljeekoti Suvirannassa on vietetty puutarhajuhlia? Millaisia jälkiä elämä jättää maisemiin, vaikka ihmisiä ei näy? Vaikka teos kuvittelee maisemaa ja elämää 100 vuotta sitten, teoksessa ei olla missään tietyssä ajassa: ajalla ja paikalla ei ole merkitystä, vaikka koko teos perustuu juuri niihin. Taiteilija Tamara Piilolalta (s. 1977) nähdään sekä vanhempia että tuoreita teoksia. Suurinta osaa teoksista ei ole vielä nähty näyttelyissä pääkaupunkiseudulla. Piilolan suurikokoiset maalaukset luovat portteja luontoon, unohdettuihin ja villiintyneisiin puutarhoihin, kasvien vehreyteen ja voimaan, puutarhojen vesiaiheisiin. Hän maalaa mielikuvituksellisia maisemia, joissa jokin salaisuus on satumaisella tavalla läsnä. Näyttelyssä nähdään myös harvoin julkisesti esillä ollut Eero Järnefeltin maalaus Tyttö ja juhannusruusut (1918). Teos kuvaa taiteilijan tytärtä Laura Järnefeltiä taiteilijan ateljeekoti Suvirannan puutarhassa Järvenpäässä. Poimintoja tapahtumista: ke 23.- su 27.2. Talviloma taidemuseossa kukkaloiston keskellä, ohjelmaa lapsille la 19.3. klo 15 Puutarhapaneeli, keskustelua ja tarinoita museopuutarhoista, mukana FT, Ainolan museonjohtaja Julia Donner, Ainolan museopuutarhuri Oona Niiranen ja Suvirannan puutarhuri Anne Töllikkö su 27.3. klo 13 Taiteilijatapaaminen: Pasi Rauhala la 2.4. klo 10-17 Hitaan taiteen päivä, varttiopastuksia ja Keijupuutarhapaja/ Nukkekotiyhdistyksen Järvenpään minikerho Su 24.4. klo 13 Taiteilijatapaaminen: Tamara Piilola Pe 13.5. Floran päivän konsertti: Sibeliuksen Kukka-sarja La 28.5. klo 14-16 Järvenpään kukkatalon työpaja Kaunis kimppu leikkokukista Su 29.5. klo 13 Taiteilijatapaaminen Liisa Hilasvuori La 20.8. klo 17-23 Järvenpääjuhla: Museoiden ja kirjaston yö Varttiopastuksia ja Say It with Flowers, Susanna Syrjäläinen, musiikillinen, osallistava performanssi, jossa sello ja viherkasvi käyvät improvisatorista vuoropuhelua. Yleisön on mahdollista yhtyä keskusteluun. Lisätietoja: Näyttelyn kuraattori museopalveluiden päällikkö Jaana Tamminen, jaana.tamminen at jarvenpaa.fi, 040 315 2587 JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu 8 040 315 3881, taidemuseo at jarvenpaa.fi www.jarvenpaantaidemuseo.fi Seuraa meitä! Facebook, Instagram, Twitter, Youtube Avoinna helmi-huhtikuu: ke 10-20, to-su klo 10-17 touko-elokuu: ti-su klo 10-17 From Anni.Rissanen at vantaa.fi Tue Feb 22 15:59:12 2022 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Tue, 22 Feb 2022 13:59:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Tikkurilan_160-vuotias_asemavanhus?= =?iso-8859-1?q?_esiintyy_edukseen_valokuvan=E4yttelyss=E4?= Message-ID: Vantaan kaupunki Tiedote 22.2.2022 Tikkurilan 160-vuotias asemavanhus esiintyy edukseen valokuvanäyttelyssä Tikkurilan vanha rautatieasema otettiin käyttöön 160 vuotta sitten, kun Suomen ensimmäinen rautatie avattiin junaliikenteelle 17. maaliskuuta 1862. Juhlavuoden kunniaksi Vantaan kaupunginmuseo avaa 3. maaliskuuta Kotiasemasi Vantaalla -valokuvanäyttelyn asemarakennuksen historiasta. Näyttely on suunniteltu museon omien kuvakokoelmien pohjalta. Valokuvissa näkyy hetkiä eri ajoilta. Ajankulun huomaa paitsi ihmisten vaatteista ja kampauksista, myös pienistä muutoksista rautatieaseman ulkonäössä. Eniten on kuitenkin muuttunut aseman ympäristö. -Peltojen keskelle kohonnut mahtirakennus näyttää kutistuvan sitä mukaa, kun ympärille kohoaa vielä suurempia rakennuksia, museoamanuenssi Anni Rissanen toteaa. Valokuvanäyttelyä on täydennetty muutamilla esineillä, jotka niin ikään kuuluvat museon omiin kokoelmiin. Nähtävillä on muun muassa eri aikojen matkalippuja. Lisäksi asema on inspiroinut niin taiteilijoita kuin käsitöiden tekijöitäkin. -Avasimme näyttelyä tehdessämme myös mysteerilaatikon, johon oli otettu talteen aseman ullakolta löytyneitä lehtisiä, Rissanen paljastaa. Tikkurilan vanha rautatieasema on ollut museon näyttely- ja toimistotiloina vuodesta 1990 alkaen. Useimmissa näyttelyissä aseman arkkitehtoniset piirteet ovat olleet piilossa näyttelyrakenteiden takana. Kotiasemasi Vantaalla -näyttely on suunniteltu niin, että kaikki ikkunat ja ovet sekä vanha lippuluukku ovat näkyvissä. -Tärkein näyttelyesinehän on rakennus itse. Nyt sitä kelpaakin esitellä, sillä kesällä 2020 rakennuksen sisäpinnat kunnostettiin hissiremontin yhteydessä, Rissanen iloitsee. Valokuvien esillepanon ja näyttelyn visuaalisen ilmeen on suunnitellut Designer Helsinki. * Kotiasemasi Vantaalla -valokuvanäyttely 3.3.-14.8.2022, Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1. Avoinna ti-pe klo 11-18 ja la-su klo 11-16. Museoon on ilmainen sisäänpääsy. Maksuttomat yleisöopastukset lauantaisin klo 13 ja joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo 17. Yleisöopastukset Kotiasemasi Vantaalla -näyttelyyn Vantaan tapahtumakalenterissa. A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuripalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From tiedottaja at kuvataideviikot.fi Thu Feb 24 15:10:14 2022 From: tiedottaja at kuvataideviikot.fi (=?utf-8?Q?Tiedottaja_M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikot?=) Date: Thu, 24 Feb 2022 15:10:14 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?XXVI_M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikoill?= =?utf-8?q?e_monipuolinen_taiteilijakattaus=3A_mukana_muusikoita_ja_kirjai?= =?utf-8?q?lijoita?= Message-ID: XXVI Mäntän kuvataideviikoille monipuolinen taiteilijakattaus. Taiteilijat tulevat laajalta kulttuurikentältä: mukana monia nimekkäitä muusikoita ja kirjailijoita. Mäntän kuvataideviikkojen kesän 2022 taiteilijalistasta löytyy paitsi tämän hetken kuvataiteen kärkinimiä, myös poikkeuksellisen suuri määrä tekijöitä, joiden luovan työn painopiste ei ole nykytaiteen piirissä. Muusikot, kirjailijat ja säveltäjät ovat kuraattori Markus Kåhren valintoja näyttelyyn, jolle hän ei halunnut tehdä erityistä teemallista rajausta. Mäntän kuvataideviikkoja on tekemässä kaikkiaan 25 taiteilijaa/taiteilijaryhmää. Heistä koostuu yhteensä 38 taiteilijan joukko. NÄYTTELYLLE EI ERIKSEEN NIMETTYÄ TEEMAA ?Näyttelyn teemana on se, että esillä on todella hyviä teoksia, jotka kommunikoivat keskenään. Ilman teeman sitovuutta katsojat voivat löytää itsenäisemmin tiensä näyttelykokemuksen läpi. Heille muodostuu siitä oma kertomuksensa, Markus Kåhre uskoo.  ?Olisi hienoa, että jokainen kävijä saisi näyttelystä irti jotain, mikä koskettaisi häntä henkilökohtaisesti ja jättäisi janon kokea lisää taidetta, Markus Kåhre tiivistää.     MUKANA KLASSISEN MUSIIKIN, JAZZIN, KIRJALLISUUDEN JA TEATTERIN HUIPPUTEKIJÖITÄ ?Omassa taiteessani olen tehnyt yhteistyötä eri taiteenalojen tekijöiden kanssa, ja siksi kutsuin loistavien kuvataiteilijoiden lisäksi mukaan maan kärkinimiin kuuluvia muusikoita, kuten klassisen musiikin Emil Holmströmin, Eriika Maalismaan ja Petri Kumelan ja jazz-kentältä Mikko Innasen ja Antti Lötjösen, Markus Kåhre kertoo. Kati Raitinen, joka on Tukholman kuninkaallisen oopperan soolosellisti, tekee yhdessä Christian Lindbladin kanssa Mänttään ääniteoksen. Mukana on myös kirjallisuuden ja teatterin huipputekijöitä kuten Laura Ruohonen. Keskeinen kriteeri valinnoille oli se, että taiteilijat olivat valmiita ottamaan askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan ja haastamaan itsensä, Kåhre kertoo. Muusikot ovatkin lähteneet innoissaan ja kokeilevalla mielellä mukaan näyttelyn ideoimiseen. Säveltäjä Antti Auvinen tuo Mänttään videoteoksen, ja monet ovat kiinnostuneet Pekilon arkkitehtuurista ja tuovat sinne eri tavoin ääntä sisältäviä teoksia, Kåhre tarkentaa. Vaikka mukana on esittävien taiteiden edustajia, kaikki teokset ovat nähtävissä ja koettavissa koko näyttelyn ajan. SUOMALAISEN NYKYTAITEEN KÄRKINIMIÄ Kuvataiteilijoiden kohdalla taiteilijalista vilisee laadukkaista teoksistaan tunnettuja nimiä Elina Brotheruksesta ja Kalle Niosta Lauri Astalaan ja Jussi Nivaan, Nyrhinen iloitsee. Näyttelyn seniori on Kuvataideviikkojen konkari, viimeksi vuonna 2013 Mäntässä esittäytynyt Radoslaw Gryta. Hänen teoksensa samoin kuin Vesa-Pekka Rannikon, on kaksiosainen siten, että teoksen toinen osa on Pekilon näyttelytilassa, toinen löytyy Mäntän kirkosta. David Kozman johtama The Post Collective käsittelee teoksessaan Mäntän puuteollisuuteen ja pehmopaperiin sidottua menneisyyttä. Serlachius-museo Göstan pihapiirissä sijaitsevassa Taavetinsaaressa ilon päästävät irti viisi monipuolisen performanssin hallitsevaa naista, jotka muodostavat Artemisia Vulgaris -ryhmän. Taavetinsaaressa nähdään myös kuvanveistäjä Emma Helteen teoksia. Lista kaikista XXVI Kuvataideviikkojen taiteilijoista löytyy alempaa tästä viestistä. Taiteilijoiden esittelyt löytyvät osoitteesta: https://www.kuvataideviikot.fi/taiteilijat-2022.htm KUVATAIDEVIIKKOJA VUODESTA 1993  Mäntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen katselmus, joka on palkittu muun muassa Suomi-palkinnolla. XXVI Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 12.6. ? 31.8.2022. PRESSIKUVAT Pressikuvat ja tiedotteet: https://www.kuvataideviikot.fi/medialle.htm TAITEILIJALISTA KOKONAISUUDESSAAN Henna Aho Artemisia Vulgaris (Niina Braun, Mi Duncker, Anne Hiekkaranta, Mimosa Pale & Ilona Valkonen) Lauri Astala Antti Auvinen Elina Brotherus Radoslaw Gryta Emma Helle Emil Holmström Siiri Hänninen & Tara Valkonen Mikko Innanen Lasse Juuti Petri Kumela & Antti Lötjönen Eriikka Maalismaa Kalle Nio Nio Rautiainen Toikka (Leena Nio, Taneli Rautiainen & Jenni Toikka) Jussi Niva Eeva Park The Post Collective (David Kozma, Saku Kämäräinen, Pietu Pietiäinen & Bita Razavi) Kati Raitinen & Christian Lindblad Vesa-Pekka Rannikko Pasi Rauhala & Lauri Wuolio Laura Ruohonen Päivi Takala Pauliina Turakka Purhonen Man Yau LISÄTIEDOT www.kuvataideviikot.fi [http://www.kuvataideviikot.fi] | www.facebook.com/kuvataideviikot [http://www.facebook.com/kuvataideviikot]   www.twitter.com/Kuvataideviikot [http://www.twitter.com/Kuvataideviikot] | www.instagram.com/kuvataideviikot [http://www.instagram.com/kuvataideviikot]  [83d151e2-5585-44eb-b59d-d3e4d7f63ead] [d03f765b-0a0d-4aca-9f51-c138376c356c] [58041aeb-5140-4420-9489-14aa215c7eff] [2653beb9-4af2-4e6e-b8a6-6d49ff70bb4d] From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Mon Feb 28 16:18:05 2022 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Mon, 28 Feb 2022 14:18:05 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?KENEN_LUONTO=3F_Mikkelin_taidemuseossa_?= =?utf-8?b?NC4zLuKAkzIyLjUuMjAyMg==?= In-Reply-To: References: Message-ID: KENEN LUONTO? Mikkelin taidemuseossa 4.3.?22.5.2022 Luonnon valokuvaamiseen keskittyvä Kenen luonto? -näyttely avautuu Mikkelin taidemuseossa 4.3.2022. Taiteen edistämiskeskuksen laaja luontoa käsittelevä valokuvahanke etsii valokuvasta uudenlaisia työkaluja kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Kenen luonto? -näyttelyssä nähdään erilaisia luontotulkintoja alan huippunimiltä sekä nousussa olevilta lupauksilta. Näyttelyn on kuratoinut taide-, luonto- ja ympäristökuvauksen dosentti, TaT Juha Suonpää. Valtakunnallisen Kenen luonto? -hankkeen tavoitteena on yhdistää valokuvataiteilijoita ja luontokuvaajia, tieteentekijöitä sekä kaikkia luonnosta kiinnostuneita pohtimaan yhdessä uutta luontokuvaa sekä sen roolia yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Taiteen edistämiskeskuksen koordinoima hanke tuo luontokuvaajat ja valokuvaajat ensimmäistä kertaa yhteen ja haastaa vakiintuneita tapoja katsoa luontoa. ?Vihdoinkin luontovalokuvaajat ja kuvataiteilijat esittäytyvät yhteisessä näyttelyssä nostaen esiin luonnon moniääniset merkitykset ja kestävän tavan katsoa ja kokea luonto. Näyttelysarjan aloitukseen valitut luontovalokuvaajat ja kuvataiteilijat tuottavat teoksissaan uudenlaisen toimijuuden näkökulman, jossa luonto ei yhtäältä ole kenenkään, toisaalta meidän kaikkien?, kertoo näyttelyn kuraattori Juha Suonpää. Ajatuksena on synnyttää ja kiihdyttää positiivisia reaktioita sekä muutosta kohti kestävämpää kehitystä. Hanke puhuu luonnon puolesta, nostaa esiin huippuosaamista ja rakentaa uudenlaisia toiminta-alustoja ammattilaisille ja harrastajille. Keskeisinä teemoina ovat muutos, mukautuminen ja toivo. Näyttelyyn valitut tekijät: Lauri Eriksson, Mika Honkalinna, Nina Huisman, Juho Jäppinen, Jaakko Kahilaniemi, Sanna Kannisto, Sami Karjalainen, Veera Konsti, Laura Konttinen, Ritva Kovalainen, Harri Larjosto, Lasse Lecklin, Ulla-Mari Lindström, Esko Männikkö, Anna Niskanen, Tuula Närhinen, Riitta Päiväläinen, Antti-Jussi Rantala, Perttu Saksa, Juha Taskinen, Noora-Maija Tokee ja Markus Varesvuo. Lisätietoja Valokuvataiteen läänintaiteilija Marko Hämäläinen, Taike, marko.hamalainen(at)taike.fi, p. 0295 330 834 Amanuenssi Paula Hyvönen, Mikkelin taidemuseo, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi, p. 040 129 4957 ________________________________ Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, etunimi.sukunimi(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?17, puh. 040 129 5090. Varaukset museon toimistosta. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista.