From inka.alen at rautatiemuseo.fi Thu Aug 4 15:38:23 2022 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Thu, 4 Aug 2022 12:38:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Rautatiemuseop=E4iv=E4n=E4_juhli?= =?windows-1252?q?stetaan_Suomen_rautateiden_160-vuotista_historiaa?= Message-ID: KYMMENEN MUSEOJUNAA ON LIIKKEELLÄ RAUTATIEMUSEOPÄIVÄNÄ 14.8.2022 Kahden vuoden tauon jälkeen Rautatiemuseopäivää vietetään sunnuntaina 14.8.2022 Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Tämän vuoden tapahtumassa juhlistetaan Suomen rautateiden 160-vuotista historiaa ja liikenteessä on peräti kymmenen museojunaa. Liikkeellä ovat niin höyryveturit kuin dieselveturit, resiinat ja puistojunat. Juhlavuoden kunniaksi Rautatiemuseopäivänä ajetaan museojunat Suomen ensimmäisellä, Helsinki?Hämeenlinna rautatiereitillä sekä etelästä pohjoiseen että pohjoisesta etelään. Helsingistä Hämeenlinnaan kulkeva juna vedetään höyryveturikauden kuninkaalla, Ukko-Pekka -pikajunaveturilla. Junassa on vaunustona Perinnejuna Valtterin puukorinen, 1940?70-lukujen asua edustava kokoonpano salonkivaunuineen. Hämeenlinnasta Helsinkiin liikennöi tyypillinen 1980?90-lukujen pikajuna. Junaa vetää museodieselveturi Dr13 vaunustonaan legendaariset siniset teräskoriset matkustajavaunut. Tämän lisäksi Vemppu-dieselveturit kuljettavat kaksinvedossa yleisöjunia reitillä Lohja?Hyvinkää. Rautatiemuseolta on mahdollista tehdä myös lyhyt museojuna-ajelu Riihimäelle ja takaisin. Kaikki museojunien liput myydään museon verkkokaupassa: webshop.trafiikki.fi. Museojunaliikenne järjestetään yhteistyössä VR:n, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ja Sinisten Vaunujen Ystävät -yhdistyksen kanssa. Vetureita pääsee ihailemaan myös museon kalustonäyttelyalueella, jossa on esillä uusimpia Suomen rataverkolla liikennöitäviä vetureita. Väyläviraston työnäytöksissä voi seurata, kuinka kiskoiltaan suistunut vaunu nostetaan takaisin raiteille. Museoalueella kannattaa kokeilla Leena-höyryveturin kyytiä ja testata, miten pumppuresiina liikkuu. Kääntöpöytänäytöksissä voi seurata, kuinka iso Ukko-Pekka -höyryveturi käännetään pelkällä lihasvoimalla. Lisätietoja tapahtumasta: www.rautatiemuseo.fi/tapahtumat Lisätietoja: Iiro Niemi, kalustoamanuenssi, iiro.niemi at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5247 Inka Alén, museolehtori, inka.alen at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5244 From marja.puukka at kotka.fi Fri Aug 5 14:46:27 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 5 Aug 2022 11:46:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Tanssiteos_Puusta_on_meid=C3=A4t_tehty_?= =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Puusta on meidät tehty Tanssiesitys keskiviikkona 24.8.2022 klo 18 Puun vuoro -näyttelyssä Merikeskus Vellamossa Kotkassa Miltä näyttää, kun puu astuu vuoroonsa? Tanssiteoksessa Puusta on meidät tehty tanssitaiteilija Aino Karstinen johdattelee katsojan seuraamaan puun matkaa metsästä tehtaalle. Merikeskus Vellamossa esillä olevaan Puun vuoro -näyttelyyn luotu teos hyödyntää näyttelytilaa ja pohjautuu siellä nähtävään ja koettavaan historiaan. Pääosassa ovat teollisuudessa työskennelleet ihmiset ja heidän työpanoksensa, joita tarkastellaan liikkeen keinoin. Esitys kestää noin 20 minuuttia ja sopii koko perheelle. Vapaa pääsy. Aino Karstinen on kouvolalaislähtöinen tanssitaiteilija, joka opiskelee Turun taideakatemiassa tanssinopettajaksi. Karstinen on viime vuosina toiminut tanssijana ja tanssinopettajana Kymenlaaksossa ja Turun seudulla, ja kevään 2022 hän vietti tanssiopinnoissa Norjan Stavangerissa. Teoksen syntyä ovat tukeneet Karjalan kulttuurirahasto ja Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Tanssiteoksesta nähdään toinen esitys Merikeskus Vellamon Taidelauantai-tapahtumassa 1.10.2022. Teos liittyy Merikeskus Vellamossa avoinna olevaan Puun vuoro -näyttelyyn. Se on myös osa Kymenlaakson ihme - Metsäteollisuutta 150 vuotta -juhlavuoden tapahtumia. Mediakuvat Äikäs Visuals: https://drive.google.com/file/d/1-Isf0EjhCq8VwmTnfE9xQATndl5Sc7ww/view?usp=sharing https://drive.google.com/file/d/18_jRZPsIKOYT_4QQvqL4FFAR6ESKU_FW/view?usp=sharing Lisätiedot: Tanssitaiteilija Aino Karstinen, 050 3555 968, aino.karstinen at gmail.com Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa toimivat Kymenlaakson museo, Suomen merimuseo, Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki. Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, 48100 Kotka www.merikeskusvellamo.fi ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Aug 9 10:26:12 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 9 Aug 2022 07:26:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Valokuvataiteen_museon_syksyn_2022_n?= =?utf-8?b?w6R5dHRlbHl0?= Message-ID: Syksyn aikana Valokuvataiteen museossa avautuu viisi uutta näyttelyä. Kaapelitehtaan tilojen syksyn päänäyttelynä nähdään ?Robert F. Kennedyn viimeinen matka ? jaettu muisto?, joka käsittelee valokuvaa muistojen ja kollektiivisen muistamisen välikappaleena. Näyttelyssä ammattikuvaajan otosten rinnalla nähdään kotialbumikuvia vuoden 1968 hautajaisjunaa seuraavista ihmisistä. K1:n syysnäyttelyssä nähdään Penelope Umbricon humoristisia installaatioita Internetin alati kasvavista valokuva-arkistoista. Kaapelitehtaalla nähdään myös Katja Eydelin, Veera Konstin ja Jonne Heinosen näyttelyt. Katja Eydelin näyttely ?Koulutus? kehottaa katsomaan luokkahuoneiden ja muiden laitostilojen arjen itsestäänselvyyksien läpi. Veera Konsti karnevalisoi maalaustaiteen ja luontokuvan perinteitä. Jonne Heinosen näyttelyssä ?Rom? tutustutaan Suomen romanikulttuuriin, ja pohditaan vähemmistön kuvaamisen problematiikkaa. KAAPELITEHTAAN SYYSNÄYTTELYT Robert F. Kennedyn viimeinen matka ? jaettu muisto 16.9.2022?8.1.2023 Robert Kennedyn ruumista kuljettanut juna taittoi matkaa kesäkuussa 1968 New Yorkista Washingtoniin. Tuhannet ihmiset kerääntyivät junan reitin varrelle jättämään jäähyväiset murhatulle senaattorille. Järkytys ja suru kokosi ihmiset yhteen, kuten poikkeukselliset tapahtumat usein tekevät. Hautajaisjunan mukana matkusti Look-lehdelle työskennellyt valokuvaaja Paul Fusco. Näyttelyssä Fuscon kuvat radanvarrelle kerääntyneistä ihmisistä rinnastuvat ihmisten kotialbumikuviin ja kaitafilmeihin tallentuneisiin muistoihin. Näyttelyn kuraattori, hollantilainen taiteilija Rein Jelle Terpstra on rakentanut uudelleen hautajaisjunan historiallisen matkan ihmisten muistoista, valokuvista ja kaitafilminauhoista.? Näyttely vie 1960-luvun Yhdysvaltoihin, tiettyyn hetkeen ja paikkaan historiassa muistuttaen valokuvan asemasta muistojen ja kollektiivisen muistamisen välikappaleena. Katja Eydel: Koulutus 16.9.?6.11.2022 Valokuvataiteilija Katja Eydelin näyttely tuo tarkastelun kohteeksi arkiset koululuokat, lääkärin vastaanottohuoneet, päiväkodit ja kuntoutuskeskukset. Valokuvataiteilija kehottaa meitä katsomaan arkisen itsestäänselvyyden läpi, ja huomaamaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotka muovaamat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Näyttely avautui ensimmäisen kerran Valokuvataiteen museossa marraskuussa 2020, mutta ehti olla avoinna vain kaksi päivää ennen kuin koronarajoitukset pakottivat näyttelyn sulkeutumaan. Nyt näyttely tuodaan esille uudestaan. Veera Konsti 16.9.?16.10.2022 Runsaasti kitschhenkeä, kultaisia kehyksiä, karvaa ja kimalletta sisältävä Veera Konstin näyttely karnevalisoi ja parodioi niin maalaustaiteen kuin luontokuvauksenkin perinteitä. Täytettyjä eläimiä ja eläinten luurankoja kuvaava Konsti rakentaa teoksissaan näytelmällisiä asetelmia. Tumman humoristinen näyttely pyrkii kyseenalaistamaan luonnon esittämisen totuttuja käytäntöjä. Jonne Heinonen: Rom 11.11.2022?8.1.2023 Jonne Heinosen Rom -näyttely käsittelee Suomen romanien kulttuuria ja vähemmistöasemaa. Satoja vuosia säilyneet perinteet sekoittuvat tähän päivään, jossa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten vähemmistön asema olisi yhteiskunnassamme tasa-arvoinen. Seitsenvuotisen työskentelyn aikana Heinonen on pohtinut omaa asemaansa vähemmistön ulkopuolelta tulevana taiteilijana. Pystyykö valokuvalla kertomaan vähemmistöstä? Mitä kuvat kertovat ja keitä varten työ on lopulta tehty? K1:N SYYSNÄYTTELY Penelope Umbrico 14.10.2022?5.2.2023 Penelope Umbrico (s. 1957) on yhdysvaltalainen taiteilija, joka työskentelee Internetin jatkuvasti kasvavien valokuva-arkistojen parissa. Umbricon installaatiot esittelevät nokkelan ja leikkisän tavan tutkia nykyistä valokuvien tuotantoa ja kulutusta. Penelope Umbrico tarjoaa radikaalin uudelleentulkinnan jokapäiväisistä valokuvista. Hän seikkailee sosiaalisen median ja osto- ja myyntisivustojen virtuaalimaailmassa, hyödyntäen laajana arkistona kuluttajilta kuluttajille suunnattuja verkkosivustoja, kuten Tori.fi, EBay ja Craigslist. Umbrico etsii valokuvien ratkaisevia hetkiä, vaikka online-maailmoissa ratkaisevat hetket ovat kulttuurisia mielettömyyksiä. Osa Umbricon teoksista liittyy tekniikan pettämiseen tai vanhentumiseen. Taiteessaan hän näyttää kauneuden, joka piilee epäonnistumisessa. Penelope Umbricon näyttelyitä on esitetty lukuisissa taidemuseoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Umbricon teoksia löytyy myös monien museoiden kokoelmista. Lisätietoja: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From Anni.Rissanen at vantaa.fi Thu Aug 25 09:45:50 2022 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Thu, 25 Aug 2022 06:45:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Vantaan_kaupunginmuseon_uusi_n=C3=A4ytt?= =?utf-8?q?ely_saa_k=C3=A4vij=C3=A4n_hikoilemaan?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vantaan kaupunki Tiedote 25.8.2022 Vantaan kaupunginmuseon uusi näyttely saa kävijän hikoilemaan Syyskuun 14. päivänä kajahtaa lähtölaukaus Vantaan kaupunginmuseon uuteen Paikoillenne, valmiit, HEP! -näyttelyyn. Toiminnallinen näyttely kertoo lasten ja nuorten urheilusta Vantaalla. Näyttelykierroksella mietitään, miten syttyy kipinä urheiluharrastuksen aloittamiseen ja mistä löytyy oma laji. Mitä on joukkuehenki ja minkälaisia muistoja treeneihin tai turnauksiin liittyy? Entä miltä menestys maistuu ? tai karvas tappio? Oma osuutensa urheilusuoritukseen on myös onnella ja epäonnella.?? Näyttelyä varten on haastateltu vantaalaisia urheilijoita, valmentajia, urheilevien lasten vanhempia sekä tutkijoita. Erityistä näyttelyssä on kuitenkin toiminnallisuus. ? Näyttelykävijä pääsee itse hikoilemaan erilaisten tehtävien parissa. Lisäksi fiilistä voi hakea esimerkiksi pukukoppimusiikista tai pukeutumalla eri lajien varusteisiin, museoamanuenssi Maiju Hautamäki kuvailee näyttelyn sisältöä. Paikoillenne, valmiit, HEP! -näyttelyyn tulee esille kymmeniä eri lajeja, mutta museon tilat ovat rajalliset. Lajikirjoa täydennetäänkin opastusten ja tapahtumien avulla. Erityyppisiä opastuskokonaisuuksia on suunniteltu esimerkiksi kouluryhmille ja polttariporukoille. ? Haluamme luoda näyttelykäynnistä niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia edistävän kokemuksen. Lisäksi meillä on tavoitteena miljoona askelta näyttelyn auki ollessa! Hautamäki heittää haasteeksi museokävijöille. * Paikoillenne, valmiit, HEP! -näyttely lasten ja nuorten urheilusta Vantaalla 14.9.2022?13.8.2023. Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1. Avoinna ti?pe klo 11?18, la?su klo 11?16. Maksuton sisäänpääsy. Lisätietoa Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä ja tapahtumista: www.vantaankaupunginmuseo.fi A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuripalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Thu Aug 25 13:27:39 2022 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Thu, 25 Aug 2022 10:27:39 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Arkkitehti_Elissa_Aallosta_kertova_kier?= =?utf-8?q?ton=C3=A4yttely_esille_Rovaniemen_Lappia-taloon?= Message-ID: Tiedote 25.8.2022 Arkkitehti Elissa Aallosta kertova kiertonäyttely esille Rovaniemen Lappia-taloon Määrätietoinen Elissa Aalto omisti elämänsä Alvar Aallon elämäntyön jatkamiselle ja vaalimiselle Näyttelyn avoimia avajaisia vietetään perjantaina 26.8. klo 16?18 Lappia-talossa. Vuonna 2022 vietetään Alvar Aallon toisen arkkitehtipuolison, Elissa Aallon syntymän 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi Alvar Aalto -säätiö on tuottanut Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttelyn, joka esittelee lahjakkaan ja määrätietoisen suunnittelijan elämäntyötä. Näyttelyn ensiesiintyminen nähdään Lappia-talossa Rovaniemellä 25.8.?26.9.2022, jonka jälkeen se jatkaa kiertoaan Alvar Aalto -kaupungeissa eri puolilla Suomea. Näyttely valottaa Elissa Aallon julkista ja yksityistä roolia Alvar Aallon arkkitehtitoimiston arjessa sekä kuuluisan arkkitehtimiehensä rinnalla. Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio iloitsee siitä, että näyttelyn kautta avautuu mahdollisuus esitellä Alvar ja Elissa Aallon elämäntyötä ja osuutta myös Rovaniemen kaupunkikuvan kehityksessä. ?Aallon arkkitehtuurilla on keskeinen merkitys kaupunkimme arjessa. Arkkitehtonisesti ainutlaatuinen, arktista valoa huokuva kulttuuri- ja hallintokeskuksen miljöö tarjoaa kaupunkilaisille arvokkaan ja viihtyisän kohtaamispaikan, josta kuuluu kiitos myös Alvar Aallon elämäntyön jatkajalle, Elissa Aallolle?. Kemissä vuonna 1922 syntynyt Elissa Aalto (os. Elsa Kaisa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Hän aloitti työskentelynsä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa saman vuoden syksyllä, jolloin työn alla oli sekä mittavia julkisia rakennushankkeita että useita arkkitehtuurikilpailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työtehtävien laajentuessa Elissa sai tehtäväkseen toimia johtavana arkkitehtina useissa merkittävissä rakennushankkeissa, joista yksi ensimmäisiä oli Säynätsalon kunnantalo (1949?52). Työskentelyn lomassa Alvar Aalto mieltyi elämänmyönteiseen ja valoisaan työtoveriinsa, ja pariskunnan seurustelu johti avioliittoon vuonna 1952. 1950-luvulta lähtien Elissa Aalto johti Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (nyk. Jyväskylän yliopisto 1951?71) kampusalueen toteutusta ja sai ranskankielentaitoisena vastatakseen Pariisin lähelle suunnitellun yksityistalo Maison Louis Carrén (1956?65) rakennushankkeen etenemisestä. Hänestä tuli jo varhain, vuoden 1958 lopussa, Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakas. Seuraavilla vuosikymmenillä Elissa Aalto oli tiiviisti mukana pohjoismaisena yhteistyönä Reykjavikiin toteutettavan kulttuurikeskuksen, Pohjolan talon (1962?68), toteuttamisessa Islannissa ja Töölönlahden rannalle kohoavan konsertti- ja kongressikeskuksen, Finlandia-talon (1962?75), sisustuksen suunnittelussa. Vuosien saatossa Elissa Aallosta kehittyi Alvar Aallon ajatusten taitava tulkki ja välittäjä, jonka rooli korostui rakennushankkeiden yhteydenpitoon liittyvissä tehtävissä. Elissa Aallon oma, arkkitehtoninen tuotanto jäi suhteellisen vähäiseksi. Hänen itsenäisinä suunnitelminaan tunnetaan useita pientaloja sekä mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964?65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982?83) Sei­näjoella. 1950-luvulla Elissa Aalto suunnitteli Artekille painokangaskuoseja, kuten H55, Pisa ja Patio, joiden geometrisissa muodoissa leikittelivät arkkitehtoniset elementit. Elissa Aallon työssä näkyy eteenpäin katsova ote Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aalto johti toimistoa vuosina 1976?1994, saattaen sinnikkäästi loppuun useita kesken olleita rakennushankkeita. Hänen johdollaan valmistuivat mm. pitkään suunnittelupöydällä olleet Lahden Ristinkirkko (1969?79) ja Santa Maria Assunta -kirkko (1966?80) Riolan Italiassa sekä Essenin oopperatalo Saksassa (1959, 1983?88). Elissa Aalto vastasi myös Jyväskylän kaupunginteatterin (1964?82) Seinäjoen kaupunginteatterin (1981?87) sekä Rovaniemen kaupungintalon (1963?88) ja Lappia-talon (1961?75) rakentamisesta ja saattoi näin valmiiksi Aallon aiemmin laatimat laajat kaupunkikeskussuunnitelmat. Elissa Aallon rooli Alvar Aallon elämäntyön vaalimisessa on ollut merkittävä. Hän työskenteli Aallon rinnalla ja sittemmin hänen työnsä jatkajana yhteensä 45 vuoden ajan, aina kuolemaansa saakka. ?Elissa Aallon elämäntyön pysyviä maamerkkejä ovat lukuisat loppuunsaatetut projektit ja joukko huolella kunnostettuja arvorakennuksia. Hän osallistui laaja-alaisesti keskusteluun Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnöstä ja rakennusten säilyttämisestä ja oli mukana perustamassa Alvar Aalto -säätiötä vuonna 1968?, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Elissa Aallon myötävaikutuksella arkkitehtitoimiston piirustus-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena, yhtenä harvoista jakamattomana säilyneistä piirustuskokoelmista maailmassa. Elissa Aalto 100 -juhlavuotta on vietetty Alvar Aalto -säätiössä vuoden mittaan eri tavoin. Alvar Aallon ateljeessa on esillä pienoisnäyttely Elissa Aallon elämäntyöstä ja aiheesta kertovia teemakierroksia järjestetään säätiön museokohteissa Jyväskylässä ja Helsingissä. Juhlavuoden kunniaksi säätiö on lanseerannut Elissa Aalto 100 -tuotesarjan. Alvar Aalto -säätiö julkaisee syksyn aikana Elissa Aallosta kertovan kirjan. Juhlavuoden vietto huipentuu Elissa Aallon syntymäpäivään, jota vietetään 22. marraskuuta. Kiertonäyttely: Arkkitehti Elissa Aalto 25.8.?26.9.2022 Lappia-talo Avoinna ma?la klo 12?18 sekä tuntia ennen esityksiä. Jorma Eton tie 8 A, 96100 Rovaniemi Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Sari Alatalo Rovaniemen Teatteri puh. 0400 282 483 sari.alatalo at rovaniementeatteri.fi Näyttelyn sisältö- ja mediatiedustelut: Elissa Aalto 100 -juhlavuoden koordinaattori Mari Forsberg Alvar Aalto -säätiö puh. 050 325 1909 mari.forsberg at alvaraalto.fi /// Viestin välitti: MIRKKA VIDGRÉN Viestintäpäällikkö / Alvar Aalto -säätiö Communications Manager / Alvar Aalto Foundation mirkka.vidgren at alvaraalto.fi tel. +358 40 168 5142 Tiilimäki 20 FI-00330 Helsinki www.alvaraalto.fi ALVAR AALTO FOUNDATION´S LATEST NEWS www.alvaraalto.fi/news INSTAGRAM @alvaraaltofoundation From Anni.Rissanen at vantaa.fi Fri Aug 26 13:49:50 2022 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Fri, 26 Aug 2022 10:49:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vantaa50-historiahankkeen_seminaar?= =?iso-8859-1?q?issa_k=E4sitell=E4=E4n_vallank=E4ytt=F6=E4_Vantaalla?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vantaan kaupunki Tiedote 25.8.2022 Vantaa50-historiahankkeen seminaarissa käsitellään vallankäyttöä Vantaalla Miten Vantaan kunnallispolitiikassa on käytetty valtaa? Millainen on kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien välinen suhde? Miten vantaalainen vallankäyttö peilautuu laajempaan kehitykseen Suomessa? Näitä kysymyksiä pohditaan 14. syyskuuta Valta ja vaikuttaminen Vantaalla -yleisöseminaarissa sekä yleisesti että kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Tilaisuus pidetään kaupungintalon valtuustosalissa Tikkurilassa. Seminaarin järjestää kaupungin historiatoimikunnan Vantaa50-historiahanke. Vantaa juhlii vuonna 2024 kaupunkiasemansa 50-vuotisjuhlaa. Vantaa50-hankkeessa tutkitaan kaupungin historiaa, kerätään muistitietoa ja järjestetään historia-aiheisia tapahtumia. Valta ja vaikuttaminen Vantaalla -seminaarissa esitellään myös historiahankkeessa tähän mennessä tehtyä tutkimusta. Hankkeen tuloksena julkaistaan Vantaan historia -kirjasarjan viimeinen osa kaupungin juhlavuonna 2024. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, eikä tilaisuuteen tarvitse erikseen ilmoittautua. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Seminaari lähetetään suorana Vantaa-kanavalla osoitteessa vantaakanava.fi. Tallenteen voi katsoa myös jälkikäteen. Valta ja vaikuttaminen Vantaalla Vantaa50-historiahankkeen seminaari Keskiviikko 14.9.2022 klo 13-16.30 Kaupungintalon valtuustosali Kaikille avoin ja maksuton Seminaarin ohjelma: klo 13 - 14.30 Kuntapolitiikka - kuntapoliitikkojen ja kuntalaisten vuorovaikutusta * Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: Seminaarin avaus * Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist, Kuntaliitto: Väistämätöntä kasvua? Kaupunkipolitiikan näkökulmia Vantaan kehitykseen * Professori Vesa Vares, Turun yliopisto: Tautiako tutkimassa? Kokemuksia Turun kunnallispolitiikan historian kirjoittamisesta * FT Eeva Kotioja, Vantaa50-historiahanke: Nukkuvien kaupunki? Kuntalainen, kuntapolitiikka ja vaikuttamisen mahdollisuudet Vantaalla * Keskustelua professori Laura Kolben johdolla klo 14.30-15.00 Kahvitauko klo 15 - 16.30 Vallankäyttö ja kaupunkisuunnittelu * TkT Sari Hirvonen-Kantola, Oulun yliopisto: Viisi lähestymistapaa kaupunkisuunnitteluun * Entinen Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Jukka Kullberg: Operaatio Aviapolis * FT Matti O. Hannikainen, Vantaa50-historiahanke: Vallaton Vantaa? Näkökulma kaupunkisuunnitteluun ja maankäyttöön 1970-luvulla * Keskustelua Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laineen johdolla Yleisöseminaarin jälkeen klo 17-19 seminaarin osallistujat ovat tervetulleita Paikoillenne, valmiit, HEP! -näyttelyn avajaisiin Vantaan kaupunginmuseoon Tikkurilan vanhalle asemalle. Toiminnallinen näyttely kertoo lasten ja nuorten urheilusta Vantaalla. A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuripalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Aug 29 11:44:22 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 29 Aug 2022 08:44:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Taiteilija_kiersi_ovelta_ovelle_etsiess?= =?utf-8?q?=C3=A4=C3=A4n_kuvia_ja_muistoja_murhatun_senaattori_Robert_F=2E?= =?utf-8?q?_Kennedyn_viimeisest=C3=A4_matkasta_=E2=80=93_nyt_n=C3=A4yttely?= =?utf-8?q?_avautuu_Valokuvataiteen_museossa?= Message-ID: Robert F. Kennedyn viimeinen matka ? jaettu muisto 16.9.2022?8.1.2023 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 15.9.2022 klo 10?11. Näyttelyn kuraattori Rein Jelle Terpstra on median haastateltavana pressitilaisuudessa. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Robert F. Kennedyn viimeinen matka ? jaettu muisto vie 1960-luvun Yhdysvaltoihin, tiettyyn hetkeen ja paikkaan historiassa, muistuttaen valokuvan asemasta muistojen ja kollektiivisen muistamisen välikappaleena. Kesäkuun kahdeksantena 1968 juna taittoi matkaa New Yorkista Washingtoniin kuljettaen senaattori Robert F. Kennedyn ruumista. Senaattoria oli ammuttu kolme päivää aiemmin Ambassador-hotellissa Los Angelesissa, ja hän oli kuollut vammoihinsa seuraavana yönä. Junan määränpää oli Arlingtonin hautausmaa, jonne Robert oli määrä haudata veljensä, niin ikään murhatun presidentti John F. Kennedyn viereen. Tuhannet ihmiset kerääntyivät rautatien varrelle osoittamaan kunnioitustaan ja jättämään jäähyväiset rakastetulle senaattorille. Junan mukana matkusti Look-lehden valokuvaaja Paul Fusco, joka taltioi Robert F. Kennedyn viimeistä matkaa ja radan varrelle kerääntyneitä ihmisiä. Vuosikymmeniä myöhemmin hollantilainen kuraattori ja taiteilija Rein Jelle Terpstra kiinnitti huomionsa ihmisiin Fuscon kuvissa: monilla heistä oli kamera käsissään. Terpstra halusi selvittää mitä ihmiset näkivät ja mitä he olivat kuvanneet. Alkoi kolmivuotinen työ, jonka aikana taiteilija julkaisi ilmoituksia lehdissä ja sosiaalisessa mediassa sekä kiersi rautatien varrella ovelta ovelle. Löytyneistä kotialbumikuvista, muistoista ja kaitafilminauhoista Terpstra uudelleen rakensi muistojunan historiallisen matkan. Yhdistämällä ammattikuvaaja Paul Fuscon ja yksityisten ihmisten kotialbumikuvat, näyttely maalaa kuvan kansaa yhdistäneestä jaetusta surusta. Vaikka valokuvien ottamisessa ja jakamisessa moni asia on muuttunut sitten 1960-luvun, on valokuvan ainutlaatuinen asema muistelun välikappaleena pysynyt. Näyttely kehottaa pohtimaan tunteiden sosiaalisuutta ja jaettujen muistojen merkitystä. Yhdessä koettu suru voi esimerkiksi antaa mahdollisuuden tuntea surua julkisesti aikana, jona surun kokeminen on usein piilotettu ovien taakse, yksityiseksi. ?Kun mietin Robert Kennedyn elämää, näen hänet mahtavana hahmona. Vaikka olin vain 15-vuotias, kun hänet murhattiin, tiesin meidän menettäneen hyvin tärkeän henkilön maamme kannalta. Siksi kysyin äidiltäni: ?Voimmeko mennä katsomaan hautajaisjunaa??? - Michael Scott ?Sana levisi, joten kaikki kipusivat kukkulalle radan varteen. Ihmiset olivat sokissa ja halusivat osoittaa kunnioitusta. Halusimme vain olla lähellä. Meillä ei ollut varaa matkustaa Washingtoniin, mutta halusimme jättää hyvästit henkilökohtaisesti.? - Lynn Bedley ?Juna kulki ohi hyvin hitaasti, hädin tuskin liikkuen. Sivustakatsojat olivat täysin hiljaa junan kulkiessa ohi. Monet tekivät kunniaa, itkivät avoimesti, laittoivat käden sydämelleen ja pitelivät kylttejä. Itkin, kun juna oli mennyt enkä halunnut lähteä.? - John S. Westefeld Näyttely on ollut esillä aikaisemmin mm. Modernin taiteen museossa San Franciscossa, Les Rencontres D'Arles festivaalilla Ranskassa, ICP - The International Center of Photography New Yorkissa, Hollannin valokuvamuseossa Rotterdamissa ja Fabra I Coats museossa Barcelonassa. Lisätiedot ja kuvapyynnöt:? Jaakko Laasanen?? viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo?? 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi