From marja.louni at kuopio.fi Fri Apr 1 11:47:43 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Fri, 1 Apr 2022 08:47:43 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Keskustelua kuolemasta Kuopion taidemuseossa Message-ID: Kuopion taidemuseon Ihmisen kuva -näyttelyn keskiössä on ihminen. Elämänkaari on yksi käsiteltävistä teemoista. Näyttelyssä ei ole varottu tarttumasta vaikeisiinkin aiheisiin ja esillä olevissa teoksissa käsitellään muun muassa kuolemaa. Taide tarjoaa turvallisia keinoja lähestyä tätä aihetta, jonka jokainen ihminen joutuu joskus kohtaamaan. Lauantaina 9.4. klo 12 ja tiistaina 12.4. klo 14 alkavissa keskustelutilaisuuksissa tutustutaan näyttelyssä esillä oleviin kuolemaa käsitteleviin teoksiin ja keskustellaan kirkkoherra, rovasti Jaana Marjasen johdattamana, miten taide voi auttaa ymmärtämään kuoleman mysteeriä. Ihmisen kuva -näyttelyn kuolemaa käsittelevässä osiossa on esillä teoksia Hugo Simbergiltä, Kimmo Schroderukselta, Viggo Wallensköldiltä ja Helene Schjerfbeckiltä. Tämänhetkisten maailman tapahtumien vuoksi kuolema on ajankohtainen asia. Myös lähestyvä pääsiäinen tuo teeman lähelle arkeamme. Keskustelutilaisuuden tavoitteena on auttaa ihmisiä käsittelemään kuolemaan liittyviä ajatuksia ja pelkoja sekä löytää tapoja puhua kuolemasta läheisten, myös lasten ja nuorten, kanssa. Kuolema-aiheen käsittelyä jatketaan taidevartilla keskiviikkona 13.4. klo 13, jolloin tarkastelun kohteena on Ihmisen kuva -näyttelyssä esillä oleva Hugo Simbergin teos Tuonelan portilla vuodelta 1898. Pienikokoinen teos on sisällöltään vaikuttava ja Simbergille tyypillinen. Hänet tunnetaan useista kuolema-aiheisista teoksistaan, joissa kuolema näyttäytyy luonnollisena ja sympaattisenakin. Teoksessa mustiin viittoihin pukeutuneet kuolemaa kuvaavat luurangot toimivat saattajina Tuonelan portille. Osa matkaajista taittaa viimeistä polkuaan yksin ja osa luurankojen saattamana tai kantamana. Teos kuuluu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan ja se on nähtävänä Kuopion taidemuseon Ihmisen kuva -näyttelyssä 8.5.2022 saakka. Keskustelutilaisuuksiin ja taidevartille voi osallistua taidemuseon pääsymaksulla 10/6 ?, alle 18-vuotiaat maksutta ja museokortti on myös käytössä. Marja Louni Intendentti / Chief Curator Kuopion kaupunki / Kuopion taidemuseo / Kuopio Art Museum Kauppakatu 35, 70100 Kuopio 044 718 2639, marja.louni(at)kuopio.fi www.kuopiontaidemuseo.fi www.kuopio.fi -------------------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta -------------------------------------------------------- From marja.louni at kuopio.fi Mon Apr 4 11:11:31 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Mon, 4 Apr 2022 08:11:31 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?TUOREET_HANKINNAT_Kuopion_taidemus?= =?iso-8859-1?q?eon_n=E4yttelyss=E4_esill=E4_viime_vuosina_hankittuja_koko?= =?iso-8859-1?q?elmateoksia?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kuopion taidemuseo koekäyttää uutta galleriatilaansa Tuoreet hankinnat -näyttelyllä. Nähtävänä on teoksia mm. Emma Ainalalta, Ulla Remekseltä, Mikko Hallikaiselta ja Alvar Cawénilta. Cawén on kuvannut teoksessaan vaimoaan Ragnia, jonka teoksia on myös saatu lahjoituksena Kuopion taidemuseon kokoelmaan. Kuopion taidemuseo kartuttaa kokoelmiaan vuosittain sekä ostoin että lahjoituksin. Kartuttamisen perustana on Kuopion taidemuseon alueellinen vastuutehtävä Pohjois-Savon kuvataiteen tallentajana ja dokumentoijana. Rehevistä keraamisista teoksistaan tunnettu Kerttu Horila asuu Raumalla, mutta hänen juurensa ovat Pohjois-Savossa. Maailman vahvin mummo on ensimmäinen Horilan teos Kuopion taidemuseon kokoelmissa. Kokoelmiin hankitaan vuosittain myös valtakunnallisesti merkittävää nykytaidetta sekä vanhempaa taidetta, joka täydentää olemassa olevia kokoelmia. Viime vuosien aikana kokoelmia on täydennetty esimerkiksi 1880- ja 1900 -lukujen vaihteen naistaiteilijoiden Ellen Favorinin, Hilda Flodinin ja Ellen Thesleffin teoksilla. Kokoelmia esitellään Kuopin taidemuseon omissa näyttelyissä ja niitä lainataan muiden taidemuseoiden näyttelyihin eri puolille Suomea. Esillä oleva kokonaisuus on valikoima vuosina 2019-2021 kokoelmiin liitetyistä teoksista. Mukana on sekä hankintoja että lahjoituksia. Kokoelmia on kartutettu muun muassa Wäinö Aaltosen, Viggo Wallensköldin, Hannu Dahlströmin, Hilda Flodinin, Susanne Gottbergin, Jaakko Himasen, Kaisu Häkkäsen, Nanna Hännisen, Kaisu Koiviston, Aulis Kujanteen, Lauri Laineen, Leena Mäki-Patolan, Topi Ruotsalaisen, Iida Valkosen, Reijo Kärkkäisen, IC-98:n, Tuulia Iso-Tryykärin, Jussi Nykäsen, Mari Arvisen, Tuomas Ollikaisen, Timo Kokon, Antti Röngän, Irmeli Hulkon, Pirkko Rantatorikan, Charles Sandisonin, Alina Sinivaaran, Outi Pienimäen ja Pauno Pohjolaisen teoksilla. Näyttely on esillä kevään ajan, jonka jälkeen tilaan avautuu Kuopion taidemuseon ja Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan yhteistyögalleria. Galleriassa keskitytään tuomaan esiin pohjoissavolaisten tai alueelta lähtöisin olevien ammattitaiteilijoiden uutta tuotantoa. Gallerian nimi ja näyttelyohjelma julkistetaan kevään aikana. Näyttelyyn on vapaa pääsy kuten myös tulevassa galleriassakin. Lisätietoja: Anna Vilkuna, 044 718 2634, anna.vilkuna at kuopio.fi Kuopion taidemuseon johtaja From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed Apr 6 11:22:27 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 6 Apr 2022 08:22:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Nuori_Agn=C3=A9s_Varda_sek=C3=A4_valoku?= =?utf-8?q?via=2C_jotka_eiv=C3=A4t_ole_valokuvia_esill=C3=A4_Valokuvataite?= =?utf-8?q?en_museon_Kaapelitehtaan_kes=C3=A4n=C3=A4yttelyiss=C3=A4?= Message-ID: Agnés Varda Valokuvan paradokseja 13.5.?28.8.2022 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 12.5.2022 klo 10?12 rsvp jaakko.laasanen at fmp.fi AGNÉS VARDA Elokuvaohjaaja Agnès Varda (1928?2019) tunnetaan mm. teoksistaan Cléo viidestä seitsemään (1962), Onni on olla nainen (1977), Kuin taivaan lintu (1985) sekä Kasvot, kylät (2017). Myös kuvataitelijana toimineen Vardan kolmesta luovasta elämästä vähiten tunnettu on hänen elämänsä valokuvaajana. Agnés Varda ryhtyi valokuvaajaksi muutettuaan Pariisiin 1940-luvun lopussa. Sekä tilaustöinä syntyneiden että omasta lähipiiristä otettujen muotokuvien pinnakkaiset todistavat hänen huolellisesta ohjaustyöstään kuvaustilanteissa. Varda kuvasi Rolleiflexillä ja taittokameralla, ja suosikkiaiheita olivat hänen kotinaapurustonsa, Pariisin 14. kaupunginosan viehättävän rapistunut katukuva ja sen asukkaat. Ensimmäisen valokuvanäyttelynsä Varda avasi 1. kesäkuuta vuonna 1954. Näyttely pidettiin hänen jo myyttiseksi muodostuneen kotilaboratorionsa pihalla, osoitteessa 86 rue Daguerre. Puupaneeleille liimatut vedokset oli ripustettu seinille ja ikkunaluukkuihin. Näyttelyvieraina oli Vardan ystäviä ja naapureita, kuten taiteilijat Alexander Calder, Hans Hartung ja valokuvaaja Brassaï. Agnés Varda ja hänen tyttärensä löysivät ensimmäisen näyttelyn hopeagelatiinivedokset uudelleen 2014. Vedokset tuodaan näyttelyssä esille alkuperäisessä muodossaan. Näyttely esittelee näkemyksellisen, humoristisen ja herkän valokuvaajan, jonka kuvat ennakoivat hänen uraansa elokuvantekijänä. Näyttelyn on kuratoinut Carole Sandrin yhteistyössä Rosalie Vardan ja Sherine El Sayed Taihin kanssa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Rosalie Vardan, galleria Nathalie Obaidan ja Institut pour la photographien kanssa. VALOKUVAN PARADOKSEJA Valokuvan paradokseja -näyttely kutsuu pohtimaan valokuviin liittyviä odotuksia ja käsityksiä. Näyttely on kokoelma tutkimuksellisia projekteja, jotka haastavat ?valokuvallisuuden ajatusta?. Kemiallisia, optisia, sähköisiä, digitaalisia ja laskennallisia valokuvatekniikoita yhdistää ennen kaikkea pyrkimys simuloida näköhavaintoa. Valokuvalta näyttävää kuvaa pidetään herkästi ehdottomana todisteena läsnäolosta kameran edessä, vaikka kuva olisikin algoritmin tuottama. Paradoksi: jos näet kuvan valokuvana, niin se on valokuva ? sinulle. Kuvien näkeminen valokuvina valokuvien tarjoaman mallin mukaisesti muodostaa näyttelyn keskiön. Valokuvan paradokseja -näyttelyä ovat tukeneet Linnamon säätiö, Suomen akatemian rahoittama Valokuvan Post-digitaaliset Epistemologiat -hanke ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Lisätiedot:? Jaakko Laasanen?? viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo?? 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Apr 11 10:47:01 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 11 Apr 2022 07:47:01 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Pohjoistuulen_mets=E4_kuvaa_suom?= =?windows-1252?q?alaista_luonnonmets=E4=E4_el=E4m=E4n_yll=E4pit=E4j=E4n?= =?windows-1252?q?=E4_=96_Valokuvataiteen_museo_K1=3An_kes=E4n_n=E4yttely_?= =?windows-1252?q?puhuu_luonnon_monimuotoisuuden_puolesta?= Message-ID: Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä 10.6.-2.10.2022 Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Näyttelyt avoinna ma?pe klo 11?20, la?su 11?18 Median vierailuaika to 9.6.2022 klo 10?12 rsvp martta at juni.fi ?Olemme niin tottuneita ihmisen muokkaamiin maisemiin, että luonnontilaisen metsän kasvot uhkaavat kadota mielestämme.? - Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo Pohjoistuulen metsä on päätösosa Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvataiteelliseen tutkimukseen perustuvalle metsätrilogialle, jossa kolmekymmenvuotinen työ metsäaiheiden parissa kiteytyy. Trilogian aiemmat osat ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009). Pohjoistuulen metsä on kuvaus luonnonmetsistämme elämää ylläpitävänä monimuotoisena tilana. Se kuvaa niitä rikkaita ekosysteemejä, joita pohjoiset havumetsämme parhaimmillaan ovat. Näyttelyssä käsitellään myös metsäluonnon uhanalaistumista ja häviämistä. Luonnonmetsä tarkoittaa metsää, jossa monimuotoisuutta ylläpitävät piirteet ovat yhä tallella. Eri-ikäiset ja erilajiset puut ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Luonnonmetsät ovat tuhansien kasvien, sienten, eläinten, alkueliöiden, arkkien ja bakteerien muodostamia eliöyhteisöjä. Niitä on jäljellä vain 5?7% metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Metsätalous on muuttanut valtaosan metsistämme olennaisesti erilaisiksi, kuin mitä ne olisivat luonnostaan. Näyttelyn kuvat ovat pääosin suojelualueilta itärajan tuntumasta Pohjois-Karjalasta Lappiin. Muualla Suomessa on enää jäljellä vain pieniä erillisiä luonnonmetsäsirpaleita. Näyttely kehottaa meitä tunnistamaan eron luonnonmetsän ja talousmetsän välillä ? puhumaan metsistä etuliittein, sillä tapamme puhua yleisesti vain ?metsistä? estää meitä näkemästä metsäluonnon todellista tilaa. Ritva Kovalainen (s.1959) on kemiönsaarelainen valokuvataiteilija, joka on tehnyt useita kirjoja, lyhytelokuvia ja näyttelyitä teemanaan erityisesti ihmisen suhde luontoon. Sanni Seppo (s.1960) on valokuvataiteilija, joka kertoo töissään yhteisöjen aktiivisuudesta puolustaa oikeuksiaan, ihmisen ja luonnon suhteesta sekä hauraista unelmista elää omansalaista elämää. Hän on kiinnostunut myös valokuvalla vaikuttamisen mahdollisuuksista ja toimii Poliittisen valokuvan festivaalin toisena taiteellisena johtajana. From marja.louni at kuopio.fi Tue Apr 19 10:07:02 2022 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Tue, 19 Apr 2022 07:07:02 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Ellen_Thesleffin_taide_her=C3=A4=C3=A4_?= =?utf-8?q?eloon_Kuopion_taidemuseossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kuopion taidemuseon Ihmisen kuva -näyttelyssä järjestetään tulevien viikkojen aikana Ellen Thesleffiin liittyviä esityksiä, luento, taidevartti ja lukupiiri. Omakuva ? Unia Ellen Thesleffin elämästä ja taiteesta on elävä taideteos, missä kaksi näyttelijää, muusikko, taidehistorioitsija, skenografi ja valosuunnittelija maalaavat näyttämölle impressionistisen ja unenomaisen maailman ? omakuvien sarjan. Omakuva-esitykset järjestetään Kuopion taidemuseossa ti 26.4. klo 17.30 ja ke 27.4. klo 17.30. Teoksen lähtökohta on kuvataiteilija Ellen Thesleffin elämä ja taide. Esityksen kieli ammentaa Thesleffin käymästä kirjeenvaihdosta tuoden taiteilijan henkilökohtaisen äänen kuuluville. Omakuva tutkii, kuinka historia ei ole vain takanamme vaan elää meissä. Se pohtii tapojamme muistaa ja tulkita mennyttä. Miten me ymmärrämme oman kuvamme suhteessa toisen elämään? Lavalla ovat läsnä saksofonisti ja säveltäjä Pauli Lyytinen, näyttelijät Anu Almagro ja Johanna Jauhiainen ja taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreck. Esityksessä Lyytinen luo elektro-akustisesti musiikillisia maailmoja, joihin Almagro ja Jauhiainen rakentavat mosaiikkimaisen omakuvien sarjan. Schreck osallistuu näyttämön tapahtumiin tarkkailevan tutkijan roolissa. Hanna-Reetta Schreckin kirjoittama Thesleffin elämänkerta ?Minä maalaan kuin jumala? on innoittanut teosta. Lisäksi esitys on osa Schreckin väitöskirjatutkimusta ?Elämäntanssi ? Ellen Thesleffin eletty ruumis? Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineeseen. Pauli Lyytinen taas työstää rinnakkain Omakuva-teoksen kanssa musiikkia ja valokuvaa yhdistävää ?Self-Portrait? albumiaan. Keskiviikkona 27.4. klo 13 Hanna-Reetta Schreck vierailee taidemuseon taidevartilla kertomassa Ellen Thesleffin Ihmisiä luonnossa -teoksesta. Torstaina 28.4. klo 17.30 Hanna-Reetta Schreck luennoi Ellen Thesleffistä Kuopion taidemuseossa. Tiistaina 3.5. klo 17.30-18.30 Kuopion taidemuseo ja Kuopion kaupunginkirjasto järjestävät lukupiirin, jossa aiheena on Hanna-Reetta Schreckin kirjoittama Ellen Thesleffin elämäkerta. Minä maalaan kuin jumala. Kirjailija on mukana lukupiirissä. Lukupiiri toteutetaan etäyhteyksin. Linkki lukupiiriin löytyy Kuopion taidemuseon ja Kuopion kaupunginkirjaston nettisivuilta ja some-kanavista. Omakuva-esityksiin, taidevarteille ja luennolle voi osallistua taidemuseon pääsymaksulla 10/6 ?, alle 18-vuotiaat maksutta ja käytössä on myös museokortti. Tilaisuuksiin mahtuu rajallinen määrä osallistujia. Etälukupiiriin osallistuminen on maksutonta. Marja Louni Intendentti / Chief Curator Kuopion kaupunki / Kuopion taidemuseo / Kuopio Art Museum Kauppakatu 35, 70100 Kuopio 044 718 2639, marja.louni(at)kuopio.fi www.kuopiontaidemuseo.fi www.kuopio.fi -------------------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta -------------------------------------------------------- From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Tue Apr 19 10:22:32 2022 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Tue, 19 Apr 2022 07:22:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Kest=E4v=E4t_kaupungit_ja_yhteis?= =?windows-1252?q?=F6t_-_Rauli_Virtasen_matkassa_maailmalla_22=2E4=2E2022-?= =?windows-1252?q?29=2E1=2E2023?= Message-ID: Kestävät kaupungit ja yhteisöt - Rauli Virtasen matkassa maailmalla 22.4.2022-29.1.2023 Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisen nopeaa kaupungistuminen on kehittyvissä maissa. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä kaupungeissa asuu jo kaksi kolmasosaa maailman asukkaista. Nopea kaupungistuminen tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös suuria sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen on raportoinut suomalaisille maailman tapahtumista 1970-luvulta lähtien. Lukuisilla matkoillaan hän on todistanut sotien, kriisien ja vallankaappausten lisäksi myös kehitystä ja onnistumisia. Virtasen laajasta kuva-arkistosta näyttelyyn on valittu kestävästä kehityksestä kertovia kuvia Afganistanista, Nepalista, Myanmarista, Keniasta ja Etiopiasta. Kuvat vievät katsojan Kiberan slummiin, Kabulin kaduille ja Myanmarin Inle-järvelle. Kaikki kuvat on otettu Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista, joissa Virtanen on vieraillut useasti. Kaikissa näissä maissa ihmisten huominen on pandemian ja poliittisten muutosten vuoksi nyt entistä epävarmempi. Näyttelyn pääosassa ovat ihmiset ja heidän selviytymistarinansa. Matkoillaan Virtanen on nähnyt, miten äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa elävät naiset ja miehet tekevät kaikkensa rakentaakseen parempaa tulevaisuutta: ?Eri puolilla maailmaa kohtaamieni ihmisten peräänantamattomuus, usko parempaan huomiseen ja lasten tulevaisuuteen panostaminen ovat jättäneet minuun pysyvän jäljen.? YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) ympärille rakentuva näyttely toteutetaan yhdessä Suomen YK-liiton kanssa. Näyttely on osa ulkoministeriön rahoittamaa, kaksivuotista globaalikasvatushanketta. Näyttelyn aikana järjestetään opastuksia ja muuta ohjelmaa koululaisille, erityisryhmille, ikääntyneille ja suurelle yleisölle. Näyttelyssä tapahtuu: Kestävät kaupungit ja yhteisöt ? Rauli Virtasen matkassa maailmalla -näyttelyn avajaisten yhteydessä 22.4.2022 kello 17 järjestämme keskustelutilaisuuden maailmanpolitiikan kriiseistä ja globaaleista ponnisteluista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mitä on tehty, mitä on menetetty, miltä tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa tietokirjailija, toimittaja Rauli Virtanen, Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, aktivisti May Kyeemyint-Kaski ja toimittaja Zahra Karimy. Tilaisuuden juontaa Suomen YK-liiton viestintävastaava Bruno Jäntti. Tilaisuus on englanninkielinen. Lämpimästi tervetuloa! Helinä Rautavaaran museo Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11 02770 Espoo Vapaa pääsy! www.helinamuseo.fi Avoinna ti 11-19, ke 11-19, to 11-20, pe 11-19, la 12-18, su 12-16. From marja.puukka at kotka.fi Thu Apr 21 14:31:13 2022 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 21 Apr 2022 11:31:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista Message-ID: Tiedote 21.4.2022 Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista Merikeskus Vellamo, Kotka 22.4.-30.10.2022 Kesyttämätöntä luontoa ja ihmisen muovaamaa kulttuurimaisemaa Kotkan Merikeskus Vellamossa tunnettujen suomalaistaiteilijoiden kuvaamana. Ateneumin kokoelmista kootussa näyttelyssä nähdään mm. Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Pekka Halosen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Magnus von Wrightin teoksia. Ihanuuksien ihmemaa -näyttely esittelee suomalaistaiteilijoiden tapaa kuvata kotimaansa maisemia ja ilmaista niiden herättämiä tunnetiloja. Ajallisesti näyttely ulottuu 1800-luvun puolivälistä 1940-luvulle, ja teoksia nähdään 36 eri taiteilijalta. Maalauksissa nähdään jokseenkin koskematonta luonnonmaisemaa ja toisaalta kulttuuriympäristöä, johon ihmisen työ on jättänyt jälkensä. Maisema tuli Suomessa arvokkaaksi taiteen kuvaamisen kohteeksi osin sen takia, että haluttiin luoda tietoisuutta maamme olevaisuudesta ja synnyttää isänmaanrakkautta. Yläviistosta nähdyt avarat metsä- ja vesistömaisemat soveltuivat hyvin tähän tarkoitukseen, koska niissä korostui mieltä kohottava ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuus. Voidaankin sanoa, että maisema syntyy vasta, kun ihminen on ensin hahmottanut sen luontokokemuksen kautta. Taiteilijoita on aina kiinnostanut eri sääolosuhteiden, vuodenaikojen ja maiseman yksityiskohtien kuvaaminen värien ja valon vaihtelua tarkastelemalla ja kiinnostavalta tuntunut aihe rajaamalla. Tämä näkyy mainiosti esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksissa. Realismi kiinnitti huomion yksityiskohtien valokuvamaiseen tarkkuuteen. Aiheen suurpiirteisempi pelkistäminen ja sisäisen korostaminen alkoivat taiteessa jo romantiikan aikakaudella, mitä näyttelyssä ilmentää osin Fanny Churbergin tuotanto. Henkilökohtaisemmasta tulkinnasta on esimerkkejä symbolistien ja ekspressionistien - vaikkapa Hugo Simbergin ja Mauno Markkulan - maisemissa. 1800-luvulta lähtien myös kaupungit ja tehdasyhteisöt nousivat kuvauskohteiksi. Erityisesti kiinnosti puunjalostusteollisuus tehdas-, uitto- ja satamanäkymineen, mutta myös moderni elämä kivikatuineen ja runollisine tehtaanpiippuineen. Maisemakokemukset ovat vahvoja, koska niissä on monia tunneulottuvuuksia. Maisemat luontoelämyksineen voivat herättää kotiseuturakkautta ja samalla koskettaa meistä useimpia. Kuvaukset menneistä ajoista vievät meidät paikkoihin ja tiloihin, joihin emme enää pääse, mutta joilla on paikka muistoissamme. Lisätiedot: Amanuenssi Mirkka Kallio, mirkka.kallio(at)kotka.fi, 040 530 7858 Merikeskus Vellamossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo, Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki. Löydät meidät Kotkan Kantasatamasta. Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka. www.merikeskusvellamo.fi Ihanuuksien ihmemaa -näyttelyn teokset ovat Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, joka ylläpitää ja kartuttaa Suomen valtion omistamaa kokoelmaa. Kokoelman kautta rakennetaan ja tutkitaan Suomen historiaa ja taidehistoriaa. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. Tulossa! Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. 22.4.-30.10.2022 Puun vuoro. 18.5.2022-11.1.2026. From tuuli.oikkonen at gmail.com Mon Apr 25 10:40:55 2022 From: tuuli.oikkonen at gmail.com (Tuuli Oikkonen) Date: Mon, 25 Apr 2022 10:40:55 +0300 Subject: [Nayttelyposti] KUTSU Bird song, 30.4.-12-06.2022, Brinkkalan galleria In-Reply-To: References: Message-ID: Jos et pysty lukemaan viestiä, klikkaa tästä. If you can not read this message, click here. Kutsu [image: Kaksi abstraktia maalausta vaalean vihreällä taustalla.] Lasse Tapio Junnila, Tuuli Oikkonen, Fanny Varjo ? Bird Song Brinkkalan galleria 30.04.?12.06.2022 *Tervetuloa avajaisiin perjantaina 29.4.2022 klo 18?20.* *Bird Song* on yhteisnäyttely luonnon kauneudesta ja sen ristiriitaisuuksista. Näyttelytilassa soi kauttaaltaan *Junnilan* ääniteos, seinillä* Oikkosen* suurehkot akryylimaalaukset ja lattialle asettuvat metallirakenteisiin *Varjon* ruumiilliset veistokset. Galleria on avoinna ti?su klo 10?18. Brinkkalan Galleria Vanha Suurtori | Gamla Stortorget 3, 20500 Turku | Åbo <#m_-9205183735175579941_> +358 (0)40 661 4778 <#m_-9205183735175579941_> | <#m_-9205183735175579941_> museokeskus at turku.fi *turku.fi/Brinkkala * [image: Facebook] <#m_-9205183735175579941_> [image: Twitter] <#m_-9205183735175579941_> [image: Instagram] <#m_-9205183735175579941_> Jos et halua jatkossa sähköpostikutsuja Wäinö Aaltosen museosta, klikkaa ta?sta?. If you no longer wish to receive e-mail invitations from Wäinö Aaltonen Museum of Art, click here. From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Apr 25 12:05:48 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 25 Apr 2022 09:05:48 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Elokuvaohjaaja_Agn=C3=A8s_Vardan_valoku?= =?utf-8?q?via_Valokuvataiteen_museon_kes=C3=A4n=C3=A4yttelyss=C3=A4_Kaape?= =?utf-8?q?litehtaalla?= Message-ID: Agnès Varda ? ensimmäinen elämäni 13.5.?28.8.2022 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 12.5.2022 klo 10?12. Rosalie Varda on median haastateltavana pressitilaisuudessa. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla avautuu 12.5. näyttely maailmankuulun ranskalaisen elokuvaohjaaja Agnès Vardan (1928?2019) varhaisista valokuvista. Näyttelyn keskeiset valokuvat ovat peräisin Vardan ensimmäisestä valokuvanäyttelystä, jonka hän piti Pariisissa Rue Daguerren kotipihalla kesäkuussa 1954. Agnès Varda ja hänen tyttärensä Rosalie Varda löysivät uudelleen unohduksissa olleet esikoisnäyttelyn valokuvat vuonna 2014. Kaapelitehtaan näyttelykokonaisuus koostuu vuoden 1954 näyttelyn vintage-valokuvista sekä pinnakkaisista, jotka valaisevat pienimuotoisen näyttelyn taustoja. Kuvaajan itsensä vedostamat, retusoimat ja kovalevylle kuumaliimaamat valokuvat ovat Vardan arkistossa ainoat laatuaan. Kuvat on otettu vuosina 1949?1954. Näyttely oli tarkoitettu lähinnä ystäville ja naapureille, joiden joukossa olivat muun muassa taiteilijat Alexander Calder, Hans Hartung, Andrée Vilar, Valentine Schlegel ja valokuvaaja Brassaï. 26-vuotiaan valokuvaajan esikoisnäyttely oli alkusysäys taiteilijan uralle, ja se loi perustaa Vardan tunnetummalle työlle elokuvaohjaajana ja kuvataiteilijana. Valokuvissa näkyy jo nuoren taiteilijan huumori, herkkyys ja tarkkanäköisyys. Ne vievät matkalle Vardan maailmaan toden ja unenomaisuuden välimaastoon. Vardan kolmesta taiteilijaelämästä hänen työnsä valokuvaajana on vähiten tunnettu. Agnès Varda on ranskalaisen elokuvan uuden aallon keskeisiä ohjaajia, joka tunnetaan muun muassa elokuvistaan Cléo viidestä seitsemään (1962), Onni on olla nainen (1977), Kuin taivaan lintu (1985) ja Kasvot, kylät (2017), jossa hän esiintyy yhdessä valokuvaaja JR:n kanssa. Ensimmäistä elokuvaansa Varda alkoi kuvata valokuvien inspiroimana vuonna 1954, vähin varoin, mutta läheistensä kannustamana. Kuvauspaikkana oli hänen nuoruutensa kaupunki, Etelä­-Ranskan Sètessä, jossa otettuja kuvia oli myös vuoden 1954 valokuvanäyttelyssä. Ennen kuin Vardasta tuli elokuvaohjaaja hän toimi ammattivalokuvaajana kuvaten muun muassa tavarataloissa joulupukin sylissä istuvia lapsia ja nuorten näyttelijöiden muotokuvia. Työn ulkopuolella hän kuvasi ystäviään ja läheisiään. Näyttelyssä muotokuvien pinnakkaiset todistavat tarkasta henkilöohjauksesta kuvaustilanteissa ja tuovat esiin Vardan valo- ja kompositiokokeiluja. Vuonna 1951 Varda muutti Pariisin Rue Daguerre -kadulle vanhoihin liiketiloihin, jonne hän perusti valokuvastudion ja rakensi pimiön. Pariisin 14. kaupunginosasta tuli hänen kotinaapurustonsa, jonka asukkaita ja viehättävän rosoista katukuvaa Varda kuvasi mielellään. Lavastettu, surrealistinen valokuva Ulysse ? valokuva kuolleesta vuohesta, alastomasta miehestä ja pojasta rannalla ? oli Vardalle ilmeisen tärkeä, sillä hän palasi myöhemmin kuvaan ja sen henkilöiden tarinaan saman nimisessä poeettisessa elokuvassa (Ulysse, 1982). Elokuva on esillä museon näyttelyssä samoin kuin toinen valokuvaan liittyvä lyhytelokuva, Agnès Varda et Brassaï (1954). Näyttelyn on kuratoinut Carole Sandrin yhteistyössä Rosalie Vardan ja Sherine El Sayed Taihin kanssa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Rosalie Vardan, galleria Nathalie Obadian ja Institut pour la photographien kanssa. Näyttelyn valokuvat ovat alkuperäisiä hopeagelatiinivedoksia, ja ne kuuluvat Agnès Vardan perikunnalle, ellei kuvan yhteydessä toisin mainita. Agnès Vardan valokuva-arkistoa säilytetään Institut pour la photographie`n kokoelmassa. Agnès Vardan tytär Rosalie Varda on median haastateltavana näyttelyn pressitilaisuudessa torstaina 12.5. klo 10?12. Rosalie Varda on työskennellyt niin puvustajana, tuottajana kuin näyttelijänäkin. Rosalien ensimmäinen elokuvarooli on Cherbourgin sateenvarjot (1964) -elokuvan loppukohtauksen pikkutyttönä. Hän on myös tuottanut Agnès Vardan elokuvan Kasvot, kylät (2017). Rosalie Varda luennoi näyttelystä museolla 12.5. klo 16:30?17:30. Luennolle on vapaa pääsy. Lisätiedot ja kuvapyynnöt:? Jaakko Laasanen?? viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo?? 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi Agnès Vardan elokuvia esitetään Cinema Orionissa ja Kino Reginassa näyttelyn aikana Cinema Orionin esitykset (Eerikinkatu 15, Helsinki): Gleaners & I (Les glaneurs et la glaneuse) 13.5. klo 17 & 5.6. klo 17 Gleaners & I: Two years after (Deux and après) 24.5. klo 18:30 Onnen hetket 21.6. klo 17 & 25.7. klo 17 Jane B by Agnés V 15.7. (Suomen ensi-ilta) klo 17 Cléo viidestä seitsemään 11.8. klo 17:15 & 23.8. klo 17 https://cinemaorion.fi/ Kino Reginan esitykset (Helsingin keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki): Kuin taivaan lintu (Sans toit ni loi, 1985) tiistaina 2.8. klo 16.30 & perjantaina 5.8. klo 16.45 Elokuva kuuluu Kinon Reginan ja Sodankylän elokuvajuhlien yhteistyössä toteuttamaan sarjaan. Agnès Varda vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla festivaalin päävieraana vuonna 1991. Näytöksen liput tulevat myyntiin kesäohjelmiston julkaisun myötä 17.5. Kino Reginan sivuilla. https://kinoregina.fi/ From ilona.hilden at mfa.fi Tue Apr 26 08:58:43 2022 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Tue, 26 Apr 2022 05:58:43 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?RWzDpGvDtsO2biBXaXZpIEzDtm5uISAtbsOk?= =?utf-8?q?yttely_avautuu_Arkkitehtuurimuseossa_29=2E4=2E?= Message-ID: Eläköön Wivi Lönn! 29.4.2022?8.1.2023 Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki *** KUTSU: Olet lämpimästi tervetullut Eläköön Wivi Lönn -festivaalijuhlaan perjantaina 20.5.2022 kello 18. | Juhlapuhe: Koko Hubara, toimittaja ja kirjailija | Musiikki: DJ-kollektiivi Electronic Market: Elisa Katariina ja Kristiina Männikkö | Maksullinen juhlatarjoilu: Taito Cafe | Festivaalijuhla korvaa perinteiset avajaiset. Lue lisää ja varaa paikkasi juhlaan tästä: https://www.mfa.fi/opi-ja-koe/juhla-elakoon-wivi-lonn/ Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti ennakkoon avointen ovien päivänä torstaina 28.4.2022 kello 15?18. Keskusteluopas Hanna Pielikko ja kuraattorit Anna Autio, Jutta Tynkkynen, Hanna Tyvelä ja Marja Rautaharju ovat paikalla koko päivän ajan. *** Arkkitehti Wivi Lönnin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta perustettiin 80 vuotta sitten. Arkkitehtuurimuseon juhlavuoden näyttely Eläköön Wivi Lönn! 29.4.2022?8.1.2023 tarkastelee arkkitehtuurin naishistoriaa Wivi Lönnin esikuvalliseen elämäntyöhön tarkentaen. Eläköön Wivi Lönn! Eläköön Architecta! Eläköön naisarkkitehdit! Eläköön sukupuolten tasa-arvo arkkitehtuurissa! Wivi Lönn oli ensimmäinen itsenäisesti omaa arkkitehtitoimistoaan johtanut naisarkkitehti Suomessa. Eläköön Wivi Lönn! -näyttely juhlistaa lasikattoja rikkoneen arkkitehdin uraa ja sen merkitystä häntä seuranneille naisarkkitehtien sukupolville. Wivi Lönnin arkkitehtuuri ja elämä nostetaan osaksi laajempaa yhteiskunnallista kehystä ja sukupuolitietoista arkkitehtuurin historiankirjoitusta. Näyttelyssä juhlan aiheeksi nousee myös Lönnin syntymäpäiväjuhlissa 1942 perustettu, edelleen toimiva Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta. Maailman ensimmäinen naisarkkitehtien yhdistys on kahdeksankymmenen vuoden ajan tarjonnut jäsenilleen sekä ammatillista tukea että alustan suomalaisten naisarkkitehtien historiankirjoitukselle. Yhdistyksen järjestelmällisen tallennustyön ansiosta syntynyt, laaja naisarkkitehtien työtä dokumentoiva arkistoaineisto tuodaan ensimmäistä kertaa esille. Näyttelykävijä kutsutaan notkuvan juhlapöydän ääreen nauttimaan arkiston antimista. Näyttelyyn on koottu myös poimintoja feministisen arkkitehtuuriajattelun kehityksestä 1970-luvulta nykypäivään saakka. Näyttelyn ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon kokoelma-amanuenssi Anna Autio, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja näyttelypalveluiden päällikkö Marja Rautaharju sekä taidehistorioitsija ja väitöskirjatutkija Hanna Tyvelä. Näyttelysuunnittelijana toimi muotoilija Hanna Anonen. ? Wivi Lönn oli mestari luomaan rakennuksiinsa viihtyisää toimivuutta ja käyttämään edukseen niukkojakin resursseja. Hän seurasi tarkasti arkkitehtuurin kehitystä, ja hänen suunnittelunsa oli aina ajassa kiinni. Samalla hänellä oli oma tunnistettava tyylinsä, joka perustui käyttäjän tarpeiden tarkkaan tunnistamiseen. Hän jäi eläessään huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi samaan sukupolveen kuuluneet Eliel Saarinen ja Lars Sonck huolimatta siitä, että Lönnin laaja tuotanto ei jäänyt laadullisesti heistä jälkeen. Tuntuu hyvältä nostaa Lönnin esikuvallisen uran merkitys nyt kunnolla esiin?, kertoo Anna Autio. ? Wivi Lönnin työuran alkuaikoina 1900-luvun alussa naisten yhteiskunnallinen asema oli hyvin erilainen kuin se on tänä päivänä. Ammattiin kouluttautuvan naisen tiellä oli paljon hidasteita ja suoranaisia esteitä. Suomessa ei Lönnin aikana toiminut muita naisarkkitehteja, jotka olisivat johtaneet omaa toimistoaan ja menestyneet arkkitehtuurikilpailuissa. Miksi näin oli? Miksei muita itsenäistä uraa tekeviä naisarkkitehteja ollut Suomessa? Myös näihin kysymyksiin näyttely pyrkii löytämään vastauksia", toteaa Jutta Tynkkynen. ? Naisarkkitehtien yhteisöjen historia tarkentaa käsityksiämme arkkitehtien työstä ja elämästä. Näyttelysalissa mainitaan nimeltä suuri määrä arkkitehteja, jotka moninaisena joukkona ovat minusta ehkä jopa tärkein osa kokonaisuutta. Kuinka totuudellinen arkkitehtuurin yksilökertomus voi olla? Tarvitsemme uusia tarkastelun tapoja, joka purkavat arkkitehtuurin henkilömyyttejä", pohtii Architecta-yhdistyksen historiaa näyttelyyn tutkinut Hanna Tyvelä. ? Näyttely ulottuu Wivi Lönnistä nykypäivään ja laajentaa näkökulmaa myös kansainvälisiin keskusteluihin. Feministiset arkkitehtuuritoimijat kiinnittävät huomiota sukupuolen merkitykseen ja tasa-arvoon arkkitehtuurin alalla sekä tuovat esiin vähemmistöihin kuuluvien arkkitehtien näkökulmia?, täydentää Marja Rautaharju. Monografia Wivi Lönnin 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistava Wivi Lönn 1872?1966 ? Arkkitehti on ensimmäinen hänen monipuoliseen arkkitehdintyöhönsä keskittyvä artikkelikokoelma. Kirja koostuu viidestä asiantuntija-artikkelista, jotka valottavat Lönnin tuotantoa ja uraa eri puolilta. Teos tarkastelee muun muassa Lönniä asuntosuunnittelijana ja kouluarkkitehtina, käsittelee hänen matkojaan ja avaa Lönnin tuotantoa myös suhteessa vallinneeseen yhteiskuntaan ja Lönnille keskeisiin verkostoihin. Kirjan kirjoittajat ovat Suomen johtavia Wivi Lönnin arkkitehtuurin asiantuntijoita, Renja?Suominen-Kokkonen, Susanna Aaltonen, Hanna?Tyvelä ja Anna-Leena Lehto. Nimi:? Wivi Lönn 1872?1966 ? Arkkitehti Tekijät: Susanna Aaltonen, Petteri Kummala, Anna-Leena Lehto, Renja Suominen-Kokkonen ja Hanna Tyvelä? Kieli: suomi Julkaisijat: Kustannusosakeyhtiö Parvs ja Arkkitehtuurimuseo Ilmestyy: 2022 Eläköön Wivi Lönn! -festivaali??20.?22.5.2022 Wivi?Lönnin syntymäpäivän kunniaksi Arkkitehtuurimuseo järjestää viikonlopun mittaisen festivaalin, jossa kokoonnutaan?Wivi?Lönnin ja hänen seuraajiensa työn äärelle pohtimaan arkkitehtuurin ja sukupuolen suhdetta sekä laajemmin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä taide- ja kulttuurialalla. Festivaaliohjelma ja ohjeet tapahtumailmoittautumisiin ovat täällä: https://www.mfa.fi/opi-ja-koe/elakoon-wivi-lonn-festivaali/ Lisätiedot?? Haastattelupyynnöt, lehdistökuvat ja kyselyt: Ilona Hildén, Viestinnän suunnittelija ilona.hilden at mfa.fi +358 45 7731 0468 Näyttely: Marja Rautaharju, Näyttelypalveluiden päällikkö marja.rautaharju at mfa.fi +358 46 9200 175? Festivaali: Jemina Lindholm, Yleisötyövastaava jemina.lindholm at mfa.fi +358 45 7731 0476 Kirja:? Petteri Kummala, Tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö petteri.kummala at mfa.fi +358 45 7731 0477 -- Ilona Hilden, viestinnän suunnittelija Arkkitehtuurimuseo +358 (0)45 7731 0468 Ilona.hilden at mfa.fi Eläköön Wivi Lönn! Arkkitehtuurimuseossa 29.4.2022?8.1.2023 Eläköön Wivi Lönn! -festivaali Arkkitehtuurimuseossa 20.?22.5.2022 From Anni.Rissanen at vantaa.fi Tue Apr 26 09:00:07 2022 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Tue, 26 Apr 2022 06:00:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Koiram=E4en_kartanolla_-n=E4yttely?= =?iso-8859-1?q?_on_esill=E4_t=E4n=E4_kes=E4n=E4_Vantaalla?= Message-ID: Vantaan kaupunki Tiedote 25.4.2022 Koiramäen lapset muuttavat kesäksi Håkansbölen kartanolle Mauri Kunnaksen kuvakirjoista tutut Koiramäki-hahmot tavataan ensi kesänä Håkansbölen kartanolla Hakunilassa. Koiramäen kartanolla -näyttelyssä nykylapset pääsevät tutustumaan 1800-luvun maalaiselämään leikin kautta. Näyttely avataan 7. toukokuuta. Koiramäen kartanolla -näyttely on alun perin Seinäjoen museoiden suunnittelema. Etelä-Pohjanmaan murteella kartano tarkoittaa maalaistaloa, joten näyttelyn nimi on pohjalainen versio Koiramäen talossa -kirjan nimestä. -Eteläsuomalaisessa kartanomiljöössä nimen voi ymmärtää kahdella tavalla, Vantaan kaupunginmuseon intendentti Päivi Yli-Karhula naurahtaa. Näyttely on ollut aiemmin esillä myös Lohjan museossa. Vantaalla erikoisuutena ovat hevoskärryt ja vaunut, sillä pääosa näyttelystä on sijoitettu kartanon vanhaan tallirakennukseen. Koirien keittiö puolestaan on aidossa leivinaitassa. Siellä ruuanvalmistusta saa leikkiä oikean leivinuunin ja puuhellan ääressä. -Leipomis- ja kokkauspuuhien lisäksi näyttelyssä pääsee kutomaan räsymattoja, karstaamaan, pyykkäämään, kokeilemaan kaulauslaudalla silittämistä, kalastamaan, kanalatöihin, kurkistamaan riiheen..., Yli-Karhula listaa. Näyttelyssä asustaa viisi Koiramäestä tuttua hahmoa: lapset Martta, Elsa ja Kille sekä Tilta ja Vaari. Hahmot on toteuttanut kuvataiteilija Päivi Sormunen. Koiramäen kartanolla -näyttely 7.5.-11.9.2022 Håkansbölen kartano, Kartanontie 1, Vantaa Avoinna la-su klo 11-16. Vapaa pääsy. A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuripalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed Apr 27 10:29:56 2022 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 27 Apr 2022 07:29:56 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?TIEDOTE=3A_Valokuvia=2C_jotka_ei?= =?windows-1252?q?v=E4t_ole_vain_valokuvia_=96_Valokuvan_paradokseja_-n=E4?= =?windows-1252?q?yttely_kysyy=2C_mit=E4_valokuva_on_algoritmien=2C_teko?= =?windows-1252?q?=E4lyn_ja_pikseleiden_aikakaudella?= Message-ID: Valokuvan paradokseja 13.5.?28.8.2022 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Pressitilaisuus to 12.5.2022 klo 10?12 RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/museoinfo/tiedotteet/valokuvia-jotka-eivat-ole-vain-valokuvia-valokuvan-paradokseja-nayttely-kysyy Valokuvan Paradokseja -näyttely kutsuu pohtimaan valokuviin liittyviä odotuksia ja käsityksiä. Näyttely on kokoelma tutkimuksellisia projekteja, jotka haastavat ?valokuvallisuuden ajatusta?: mitä on valokuva algoritmien, tekoälyn ja pikseleiden aikakaudella? Uudet valokuvatekniikat ovat muuttaneet perustavan laatuisella tavalla valokuvan luonnetta, mutta siitä huolimatta katsomme valokuvia perinteisen valokuvan tarjoaman mallin mukaisesti. Nykypäivän digitaalisia, kemiallisia, sähköisiä, optisia ja laskennallisia valokuvatekniikoita yhdistää ennen kaikkea pyrkimys simuloida näköhavaintoa. Valokuvalta näyttävää kuvaa pidetään herkästi ehdottomana todisteena läsnäolosta kameran edessä, vaikka kuva olisikin algoritmin tuottama. Tästä syntyy paradoksi: jos näet kuvan valokuvana, niin se on valokuva ? sinulle. Näyttelyn keskiön muodostaa tämä paradoksi: kuvien näkeminen valokuvina perinteisen valokuvan tarjoaman mallin mukaisesti. Paradoksien tavoin valokuvat harhauttavat ajattelua. Näyttelyn teokset purkavat tätä valokuvan paradoksaalista luonnetta ja kysyvät, millaisia vaikutuksia sillä on niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla. Näyttelyn on kuratoinut Mika Elo Näyttelyä ovat tukeneet Linnamon säätiö, Suomen akatemian rahoittama Valokuvan Post-digitaaliset Epistemologiat -hanke ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Näyttelyn teoksista: Kuvista voi olla vaikeaa saada otetta. Ne eivät ankkuroidu mihinkään, kun tarjolla on niin paljon erilaisia tapoja muodostaa, varastoida ja jakaa kuvia. Tämä kouriintuntuvuuden puute on tarkasteltavana Suzanne Mooneyn videoinstallaatiossa SCOPE (2022), jonka keskiössä on askartelusarjan kaukoputki. Tuomo Rainion teoksen Matkailijan näkyjä latentista tilasta / Traveller's visions of latent space (2022) äärellä katsoja pääsee todistamaan digitaalisen pikseleistä koostuvan valokuvan muodostumisen prosessia. Rainion teoksessa pikselit suuntaavat niille määrättyihin paikkoihin katsojan silmien edessä. Tuula Närhisen stereokuvainstallaatio Silmien välissä / Between the Eyes (2022) tutkii valokuvan sisään rakentunutta oletusta ihmiskehosta sekä oletusta ihmiskeholle pohjaavasta kaksisilmäisestä näkemisestä. Teos kutsuu katsojan kokeilemaan kaksisilmäistä näkemistä ihmiskehon mitoista poikkeavan kehon ehdolla. Näin teos saa pohtimaan, miltä tuntuisi tarkastella maailmaa silmillä, joiden etäisyys toisistaan olisi tavallisen viiden sentin asemasta muutama millimetri, 15cm tai jopa usea metri. Nykyään valokuvan digitaalisissa käyttöympäristöissä kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen, minkä vuoksi visuaaliset sisällöt kirjataan yhä useammin myös verkkosivuston koodiin tekstimuotoon (alt text) ruudunlukuohjelmia varten. Mia Seppälän teos Alt text (2022) tarkastelee valokuvan saavutettavuuden reunaehtoja niin materiaalisen kuvan kuin verkkosivuston koodinkin osalta. Videossa Seppälä poistaa valokuvatulosteiden pigmenttejä ja korvaa poistetut sisällöt vaihtoehtoisella tekstillä. Mitä jää jäljelle, kun kuvasta poismaalataan kakki se, mikä siitä on nimetty? Stephen Cornfordin kollaasit Dark Current Collages (2019?2022) yhdistävät digitaalikameran kohinakuvia avaruusteleskooppien ottamiin kuviin. Avaruusteleskoopit käyttävät hyväksi näkymättömien aallonpituuksien sähkömagneettista säteilyä kuvattujen kohteiden visuaalisessa kohennuksessa samalla kun ne pyrkivät minimoimaan taustasäteilyn vaikutuksia. Katsottavana on sekä kuva että sen tekninen pohja. Mikä kuvassa on kohdetta ja mikä taustaa? Mitä nähdään valokuvassa, joka ei paljasta mittakaavaansa? Bruno Caldas on valinnut Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista 12 864 valokuvan otoksen ja käyttänyt sitä tekoälyalgoritmin oppimateriaalina. Tuloksena on kuvamosaiikki, johon tekoäly on ryhmitellyt kuvat tunnistamiensa kaltaisuuksien perusteella. Caldasin teos Supervision (2022) kysyy, millaisia mahdollisia vinoumia ja poliittisia ulottuvuuksia liittyy tekoälyyn sekä valokuvan ja tekoälyn suhteeseen. Outi Condit ja Rosie Swayne kutsuvat näyttelyvieraan ääni-installaatiossa Osana apparaattia / Within the Apparatus kuuntelemaan ja muuntumaan kuulokuvien mediumiksi. Installaatio leikittelee valokuvauksen analogisten, digitaalisten ja algoritmisten prosessien historialla ja politiikalla. Teos kutsuu kuulijan antautumaan väliaineeksi, jonka läpi kuvat virtaavat. Miten olla medium? Jukka Häkkisen työryhmän teos tarkastelee tapaa, jolla aivomme rakentavat näköhavainnon olettamalla asioita. Häkkisen työryhmä rakentaa koeasteleman, jossa näyttelyvieraalle annetaan katsottavaksi pelkkää dynaamista kohinaa. Kuinka aivojen ennustekone reagoi, kun vastassa on en mitään Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi