From info at eemil.fi Fri Oct 1 09:27:31 2021 From: info at eemil.fi (Taidemuseo Eemil) Date: Fri, 1 Oct 2021 09:27:31 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sarjakuvataiteilija_Petteri_Tikkan?= =?iso-8859-1?q?en_Taidemuseo_Eemiliss=E4_1=2E10=2E-31=2E12=2E2021?= Message-ID: <000001d7b68d$6a48f850$3edae8f0$@eemil.fi> SARJAKUVATAITEILIJA PETTERI TIKKANEN Taidemuseo Eemil 1.10.–31.12.2021 Petteri Tikkanen (s. 1975) on monipuolinen ja kiinnostava pohjoissavolainen nykytaiteilija. Hän on sekä sarjakuva- että performanssitaiteilija. Tikkanen on tehnyt yli 20 vuoden ajan vaikuttavaa jälkeä kaikilla sarjakuvan osa-alueilla. Häneltä on julkaistu 14 sarjakuva-albumia ja yksi matkapäiväkirja. Tikkasen töitä on ollut esillä kymmenissä eri taidenäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän sai Suomen Sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-palkinnon kunnianosoituksena vuoden 2020 alussa. Petteri Tikkasen julkaistu tuotanto jakautuu kolmeen jatkumoon: Kanerva, Eero ja Black Peider. Varhaisin kokonaisuus on Kanerva-sarja. Eero oli aluksi sivuhahmo Kanerva-sarjakuvassa. Petteri Tikkanen päätti vaihtaa näkökulmaa ja teki pojasta päähenkilön ja antoi hahmojen ikääntyä. Pojan elämää ja pyristelyä aikuisuuteen kuvataan rehellisesti. Ukin sotatraumat ja isän alkoholismi luovat tarinaan jännitteitä. Petteri Tikkanen painottaa, että sarjassa on vankka todistusvoima ja totuuspohja. Noin puolet Eero-sarjan tarinoista on totta ja puolet keksittyä – ja yleensä keksityt osat ovat niitä tylsiä suvantoja yhdistämässä dramaturgisesti kiinnostavampia osia. Black Peider oli ensin Petteri Tikkasen itsensä esittämä supersankaripainija. Hiljalleen hahmo ja hänen keikkakokemuksensa alkoivat siirtyä myös paperille. Tarinoissa leikitellään miehisyydellä ja välillä murskataan siihen liittyviä myyttejä. Musiikin esittäminen ja kokeminen saa tuoreen näkökulman näissä spontaanisti huopatusseilla piirretyissä sarjakuvissa. Välillä matkataan puhtaan fantasian tasolla ja välillä syöksytään päätä pahkaa arkeen ja luodataan miehenä olemisen hetkellisyyttä. Koronan saapuessa Black Peider täytti kansalaisvelvollisuutensa ja ryhtyi levittämään käsidesi- ja maskitietoisuutta. Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen näyttelyssä on mukana myös päätuotannon ulkopuolelle jääviä sarjakuvia, kuvituksia ja käyttögrafiikkaa uran varrelta. Taidemuseo Eemil on avoinna syksyllä 2021: to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15 Suljettu pyhäinpäivänä 6.11., itsenäisyyspäivänä 6.12. ja joulun aikaan 23.12.–26.12.2021. Tervetuloa! Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti Puh. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio/ www.instagram.com/taidemuseo_eemil/ From katja.pyykko at hel.fi Tue Oct 5 11:00:24 2021 From: katja.pyykko at hel.fi (=?utf-8?B?UHl5a2vDtiBLYXRqYQ==?=) Date: Tue, 5 Oct 2021 08:00:24 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Helsingin_kaupunginmuseo=3A_Armas_Talli?= =?utf-8?b?bm5hIOKAk27DpHl0dGVseXNzw6Qga3Vya2lzdGV0YWFuIGhlbHNpbmtpbMOk?= =?utf-8?q?isten_Tallinnan_matkojen_tunnelmiin?= Message-ID: Armas Tallinna ?näyttelyssä kurkistetaan helsinkiläisten Tallinnan matkojen värikkäisiin tunnelmiin 1980-luvulta tähän päivään Helsingin kaupunginmuseossa 15.10.2021 avautuva Armas Tallinna ? tarinoita naapurista -näyttely tarkastelee helsinkiläisten suhdetta naapurikaupunkiimme Tallinnaan. Ääneen pääsevät kaupunkilaiset itse, joilta lämminhenkisen näyttelyn kuvat ja tarinat on kerätty. Hauskat ? joskus hiukan nolotkin ? yhä rakkaina vaalitut tunnelmat ulottuvat 1980-luvulta tähän päivään ja johdattavat kävijän eri puolille Tallinnaa, historiallisiin tapahtumiin ja kaupungin nopeasti muuttuviin maisemiin. Helsingin kaupunginmuseon uudessa Armas Tallinna ? tarinoita naapurista -näyttelyssä pääsee kurkistamaan helsinkiläisten valokuva-albumeihin ja matkapäiväkirjoihin. Tallinnan-matkojen muistot vievät keskelle kumouksellista Rock Summer 1988 -konserttia, hämärälle taksimatkalle kohti kaupungin laitamia ja hikoilemaan virkaintoisten tullivirkailijoiden eteen tupakkakartongit takin alta pilkottaen. Uusimmissa tarinoissa tuntuu pandemia-ajan poikkeusolojen aiheuttama syvä kaipaus armaaseen naapurikaupunkiin. Eri vuosikymmenille sijoittuvat muistot piirtävät kuvan suomalaisesta matkaajasta muun muassa Virun aulassa patsastelevana ?porona?, urheana Suomenlahden ylittävänä purjehtijana ja viron kielen ja kulttuurin harrastajana. Toisaalta ne kertovat myös suurempaa tarinaa Neuvosto-Viron vaikeista olosuhteista, maan uudelleenitsenäistymisestä ja muutoksesta kohti modernia teknologiayhteiskuntaa. Helsingistä on tehty kautta aikojen matkoja Tallinnaan. Sotien jälkeen seurasi hiljaisempia vuosikymmeniä, mutta 1980-luvun lopulla Neuvostoliiton poliittiset muutokset ja kasvanut laivaliikenne tekivät suomalaisista jälleen näkyvän osan Tallinnan kaupunkikuvaa. Helsinkiläisten suhde Tallinnaan on pysynyt läheisenä, vaikka matkojen syyt ovat ajan myötä muuttuneet. Viinaturismin sijaan yhä useampi helsinkiläinen matkustaa Suomenlahden yli esimerkiksi työn, opintojen, rakkauden tai kulttuurin vuoksi. ?On ollut hienoa nähdä, miten monenlaisia tarinoita Tallinnasta on haluttu kertoa. Huumorilla ja suurilla tunteilla höystetyt kertomukset naurattavat, koskettavat ja myös yllättävät. Monia muistoja yhdistää lämmin suhde lahdentakaiseen kaupunkiin ja sen ihmisiin?, kertoo näyttelyn tuottaja Rania Taina. Armas Tallinna -näyttely avautuu 15. lokakuuta?museon neljännessä kerroksessa, joka on omistettu vaihtuville näyttelyille. Nelosen konseptiin kuuluu kokeilevuus sekä museokäsityksen laajentaminen tunteita herättävillä sisällöillä, jotka voivat olla esimerkiksi näyttelyitä, tapahtumia tai kokemuksia.? Audiovisuaalisia ja toiminnallisia elementtejä hyödyntävän näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Sampo Pyhälä. Näyttelyn graafisesta ilmeestä vastaa Samppa Ranta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Tallinnan kaupunginmuseon ja Suomen Viron-instituutin kanssa Viron uudelleenitsenäistymisen 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Rinnakkainen ystävyysnäyttely SoomEST vabaduse viise otsimas 1961?91 (Suomesta vapauden biisejä etsimässä) on esillä Tallinnan kaupunginmuseossa 14.8.2021?29.9.2022, ja sitä täydentävä julistenäyttely TALSINKI ühised mälestused (Yhteiset muistot) oli esillä Tammsaaren puistossa 1.8.2021-30.9.2021. Armas Tallinna ? tarinoita naapurista 15.10.2021?27.2.2022 Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros Aleksanterinkatu 16 Tiedote: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/2021/10/05/armas-tallinna-nayttelyssa-kurkistetaan-helsinkilaisten-tallinnan-matkojen-varikkaisiin-tunnelmiin-1980-luvulta-tahan-paivaan/ Utställningen Kära Tallinn tar en titt på den färgglada stämningen på Helsingforsbornas resor till Tallinn från 1980-talet till idag: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/sv/2021/10/05/utstallningen-kara-tallinn-tar-en-titt-pa-den-fargglada-stamningen-pa-helsingforsbornas-resor-till-tallinn-fran-1980-talet-till-idag/ The Dear Tallinn Exhibition Takes a Sneak Peek at Helsinkians? Colourful Trips to Tallinn from the 1980s to the Present: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/en/2021/10/05/the-dear-tallinn-exhibition-takes-a-sneak-peek-at-helsinkians-colourful-trips-to-tallinn-from-the-1980s-to-the-present/ Lähettäjä: Katja Pyykkö, viestintäsuunnittelija Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika katja.pyykko at hel.fi From inka.alen at rautatiemuseo.fi Thu Oct 7 15:32:42 2021 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Thu, 7 Oct 2021 12:32:42 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Syyslomaohjelmaa Suomen Rautatiemuseossa Message-ID: SYYSRETKI PERINNEJUNA VALTTERIN MATKASSA TAMMISAAREEN JA HANKOON Suomen Rautatiemuseo järjestää ohjelmallisen syysretken lauantaina 16.10.2021 Perinnejuna Valtterilla. Matkustajia otetaan kyytiin sekä Hyvinkäältä että Lohjalta. Päivän ohjelmaksi voi valita joko Alvar Aalto -kaupunkiopastuksen Tammisaaressa, opastetun vierailun Hangon rintamamuseossa Lappohjassa tai omatoimisen retken Hangossa. Retkipäivän kaikki liput ovat myynnissä verkkokaupassa 13.10. saakka eikä lippuja voi ostaa junasta. Retki järjestetään yhteistyössä VR:n, Raaseporin museon ja Hangon rintamamuseon kanssa. Katso lisätietoja ja osta liput: https://webshop.trafiikki.fi/lippu-perinnejuna-valtterin-syysretkelle-hankoon-ja-tammisaareen-16102021 Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on retkipäivän lisäksi myös muuta syyslomaohjelmaa, kuten lättähattuajelua, nukketeatteria, askartelua ja pienoisrautateitä. Katso koko syyslomaviikon ohjelma: https://rautatiemuseo.fi/tapahtumat ?Tervetuloa! Lisätietoja: Jenni Sourama, asiakaspalveluvastaava, p. 040 581 4001, jenni.sourama at rautatiemuseo.fi Inka Alén, museolehtori, p. 040 862 5244, inka.alen at rautatiemuseo.fi From soile.ollikainen at hameenlinna.fi Fri Oct 15 15:22:25 2021 From: soile.ollikainen at hameenlinna.fi (Ollikainen Soile) Date: Fri, 15 Oct 2021 12:22:25 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?ARS_FENNICA_2021_-n=E4yttely_H=E4m?= =?iso-8859-1?q?eenlinnan_taidemuseossa?= Message-ID: ARS FENNICA 2021 -näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa ARS FENNICA 2021 -näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa juhlistaa palkinnon jakamisen 30-vuotisjuhlaa. Juhlavuonna palkintoehdokkaina ovat Eija-Liisa Ahtila, Anne-Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin. Vuodesta 2004 lähtien Ars Fennica -palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut Leena Niemistö kuvailee juhlavuoden taiteilijakattausta pitkän harkinnan tulokseksi: "Joka kerta ehdokkaiden asettaminen vaatii pitkiä keskusteluita ja pohdintoja. Nyt juhlavuotta varten valitsimme ehdokkaiksi jo vuosia kansainvälisellä kuvataidekentällä toimineita ja edelleen vaikuttavia kuvataiteilijoita. Näyttelyssä on esillä taiteilijoiden omiin teosvalintoihin perustuvat kokonaisuudet, joten se rakentuu jo jossain määrin ehdokasasettelussa. Kuten taiteessa usein, myös tässä juhlavuoden näyttelyssä sukelletaan syvälle ihmisyyteen ja kehoon, elämän ja luonnon kiertokulkuun." ARS FENNICA 2021 -näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisyyteen ja kehollisuuteen mutta myös ekologisiin ja sosiaalisiin valta-asetelmiin liittyviä teemoja. Taiteellisen työskentelyn menetelmät ovat moninaisia. Mukana on maalauksia, rei'itettyjä teoksia sekä liikkuvaa kuvaa ja teknologiaa hyödyntäviä teoksia. Näyttelyssä Helsingissä asuvalta ja työskentelevältä Eija-Liisa Ahtilalta (s. 1959) nähdään monikanavainen mediateos Horizontal - Vaakasuora (2011), joka on Hämeenlinnan Aulangolla kuvattu puun muotokuva. Teos tarkastelee luonnon taltioinnin ja esittämisen käytänteiden haasteita. Koska elokuvakameran suorakaiteen muotoinen kuva ei pysty luonnollisessa koossa taltioimaan korkeaa puuta, kuusi on kuvattu useassa osassa. Puu esitetään ihmisen mittasuhteisiin rakennetussa tilassa vaakasuorassa, projisoituna pitkälle seinälle kyljelleen. Teos törmäyttää ihmisen ja toislajisen olemuksen ja havainnollistaa todellisuuden kuvaamiseen rakennetun teknologian ihmiskeskeisyyttä. Stjørdalissa asuvan ja työskentelevän Anne-Karin Furunesin (s. 1961) teosten aiheena on usein eri syistä arkistoihin päätyneet henkilökuvat. Furunes tutkii eri arkistoja ja työskentelee niistä löytämiensä valokuvien pohjalta keskittyen kuvattujen ihmisten kasvoihin. ARS FENNICA 2021 -näyttelyssä esillä olevien rei'itettyjen maalausten aiheena ovat myös maisemat ja jäävuorten sulaminen. Teokset pohjaavat Norjan Polaari-instituutin aineistoon, jossa dokumentoidaan tätä arktista katastrofia. Ne muistuttavat meitä yhteisestä roolistamme tässä maailmanlaajuisessa ekologisessa tuhossa ja vastuustamme puuttua tilanteeseen. Furunes työskentelee rei'ittämällä verkkokuviota kankaalle tai paperille. Berliinissä ja New Yorkissa asuva ja työskentelevä Jesper Just (s. 1974) käsittelee teoksissaan identiteetin ja sukupuolen rajoja sekä kehon ja teknologian välisiä vastakkainasetteluja. Näyttelyssä esillä oleva mediataideteos Corporealités (2020) rakentuu LED-näytöistä, jotka muodostavat veistoksellisen kokonaisuuden. Teoksen pääosassa ovat tanssijat, joiden kehoihin vaikutetaan teknologian avulla. Tanssijoiden lihaksiin lähetetään teoksen musiikin nuotitukseen perustuen sähköimpulsseja, joihin ne reagoivat. Gabriel Faurén teoksen Pavane fis -mollin (1887), pianolla soitetut sävelet luovat musiikin lisäksi teokseen kehojen liikkeen. Esiintyjät eivät tanssi, vaan heitä tanssitetaan. Tampereella asuva ja työskentelevä Viggo Wallensköld (s. 1969) tarkastelee maalauksissaan ihmisten fyysistä erilaisuutta ja kehojen moninaisuutta kuvitteellisten hahmojen kautta. Wallensköldin hahmojen alastomuus ja seksuaalisuus ovat luonnollinen, ihmisen ruumiiseen liittyvä ominaisuus. Teosten hahmot katsovat usein levollisesti takaisin katsojaan hyväksyen oman erityisyytensä ja ruumiilliset rajoituksensa. Wallensköld lainaa hahmoilleen usein ilmeitä, asentoja ja vaatteita esimerkiksi sukunsa vanhoista valokuvista. Merkityksellisiksi nousevat myös ympäristöt, joissa hahmot esitetään. Malmössä asuvalta ja työskentelevältä Magnus Wallinilta (s. 1965) ARS FENNICA 2021 -näyttelyssä on esillä Are you in pain... Not anymore (2021) -maalauksia ja valokuva-animaatio UNNAMED FILM (2017). Monokromaattiset teoksensa Wallin on maalannut käyttäen väriaineena verijauhetta ja ne pohjautuvat Kazimir Malevichin Musta neliö -maalaukseen (1913). UNNAMED FILM -teoksessa Wallin nostaa katsottavaksi suuren määrän arkistokuvia alastomista ihmisistä, jotka on kuvattu heidän ruumiidensa epämuodostumien vuoksi. Teoksissaan Wallin pyrkii palauttamaan henkilöt katsottaviksemme inhimillisyyden ja lämmön kautta. ARS FENNICA -näyttelyillä suuri merkitys Hämeenlinnan taidemuseolle "Olemme täällä Hämeenlinnassa erityisen iloisia siitä, että saamme juhlistaa ARS FENNICA -palkinnon merkittävää 30 vuoden taivalta toteuttamalla yhteistyössä Ars Fennica -säätiön kanssa juhlavuoden näyttelyn museossamme", kertoo Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli ja jatkaa: "ARS FENNICA -näyttelyt ovat tuoneet ja tuovat ajankohtaista ja merkittävää kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista, taidetta kaupunkiimme." Hämeenlinnan taidemuseossa on vuosien varrella nähty eri muodoissa ARS FENNICA -näyttelyitä yhteensä yhdeksän. "ARS FENNICA -näyttelyiden lisäksi yhteistyö tuo myös pitkäkestoisia ja laajoja vaikutuksia, jotka säteilevät koko kuvataidekentälle, sillä Leena ja Kari Niemistö ovat hankkineet ARS FENNICA -ehdokkaiden ja palkittujen taiteilijoiden teoksia museoomme talletettuun Niemistö-kokoelmaan näinä menneinä vuosikymmeninä," muistuttaa Valli. "Niemistö-kokoelma on vaikuttava ja merkittävä lisä museomme kokoelmatoimintaan. Yhtä aikaa ARS FENNICA 2021 -näyttelyn kanssa Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa nähdään esimerkiksi 20.11.2021-16.10.2022 Kanta-Hämeen alueen nuorten Niemistö-kokoelmasta kuratoima Elämän äärellä -näyttely." ARS FENNICA 2021 - näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Engel-rakennuksessa 15.10.2021-3.4.2022. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan ehdokasnäyttelyssä. Kansainvälinen taideasiantuntija Hans Ulrich Obrist valitsee ARS FENNICA -voittajan ehdokkaiden joukosta keväällä 2022. Obrist on sveitsiläinen kuraattori, kriitikko ja taidehistorioitsija, joka tällä hetkellä toimii Lontoon Serpentine-gallerioiden taiteellisena johtajana. Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö - ARS FENNICA sr myöntää Suomen suurimman kuvataidepalkinnon yhdelle taiteilijalle joka toinen vuosi tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991. Kolmekymmenvuotisjuhlan kunniaksi palkintosumma on korotettu 50 000 euroon. Ehdokkaat on valinnut palkintolautakunta, jonka muodostavat lautakunnan puheenjohtaja, LT Leena Niemistö, kuvataiteilija Kari Vehosalo sekä museonjohtajat Leevi Haapala (Kiasma) ja Kai Kartio (Amos Rex). Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö - ARS FENNICA sr toteuttaa ARS FENNICA 2021 -näyttelyn yhteistyössä Hämeenlinnan taidemuseon kanssa. Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Pro Av Saarikko Oy. LISÄTIETOJA Soile Ollikainen, amanuenssi, puh. 040 722 9186, soile.ollikainen at hameenlinna.fi Hämeenlinnan taidemuseo Viipurintie 2, 13200 Hämeenlinna Avoinna ti -to klo 11-18, pe-su klo 11-17 Pääsyliput 12/10/0 euroa www.hameenlinnantaidemuseo.fi www.arsfennica.fi From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Oct 20 16:24:08 2021 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Wed, 20 Oct 2021 13:24:08 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kosmoksen_komein_kortti_-kilpailut?= =?iso-8859-1?q?y=F6t_esill=E4_Postimuseossa?= Message-ID: TIEDOTE 20.10.2021 Kosmoksen komein kortti -pienoisnäyttely esittelee avaruusaiheisen postikortin suunnittelukilpailun kaikki 137 ehdotusta. Näyttelyä täydentävät Lenin-museon pienesineet. Näyttely juhlistaa osaltaan suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa. Kilpailutöiden kuvasto on erittäin monipuolista. Avaruusaihetta on käsitelty planeettojen ja astronauttien avulla, mutta myös yllättävin aihein. Menetelmiä on useita. Kilpailuun osallistui niin koululuokkia kuin ammattimaisia piirtäjiä ja ehdotuksia tuli ympäri Suomea. Postimuseo ja Lenin-museo järjestivät kaikille avoimen avaruusaiheisen Kosmoksen komein kortti -postikorttikilpailun 20.1.-31.3.2021. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta. Neuvostoliittolainen Juri Gagarin teki avaruuslennon 12.4.1961. Gagarin vieraili maailmankiertueellaan myös Suomessa ja Tampereella kesällä 1961. Kilpailussa palkittiin kolme parasta. Voittajat olivat Mikael Asikainen, Emmi Karjalainen ja Jasmin Ben-Dor. Kunniamaininnan saivat Elsa Vesala, Jesse Kontoniemi, Tuomas Koivisto ja Esa-Pekka Niemi. Kilpailun raadin muodostivat Lenin-museon museonjohtaja Ulla Rohunen, Postimuseon museolehtori Olli Nordling, Aamulehden Moro-liitteen tuottaja Jari Mylläri, Suomen postikorttiyhdistys Apollosta Erkki Tuominen sekä muusikko Heikki Salo, jonka kappale Lapsuuden sankarille kertoo Juri Gagarinin avaruuslennosta. Kosmoksen komein kortti -pienoisnäyttely 2.11.-12.12.2021 museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Tiedotekuvat https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/kosmoksen-komein-kortti-kilpailutyot-esilla-postimuseossa Näyttely Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/nayttely/kosmoksen-komein-kortti/ Lisätietoja Näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388 / suvi.jalli at postimuseo.fi t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely 28.5.2021 - 28.8.2022. Kiinnostavia näkökulmia digimurrokseen ja sanomalehden historiaan ja tulevaisuuteen Viestin-podcast. From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Tue Oct 26 10:43:11 2021 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Tue, 26 Oct 2021 07:43:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Meksikolainen_kuolleiden_p=C3=A4iv?= =?utf-8?b?w6Qg4oCTIOKAnUTDrWEgZGUgTXVlcnRvc+KAnSAyOC4xMC4g4oCTIDcuMTEu?= =?utf-8?q?2021_Helin=C3=A4_Rautavaaran_museossa?= Message-ID: <56DC5C87-EBFC-45A0-8C13-710009E7679A@helinamuseo.fi> Meksikolainen kuolleiden päivä ? ?Día de Muertos? 28.10. ? 7.11.2021 Helinä Rautavaaran museossa ?Kuolleiden päivää? vietetään Meksikossa aina 1.?2. marraskuuta, jolloin meksikolaisperheet pystyttävät alttareita edesmenneiden läheistensä muistoksi. Perinteisen uskomuksen mukaan kuolleet vierailevat tällöin sukulaistensa luona ja perheet asettavat alttarille vierailijoiden lempiruokia ja -esineitä sekä koristeita, uskonnollisia elementtejä ja kynttilöitä, jotka ohjaavat vierailijoita heidän matkallansa. Meksikon eri alueilla on erilaisia tyylejä pystyttää kuolleiden päivän alttari. Kuolleiden päivän kunniaksi Helinä Rautavaaran museo esittelee yhteistyössä Meksikon Suomen suurlähetystön kanssa värjätystä sahanpurusta muodostetun mattoteoksen, joka on perinteinen kuolleiden päivän alttari Huamantlassa, Meksikossa. Teoksen on kuratoinut Meksikon Tlaxcalasta kotoisin oleva taiteilija Pedro Cesar Peralta. Osana kuolleiden päivän juhlintaa museovierailla on myös mahdollisuus päästä katsomaan virtuaalitodellisuuden kautta zapotecalaista alttaria Mitlassa, Oaxacan osavaltiossa Meksikossa. Kyseisestä osavaltiosta kotoisin olevan taiteilijan José Velascon teoksen myötä vierailijat saavat kosketuksen elävään meksikolaiseen kulttuuriin. Helinä Rautavaaran museo, Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11, 02770 Espoo. Museo on avoinna ti 11-19, ke 11-19, to 11-20, pe 11-19, la 12-18 ja su 12-16. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Ystävällisin terveisin, Ilona Niinikangas From Anna.Kari at ateneum.fi Wed Oct 27 15:00:30 2021 From: Anna.Kari at ateneum.fi (Anna Kari) Date: Wed, 27 Oct 2021 12:00:30 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Ateneum_tuottaa_Edelfelt-n=E4ytt?= =?windows-1252?q?elyn_Pariisiin_ja_Gallen-Kallela-n=E4yttelyn_Moskovaan?= Message-ID: Ateneum tuottaa Edelfelt-näyttelyn Pariisiin ja Gallen-Kallela-näyttelyn Moskovaan Kaksi Suomen taiteen kultakauden tunnetuimpiin kuuluvaa taiteilijaa esittäytyvät Ateneumin taidemuseon tuottamissa kansainvälisissä näyttelyissä vuonna 2022. Albert Edelfelt -näyttely nähdään Pariisin Petit Palais?ssa 10.3.-10.7.2022. Akseli Gallen-Kallela -näyttely nähdään Moskovan Tretjakovin galleriassa 15.4.-14.8.2022. ?Olemme iloisia saadessamme Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan retrospektiiviset näyttelyt maailman johtavien taidekaupunkien merkittäviin museoihin. Näyttelyiden toteutuminen on pitkän yhteistyön tulosta: sekä Petit Palais että Tretjakovin galleria ovat olleet kumppaneitamme monissa Ateneumissa viime vuosina nähdyissä näyttelyissä. Teemme määrätietoista työtä suomalaisten taiteilijoiden tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla, josta yksi aikaisempi esimerkki on Lontoon Royal Academyssä vuonna 2019 nähty Helene Schjerfbeck -näyttely?, kertoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari. Vientinäyttelyiden toteutumista on tukenut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Albert Edelfelt, Petit Palais, Pariisi 10.3.-10.7.2022 Albert Edelfeltin (1854?1905) retrospektiivi jatkaa Petit Palais?ssa nähtyjen pohjoismaisten taiteilijoiden näyttelyiden sarjaa. Kyseessä on Edelfeltin ensimmäinen yksityisnäyttely Pariisissa ja se esittelee suomalaistaiteilijan ranskalaiselle yleisölle. Näyttely tarkastelee Edelfeltin koko uraa ja erityisesti hänen merkitystään kansainvälisenä vaikuttajana. Taiteilija toimi tienraivaajana sekä yhteyksien luojana myöhemmille suomalaistaiteilijoille Pariisissa. Edelfeltillä oli myös merkittävä rooli Pariisin maailmannäyttelyissä vuosina 1889 ja 1900. Akseli Gallen-Kallela, Tretjakovin galleria, Moskova 15.4.-14.8.2022 Akseli Gallen-Kallelan (1865?1931) retrospektiivinen näyttely on ensimmäinen taiteilijan koko tuotannon esittely Venäjällä. Näyttely kattaa Gallen-Kallelan uran koko kaaren naturalismista symbolismiin, ikonisista maisemamaalauksista suuriin Kalevala-aiheisiin ja siirtymiseen syntetistiseen maalaustapaan. Yksi keskeinen teema ovat Gallen-Kallelan kansainväliset verkostot ja matkat, joiden inspiroimana hänen taiteensa sai jälleen uuden suunnan. Lue koko tiedote Ateneumin sivuilla: https://ateneum.fi/uutiset/ateneum-tuottaa-edelfelt-nayttelyn-pariisiin-ja-gallen-kallela-nayttelyn-moskovaan From Pauliina.Kokkonen at rauma.fi Wed Oct 27 15:45:11 2021 From: Pauliina.Kokkonen at rauma.fi (Monto-Kokkonen Pauliina) Date: Wed, 27 Oct 2021 12:45:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vaatimaton_valokuvaaja_kirjoittaa_?= =?iso-8859-1?q?uuden_luvun_kyl=E4kuvauksen_historiaan_Rauman_taidemuseoss?= =?iso-8859-1?q?a?= In-Reply-To: References: Message-ID: Rauman taidemuseossa 16.10. avautunut valokuvanäyttely "Omalla maallaan - Kyläkuvaaja Hanna Heinilä" esittelee luvialaisen Hanna Heinilän mestarillisia valokuvia 1910-20-luvuilta. Vaatimaton valokuvaaja ei esitellyt kuvia julkisesti elinaikanaan, tai edes juuri puhunut valokuvauksestaan. Kuvat ovat säilyneet sukualbumeissa ja kyläyhdistys Luvia Seoran arkistoissa. Nyt niitä esitellään laajasti taidemuseonäyttelyssä sekä samana päivänä ilmestyvässä julkaisussa, jonka kustantajana toimii taidekirjoihin erikoistunut Parvs. Kyläkuvaaja Hanna Heinilä aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana kesällä 1906. Pian nuori nainen päätyi valokuvaamaan oman perhearkensa lisäksi koko Luvian elämänmenoa. Kuvat hätkähdyttävät leikkisyydellään, sommittelun tarkkuudella ja vuorovaikutuksella ympäristön kanssa. Niistä välittyy mennyt kulttuurimaisema sekä kyläyhteisön ja perhesuhteiden merkityksellisyys. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Rauman taidemuseon museointendentti Heta Kaisto sekä lasten osuuden kuratoiva kuvataiteilija Mollu Heino. Kaisto on myös vastannut kirjan toimituksesta. -Kuvista välittyy Hanna Heinilän iloinen luonne ja rakkaus kotipaikkaansa Luviaan. Minua onkin kiehtonut erityisesti kuvien dokumentaarinen arvo, joka välittyy tunteina ajassa. Rakkautta perheen jäseniin ja ystäviin, mutta myös Heinilän kunnioitusta yhteisöä kohtaan, joka ulottuu lapsiin ja kyläläisiin mutta myös eläimiin, puihin ja rantakiviin. Hän katsoi kauniisti ja hymyillen elämää ja ympäristöään. Heinilän katseessa on jotain hyvin ajankohtaista lähialueen ja ympäristön arvostajana, kertoo Heta Kaisto. Näyttelyssä kuvat ovat esillä hopeagelatiinivedoksina sekä korkeatasoisina digitaalisina tulosteina. Vedokset ovat kahden valokuvaajan käsialaa: Valokuvataiteilija Katri Lassila on vedostanut käsin hopeagelatiinivedoksia pimiössä Heinilän alkuperäisistä lasinegatiiveista. Heinilän valokuvien digitaalisesta skannauksesta, kuvankäsittelystä ja giclée-vedoksista vastaa luvialainen valokuvaaja Matti Luotola. Näyttelyssä nähdään myös uusia teoksia Hanna Heinilän valokuvien inspiroimina valokuvataiteilija Päivi Setälältä sekä Katri Lassilalta. Hanna Heinilän valokuvissa lapset ovat ajan ihanteisiin nähden poikkeuksellisen aktiivisia toimijoita. Lapset nähdään leikkimässä, soutamassa, uimassa, tanssimassa ja nauramassa. Myös näyttelyyn haluttiin antaa lapsille oma huone, jonka kuraattorina toimii Luvialla asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Mollu Heino. -Lasten huone herättää Hannan valokuvien maailman eloon. Katsomaan, näkemään ja havainnoimaan opettelu eivät ole mitään yksinkertaisia taitoja vaan niitäkin voi harjaannuttaa - ja pitääkin, visuaalisessa maailmassa kun eletään. Lasten huoneessa voi tutkia ja oivaltaa, asettua kuvaan tai toimia valokuvaajana, kertoo Mollu Heino. Heino toteuttaa lasten huoneen yhdessä niin ikään Luvialla työskentelevän Maria Leppäsen kanssa. Heino myös tuottaa lapsille oman pienen valokuvakirjan Hanna Heinilästä sekä valokuvausoppaan näyttelyyn. Valokuvanäyttely on esillä Rauman taidemuseon alakerrassa 16.10.2021 - 30.1.2022 välisen ajan. Näyttelyn yhteydessä Rauman taidemuseo ja kyläyhdistys Luvia Seor ry julkaisevat kirjan Hanna Heinilän valokuvista. Kirjan "Omalla maallaan - Kyläkuvaaja Hanna Heinilä" (Parvs) kirjoittajina ovat toimineet Heta Kaiston, Matti Luotolan ja Katri Lassilan lisäksi Hanna Heinilän oma tyttärentyttärentytär, historioitsija Johanna Jakomaa, arkeologi Leena Koivisto sekä taidehistorioitsija Johanna Frigård. Kirjailija Anja Portin pohtii kuvaesseessään lapsia valokuvauksen kohteena, ja miten lasten kuvaaminen on tallettanut historiaa, joka on jäänyt historiankirjoituksessa usein vailla huomiota. Portin on palkittu lastenkirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2020. Lisätietoja: Heta Kaisto Rauman taidemuseo museointendentti puh. 044 022 4154 heta.kaisto at rauma.fi RAUMAN KAUPUNKI Sivistystoimiala, kulttuuri- ja museopalvelut / taidemuseo Kuninkaankatu 37, 26100 RAUMA From reetta.tiainen at kuopio.fi Fri Oct 29 08:01:26 2021 From: reetta.tiainen at kuopio.fi (Tiainen Reetta) Date: Fri, 29 Oct 2021 05:01:26 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kaunottaren_meikkipeili_-n=E4yttel?= =?iso-8859-1?q?y_Kuopion_korttelimuseossa?= Message-ID: Kuopion korttelimuseo kutsuu aikamatkalle historialliseen Japaniin. KAUNOTTAREN MEIKKIPEILI 11.11.2021-10.4.2022 Japanilaisia ukiyo-e puupiirroksia Tuula Moilasen kokoelmasta Näyttelyn 60 aitoa puupiirrosta esittelee geishojen salattua maailmaa meikkipeilin takana. Kaunottaret olivat aikansa kuuluisuuksia, joiden hiusmalleja ja ehostustyylejä jäljiteltiin Edo-kauden Japanissa innokkaasti. Puupiirroslehtiset välittivät tietoa myös naisten käyttämistä muodikkaista kimonokuoseista. Kaunotarkuvien ohella näyttelyssä voi tutustua kabuki-teatterin tähtinäyttelijöiden meikkaustapoihin. Teatterissa vahvat maskit ja sukupuoliroolien sekoittuminen olivat osa näyttämön taikaa. Kaunottarista ja näyttelijöistä tehdyt taidokkaat puupiirroskuvat tarjosivat aikoinaan kansalaisille pieniä unelmointihetkiä arjen keskellä. Klassisten ukiyo-e puupiirrosten tenhovoima ei haalistu. Näyttelyn teokset ovat osa taidegraafikko Tuula Moilasen laajaa yksityiskokoelmaa. Japanilaisen taiteen ihailijalle ne tarjoavat kiehtovan tutkimuskohteen. Näyttelyn tuottavat Aasian taideperinteisiin erikoistuneet taidegraafikko, kirjataiteilija TaT Tuula Moilanen ja taidehistorioitsija, kulttuurintutkija FT Irene Wai Lwin Moe. Näyttelyssä on esillä mm. seuraavien puupiirrostaiteen mestareiden teoksia: Keisai EISEN (1791-1848), Suzuki HARUNOBU (aktiivinen 1760-1770), Utagawa KUNISADA (1786-1864), Toshusai SHARAKU (aktiivinen 1794-1795) ja Kitagawa UTAMARO (1753-1806). Lisätietoja kokoelmasta Tuula Moilanen 044 330 3340 Eye on Art Team eyeonart.blog KUOPION KORTTELIMUSEO Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio ti-su 10-15 Suljettu maanantaisin kuopionkorttelimuseo.fi/nayttelyt Ystävällisin terveisin, Reetta Tiainen Näyttelymestari Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 044 718 2604 reetta.tiainen at kuopio.fi Kuopion Kaupunki From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Oct 29 12:12:03 2021 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 29 Oct 2021 09:12:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?KORU7_tuo_ajankohtaisen_kokonaisuuden_L?= =?utf-8?q?innoitukseen_=E2=80=93_kansainv=C3=A4linen_korutaiteen_n=C3=A4y?= =?utf-8?q?ttely_ja_pieni_Makeaa_mahan_t=C3=A4ydelt=C3=A4_-n=C3=A4yttely_a?= =?utf-8?q?vautuvat_Etel=C3=A4-Karjalan_museossa?= Message-ID: KORU7 tuo ajankohtaisen kokonaisuuden Linnoitukseen ? kansainvälinen korutaiteen näyttely ja pieni Makeaa mahan täydeltä -näyttely avautuvat Etelä-Karjalan museossa 30.10.2021 KORU on kansainvälinen korutaiteen triennaali, jota on järjestetty vuodesta 2003. Sen tarkoituksena on esitellä laajasti korutaidetta ja näyttää, mitä alalla juuri nyt tapahtuu. Näyttelysarjan seitsemännellä kierroksella tapahtuman järjestämisvastuussa on kolmannen kerran Korutaideyhdistys ry. KORU7-näyttelyssä on esillä teoksia yhteensä 41 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä 17 eri maasta. Näyttelyn juryyn kuuluivat korutaiteilija ja gallerian johtaja Karin Roy Anderson Ruotsista sekä kuvanveistäjä Krister Gråhn ja Korutaideyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tuupanen Suomesta. Krister Gråhn on vastannut myös näyttelyn ripustuksen suunnittelusta. Jurytetty näyttely tarjoaa ajankohtaisen näkymän korutaiteen tekijöihin eri puolilta maailmaa. Mukana on perinteisesti yllä pidettäviä teoksia, mutta niiden lisäksi avautuu laaja skaala korua lähtökohtanaan pitäviä teoksia, jotka kommentoivat esimerkiksi tilaa, yhteiskuntaa tai perhesiteitä levittäytyen installaatioiksi tai painaviksi objekteiksi. Etelä-Karjalan museossa on yleisön nähtävissä runsas teknisten ratkaisujen ja materiaalien kirjo. - Hanna Ryynäsen muovipussien ja rihkaman yhdistelmät laittavat pohtimaan materiaalien arvoa. Urmas Lüüs puolestaan jatkaa sukupolvien välistä dialogia jatkaen edesmenneen isoäitinsä keskeneräisiä käsitöitä. Carla Castiajo käyttää teoksissaan ihmisen hiuksia ja karvoja, joten kattavasta ja ainutlaatuisesta skaalasta erilaisia lähtökohtia ja sisältöjä on tässä näyttelyssä kyse, kertoo Korutaideyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tuupanen. Näyttelyyn liittyy lähes satasivuinen englanninkielinen ja runsaasti kuvitettu KORU 7 International Contemporary Jewellery 2021 -kirja, joka esittelee kaikki näyttelyn taiteilijat. Kirja on Korutaideyhdistyksen kustantama ja sen on taittanut Kimmo Heikkilä. KORU7 näyttelyn taiteilijat ovat: Ulla Ahola, Sofia Björkman, Caroline Broadhead, Klara Brynge, Victoria Bulgakova, Valentina Caprini, Isabelle Carpentier, Carla Castiajo, Åsa Christensson, Macarena Correa, Iris Eichenberg, Rebekah Frank, Joohee Han, Tuija Hietanen, Nils Hint, Elise Hoebeke, Tzu-Yun Hung, Ming-Miao Ko, matt lambert, Einat Leader, Yojae Lee, Helena Lehtinen, Rikke Lunnemann, Urmas Lüüs, Marília Maria Mira, Eija Mustonen, Janne Peltokangas, Sarah Powell, Hanna Ryynänen, Anna-Maria Saar, Danni Schwaag, Jenni Sokura, Masha Starikova, Yao Tan, Nelli Tanner, Ketli Tiitsar, Vivi Touloumidi, Lee Haya Vladislavsky, Ye Wang, Meng-Ju Wu ja Tamara Zecevic. Korutaideyhdistys on perustettu Lappeenrannassa vuonna 2005. Yhdistys toimii valtakunnallisesti ja sen tavoitteena on edistää ja tehdä tunnetuksi nykykorua taiteena ja muotoiluna Suomessa. KORU:n kaltaiset tapahtumat ovat yksi tärkeä väylä korutaiteen esilletuomiseen maassamme. Näyttelyn lisäksi KORU-tapahtumiin on aina kuulunut työpajoja alan ammattilaisille, sekä kaikille avoin seminaari, jotka järjestetään lokakuussa yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kuvataiteen yksikön kanssa Skinnarilan kampuksella. Lisätietoja KORU7-näyttelystä: Tarja Tuupanen, puheenjohtaja, puh. 041 432 4973, korutaideyhdistys at gmail.com, tarja at tarjatuupanen.com Mikko Pirinen, amanuenssi, puh. 040 522 6280, mikko.pirinen at lappeenranta.fi KORU7 lisäksi Lappeenrannassa voi syksyllä nähdä korutaidetta seuraavissa tapahtuman satelliittinäyttelyissä: 21.10.?13.11.2021 Korutaideyhdistyksen jäsennäyttely Taidekeskus itä, Valtakatu 66, 53100 Lappeenranta www.taidekeskus-ita.fi 1.?31.10. 2021 Wiebke Pandikow, Plastic Nature ? Muoviluonto Täky Galleria, järjestäjänä Täky ry, Satamatie 10, 53900 Lappeenranta www.ta-ky.net 22.10.?12.11.2021 KOKOELMA Otteita Korutaideyhdistyksen keräämästä korutaiteen kokoelmasta. Valtakatu 37, 53100 Lappeenranta, näyttely esillä 4 näyteikkunassa, avoinna 24/7. Makeaa mahan täydeltä -näyttely Etelä-Karjalan museossa 30.10.2021 ? 13.3.2022 Korutaiteen lisäksi Etelä-Karjalan museon pienessä Makeaa mahan täydeltä -näyttelyssä esitellään eteläkarjalaisten elintarvike- ja juomateollisuusyritysten valmistamia tuotteita. Esinevalinnat pohjautuvat Lappeenrannan museoiden kokoelmissa oleviin aineistoihin. Yleisen teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ruoan tuotanto alkoi muuttua aikaisempaa teollisemmaksi. Peruselintarvikkeiden lisäksi ryhdyttiin valmistamaan myös ylellisempiä elintarvikkeita: jäätelöä, makeisia, mehuja, juustoja ja panimotuotteita. Chymoksen Marianne-makeiset ja merirosvorahat, Lappeenrannan Osuusmeijerin valmistama jäätelö sekä Luumäen Ympäristön Osuusmeijerin maankuulut Emmental-juustot veivät kielen mennessään jo vuosikymmeniä sitten. Myös Viipurissa ja Karjalankannaksella valmistettuja tuotteita myytiin Etelä-Karjalassa, kuuluisimpia lienevät Makeistehdas Pohjola-Koiton makeiset sekä Papulan vesitehtaan virvoitusjuomat. Makeaa mahan täydeltä tarjoavat edelleen monet nykyään toimivat paikalliset eteläkarjalaiset yritykset. Näyttelyn pääpaino on Chymoksen valmistamissa tuotteissa, mutta esillä on myös nykydokumentoinnin myötä tallennettuja yrittäjien tuotteita. Lisätietoja Makeaa mahan täydeltä -näyttelystä: Jaana Kiero, museoassistentti, puh. 040 197 8990, jaana.kiero at lappeenranta.fi Reija Eeva, intendentti, puh. 040?838 6592, reija.eeva at lappeenranta.fi KORU7 ja Makeaa mahan täydeltä ovat esillä Etelä-Karjalan museossa 30.10.2021-13.03.2022, Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot