From sinkka at kerava.fi Tue May 4 09:58:29 2021 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Tue, 4 May 2021 06:58:29 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sininen_planeetta-n=E4yttely_jatku?= =?iso-8859-1?q?u_26=2E9=2E2021_asti_Sinkassa?= Message-ID: SININEN PLANEETTA THE BLUE PLANET 26.9.2021 asti! KIMMO KAIVANTO | Lilli Haapala | Laura Könönen | Antti Laitinen | Maija Närhinen | Kim Somervuori Helmikuun alussa Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa piti avautua Kimmo Kaivannon ja viiden nykytaiteilijan teoksia esittelevä Sininen planeetta. Alkuvuodesta vain lapsiryhmille avoinna ollut näyttely aukeaa vihdoin torstaina 6.5. Sinkka on avoinna 6.5.-16.5. välisenä aikana viikottain to-su. Näyttelykäynnit tulee varata etukäteen ja kävijöiden määrä on rajattu. Museovierailun voi varata soittamalla asiakaspalveluumme: puh. 040 318 4300. Soittoajat ovat: ti-pe klo 10-16 ja la-su klo 11-16. Aiheeltaan Sininen planeetta ei voisi olla ajankohtaisempi. Oudon koronavuoden aikana monet ovat kysyneet, miten voisimme elää entistä kestävämmin yhdessä luonnon kanssa. Kimmo Kaivanto (1932-2012) oli yksi ensimmäisistä suomalaisista kuvataiteilijoista, joka pohti tätä teoksissaan. Kaivannon maalauksissa, veistoksissa ja grafiikan vedoksissa huoli planeetan tilasta nousee näkyvästi esille. Luontoyhteys syntyy oppien, altistuen, kokien ja havainnoiden. Se kehittyy koko elämän ajan ja voi muuttua merkittävästikin elämäntilanteiden, kokemusten ja selitysmallien muuttuessa. Niin kävi Kaivannonkin kohdalla. Ruoveden maisemissa sijaitsevan Arkkusaaren hankkiminen perheen kesänviettopaikaksi ja kesäateljeeksi antoi mahdollisuuden luonnon ilmiöiden havainnoinnille ja suomalaisen maisemataiteen uudistamiselle. Kaivanto heittäytyi luonnon vietäväksi ja kuvasi maiseman viivarytmejä vapaamuotoisen informalismin hengessä. Maavärit vaihtuivat ultramariininsiniseen hurmioon. Seitsemänkymmentäluvulla havahduttiin teollistumisen ja kaupungistumisen mukanaan tuomiin ekologisiin ongelmiin. Kaivannon luontoaiheista tuli kantaaottavia ja huolestuneita. Hänen teoksissaan ihmisen vaikutus maisemaan ja luontoon näkyy tavalla, joka koskettaa yhä. Maalaukset houkuttelevat ensin ihastelemaan niiden kauneutta, mutta lähemmin tarkasteltuna lumpeiden täyttämän näkymän viesti on karu; meri tekee kuolemaa ja merimerkki tököttää yksin niityksi rehevöityneen vesireitin varrella. Taiteella on tärkeä rooli uusien näkökulmien herättelijänä. Lähiluonnon tavoin näyttelyt ovat kuitenkin myös toivon, rentoutumisen ja rauhoittumisen paikkoja. Kaivannon rinnalle nostettujen nykytaiteilijoiden videoissa ja tilateoksissa etualalle nousee ihmetys ihmisen, luonnon ja universumin edessä. Kaivannon tavoin Antti Laitinen (s. 1975) on edustanut Suomea Venetsian biennaalissa ja löytänyt itselleen saaren - olkoonkin, että on joutunut rakentamaan sen itse. Vesi on tärkeässä roolissa myös turkulaisen Lilli Haapalan (s. 1984) mediainstallaatiossa ja Maija Närhisen (s. 1967) paperikollaasissa, jossa maailman Atlakseen painetut joet yhtyvät yhdeksi virraksi. Kaivannon teosten yksi tavaramerkki on niin kutsuttu "Kaivannon sininen". Erilaiset sinisen sävyt toistuvat myös mukana olevien nykytaiteilijoiden teoksissa. Materiaaliromantikkona tunnettu Kim Somervuori (s. 1975) kumartaa Kaivannon suuntaan, mutta hänen oma bluesinsa soi urbaanein sävelin. Laura Könösen (s. 1980) materiaalina on aineista ikiaikaisin: kivi. Könösen veistosten siniseksi maalattu pinta vie ajatukset kuitenkin taivaankanteen ja avaruudellisiin sfääreihin sen taa. Sininen planeetta on toteutettu yhteistyössä Kimmo Kaivanto säätiön kanssa, ja sen ovat koonneet kuraattori Veikko Halmetoja ja amanuenssi Helena Kinnunen Sinkasta. Näyttelyyn pääsee kurkistamaan myös etänä. Kuvataiteilija Lilli Haapala kertoo Taiteeni tarina -videolla näyttelyssä esillä olevasta installaatiostaan ja kuraattori Veikko Halmetoja esittelee näyttelyn teoksia kahdella lyhyellä video-opastuksella. Videot voi katsoa Vimeossa: vimeo.com/sinkka. TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA Kultasepänkatu 2, Kerava www. sinkka.fi From Eeva-Liisa.Taivassalo at museoliitto.fi Tue May 4 15:36:38 2021 From: Eeva-Liisa.Taivassalo at museoliitto.fi (Eeva-Liisa Taivassalo) Date: Tue, 4 May 2021 12:36:38 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?10-vuotias_kirjamuseo_avaa_uudessa_pako?= =?utf-8?q?peliss=C3=A4_kirjailijan_ty=C3=B6t=C3=A4?= Message-ID: <820A4C78-B77B-48AA-9626-005DBA1246BC@museoliitto.fi> TIEDOTE julkivapaa 4.5.2021 10-vuotias kirjamuseo avaa uudessa pakopelissä kirjailijan työtä Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan, sillä museo avautui yleisölle Suomen kirjapääkaupungissa Sastamalassa 1.7.2011. Museota oli suunniteltu kirjallisesta historiastaan tunnetulle paikkakunnalle 1980-luvulta alkaen. Pukstaavin on toiminnallinen museo, jossa keskiössä eivät ole vain vanhat esineet. ? Kirja elää ja voi hyvin! Siksi meille museona on tärkeää elävä kirjakulttuuri ja kirjakulttuurin ilmentymien tallentaminen ja esittäminen, sanoo museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi. Pukstaavi on viime vuosien aikana hyödyntänyt esimerkiksi pelillisyyttä. Museo on kehittänyt näyttelykonseptin, jossa näyttely on rakennettu pakohuonepelin muotoon. Vuosina 2019?2020 ensimmäinen pakohuone sukelsi kotimaisiin dekkareihin ja toi museokävijöihin selvästi lisää nuoria ja perheitä. 18.5.2021 avautuu uusi Kadonnut mestariteos -pakohuone, jossa aiheena on kirjan syntyprosessi. ? Niin pakohuoneissa kuin muussakin toiminnassamme haluamme saattaa ihmiset kirjan äärelle ja innostaa heitä lukemaan, Hänninen-Tolvi kertoo. Juhlavuoden ohjelma kurkistaa tulevaisuuteen Kymmenen vuoden aikana kirjallisiin ilmiöihin on käynyt tutustumassa Pukstaavissa reilusti yli 100 000 kävijää. Vähintään saman verran asiakkaita on tavoitettu museon ulkopuolelle vietyjen näyttelyiden, tapahtumien ja digitaalisten palveluiden kautta. ? Pukstaavi on tehnyt pitkäjänteistä työtä esitellen laajasti suomalaisen kirjakulttuurin erilaisia ilmiöitä. Tehtävä on sekä alueellisesti että ajallisesti laaja, joten nuorena museona Pukstaavi on vasta polkunsa alussa, pohtii museota ylläpitävän Suomen kirjainstituutin säätiön puheenjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt. ? Se, että museo sijaitsee Sastamalassa, on ollut museon elinvoimalle erittäin merkityksellinen asia. Onhan kyseessä Suomen kirjapääkaupunki. Pukstaavi tarjoaa juhlavuonnaan monipuolista ohjelmaa. Uuden pakohuoneen lisäksi luvassa on muun muassa Apteekkarin aikaan -mobiilipeli museon puutarhaan, Pukstaavin koko perheen kymppisynttärit, 10-vuotiaiden omat lempikirjat -näyttely, Tarinankerronnan tulevaisuus -keskustelutilaisuus sekä Mitä pakopeli voi opettaa? -virtuaaliseminaari. Syksyllä museo järjestää jo neljättä kertaa lukukokemusten keruun, jossa on tällä kertaa aiheena kotien kirjahyllyt. Lukukokemusten lisäksi Pukstaavin kokoelmien suurimmat kokonaisuudet ovat kuvittaja-kirjailija Pekka Vuoren originaalikokoelma sekä Suomen kattavin exlibris-kokoelma, jonka on museolle lahjoittanut Suomen Exlibrisyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Tuominen. Pukstaavin juhlavuoden ohjelma löytyy osoitteesta www.pukstaavi.fi/pukstaavi-10/. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Lisätietoja: Marja Hänninen-Tolvi, museonjohtaja Suomen kirjainstituutin säätiö p. 050 313 1414 marja.hanninen-tolvi at pukstaavi.fi From Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI Fri May 7 12:43:20 2021 From: Sari.Mustajarvi at HYVINKAA.FI (=?iso-8859-1?Q?Mustaj=E4rvi_Sari?=) Date: Fri, 7 May 2021 09:43:20 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?L=E4het=E4=E4ks_kylille=3F_Hyvink?= =?iso-8859-1?q?=E4=E4n_kaupunginmuseon_n=E4yttely?= Message-ID: LÄHETÄÄKS KYLILLE - NUORUUS JA KAPINA 1950-2020 Hyvinkään kaupunginmuseo 5.5.-4.12.2021 TIEDOTE 03.05.2021 Hyvinkään kaupunginmuseo vie matkalle muistojen nuoruuteen. Aikaan, jolloin tunteet ja aatteet olivat vahvoja ja ystävät tärkeimpiä maailmassa. Lähetääks kylille -näyttelyssä teemoina ovat itsenäistyminen, ystävyys, sukupolvikokemus, alakulttuurit, nuorisokapina, nuorten kohtaaminen ja vapaa-ajanviettopaikat, vapaudenkaipuu ja musiikki. Sadan viimeisen vuoden aikana nuoruudesta on muotoutunut länsimaissa oma elämänvaiheensa lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Suomessa nuoruuteen on kuulunut pitkä opiskeluvaihe ja vähittäinen itsenäistyminen aikuisista. 1900-luvun kuluessa nuorten määrä on yhteiskunnassa vähentynyt samalla, kun heidän merkityksensä on kasvanut. Nuoruuden ominaisuuksiksi nähdään vallitsevien ihanteiden kiistäminen, normien rikkominen ja uusien vaaliminen. Vaikka iältään nuoria on ollut kaikkina aikoina, voidaan 1950-luku nähdä aikakautena, jolloin nuoriso sai alkunsa. Nuorisokulttuurin synnyn myötä nuoret saivat oman äänensä, musiikin, vaatteet, elokuvat ja ihanteet. Muistatko Hitsaajat -patsaan vanhalla paikallaan? Tiedätkö, kumpaan suuntaan Jussintoria kierrettiin? Hyvinkää pienenä tehdaspaikkakuntana on luonut omanlaisensa puitteet nuorille aikuisuuteen kasvamiseen. Monen perheen toimeentulo on tullut teollisuudesta ja monen nuoren tulevaisuuskin on rakentunut paikkakunnan tehtaiden varaan. Nuoruusmuistot kiinnittyvät kotiseutuun vahvasti ja elävästi. Muistoissa nuorten kokoontumispaikat, ensi rakkaus ja ystävien kodit säilyvät pitkälle vanhuuteen. Helsingin läheisyys on tuonut tuulahduksia suuresta maailmasta helposti Hyvinkäälle. Rata on luonut mahdollisuudet nuorille liikkua vaivattomasti pääkaupungin ja kodin väliä ja siten laajentanut nuorten elämän piiriä. Liikkuminen on yksi keskeisistä itsenäistymisen mahdollistajista nuorten elämässä. Sitä symboloi myös polkupyörä, jonka moni nuori sai rippilahjakseen. Näyttely antaa vastauksia siihen millaista on ollut olla nuori 1950 - 2020 Hyvinkäällä. Ääneen pääsevät myös nykynuoret, jotka tuottavat yhden osion näyttelyn kokonaisuuksista. Lähetääks kylille? Koronarajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia. Katso ohjeet turvalliseen museovierailuun kotisivuiltamme. Lähetääks kylille - Nuoruus ja kapina 1950-2020 Hyvinkään kaupunginmuseo, Kauppakeskus Willa, Hämeenkatu 9, ylätaso, 3. krs. Avoinna: ke-pe 12-18, la-su 11-17, yleisöopastukset keskiviikkoisin klo 14 (max 6 hnk) puh. 040 773 6257 / kaupunginmuseo at hyvinkaa.fi www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo Sari Mustajärvi Amanuenssi Hyvinkään kaupunginmuseo Kankurinkatu 4-6 05800 HYVINKÄÄ sari.mustajarvi at hyvinkaa.fi +358 (0) 40 195 5510 www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo From tuomas.nalli at sivistys.mikkeli.fi Mon May 17 12:46:12 2021 From: tuomas.nalli at sivistys.mikkeli.fi (Nalli Tuomas) Date: Mon, 17 May 2021 09:46:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Uusi_n=E4yttely_-_Miun_vanha_Mik?= =?windows-1252?q?keli_=96_Ilpo_Aallon_valokuvia_Suur-Savon_museossa_15=2E?= =?windows-1252?q?5=2E2021=9627=2E2=2E2022?= Message-ID: Miun vanha Mikkeli ? Ilpo Aallon valokuvia Suur-Savon museossa 15.5.2021?27.2.2022 Ilpo Aalto on valokuvannut Mikkelin maisemissa noin 45 vuotta. Enimmäkseen luontoa, mutta paljon myös kaupungin maisemia ja tapahtumia. Kuvia on kertynyt Aallon toimiessa parin Mikkeli-kuvateoksen kuvaajana, sekä hänen mainostoimistouransa toimeksiantojen ohessa. Sata vuotta vanhat kuvat ovat mielenkiintoisia, mutta niitä näkymiä me emme enää muista. Aallon kuvien kaupunkinäkymät ovat 1970?1990-luvuilta ja siksi ne ovat monille meistä tuttuja, vaikka moni kuvauskohde on jo hävinnyt katukuvasta. Aallon vanhat kuvat ovat heränneet uudelleen henkiin Facebookiin perustetulla Miun vanha Mikkeli -sivustolla. Tuuli Vainion perustamalla ryhmällä on jäseniä jo yli 10 000 ja moni jäsenistä asuu nykyään muualla Suomessa tai ulkomailla. Sivuston kuvat ovat heille, kuten vielä Mikkelissä asuville, muistorikasta lapsuuden ja nuoruuden historiaa. Tähän näyttelyyn on valittu Facebookissa eniten huomiota saaneita kuvia. Näyttelyssä on myös esillä Aallon valokuvien aikakaudelta tutun Kisabaarin pieni interiööri. Baarin lopetettua toimintansa kymmenen vuotta sitten sen irtaimisto tallennettiin museon käyttökokoelmaan, ja nyt baarin pöytiin pääsee taas istahtamaan. Lisäksi näyttelyssä voi kuunnella videoiden muodossa tunnettujen mikkeliläisten muistoja kotikaupungistaan. Ryhmävaraukset: Mikkelin kaupungin museoiden toimistosta museot at sivistys.mikkeli.fi tai puh. 040 129 5090 arkisin klo 9?15. Suur-Savon museo, Otavankatu 11, 50130 Mikkeli. www.mikkeli.fi/suursavonmuseo, puh. 040 129 5090, museot at sivistys.mikkeli.fi. Avoinna 15.5.?31.8.2021 ti?la 10?17, 1.9.2021?27.2.2022 ke ja la 10?17. Pääsymaksu aikuiset 4 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Meillä käy Museokortti! -------------------------------------------- Tuomas Nalli ma. museoassistentti Mikkelin kaupungin museot Maaherrankatu 18-20 50100 Mikkeli 040 129 4991 From heta.pekkarinen at kuopio.fi Tue May 18 10:03:53 2021 From: heta.pekkarinen at kuopio.fi (Pekkarinen Heta) Date: Tue, 18 May 2021 07:03:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kes=E4kuussa_avautuva_Kantti_tuo_L?= =?iso-8859-1?q?eonardo_da_Vincin_nerouden_Kuopioon?= Message-ID: MEDIATIEDOTE Julkaisu vapaa 18.5.2021 Joukkotiedotusvälineet Kesäkuussa avautuva Kantti tuo Leonardo da Vincin nerouden Kuopioon Kuopion museo sekä museon ja kirjaston muodostama kokonaisuus Kantti avataan yleisölle tiistaina 15.6.2021. Kesäkuussa avautuvat museon uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, museokauppa ja kahvila. Vuodenvaihteessa 2021-2022 avautuu luonnontieteellinen ja kulttuurihistoriallinen perusnäyttely sekä lasten leikkitila. Avajaisnäyttely L3DNARDO DA VINCI on kansainvälinen kiertonäyttely, joka on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Kuopion museossa perehdytään Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Näyttelyn toisessa osassa Kuopion taidemuseolla esitellään Leonardon uraa taiteilijana. Kuopion museossa näyttely jatkuu 16.1.2022 ja Kuopion taidemuseossa 14.11.2021 saakka. L3DNARDO DA VINCI tarjoaa unohtumattoman kokemuksen, jossa teknologia ja innovaatio yllättävät. Leonardo itse ilmestyy Kuopion museoon hologrammina ja keksinnöt heräävät henkiin lisätyn todellisuuden avulla. Renessanssiajan ja Leonardon vaikutuksista päästään kuulemaan myös Kuopion pääkirjaston järjestämissä tapahtumissa jo keväällä (https://kuopio.finna.fi/). Uudistettu Kuopion museo yhdistyy uudisrakennuksella Kuopion pääkirjastoon. Yhdessä ne muodostavat Kantin, tiedon ja tarinoiden korttelin. Luonto, kulttuurihistoria ja kirjastojen sisällöt yhdistyvät Kantin tapahtumissa ja palveluissa. Museon ja kirjaston tietoaineistot täydentävät toisiaan. Tavoitteena on antaa kävijälle uusia oivalluksia sekä auttaa häntä ymmärtämään omia juuriaan ja ympäristöään. Kantti - tiedon ja tarinoiden kortteli avautuu virtuaalisella avajaistallenteella Kantin avajaislähetys on katsottavissa tiistaina 15.6. klo 10.00 alkaen osoitteissa kuopionmuseo.fi ja kanttikuopio.fi sekä somekanavissa. Tiedotustilaisuus ma 14.6. klo 10.00 Kuopion museon aulassa Pyydämme mediaa ilmoittautumaan tilaisuuteen ti 8.6.2021 mennessä mailto:heta.pekkarinen at kuopio.fi. Seuraamme viranomaisohjeita ja tarvittaessa rajoitamme osallistujamäärää myös tiedotustilaisuudessa. https://drive.google.com/drive/folders/1DC_e6K_FFbrCre9khBZJQmufc4uE8s6m?usp=sharing Lisätiedot: https://kanttikuopio.fi/ https://kuopionmuseo.fi/ https://kuopiontaidemuseo.fi/ https://kuopio.finna.fi/ (Kuopion kaupunginkirjasto) Tuija-Liisa Soininen Museonjohtaja, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo p. 044 718 2630 mailto:tuija-liisa.soininen at kuopio.fi Marja Louni Vt. museonjohtaja, Kuopion taidemuseo p. 044 718 2639 mailto:Marja.louni at kuopio.fi Päivi Savinainen Kirjastotoimenjohtaja, Kuopion kaupunginkirjasto p. 044 718 2311 mailto:paivi.savinainen at kuopio.fi Näyttelyt ja tilasuunnittelu: Mari Wikholm Luontopedagogi, Kuopion luonnontieteellinen museo p. 044 7181543 mailto:mari.wikholm at kuopio.fi Helka Väisänen Intendentti, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo p. 044 718 2620 mailto:helka.vaisanen at kuopio.fi Ystävällisin terveisin, Heta Pekkarinen Museotapahtumien koordinaattori Kuopion museokeskus Museokatu 1, 70100 Kuopio puh. 044-7182638, heta.pekkarinen at kuopio.fi www.kuopionmuseo.fi www.korttelimuseo.kuopio.fi www.snellmanmuseo.kuopio.fi www.taidemuseo.kuopio.fi ---------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta ----------------------------------------------- From viivi.arela at pukstaavi.fi Tue May 18 13:05:55 2021 From: viivi.arela at pukstaavi.fi (Arela Viivi) Date: Tue, 18 May 2021 10:05:55 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Tiedote=3A_Sastamalan_Kirjakorttel?= =?iso-8859-1?q?in_kes=E4_on_t=E4ynn=E4_salaisuuksia_ja_mysteereit=E4?= Message-ID: Tiedote Julkaisuvapaa 17.5.2021 Kirjakorttelin kesä on täynnä salaisuuksia ja mysteereitä Sastamalan museoissa avautuu tänä kesänä kaksi uutta pelillisyyttä hyödyntävää sisältökokonaisuutta. Kadonneen mestariteoksen jäljillä 10-vuotias Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi panostaa elämyksellisyyteen suomalaisen kirjakulttuurin esittelyssä. 18.5. lähtien Pukstaavissa pääsee hyppäämään kirjailijan saappaisiin. Uutuusnäyttelyssä Pako museosta II - Kadonnut mestariteos kävijä ratkoo kirjailijan työhön liittyviä salaisuuksia pakohuonepelin muodossa. Peli esittelee kirja-ammatteja ja houkuttelee yleisön kirjan äärelle. Pelin edetessä uppoudutaan kirjailijan luovaan työhön ja ratkaistaan kiperiä pulmia yhdessä oman seurueen kanssa. "Kokemuksesta tiedämme, että pakohuonemuotoinen näyttely tuo museoon myös sellaisia kävijöitä, jotka eivät välttämättä muuten meille löytäisi. Pulmien ratkominen yhdessä ja onnistumisen ilo tuovat museovierailuun aivan uudenlaista elämyksellisyyttä", iloitsee museolehtori Mari Immonen. Kirjan syntyprosessia esittelevään peliin voi tutustua myös interaktiivisena näyttelynä. Kokonaisuus on rakennettu Pukstaavin kokoelmien pohjalle ja näyttelyä on täydennetty mielenkiintoisin lainaesinein muun muassa Aino Kallas Seuralta. Peli on toteutettu yhteistyössä sastamalalaisen pakohuoneyritys Pakeneman kanssa. Pako museosta II - Kadonnut mestariteos 18.5.2021-31.12.2022 Suomalaisen kirjan museo, Marttilankatu 12, Sastamala Sisältyy museokäynnin hintaan (alle 18-vuotiaille vapaa pääsy). 2-6 henkilön ryhmille Ajanvarausta suositellaan: info at pukstaavi.fi, 010 3212 950 Sukellus sadan vuoden takaiseen maailmaan Sastamalan museoiden kulttuurihistoriallisesti merkittävän pihapiirin, Kirjakorttelin, menneisyys avautuu kävijöille tänä kesänä jokaisen taskusta löytyvällä laitteella. Faktaa ja fiktiota yhdistelevässä Apteekkarin aikaan -mobiilipelissä ratkotaan puhelimella Kirjakorttelin historiaan liittyviä pulmatehtäviä museoiden puutarhassa, yksin tai yhdessä. Samalla pelaaja kohtaa Kirjakorttelissa vuosien varrella vaikuttaneita historian henkilöitä muistuttavia hahmoja. Apteekkarin aikaan yhdistää digitaalisen pelin maailman Kirjakorttelin puutarhan konkreettiseen tilakokemukseen. Pelin teknisestä toteutuksesta vastaa historian elävöittämiseen erikoistunut sovellusyritys Memorandum Unlimited Oy. "Mobiilipeli on oiva ja tehokas keino tuoda mennyttä aikaa kiinnostavalla tavalla näkyväksi", vahvistaa Memorandumin Jonna Rauhala. Apteekkarin aikaan -hankkeen on rahoittanut Museovirasto. Toteutuksesta vastaavat Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo yhteistyössä Sastamalan Oppaiden ja Sastamalan Opiston kanssa. Apteekkarin aikaan -mobiilipeli Ladattavissa ilmaiseksi Memora-sovellukselle Google Play -kaupasta kesäkuussa 2021. Suomalaisen kirjan museon ja Sastamalan seudun museon puutarha, Marttilankatu 12, Sastamala Demoversion avoimet testipelit 20.-21.5. klo 13-15. Testilaitteen saa lainaan Pukstaavin infosta. ________________________ Lisätietoja: Mari Immonen, museolehtori 050 313 1412 mari.immonen at pukstaavi.fi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo Marttilankatu 12, Sastamala www.pukstaavi.fi From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Tue May 18 15:21:57 2021 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Tue, 18 May 2021 12:21:57 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Aamukahvi_ja_tuore_lehti_-n=E4ytte?= =?iso-8859-1?q?ly_pureutuu_sanomalehden_merkitykseen_ja_jakeluun?= Message-ID: TIEDOTE 18.5.2021 Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely pureutuu sanomalehden merkitykseen ja jakeluun Postimuseon uusi näyttely Aamukahvi ja tuore lehti kertoo aamun lehden tärkeydestä, varhaisjakelusta ennen ja nyt sekä digimurroksesta. Näyttely valaisee sanomalehden matkaa painosta postilaatikkoon ja suomalaisten aamukahvipöytään. Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lehti kotiin aamukahvipöytään. Varhaisjakelun ammattilaisilla on tärkeä, mutta lehden lukijoille monesti lähes näkymätön rooli. Varhaisjakelu on monen ensimmäinen työpaikka. Useat jakajat ovat nykyään maahanmuuttajia. Sanomalehtien jakelua Suomessa tekevät useat yhtiöt Postin lisäksi. Digimurros haastaa paperisen sanomalehden. Näyttely tuo vahvasti esille roolin muutoksen ja haastaa kävijän pohtimaan omaa suhdettaan sanomalehteen, niin paperiseen kuin digitaaliseen. Onko paperista sanomalehteä kohta enää ollenkaan aamukahvin seurana? Näyttelyssä voi istahtaa aamukahvipöytään päivän lehden äärelle eri aikakausien hahmojen kanssa, eläytyä varhaisjakajan aamuyön reitille Postin sähköskootterin ohjaimissa, vastata jakelupäivystäjän puhelimeen, inspiroitua sanomalehtien kierrätysideoista sekä uppoutua Helsingin Sanomiin ja sen edeltäjään Päivälehteen vuosilta 1889-2019. Sanomalehtiteema tulee näkymään myös Postimuseon tapahtumatarjonnassa. Näyttelyn kanssa samaan aikaan aloittaa viestintähistorian uusi julkaisusarja Viestin, jonka ensimmäinen teos valottaa sanomalehden jakelun mennyttä ja tulevaa. Teoksesta tiedotetaan erikseen. Näyttely ja julkaisu ovat osa Postimuseon muutosmatkaa kohti uutta viestinnän valtakunnallista museota vuosina 2021-2023. Virtuaaliavajaiset Postimuseon YouTube-kanavalla Toimittaja Sean Ricks pohtii kotiin jaetun sanomalehden merkitystä vierainaan tutkijat Tuomas Hoppu ja Heikki Nikali, Postin sanomalehtitoiminnan johtaja Kimmo Kauranen, Postimuseon johtaja Kimmo Antila ja näyttelypäällikkö Suvi Jalli. Suora lähetys Postimuseon YouTube-kanavalla ke 26.5. klo 18. https://www.youtube.com/watch?v=OTJ8SK4e6Sc Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely avautuu Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 28.5.2021 ja on esillä 28.8.2022 asti. Yhteistyökumppaneita ovat Posti Group Oyj, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki. Tiedotuskuvat Postimuseon sivuilta. https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/aamukahvi-ja-tuore-lehti-nayttely-pureutuu-sanomalehden-merkitykseen-ja-jakeluun/ Lisätiedot: Näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388 / suvi.jalli at postimuseo.fi Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Aamukahvi ja tuore lehti 28.5.2021 - 28.8.2022 Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Fri May 21 13:53:24 2021 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Fri, 21 May 2021 10:53:24 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Alvar_Aalto_Route_on_valittu_Euroo?= =?iso-8859-1?q?pan_neuvoston_kulttuurireittien_joukkoon_ensimm=E4isen=E4_?= =?iso-8859-1?q?Suomesta=2C_tiedote_21=2E5=2E2021?= Message-ID: Alvar Aalto Route on valittu Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta Euroopan neuvosto on valinnut 19.5.2021 päätöksellään Alvar Aalto Route - 20th Century Architecture and Design -kulttuurireitin, ensimmäisenä Suomessa, arvostettujen Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon. "Kulttuurireittistatus edistää Alvar Aallon rakennusten kansainvälistä tunnettuutta ja vahvistaa Aallon tuotannon merkittävyyttä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kaikki maailmanperintökohteiksi ehdotettavat Aalto-kohteet kuuluvat myös Alvar Aalto -kulttuurireittiin", toteaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Kulttuurireitti Alvar Aalto Route - 20th Century Architecture and Design kattaa yli 60 arkkitehtuurikohdetta 27 kaupungissa viidessä eri maassa - Suomessa, Saksassa, Virossa, Italiassa ja Ranskassa. Potentiaalisia Alvar Aalto -kohteita löytyy yhteensä kymmenestä Euroopan maasta Suomen Rovaniemeltä Italian Riola di Vergatoon, ja Islannin Reykjavikista Viipurin kirjastoon. Euroopan neuvoston kulttuurireitin hakemusprosessi on nyt edennyt auditoinnin kautta sertifiointiin. Pyhän Olavin merireitti Turun saaristossa kuuluu jo Euroopan neuvoston kulttuurireitteihin, osana Norjasta koordinoitua Pyhän Olavin reittiä. Vuonna 2017 perustettu Alvar Aalto -kaupunkien verkosto edistää kaupunkien, kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta mm. matkailun keinoin. Hyvällä yhteistyöllä ja palvelutuotannolla on jo lisätty matkailualueiden positiivista näkyvyyttä ja kävijämääriä. "Sertifikaatin saaminen on upea osoitus siitä, että laaja yhteistyö pienten kulttuurimatkailukohteiden kesken kannattaa. Matkailijan näkökulmasta on parasta, että kaikki vierailtavat Aallon arkkitehtuurikohteet ja niihin liittyvät palvelut löytyvät nyt ja jatkossa kätevästi yhdestä Visit Alvar Aalto -verkko-osoitteesta. Viime kesän tavoin odotamme, että kotimaan matkailijat löytävät kiinnostavat ja pienryhmiä turvallisesti palvelevat Aalto-lähikohteet. Kohteita on lähes joka puolella Suomea", kiteyttää matkailureitin tuottaja Noora Kiili Alvar Aalto -säätiöstä. Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -kaupunkien yhteishanke Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry -yhdistys on perustettu heinäkuussa 2020. "Yhdistyksen tavoitteena on kehittää matkailureitin toimintaa ja edistää matkailua Alvar Aallon suunnittelemiin kohteisiin Euroopassa ja muualla maailmassa. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki yleisölle tavalla tai toisella saavutettavat kohteet ja palveluntarjoajat", kertoo kulttuurireittiyhdistyksen puheenjohtaja Heli Leinonkoski. Eurooppalaiset kulttuurireitit kulkevat historiallisilla jalanjäljillä Eurooppalaiset kulttuurireitit (Cultural Route of the Council of Europe) tuovat Välimeren, Alppien, Tonavan ja Itämeren alueiden monipuolisen kulttuurihistorian tutuksi mm. arkkitehtuurin ja gastronomian välityksellä. Viiden uuden reitin myötä yhteensä 45 reittiä on tähän mennessä saanut Euroopan neuvoston sertifikaatin. "Viime vuosisadan kulttuurihistoria, sekä pohjoismainen ulottuvuus, saa nyt vahvistusta ja tunnustusta vanhojen eurooppalaisten teemojen rinnalla, kun Alvar Aallon arkkitehtuuri ja muotoilu muodostaa modernin rakennustaiteen kokonaisuuden", arvioi Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja. Euroopan neuvoston kulttuurireittien teeman tulee olla yhteinen vähintään kolmelle maalle. Reittien tulee edistää toiminnallaan kulttuurin kestävää kehitystä, kulttuuri- ja nuorisovaihtoa ja kulttuuriperintökasvatusta sekä siihen painottuvaa kulttuurimatkailua. Reittejä koskevan sopimuksen taustalla vaikuttavat Euroopan neuvoston kulttuuri- ja kulttuuriperintösopimukset. "Pidämme kulttuuriyhteistyötä ja suomalaisen kulttuurin esiintymistä Euroopan neuvoston kulttuurireittien kontekstissa tärkeänä. Se avaa mahdollisuuksia myös kulttuurimatkailun aiempaa laajempaan kehittämiseen", kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Anne Mattero. Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston kulttuurireittejä koskevaan laajennettuun osittaissopimukseen vuonna 2018. Keväällä 2018 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin yhteydessä julkistettu Visit Alvar Aalto -verkkopalvelu palvelee tällä hetkellä suomen-, englannin-, venäjän- ja japaninkielisiä matkailijoita. Hanke on saanut tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurimatkailun tuotteistamisen erityisavustuksesta. TIETOA Alvar Aalto Route -kulttuurireitin verkkopalvelusta Visit Alvar Aalto -verkkopalvelu lukuina 2020: * yli 60 Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemaa, matkailijoille avointa kohdetta * 30 kiertomatkaa, joita myy 10 matkatoimistoa * 26 Alvar Aalto -kaupunkia * Yli 100 palveluntarjoajaa * 4 kieliversiota (suomi, englanti, venäjä ja japani) * Yli 600 valokuvaa * lanseerattu toukokuussa 2018 * Alvar Aalto -säätiön ylläpitämä tietopalvelu Kävijätietoja: * n. 40 000 kävijää ja yli 100 000 sivujen katselukertaa / vuosi * Käyttäjän selaimen kielen mukaan: 41% suomi, 24% englanti, 11% japani, 8% venäjä, 16% muut kielet * Lähdemaan mukaan: 50% Suomi, 11% Japani, 10% Venäjä, 5% USA, 3% Iso-Britannia, 1,7% Italia, 21,3% muut maat * Liikenteestä 70% hakukonelähtöistä, 15% suoraa ja 12% muiden sivustojen kautta Lisätietoja: NOORA KIILI Tuottaja, Alvar Aalto Route -kulttuurireitti Alvar Aalto -säätiö noora.kiili at alvaraalto.fi +358 44 976 7810 HELI LEINONKOSKI Puheenjohtaja, Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry Kansliapäällikkö, Jyväskylän kaupunki heli.leinonkoski at jyvaskyla.fi +358 50 365 4287 TOMMI LINDH Toimitusjohtaja Alvar Aalto -säätiö tommi.lindh at alvaraalto.fi +358 44 562 1625 ANNE MATTERO Neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto / KUPO Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue / TAKU anne.mattero at minedu.fi +358 295 330 313 / 050 344 2114 Lisätietoja verkkopalveluista: Alvar Aalto Route -kulttuurireitin verkkopalvelu: visit.alvaraalto.fi Alvar Aalto -säätiö Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallinen vastuumuseo www.alvaraalto.fi From ilona.hilden at mfa.fi Mon May 24 12:44:45 2021 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?utf-8?B?SWxvbmEgSGlsZMOpbg==?=) Date: Mon, 24 May 2021 09:44:45 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Arkkitehtuurimuseon_syys-_ja_talvikaude?= =?utf-8?b?biBww6TDpG7DpHl0dGVseXNzw6QgZXRzaXTDpMOkbiB0b2l2b2EgcHV1c3Rh?= Message-ID: ARKKITEHTUURIMUSEON SYYS- JA TALVIKAUDEN PÄÄNÄYTTELYSSÄ ETSITÄÄN TOIVOA PUUSTA Arkkitehtuurimuseon syys- ja talvikauden päänäyttely Toivoa puusta käsittelee puuarkkitehtuuria sen herättämän toivon näkökulmasta.?Monitaiteisessa näyttelyssä tullaan näkemään?ja kokemaan ihmisen koko tunneskaala toivosta epätoivoon, rakkaudesta menetyksen herättämään suruun. Näyttelyn aikajänne ulottuu puurakentamisen varhaisista?saavutuksista?tulevaisuuden algoritmiseen arkkitehtuuriin. Näyttely tutkii myös, millaisia tunteita puuhun varastoituu ilmastokriisin aikakaudella.? Suomessa yli 800 Toivolaa ? kyliä, tiloja ja taloja, joista useimmat on rakennettu puusta. Olemassa olevan rakennuskannan vaaliminen on?rakkaudenosoitus rakennusperintöä kohtaan, mutta myös?ilmastoviisautta. Näyttelyssä haetaan menneisyyden aarrearkusta inspiraatiota nykyrakentamiseen ja vastauksia siihen, millaista ja kenen toivoa puuhun on eri aikoina sitoutunut. Yleisö saa luettavakseen rakkauskirjeitä rakennusperinnölle. Näitä kirjoittavat arkkitehtuurin ammattilaisten lisäksi kirjailija Tommi Kinnunen, dokumentaristi Virpi Suutari ja Pelastetaan vanhat talot -ryhmän perustaja Pia Kuurma. Viimeisen 10 vuoden aikana?puu on alkanut?yhä useammin?näkyä arkkitehtuurikilpailujen palkintosijoilla.?Palkinnot kuvastavat aikansa arvoja ja ne ovat viesti ympäristöönsä siitä, millaista rakentamista tulevaisuudelta?toivotaan.?Uudenlainen puurakentaminen leviää nyt koulujen ja päiväkotien muodossa. Myös puukerrostalorakentamisen toivotaan lisääntyvän, mutta toivon ja todellisuuden välillä on railo. Näyttely kysyy, miksi. Ilmastokriisin syventyessä puulle on tarjolla pelastajan?rooli, koska puuta käyttämällä rakentamisen hiilijalanjälki pienenee. Yksi materiaali ei kuitenkaan voi ratkaista kaikkia haasteita.?Rakentaminen kuluttaa valtavasti maapallon resursseja, arkkitehdeilla?sekä koko rakennusalalla?on sanottavaa siihen, millaista tulevaisuutta kohti kuljemme.??? Tulevaisuutta näyttelyssä katsotaan ennakkoluulottomasti. Millainen?voisi?esimerkiksi?olla laulu tulevaisuuden arkkitehtuurille??Näyttelyssä kuullaan musiikkia laulaja-lauluntekijän?Matti Johannes Koivun?ja kokeellisen säveltäjän?Tytti Arolan?musiikkia. Toivoa puusta -näyttelyn on?kuratoinut?kulttuuritoimittaja?Minna Joenniemi. Näyttely toteutetaan ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman tuella. Toivoa puusta on esillä Arkkitehtuurimuseon isossa näyttelysalissa 10.9.2021?9.1.2022. Pienen salin näyttely: Kattoristikoiden ratkojat???keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä? Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen kivikirkon kattorakenteisiin. Ne ovat ainutlaatuinen, keskiajan puurakentamisesta kertova lähdeaineisto ja osa maamme keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä. Kirkkojen vesikattorakenteista voidaan lukea esimerkiksi, miten ne pystytettiin, miten kirkkojen rakennustyömaat toimivat ja miten paikallisyhteisö osallistui rakentamiseen. Ne kertovat myös keskiajan ihmisen maailmankuvista, uskomuksista sekä Keski-Euroopassa kehitettyjen rakenteellisten innovaatioiden kulkeutumisesta Euroopan pohjoislaidalle. Arkkitehtuurimuseon pienen salin näyttely Kattoristikoiden ratkojat esittelee keskiaikaisten paanukattojen alle kätkeytyvää kattoristikoiden maailmaa ja sitä selvittävän tutkimusryhmän työtä. Näyttely käsittää tekstien ja kuvituksen ohella pienoismalleja sekä kenttätyön arkea havainnollistavaa aineistoa ja elokuvaa. Kattoristikoiden ratkojat ? keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä on esillä Arkkitehtuurimuseossa 10.9.2021?9.1.2022 Lisätiedot? Ilona Hildén? Viestinnän suunnittelija, Arkkitehtuurimuseo? +358 45 7731 0468 ilona.hilden at mfa.fi Marja Rautaharju Näyttelypalveluiden päällikkö, Arkkitehtuurimuseo? +358 46 9200 175 marja.rautaharju at mfa.fi ARKKITEHTUURIMUSEO Arkkitehtuurimuseo on arkkitehtuurin avoin talo, joka sopii asiantuntevaksi ystäväksi jokaiselle arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneelle. Kasarmikatu 24 00130 Helsinki ti?su 11?18 ke 11?20 Aikuiset 10 ? opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 ? Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton Yhteislippu Arkkitehturimuseoon ja Designmuseoon 15 ? Museokortti From maria.ollikainen at fiskarsmuseum.fi Fri May 28 09:10:03 2021 From: maria.ollikainen at fiskarsmuseum.fi (Maria Ollikainen) Date: Fri, 28 May 2021 06:10:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Fiskarsin_museon_kes=C3=A4n_2021_ohjelm?= =?utf-8?q?a?= Message-ID: TERVETULOA IHANALLE HAMMARBACKENILLE! Fiskarsin museo avaa heti kesäkuun alussa ovet päivittäin kävijöille! Tänä vuonna emme pidä perinteisiä kesänavajaisia tai työpajoja, mutta katsottavaa silti riittää. Koska haluamme tehdä parhaimpamme kävijöiden turvallisuuden takaamiseksi, olemme joutuneet ottamaan käyttöön joitakin poikkeustoimenpiteitä tulevaa kesää silmällä pitäen. Jotta 1?2 metrin turvavälit voidaan ylläpitää, voi museon päärakennukseen kerralla tulla enintään 10 henkilöä. Suosittelemme korttimaksua lippukassalla. Ryhmien tulisi etukäteen olla yhteydessä tulostaan sähköpostilla tai puhelimitse. Työpajoja tai opastuksia museon näyttelyihin ei järjestetä ollenkaan aikana 1.6.-31.8.2021. Lisäksi olemme tehostaneet siivoustamme, ja sisäänkäyntien yhteydessä on käsidesiä. Kesällä kävijä saa kuulla ruukinväen tarinoita ja samalla voi seurata heidän päivittäisiä askareitaan museoalueella. Leivintuvasta leviää taatusti vastaleivotun leivän ja kangaspuiden pauke, ja samalla voi kuulla kylän juoruja. Valimossa Kalle ja kisällinoppilaat suorittavat päivittäisiä töitään ja valmistavat myös tinasotilaita myyntiin. Hyvällä tuurilla tapaa myös Slaggbyggnadenin vintillä asuvan lesken, joka viihdyttää hanurimusiikilla. Ohjelma: Museon näyttelyt ovat avoinna 1.6.-31.8.2021 päivittäin klo 11?17 (suljettu 25.?27.6.) Ruukinväen kesäaskareet Hammarbackenin museoalueella 9.6.?6.8. ke-pe 11?16. Ruukinväen tarinakierrokset järjestetään 30.6.?8.8. ke-su klo 11.30, 14.30. Kierros alkaa ruukin keskustasta tori-infon luota. Ruukinväki puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Osallistumismaksu on vapaaehtoinen ja suosimme tänä vuonna korttimaksuja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - VÄLKOMMEN TILL HÄRLIGA HAMMARBACKEN! Fiskars museum håller från och med juni öppet varje dag! Vi ordnar ingen traditionell sommaröppning, och verkstäderna ordnas heller inte som normalt. Däremot finns det fortfarande mycket att titta på! Eftersom vi vill göra vårt bästa för att garantera ett tryggt museibesök för våra kunder, har vi vidtagit vissa specialåtgärder inför den här sommaren. För att besökarna ska kunna hålla ett säkerhetsavstånd på 1?2 m, tar vi in högst 10 personer åt gången i museets huvudbyggnad. Vi föredrar även att besökarna betalar med kort vid biljettkassan. Grupper bes meddela på förhand per e-post eller telefon om sin ankomst. Guidade turer i museets utställningar eller verkstäder arrangeras tyvärr inte alls under perioden 1.6-31.8.2021. För övrigt har vi även intensifierat våra städrutiner och vid ingången till alla byggnader finns handsprit.? I sommar får besökarna lyssna till bruksfolkets berättelser och följa med dem i sina dagliga sysslor på museiområdet. Från bagarstugan kommer garanterat att kännas doften av nybakat bröd och höras ljudet från vävstolen, och kanske också lite byskvaller. I gjuteriet utför Kalle och hans lärlingar sina dagliga arbeten och erbjuder även tennsoldater till försäljning. Med god tur träffar man också på änkan som bor på Slaggbyggandens vind och som gillar att underhålla med dragspelsmusik. Program: Museets utställningar är öppna 1.6-31.8.2021 dagligen kl. 11?17 (Stängt 25?27.6) Bruksfolkets sommarsysslor på museiområdet Hammarbacken pågår 9.6?6.8 ons-fre 11?16. Bruksfolkets guidade turer arrangeras 30.6?8.8 ons-sön kl. 11.30, 14.30 med start från torginfo. Bruksfolket pratar finska, svenska och engelska. Deltagaravgiften är frivillig och i år föredrar vi kortbetalning. FISKARS MUSEUM Peltorivi 13 / Åkerraden 13 10470 Fiskars info at fiskarsmuseum.fi 045-1808111 www.fiskarsmuseum.fi Tiedon välitti, Maria Ollikainen amanuenssi Fiskarsin museo From Anne.Kauramaki at tampere.fi Mon May 31 15:47:07 2021 From: Anne.Kauramaki at tampere.fi (=?iso-8859-1?Q?Kauram=E4ki_Anne?=) Date: Mon, 31 May 2021 12:47:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kari_Vehosalon_n=E4yttely_Sara_Hil?= =?iso-8859-1?q?d=E9nin_taidemuseossa=3A_avoinna_joka_p=E4iv=E4_1=2E8=2E_a?= =?iso-8859-1?q?sti?= Message-ID: Sara Hildénin taidemuseo siirtyy kesäkaudelle: 1. kesäkuuta alkaen museo on avoinna joka päivä 11-18. Jatkoaikaa saanut Kari Vehosalon näyttely on esillä 1. elokuuta asti. Näyttely on kattava keskivaiheen uran retrospektiivi, jossa tehdään laaja katsaus taiteilijan tähänastiseen tuotantoon ja esitellään myös uusia teoksia. Sara Hildénin taidemuseo esittelee Kari Vehosalon keskeiset maalaussarjat Väkivaltaisen kuoleman pelko (2009-), Young Adults (2017-) ja Metaphysics of Presence (2018-) ensimmäistä kertaa kattavina kokonaisuuksina. Mukana on myös avainteoksia useiden vuosien aikajänteellä syntyneistä sarjallisista teoksista Doppelgänger ja Dorian Gray. Näyttelykierrokselle kannattaa ottaa mukaan ääniopas, joka tarjoaa ajatuksia ja näkökulmia näyttelyn maailmaan! Laitteen saa maksutta lainaan museon kassalta. Taiteilijan ajatuksiin pääsee tutustumaan jo ennen museovierailua kuuntelemalla näyttelyn sivuilta löytyvän podcast-sarjan: https://www.tampere.fi/sarahilden/nayttelyt/kari_vehosalo.html Poikkeavat aukioloajat: 24.6. museo on avoinna klo 11-16, 25.-27.6. suljettu.