[Nayttelyposti] Keräilijän Tornio

[Eeva-Liisa Taivassalo]

Keräilijän Tornio

Keräilijän Tornio juhlistaa 400 vuotta täyttävää Tornion kaupunkia ja Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmaa. Näyttely on kokoelmateosten kautta kerrottu tarina Aineen Kuvataidesäätiön ja Tornion kaupungin yhteisestä kunnianhimoisesta visiosta rakentaa Tornioon taidemuseo, jolla on merkittävä suomalaisen taiteen kokoelma. Kokoelmanäyttely on esillä Aineen taidemuseossa 29.1.2021-9.1.2022.

Keräilijän Tornio tuo kokoelmateosten kautta esiin, miten Eila ja Veli Aineen rakkaus taiteeseen kehittyy kokoelmaksi ja Aineen Kuvataidesäätiö perustetaan. Näyttelyssä voi perehtyä kokoelman karttumisen linjoihin ja sen painopisteisiin. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma sisältää teoksia mm. Helene Schjerfbeckiltä, Ellen Thesleffiltä, Tyko Salliselta, Jalmari Ruokokoskelta sekä muilta keskeisiltä 1900-luvun alussa toimineilta suomalaisilta taiteilijoilta.
Näyttely valottaa Suomen taiteen tarinaa nostaen esiin sen tekijöitä ja ilmiöitä. Tornion brändivärillä maalatulle klassikkoseinälle on koottu kokoelman helmiä. Aineen Kuvataidesäätiön karttuvasta kokoelmasta on esillä myös tuorein hankinta, Jussi Gomanin (1980) maalaus Shadow of an Apple vuodelta 2019.

”Rakennus ilman taidetta on tyhjä”, totesi taidemaalari Unto Pusa (1913–1973). Pusa oli paitsi aikanaan maamme merkittävin monumentaalimaalausten tekijä, myös Veli Aineen hyvä ystävä. Jo ennen taidemuseorakennuksen valmistumista Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmaan kuuluvia teoksia oli sijoitettuna Tornion kaupunginhotelliin. Moni torniolainen muistaa kaupunginhotellin ravintolassa olleita teoksia, kuten Unto Pusan öljymaalauksen Iso Iita (1973). Myös Niilo Hyttisen (1940–2010) Ökytalon emäntä (1972, öljy kankaalle) on tehnyt moneen lähtemättömän vaikutuksen. Hotellin ulko-oven läheisyyteen sijoitettu tiukkailmeinen emäntä saattoi tapauksesta riippuen vauhdittaa tai lykätä kotiinlähtöä.

Taide on erinomainen alku keskustelulle, uskoi Veli Aine. Hänen kaupunginhotellin työhuoneeseensa sijoitettu Kain Tapperin (1930–2004) puuveistos Ukkospilvi (1961) oli varma keskustelunaihe. Kuvanveistäjä Tapper oli uuden taiteen esille raivaaja, jonka abstraktiin ilmaisuun pyrkivät puuveistokset aiheuttivat 1960–luvun alussa suoranaisen skandaalin. Tuolloin julkisuuteen esitetty kysymys ”Onko kanto taidetta?” aiheutti laajaa polemiikkia. Veli Aineen valinta kertoo, että keräilijä ei kaihtanut vaikeatakaan taidetta.

Iloisen odottava tunnelma on aistittavissa valokuvassa, joka Aineen Kuvataidesäätiön ja Tornion kaupungin välisen sopimuksen allekirjoituksen hetkellä koettiin. Kauppaneuvos Veli Aine allekirjoittaa, hammaslääkäri, rouva Eila Aine, kaupunginjohtaja Hannes Manninen, kaupunginhallituksen pj. Ossi Hooli, kaupungininsinööri Oiva Kurkela ja kouluneuvos Yrjö Alamäki seuraavat toimitusta. Sopimuksen allekirjoittajat ovat asettuneet valokuvattavaksi Alvar Cawenin (1886–1935) teoksen äärelle. Sorsastajat vuodelta 1923 on mukana Keräilijän Tornio-näyttelyn ripustuksessa.

Taidemaalari H. Ahtela (1881–1968) enteili tulevaa, kun hän vuonna 1965 kirjoitti teoksensa taakse, sen vasempaan kiilakehykseen: ”Lahja Tornion tulevalle taidemuseolle 1965 H. Ahtela.” Tornionlaakson museo lahjoitti teoksen edelleen Aineen taidemuseolle sen avaamisen aattona 7.3.1986. Riittä Helevän (1951) pronssiveistos Pilvipaimen vuodelta 1984 oli ensimmäinen Aineen taidemuseon kokoelmaan tehty hankinta.
Näyttely kuvittaa taidemuseotoiminnan käynnistymistä ja sen yleisötyön periaatteita. Lapset ja nuoret ovat yksi taidemuseon tärkeimmistä kohderyhmistä. Aineen taidemuseolla on museopedagoginen ohjelma, jonka mukaan sen harjoittaman taidekasvatustyön tavoitteena on tutustuttaa erityisesti nuoria kävijöitä taiteen eri ilmiöihin ja harjaannuttaa sen ennakkoluulottomaan vastaanottamiseen. Aineen taidemuseon perustaminen on ollut merkittävä teko. Torniossa kasvaa jo useampi sukupolvi, jolla on vahva tunneside kotikaupungissa sijaitsevaan taidemuseoon.

Näyttelyssä on lapsen katselukorkeudella oleva vitriini, jossa on esillä taiteilijan työskentelyprosessista kertovaa materiaalia, kuten Liisa Rautiaisen (1919–2018) matemaattisia laskelmia sisältävä luonnos, lehtiö ja joulukirje. Esillä ovat myös Eila ja Veli Aineen henkilökohtaiset exlibrikset sekä taidemitaleja.

Vitriini kertoo keräilijöidensä henkilökohtaisesta suhteesta taiteeseen. Taide ei ollut Eila ja Veli Aineelle sijoituskohde, vaan aitoa innostusta ja rakkautta taidetta kohtaan. Taiteen keräilyn lisäksi tärkeitä olivat myös ihmiset taiteen tekijöinä. Veli Aine loi henkilökohtaisen yhteyden moniin kokoelmataiteilijoihin ja osasta heistä tuli keräilijöille läheisiä ystäviä. Tästä on osoituksena esillä oleva taiteilijakirja, johon useat läheisiksi muodostuneet taiteilijat ovat osoittaneet kuvalliset ja sanalliset tervehdyksensä 80 vuotta täyttäneelle keräilijälle.


Näyttelyn avajaistilaisuuden sijaan juhlimme avoimin ovin Tornio 400-juhlaviikolla toukokuussa.

Kiitämme Aineen Kuvataidesäätiötä, Tornion kaupunkia ja Tornionlaakson museota näyttelyyn myötävaikuttamisesta ja hyvästä yhteistyöstä.

Näyttelytyöryhmä
Anita Alamaunu
Amanda Hakoköngäs
Jari Hannuniemi
Virpi Kanniainen
Mikko Saarenpää


lisätietoja
Virpi Kanniainen
 Amanuenssi
Aineen taidemuseo
+358 50 597 1197
Aineen taidemuseo I The Aine Art Museum
Torikatu 2, 95400 Tornio