From nina.koskinen at hiekantaidemuseo.fi Tue Nov 2 09:46:19 2021 From: nina.koskinen at hiekantaidemuseo.fi (Nina Koskinen) Date: Tue, 02 Nov 2021 09:46:19 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?90-vuotisjuhlan=C3=A4yttely_Rohkeasti_r?= =?utf-8?q?eissuun_Hiekan_taidemuseossa?= Message-ID: ROHKEASTI REISSUUN ? Hiekan taidemuseo 90 vuotta 4.11.2021?28.4.2022 Rohkeasti reissuun -näyttely juhlistaa kahta Tampereen 90-vuotiasta museota, Hiekan taidemuseota ja Tampereen taidemuseota, jotka molemmat avattiin marraskuussa 1931. Kustaa Hiekka lahjoitti nimeään kantavalle museolle sen kokoelmat ja arkkitehti Oiva Viljasen suunnitteleman rakennuksen, joka valmistui 1928, Tampereen ensimmäisenä museokäyttöön suunniteltuna rakennuksena. Hiekan taidemuseo on nykyään Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva yksityinen taidemuseo. Tampereen Taideyhdistys ry perusti 1931 Tampereen taidemuseon, joka siirtyi Taideyhdistykseltä Tampereen kaupungin omistukseen 1985. Kaupungin taidemuseo on toiminut koko olemassaolonsa ajan C. L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Amurin kaupunginosassa, muutaman sadan metrin päässä Hiekan taidemuseosta. 90-vuotisjuhlanäyttely Rohkeasti reissuun on järjestetty yhdessä Tampereen taidemuseon ja Tampereen Taiteilijaseuran kanssa, ja se on esillä Hiekan taidemuseossa 4.11.2021?28.4.2022. Näyttely valottaa Tampereen Taiteilijaseuran taiteilijoiden matkoja ulkomaille 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kautta aikojen kuvataiteilijat ovat hakeneet oppia ja inspiraatiota ulkomailta ja rikastuttaneet siten oman maansa taide-elämää. Suomalaisille taiteilijoille ulkomaille suuntautuneet matkat merkitsivät vapautumista Suomen pienistä taidepiireistä, jolloin heidän elämänkäsityksensä ja taidenäkemyksensä avartuivat. Lisätietoja: museonjohtaja Liisa Rintala +358 50 523 7251 kustaa at hiekantaidemuseo.fi - - - - - - Hiekan taidemuseo Pirkankatu 6 33210 Tampere puhelin, toimisto +358 45 263 0028 puhelin, museonjohtaja +358 50 523 7251 hiekantaidemuseo.fi kustaa at hiekantaidemuseo.fi Avoinna (alkaen 4.11.2021) ti?to 15?18 su 12?15 From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Wed Nov 3 13:25:47 2021 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Wed, 3 Nov 2021 11:25:47 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Marjo_Hallilan_ja_MarjaLeena_Pohjo?= =?iso-8859-1?q?la-Valkolan_taiden=E4yttely_Saarij=E4rven_museossa?= Message-ID: <7ecfebfb7a4446a78a1de8a27257156d@saarijarvi.fi> HYVÄSSÄ MILJÖÖSSÄ Marjo Hallila ja MarjaLeena Pohjola-Valkola 10.11.2021-23.1.2022 Saarijärven museossa Miljöösuhteemme muodostuu merkityksistä, joissa olemme henkilökohtaisilla sijainneilla mukana. Paikan ja ajan tajumme laajenee ja tasapainoinen kokemus luo turvallisuutta niissä sijainneissa, joissa olemme läsnä arjessa ja miljöössä. Oman elämämme paikka on rakennettava niistä elementeistä, joita miljööstä tarjoutuu ja joita, voimme siihen itse siirtää ja luoda. Taide on osa ihmiselämän paikkojen ja aikojen näkyväksi tekemistä. Se nostaa tietoisuuteen niitäkin asioita, joita kaipaamme ja joita realismin ja arjen miljöistä puuttuu. Taiteen ajat liikkuvat ajattomuudessa tai menneen, nykyisen ja tulevan kentillä. Marjo Hallila (s. 1969, Miehikkälä) asuu ja työskentelee Suolahden Sörkänmäellä. Taiteessaan hän on erikoistunut kokeelliseen nykygrafiikkaan ja abstraktiin maalaukseen. Keskeisellä sijalla työskentelyssä ovat monialaisuus, kokeellisuus ja käsitteellisyys. Tärkeä rooli on intuitiolla, tunteilla ja vaikutelmilla. Varsovassa vietettyjen vuosien (2013-2018) vaikutus taiteelliseen ilmaisuun on ollut merkittävä. Hallilan teoksia on ollut mukana kansainvälisissä biennaaleissa ja triennaaleissa. Suomessa hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyjä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Taiteilijan teoksia on sekä koti- että ulkomaisissa kokoelmissa. Hyvässä miljöössä -näyttelyssä Hallilalta on esillä valikoitu kokonaisuus abstrakteja maalauksia ja graafisia objekteja. MarjaLeena Pohjola-Valkola (s. 1954, Multia) luo maalauksiin värien, pintarakenteen ja esineaiheen tai kollaasinomaisen yhdistelmällisyyden avulla abstraktin ja arkisen esineen välille kysymyksen ja vastauksen. Vaikkapa tuoli tai herätyskello tikittää katsojan hereille, koska jokaisen esineen ja hetken ainutlaatuisuudessa on se lataus ja vire, joka voi virittää vastaanottajalle taajuuden luoda teoksesta oma kertomuksensa. Saarijärven museon Hyvässä miljöössä -näyttely rohkaisee kävijöitä omakohtaisen sijainnin löytämiseen muuttuvassa miljöössä. Se mikä tuo ihmiselle rakennusaineita ja tasapainoa, voi selkeytyä kuvataiteen äärellä. Vaikka museossa jokainen kokee oman positionsa siinä tilassa ja hetkessä, niin taiteen syvävirtaus voi kantaa vielä jälkeenpäin jättäen jäljet ajalliseen olemassaoloon ja päivien rytmiin. Koululaisten kanssa työstetään työpajoissa hyvän ympäristön elementtejä ja kokonaisuutta. Projektin päämääränä on ympäristökasvatus, johon kuuluvat oman ympäristösuhteen vahvistaminen ja miljöön kehittäminen. Saarijärven museon ystävät ry on tukenut museon näyttelyitä ja tapahtumia. Taiteen edistämiskeskus on tukenut Marjo Hallilan ja MarjaLeena Pohjola-Valkolan työskentelyä. Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi Avoinna ke-su 12-17 Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi at saarijarvi.fi From tiedottaja at kuvataideviikot.fi Thu Nov 4 14:13:05 2021 From: tiedottaja at kuvataideviikot.fi (=?utf-8?Q?Tiedottaja_M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikot?=) Date: Thu, 04 Nov 2021 14:13:05 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikkojen_kur?= =?utf-8?q?aattoriksi_Markus_K=C3=A5hre?= Message-ID: MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKKOJEN VUODEN 2022 KURAATTORI ON MARKUS KÅHRE Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2022 kuraattoriksi on valittu Markus Kåhre (s. 1969). Hän on monipuolinen kuvanveistäjä, jonka juuret ovat Ahvenanmaalla ja Helsingissä. Vuosituhannen alussa Kuvataideakatemiasta valmistunut Kåhre on palkittu työstään muun muassa Ars Fennica -palkinnolla. Hänen teoksiaan on ollut laajasti esillä näyttelyissä niin kotimaassa kuin maailmallakin, ja niitä löytyy merkittävistä taidekokoelmista. Mäntän kuvataideviikot on Kåhrelle tuttu jo 1990-luvulta lähtien, ja hän on osallistunut tapahtumaan taiteilijana kolmesti. ? Taiteilijuus on minulle keino päästä pohtimaan kiinnostavia asioita, Kåhre kertoo työnsä lähtökohdista.  ? Minulla ei ole taiteilijaidentiteettiä, mikä liittyisi johonkin tiettyyn materiaaliin tai tyyliin ? kaikki rakentuu ideoiden ympärille. Minulle on myös ominaista kokea asiat tilan ja muodon kautta. On valtavan kiinnostavaa kuinka koemme itsemme tilassa ja liikumme siellä. TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELUN VIISAUS ? Taiteilijatieni on ollut aikamoinen sattuman reitti, ja itse asiassa päädyin taiteilijaksi vähän vahingossa, Kåhre kertoo. ? Taidekoululaikoina oli iso ahaa-elämys tajuta, että jokaisen teoksen tulisi sisältää tekijälleen jokin haaste, kysymys, johon teoksella haetaan vastausta. Minut voisi nähdä idealistina, jolla on aina pyrkimys kohti täydellistä kaiken kattavaa teosta, mitä en tietenkään voi koskaan saavuttaa. Olen epäonnistunut monta kertaa, mutta tärkeintä on kuitenkin ollut pyrkiä kohti jotain, mikä olisi enemmän. ? Tämä pätee Kuvataideviikkojen kesän 2022 näyttelyynkin. Emme varmaankaan voi täysin saavuttaa sellaista näyttelyn ideaalia mihin olemme pyrkimässä, mutta siltikin voimme näin tavoittaa jotakin sellaista, mihin emme muuten pääsisi. Olenkin evästänyt taiteilijoita niin, että olen paljon iloisempi, jos he pyrkivät johonkin missä onnistuminen ei ole itsestäänselvyys kunhan he vain samalla löytävät jotain uutta ja yllättävää. TAITEILIJAVALINNAT: ASKELIA POIS MUKAVUUSALUEELTA ? Kaikki lähti liikkeelle visiosta, että loisimme Pekiloon yhteisen tilan, emme niinkään rajattuja tiloja yksittäisille teoksille. Tältä pohjalta lähdin miettimään tekijöitä, joiden teokset olisivat eri tavoin aktiivisia ulospäin, Kåhre valottaa ensi kesän taiteilijavalintoja. ? Keskeinen kriteeri oli myös se, että taiteilijat ovat valmiita ottamaan askeleen pois omalta mukavuusalueeltaan ja haastamaan itsensä. Kokoonnuimme yhteen tämän hyvin monimuotoisen tekijäjoukon kanssa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, luomaan pohjaa yhteiselle keskustelulle. Kuraattorina olen itselleni hiukan epämukavassakin roolissa, enkä halua nostaa itseäni esille, Kåhre kertoo. ? Taiteilijathan luovat näyttelyn sisällön eikä kuraattori. TOIVEENA YLLÄTTYNYT INNOSTUS ? Toivon, että XXVI Mäntän kuvataideviikkojen kävijöille jäisi tunnelmaksi yllättynyt innostuneisuus ja ihmetys siitä, että voiko asiat esittää näinkin. Toivon myös, että jokainen kävijä saisi näyttelystä irti jotain mikä koskettaisi häntä henkilökohtaisesti ja jättäisi janon kokea lisää taidetta. PRESSIKUVAT Kuvat: Marko Marin https://www.kuvataideviikot.fi/img/pressi/markus-kahre-pressikuva1.jpg [https://www.kuvataideviikot.fi/img/pressi/markus-kahre-pressikuva1.jpg] https://www.kuvataideviikot.fi/img/pressi/markus-kahre-pressikuva2.jpg [https://www.kuvataideviikot.fi/img/pressi/markus-kahre-pressikuva2.jpg] MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKKOJA VUODESTA 1993 Mäntän kuvataiteen ystävät ry on järjestänyt Kuvataideviikkoja vuodesta 1993 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 1999 lähtien vuosittain. Suomi-palkinnolla palkittu Kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely, ja se järjestetään seuraavan kerran 12.6.-31.8.2022. XXVI Kuvataideviikkojen taiteilijat julkistetaan keväällä 2022. LISÄTIETOA www.kuvataideviikot.fi [http://www.kuvataideviikot.fi] www.facebook.com/kuvataideviikot [http://www.facebook.com/kuvataideviikot] www.instagram.com/kuvataideviikot [http://www.instagram.com/kuvataideviikot] www.twitter.com/Kuvataideviikot [http://www.twitter.com/Kuvataideviikot] [5c83f930-86cc-4635-90bb-2786be8ec28b] [c9f99cd2-b4c2-4324-9ed0-ee031b6f2ff8] From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Fri Nov 12 13:18:31 2021 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Fri, 12 Nov 2021 11:18:31 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?S2Vyw6RpbGlqw6RuIGVsw6Rtw6RudHnDtiAt?= =?utf-8?q?_J=2E_O=2E_Mallander_Helin=C3=A4_Rautavaaran_museossa_12=2E11?= =?utf-8?b?LjIwMjEtMTMuMy4yMDIy?= Message-ID: <4C52DF76-26D5-465B-A0F5-A25F3BE35C93@helinamuseo.fi> Keräilijän elämäntyö - J. O. Mallander Helinä Rautavaaran museossa 12.11.2021-13.3.2022 Keräilijän elämäntyö - J.O. Mallander 12.11.2021-13.3.2022 Suomen taidemaailmaa monin tavoin rikastuttanut taidearvostelija, kuraattori, taiteilija ja galleristi J. O. Mallander (s. 1944) on kerännyt taidetta yli viisi vuosikymmentä. 1990-luvun alusta lähtien hän on keskittynyt erityisesti itämaiseen taiteeseen. Helinä Rautavaraan museossa tänään avautuvassa näyttelyssä on esillä keräilijän kokoelmaan kuuluvia taideteoksia Intiasta, Nepalista ja Tiibetistä. Kiinnostus Intiaa kohtaan syttyi vuonna 1972, kun nuori kriitikko matkusti maassa tanskalaisen joogayhteisön mukana. Mallander ei vielä keskittynyt keräilyyn, mutta hankki kuitenkin Bodhidharman ynnä muita suosittuja kuvia kotiinsa. Matkan innoittamana hän alkoi opiskella intialaista filosofiaa ja joogan alkeita. Toinen merkittävä tapahtuma keräilijän elämänpolulla oli Dalai laman ensimmäinen vierailu Suomeen vuonna I988. Vierailun jälkeen Mallander alkoi kerätä buddhalaista taidetta ja kirjallisuutta. Keräileminen tuli Mallanderin elämään jo varhain. Lapsena hän keräsi tinasotilaita ja postimerkkejä. Teini-iässä hän siirtyi kirjoihin, kulttuurilehtiin, jazzlevyihin ja lehtiartikkeleihin. Taiteen kerääminen alkoi puolivahigossa, kun Mallander kriitikkona ryhtyi hankkimaan itselleen oman ikäpolvensa taiteilijoiden teoksia. Näistä teoksista muodostui Mallanderin ensimmäinen taidekokoelma, jonka hän myi Helsingin kaupungin taidemuseolle vuonna 1991. Saamillaan varoilla keräilijä aloitti uuden kokoelman kartuttamisen suuntautuen tällä kertaa itämaiseen taiteeseen. Keräilijänä Mallander keskittyy elävään traditioon. Kaikkia kokoelmaan hankittuja teoksia yhdistää se, että ne inspiroivat omistajaa tämän harjoittaessa buddhalaisuutta. Itämaisen taiteen keräämisestä on tullut elämäntehtävä ja elämän tarkoitus. ?Mikä on kokoelman merkitys minulle? Mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista ja arvokasta ? parasta mitä minä elämälläni voin tehdä. Kokoelmasta tulee ainulaatuinen kokonaisuus, joka nostaa yksittäiset teokset uudelle tasolle?. Helinä Rautavaaran museo Entressen kauppakeskus, Siltakatu 11 02770 Espoo Avoinna ti 11-19, ke 11-19, to 11-20, pe 11-19, la 12-18 ja su 12-16. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: Ilona Niinikangas, p. 046 8511 815. From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Nov 24 09:34:53 2021 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Wed, 24 Nov 2021 07:34:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Paketoidut unelmat Postimuseossa vuonna 2022 Message-ID: TIEDOTE 24.11.2021 Paketoidut unelmat Postimuseossa vuonna 2022 Postimuseo keskittyy 2022 postiostamiseen ja verkkokauppaan. Hanke tutkii, dokumentoi, tallentaa ja esittää kulutuskulttuurin kehitystä ja muutosta 1800-luvun puolivälistä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Aineiston perusteella Postimuseo avaa Paketoidut unelmat -näyttelyn 14.10.2022. Hankkeen taustalla on Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkimus, joka ilmestyy julkaisuna. Hankkeeseen liittyy myös muistitiedonkeruu ja nykydokumentointi. Näyttelyssä voi sukeltaa postimyyntiajan nostalgiaan, mutta se nostaa esiin myös nykyajan ilmiöitä, kuten unboxing. Näyttely nostaa kävijöiden pohdittavaksi omia kulutus- ja ostamistottumuksiaan, ja sitä miten kaupan digitalisoituminen vaikuttaa kulutuskulttuuriin yleisesti. Digitalisaatio muuttaa tapaamme viestiä ja käyttää mediaa ja kulutustapojamme. Nykyaikaisen etäkaupan juuret ovat 1800-luvun puolen välin Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa postimyynti alkoi 1800-1900-lukujen vaihteessa, kun vaasalainen Eino Louhivuori (1897) ja tamperelainen Nikolai Tirkkonen (1903) julkaisevat ensimmäiset postimyyntiluettelonsa. Sodan jälkeen elintason nousun myötä 1950-luvulta alkaen erityisesti Kalle Anttilan postimyyntikuvastot toivat tavarataivaan kotiin myös syrjäseuduille. Muita tunnettuja toimijoita olivat mm. Hobby Hall, Seppälä ja Yves Rocher sekä Fazerin musiikkikerho ja Suuri Suomalainen Kirjakerho. Postimyynti alkoi muuttua nykyaikaiseksi verkkokaupaksi 1980-luvulla tietotekniikan ja maksutapojen kehityksen myötä. Internet mahdollisti postimyyntiluetteloiden siirtymisen verkkoon ja kaupan voimakkaan kansainvälistymisen. Verkossa suomalaiset verkkokaupat kilpailevat samalla viivalla Amazonin ja kiinalaisjättien kanssa. Verkkokauppa on viime vuodet kasvanut voimakkaasti, minkä myötä kulutuksen ja kuljetuksen vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet keskusteluun. Hanke on osa Postimuseon matkaa kohti uutta valtakunnallista viestinnän vastuumuseota (2023). Paketoidut unelmat -näyttely 14.10.2022 alkaen Postimuseossa, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere. Pienoisnäyttelyt vuonna 2022 . Kahvi kortilla -pienoisnäyttely postikorteista 10.2. -10.4.2022 (yhteistyössä Vilkkimäen Kahvimuseo ry) . Mail art for seniors -hankkeen työt esillä 12.4.-29.5.2022 (yhteistyössä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry) . Merkilliset apinat -postimerkkitaidetta 31.5.-23.10.2022 (yhteistyössä kierrätystaiteilijaduo BC Ensemble) Lisätiedot Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, suvi.jalli at postimuseo.fi / 040 5310 388 t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely 28.5.2021 - 28.8.2022. Kiinnostavia näkökulmia digimurrokseen ja sanomalehden historiaan ja tulevaisuuteen Viestin-podcast. From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Nov 29 14:07:54 2021 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 29 Nov 2021 12:07:54 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Valokuvataiteen_museon_Kaapelitehtaan_k?= =?utf-8?b?ZXbDpHRuw6R5dHRlbHlpc3PDpCBzZWx2acOkw6QgbWl0w6Qgb24gcGlrdG9y?= =?utf-8?q?ialismi_ja_mit=C3=A4_analogiselle_valokuvalle_kuuluu?= Message-ID: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/museoinfo/tiedotteet/valokuvataiteen-museon-kaapelitehtaan-kevatnayttelyissa-selviaa-mita Piktorialismi ? valokuvataiteen synty Pysyvä jälki ? Helsinki Darkroom Festival 28.1.?24.4.2022 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki Näyttelyt avoinna ma?su klo 11?18, ke 11?20 Pressitilaisuus to 27.1.2022 klo 11 rsvp jaakko.laasanen at fmp.fi Suomen valokuvataiteen museon Kaapelitehtaan näyttelytiloissa avautuu kevätkaudella 2022 kaksi uutta näyttelyä, joita yhdistää intohimo käsityömäiseen valokuvan tekemiseen. Historiallinen näyttely Piktorialismi ? valokuvataiteen synty esittelee ennenäkemättömiä helmiä suomalaisen valokuvataiteen varhaisvaiheesta 1900-luvun alusta. Näyttely Pysyvä jälki ? Helsinki Darkroom Festival juhlistaa puolestaan nykyajan pimiötaidetta ja analogisen valokuvan luovia mahdollisuuksia. Piktorialismi ? valokuvataiteen synty 28.1.-24.4.2022 Piktorialismi ? valokuvataiteen synty tuo esiin lähes unohdetun valokuvataiteen ensimmäisen, kansainvälisen tyylisuunnan, joka inspiroi valokuvaajia myös Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kaihoisan kauniista estetiikastaan tunnetut piktorialistit tavoittelivat toiminnallaan valokuvauksen hyväksymistä taiteellisena itseilmaisuna. Yksilöllisyys ja luovuus kukoistivat erityisesti valokuvan vedostusvaiheessa, jossa suosittiin erilaisia kuvan muokkaamisen menetelmiä. Piktorialismille oli tunnusomaista romanttinen pehmeäpiirtoisuus tai utuisuus, jolla valokuvaajat häivyttivät valokuvien maalauksellista vaikutelmaa häirinneitä yksityiskohtia. Piktorialistit pyrkivät muuttamaan käsitystä, jonka mukaan valokuvaus oli vain mekaanista luonnon kopioimista. Piktorialistinen kuvakäsitys rantautui Keski-Euroopasta ja Ruotsista Suomeen 1890-luvun lopussa ja saavutti lakipisteensä 1920-luvulla. Tämän jälkeen piktorialismiin alettiin suhtautua myös kriittisesti, sillä se nähtiin valokuvauksen omat vahvuudet hylänneenä maalaustaiteen kopioimisena. Piktorialismi ? valokuvataiteen synty on ainutlaatuinen, laajamittainen näyttely suomalaisesta piktorialismista, jonka kuva-aarteet kuuluvat pääosin Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin. Näyttely perustuu Suomen valokuvataiteen museon monivuotiseen tutkimushankkeeseen, ja sen yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu, kattavaan tutkimukseen pohjaava artikkelikokoelma (kustantaja Parvs). Pysyvä jälki ? Helsinki Darkroom Festival 28.1.-24.4.2022 Vaikka digikuvaus on vakiinnuttanut paikkansa valokuvauksen valtavirtana, sitä edeltävät menetelmät eivät ole kohdanneet loppuaan: filmille kuvataan edelleen ja kuvien vedostaminen pimiössä kasvattaa suosiotaan erityisesti nuorten valokuvaajien keskuudessa. Piktorialistien kohtaamat ennakkoluulot eivät paina analogista valokuvausta, vaan nykyajan pimiötaiteilijat voivat vapaasti keskittyä luovaan itseilmaisuun. Ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Darkroom Festivalin päänäyttely Pysyvä jälki tuo yhteen yksitoista valokuvajaa. Heidät on pääosin valittu 420:n avoimeen kutsuun vastanneen valokuvaajan joukosta. Näyttelyn teokset ovat muutaman viime vuoden ajalta, ja kansainvälinen taiteilijajoukko edustaa erilaisia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Mukana on sekä kameralla kuvattuja että ilman kameraa toteutettuja, pelkästään kemiallisiin prosesseihin perustuvia kuvia. Kaikkia näyttelyn teoksia yhdistää se, että niiden fyysinen olomuoto on erottamaton osa teosten syntyprosessia. Helsinki?Darkroom?Festivalin on toteuttanut Suomen Pimiötaiteilijat ry. Yhdistys perustettiin vuonna 2016 turvaaman analogisten valokuvien vedostustaidon?säilymistä ja pimiötyöskentelyyn liittyvän tietotaidon jakamista.? Festivaali järjestetään Suomen kulttuurirahaston tuella. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi --- Jaakko Laasanen Viestintäasiantuntija / Communications Specialist Suomen valokuvataiteen museo The Finnish Museum of Photography +358 40 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi www.valokuvataiteenmuseo.fi Kämp Galleria Mikonkatu 1 00100 Helsinki, Finland Kaapelitehdas / Cable Factory Tallberginkatu 1 G 00180 Helsinki, Finland Postiosoite / Post address Tallberginkatu 1 C 85 00180 Helsinki, Finland From mari.wikholm at kuopio.fi Tue Nov 30 12:32:26 2021 From: mari.wikholm at kuopio.fi (Wikholm Mari) Date: Tue, 30 Nov 2021 10:32:26 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Tarjolla_kev=E4=E4ll=E4_2022_L3DNA?= =?iso-8859-1?q?RDO_DA_VINCI_-_kansainv=E4linen_kierton=E4yttely?= Message-ID: L3DNARDO DA VINCI -näyttely tarjolla L3DNARDO DA VINCI -näyttely on tarjolla helmikuusta 2022 lähtien. Näyttely on italialaisen Medartec Distribution -yrityksen tuottama kiertonäyttely, joka on ollut esillä Italiassa, Sveitsissä ja Suomessa. Suomessa näyttely on Kuopion museossa 16.1.2022 asti, ja osa kokonaisuudesta oli Kuopion taidemuseossa 15.11.2021 asti. Leonardo da Vinci 3D-näyttely on kiinnostava yhdistelmä perinteistä ja modernia tarinankerrontaa. Näyttelyssä voi tarkastella jäljennöksiä Leonardon tunnetuimmista maalauksista, tutkia rekonstruktioita hänen keksinnöistään painokoneesta lentoruuviin ja katsella kuuluisalla peilikirjoituksella kirjoitettuja koodekseja. Näyttävät projisoinnit pureutuvat Viimeisen ehtoollisen yksityiskohtiin ja Leonardon lentämiseen liittyviin keksintöihin. Lisätyn todellisuuden avulla mestarin keksinnöt heräävät eloon, ja virtuaalilaseilla pääsee lentämään renessanssiajan maailmassa. Näyttelykokonaisuus huipentuu yli puolituntiseen immersiiviseen elämykseen, jossa uppoudutaan Leonardon huimiin saavutuksiin. Näyttelyn sisältö Leonardo da Vinci 3D on ollut Suomessa esillä kahdessa museokohteessa, yhteensä noin 600 m2:n kokoisessa näyttelytilassa. Kokonaisuudesta saa lohkaistua pienempiä osia. Näyttelyn vuokraan kuuluvat alla olevan luettelon lisäksi näytöt, tietokoneet ja osa projektoreista sekä pystytys- ja purkukulut. * Näyttelyseinäkkeet ja valokaapit * Tekstiplanssit ja -kankaat sekä esinetekstit suomeksi ja englanniksi * Johdanto (suomeksi tekstitetty video ja aikajana Leonardon elämästä) * Hologrammi (näyttelijä kertoo italiaksi Leonardon elämäntarinan, tekstitetty suomeksi) * Galleria (16 maalausjäljennöstä valokaapeissa) * Viimeinen ehtoollinen (jäljennös maalauksesta ja projisointi maalauksen yksityiskohdista) * Mona Lisan varkaus (tekstiplanssit, kangas ja kuvat) * Viimeisen ehtoollisen pommitus (tekstiplanssit, kangas ja kuvat) * Peilihuone (projisointi lentoon liittyvistä keksinnöistä) * Keksinnöt (14 kpl jäljennöksiä, koko vaihtelee, osalla jalustat) * Koodeksijäljennökset (vitriini, jossa kopioita käsikirjoituksista) * VR-lasit ja sisältö (vierailu Leonardon työpajassa) * AR-kirja (lisätty todellisuus Leonardon keksinnöistä) * Immersiivinen elämyskokonaisuus (noin 40 minuuttia kestävä projisointi seinille, kattoon ja lattiaan musiikin säestyksellä) Kuopion museon näyttelyn esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=6Hel2nqyoSk Kuopion taidemuseon näyttelyn esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=JzNjXjIzC_4 Kiinnostuitko? Lisätietoja Kuopiossa esillä olevasta näyttelystä Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellinen museo p. 044 718 1543 mari.wikholm at kuopio.fi Lisätietoja näyttelyn vuokrasta ja aikatauluista (englanniksi) Roberto Luciani Presidente di Medartec Distribution srl Via Giuseppe La Farina, 47 50132 Firenze - Italy +39 3351389250 rluciani at medartec.com ___________________________________________ Mari Wikholm luontopedagogi Kuopion luonnontieteellinen museo Myhkyrinkatu 22 70100 KUOPIO p. 044 718 1543 mari.wikholm at kuopio.fi https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/ From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Nov 30 13:49:07 2021 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 30 Nov 2021 11:49:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Nykyvalokuvauksen_huippunimi_ja_?= =?windows-1252?q?LGBTQIA+_aktivisti_Zanele_Muholin_yksityisn=E4yttely_ens?= =?windows-1252?q?imm=E4ist=E4_kertaa_Suomeen_=96_Valokuvataiteen_museo_K1?= =?windows-1252?q?=3Ass=E4_avautuva_ZAZISE_haastaa_ennakkoluuloja_ja_stere?= =?windows-1252?q?otypioita?= Message-ID: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/museoinfo/tiedotteet/nykyvalokuvauksen-huippunimi-ja-lgbtqia-aktivisti-zanele-muholin 4.2.?29.5.2022 Zanele Muholi: ZAZISE Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Näyttelyt avoinna ma?pe klo 11?20, la?su 11?18 Pressitilaisuus to 3.2.2022 klo 11 rsvpmartta at juni.fi Zanele Muholi on eteläafrikkalainen LGBTQIA+ aktivisti ja yksi aikamme merkittävimpiä nykyvalokuvaajia. Muholin näyttely ZAZISE avautuu Valokuvataiteen museo K1:ssä helmikuussa 2022. ZAZISE tarkoittaa isiZulun kielellä ?tehdä itsensä tunnetuksi? tai "hankkia tietoa". 2000-luvun alkupuolelta lähtien Zanele Muholi dokumentoinut mustien LGBTQIA+ ihmisten eli lesbojen, homojen, biseksuaalien, queer-ihmisten sekä trans- ja intersukupuolisten elämää Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. "Pohjoisen pallonpuoliskon taiteilijat ovat vuosikymmenien ajan voimakkaasti dominoineet valokuvataiteen maailmaa. Vasta viime vuosina esiin nousseiden kuvaajien maantieteellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt", kuraattori Anna-Kaisa Rastenberger kertoo. "Etelä-Afrikassa toimiva Muholi on yksi merkittävimmistä nykyvalokuvaajista ja aktivisteista. Muholin kuvat kertovat epätasa-arvosta ja sorrosta, jota vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat päivittäin kaikkialla maailmassa. Muholi onnistuu kiteyttämään voimakkaisiin ja visuaalisesti vangitseviin kuviinsa rankkojakin aiheita kuvattujen ihmisarvoa kunnioitten." Vuodesta 1996 Etelä-Afrikan perustuslaki on suojellut LGBTQIA+ ihmisten oikeuksia, mutta todellisuudessa homofobiset ja transihmisiin kohdistuvat viharikokset ovat edelleen yleisiä. Muholin dokumentaariset valokuvat kuvaavat usein uhriksi joutuneiden ja näkymättömiksi jääneiden ihmisten monimutkaista elämää. Visuaalisen aktivisminsa avulla Muholi pyrkii tuottamaan voimaannuttavia ja rohkaisevia valokuvia, jotka vastustavat sortavia kertomuksia. Muotokuvien avulla hän haastaa ennakkoluuloja ja stereotypioita. Muholi tuo LGBTQIA+ yhteisölle kasvot, kuvien tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua ja empaattisuutta. ZAZISE-näyttelyssä on teoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta ja se tarjoaa myös katsauksen Muholin omakuviin eri aikakausilta. Muholin läpimurtoteos Only half of the picture käsittelee viharikosten urheiksi joutuneita eteläafrikkalaisia vähemmistöjen edustajia. Pyrkimällä pois stereotyyppisestä tavasta esittää uhreja, Muholin teokset antavat laajemman ja intiimimmän kulman LGBTQIA+ ihmisten elämään. Omakuvien sarjassa Somnyama Ngonyama ? ?Hail the Dark Lioness? Muholi tutkii rasismia, eksotismia ja seksuaalipolitiikkaa. Arkisista esineistä rakennetut puettavat installaatiot ja sommittelu muistuttavat historiallisia kuvia kolonisaation ajalta. ?Muholin kuvien aihepiiri on ajankohtainen myös Suomessa, paitsi rasismin takia, myös siksi, että translakia uudistetaan parhaillaan. Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä sterilisaatiota eli lisääntymiskyvyttömyyttä. Se on ihmisoikeusloukkaus?, kuraattori Anna-Kaisa Rastenberger toteaa. Zanele Muholi Zanele Muholi (s.1972 Etelä-Afrikassa) on visuaalinen aktivisti, joka työskentelee valokuvauksen, videon ja installaatioiden parissa. Hän syntyi Umlazissa, Durbanissa, KwaZulu-Natalin maakunnassa perheen nuorimmaisena, kahdeksantena lapsena. Muholi opiskeli valokuvausta Johannesburgissa ja piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 2004. Muholin aktivismi keskittyy rodun, ihonvärin, luokan, sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin. Hän on ei-binäärinen ja käyttää englannin kielessä pronominia ?they? perustellen, että sukupuolen sijaan hän identifioi itsensä ihmiseksi. Muholin teoksia on esitetty mm. Documentassa (2012), Venetsian Biennaalissa (2019) sekä lukuisissa gallerioissa ja museoissa ympäri maailmaa, mukaan lukien Tate Modern Lontoossa (2021), Gropius Bau Berliinissä ja Stedjelik Museum Amsterdamissa (2017). Hän on voittanut Deutsche Börse Photography Prize -palkinnon vuonna 2015 ja International Center of Photographyn Infinity Award -palkinnon vuonna 2016. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Martta Louekari 040 5284818 martta at juni.fi --- Jaakko Laasanen Viestintäasiantuntija / Communications Specialist Suomen valokuvataiteen museo The Finnish Museum of Photography +358 40 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi www.valokuvataiteenmuseo.fi Kämp Galleria Mikonkatu 1 00100 Helsinki, Finland Kaapelitehdas / Cable Factory Tallberginkatu 1 G 00180 Helsinki, Finland Postiosoite / Post address Tallberginkatu 1 C 85 00180 Helsinki, Finland