From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Thu Dec 2 12:13:44 2021 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Thu, 2 Dec 2021 10:13:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Muotoja_moneksi_-_30_vuotta_intohimoist?= =?utf-8?q?a_ker=C3=A4ily=C3=A4_-n=C3=A4yttely_on_julkaistu_virtuaalisesti?= Message-ID: Tiedote 2.12.2021 Maailman laajin yksityinen Aalto-kokoelma avautuu virtuaalinäyttelynä Alvar Aalto -museon kevään 2021 suuri yleisösuosikki Muotoja moneksi ? 30 vuotta intohimoista keräilyä -näyttely on avautunut virtuaalisena. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa yksityisen keräilijän, Pertti Männistön, ainutlaatuiseen Aalto-kokoelmaan, johon kuuluu yli tuhat esinettä. Laajassa kokoelmassa on huonekalujen, valaisinten ja lasiesineiden lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia sisustusdetaljeja. Kyseessä on Alvar Aalto -säätiön ensimmäinen, laajamittainen virtuaalinäyttely. ?Virtuaalisesti vierailtava näyttely tutustuttaa Aaltojen elämäntyöhön ja suomalaiseen kulttuuriperintöön. Näyttely vie eteenpäin viestiä Aaltojen laadukkaan muotoilun ajattomuudesta. Samalla se tekee helposti saavutettavan ?museovierailun? mahdolliseksi erilaisille yleisöille ajan haasteellisessa matkustustilanteessa?, iloitsee Alvar Aalto -museon intendentti Mari Murtoniemi. Maksullisessa virtuaalinäyttelyssä voi tutkia eri teemojen ympärille rakennettuja kokonaisuuksia tai yksittäisiä esineitä omatoimisesti. Virtuaaliversiossa alkuperäistä näyttelykokonaisuutta on täydennetty arkistomateriaaleilla, kuten valokuvilla ja kalustepiirustuksilla, jotka havainnollistavat Aino ja Alvar Aallon suunnittelemien kalusteiden suunnittelun ja käytön historiaa. Lyhyet videoklipit avaavat keräilijän kokemuksia kokoelmansa kartuttamisesta. Ne tutustuttavat mm. Paimion parantolaan ja Kansaneläkelaitokselle suunniteltujen kalusteiden monivaiheiseen ja loppukäyttäjän huomioivaan suunnitteluun. Esillä on muotoiluharvinaisuuksia, kuten Mehiläispesä- ja Käsikranaatti-valaisinten valaisinten eri variaatioita sekä Aaltojen suunnittelemia lasiesineitä. Kokonaiskuva Aino ja Alvar Aallon muotoilusta täydentyy Näyttelyyn kootut esineet kertovat Aaltojen varhaisesta teollisesta muotoilusta, ajalta ennen varsinaista sarjatuotantoa ja huonekaluvalmistuksen koneellistumista. Huonekalumallien eri variaatiot valaisevat esineiden kehityskaarta, jossa jokainen palanen täydentää kokonaiskuvaa Aino ja Alvar Aallon muotoilusta. Näyttelyssä voi vierailla mm. pula-ajan olohuoneessa ja 1960-luvun Artek-kodissa, joiden kalusteita ja valaisimia leimaa ajan henki. Suomalaisen yhteiskunnan vaurastuminen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä toi uudenlaisia sävyjä myös Aalto-kalusteiden materiaaleihin ja verhoilukankaisiin. Pertti Männistön Aalto -kokoelman esineitä on nähty lukuisissa näyttelyissä kotimaassa sekä ulkomailla. Alvar Aalto -museossa keväällä 2021 esillä ollut näyttely oli ensimmäinen suomalaiselle suurelle yleisölle koottu näyttely. ?Alvar Aalto -museon ja keräilijä Pertti Männistön yhteistyön tuloksena syntynyt näyttely edistää yksityisen keräilijän ja julkisen museon yhteistä tavoitetta - tallentaa ja tehdä tunnetuksi Alvar ja Aino Aallon merkittävää muotoiluperintöä?, kiteyttää intendentti Murtoniemi. Näyttely tarjoaa myös mahdollisuuden vierailla nyt peruskorjauksen vuoksi suljettuna olevan Alvar Aalto -museon veistoksellisessa näyttelytilassa. Uudistettu Alvar Aalto -museo näyttelyineen avataan yleisölle kesällä 2023. Virtuaalilipun (6 ?) voi ostaa suoraan näyttelyn verkkosivulta ja yhden lipun hinnalla näyttelyssä voi vierailla kaksi kertaa. Virtuaalinäyttelyn englanninkielinen versio julkaistaan loppuvuoden aikana. Vuoden 2023 loppuun saakka avoinna olevan suomenkielisen virtuaalinäyttelyn teknisestä toteutuksesta vastaa Kupoli. Muotoja moneksi ? 30 vuotta intohimoista keräilyä -verkkonäyttely: www.alvaraalto.fi/tapahtuma/virtuaalinayttely-muotoja-moneksi Lisätietoja Näyttelyn sisältö: Intendentti Mari Murtoniemi puh. 040 355 9162 mari.murtoniemi at alvaraalto.fi Virtuaalivierailu: Antti Nyman, Kupoli puh. 040 594 4004 info at anttinyman.com Mediatiedustelut: Viestintäpäällikkö Mirkka Vidgrén puh. 040 168 5142 mirkka.vidgren at alvaraalto.fi From marja.louni at kuopio.fi Wed Dec 8 15:55:20 2021 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Wed, 8 Dec 2021 13:55:20 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kuopion_taidemuseon=E2=80=AFIhmisen_kuv?= =?utf-8?b?YeKAry1uw6R5dHRlbHkgdHVvIGVzaWxsZSBoYXJ2b2luIG7DpGh0eWrDpA==?= =?utf-8?b?4oCvdGVva3NpYSB5a3NpdHlpc3RlbiB0YWlkZXPDpMOkdGnDtmlkZW4ga29r?= =?utf-8?q?oelmista?= Message-ID: Kuopion taidemuseossa 4. joulukuuta avautunut näyttely esittelee harvoin nähtyjä teoksia yksityisten taidesäätiöiden kokoelmista. Näyttely tarkastelee, kuinka taiteilijat ovat kuvanneet ihmistä kotimaisessa kuvataiteessa 1860-luvulta nykypäiviin, Ferdinand von Wrightistä Elina Brotherukseen. Ihmisen kuva -näyttely toteutetaan yhteistyössä Suomalaiset taidesäätiöt ry:n kanssa. Ihmisen kuvaaminen on ajaton aihe kuvataiteessa. Eri aikoina esiin nostetut ihmiskuvauksen näkökulmat kertovat yhteiskunnan ja ajattelutapojen muuttumisesta sekä taiteemme kehityksestä. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden pohtia vallalla olevia käsityksiä ihmisestä yhteiskunnan jäsenenä sekä yksilön suhdetta itseensä, muihin ihmisiin ja elinympäristöönsä. Muutokset ihmisen kuvaamisen tavoissa näkyvät esillä olevissa teoksissa 1800-luvun loppua lähestyessä ihmisen kuvaamisen tapa muuttui romantiikan ihanteellisista kuvauksista impressionistisiksi hetken näkymiksi. Esimerkkeinä Ferdinand von Wrightin tarkoin maalatut maisemat ihmisineen raikkaiden Ellen Thesleffin ja A.W.Finchin teosten rinnalla. Yhteiskunnan teollistuminen ja modernit taidesuuntaukset toivat taiteeseen uuden tradition kaupunkikuvineen. Unto Pusan ja Göstä Diehlin hajotettuja muotoja tutkivissa urbaania ympäristöä kuvaavissa maalauksissa on nähtävissä kuvataitelijoiden kiinnostus ei-esittävää taidetta kohtaan. Henkilökohtaiset teemat ovat esillä Elina Brotheruksen, Susanna Majurin, Kimmo Schroderuksen, Joel Slotten ja Viggo Wallensköldin nykytaiteen teoksissa, joissa syvennytään yksilön kokemusmaailmaan ja minuuteen liittyviin kysymyksiin. Suomalaiset taidesäätiöt -yhdistyksen 10 jäsentä Suomalaiset taidesäätiöt ry:n jäseniä ovat Alfred Kordelinin?sa?a?tio?, Fortumin Taidesa?a?tio?,?Go?sta?Serlachiuksen?taidesa?a?tio?, Signe ja Ane Gyllenbergin?sa?a?tio?, OP Ryhmän Taidesäätiö, Pro?Artibus?-säätiö,?Taidesa?a?tio? Merita, UPM-Kymmenen?Kulttuurisa?a?tio?, A?bo?Akademin?sa?a?tio? ja Lönnströmin taidemuseo. Näyttelyssä on esillä liki 70 taideteosta yksityisten taidesäätiöiden kokoelmista. Suomalaiset taidesäätiöt ry.:n tarkoituksena on edistää ja lisätä taiteen tuntemusta ja?toimia taiteiden harrastuksen hyväksi sekä edistää taidehistoriallista tutkimusta. Ihmisen kuva -näyttely on avoinna Kuopion taidemuseossa 8. toukokuuta 2022 saakka. Näyttelyn kuraattorina toimii Kuopion taidemuseon intendentti Marja Louni. Näyttelyn opastukset sunnuntaisin 16.1.-8.5.2022 klo 14 ja taidevartit keskiviikkoisin 12.1.-4.5.2022 klo 13. ****************************************************************************************************** Vid Kuopio konstmuseum öppnade lördagen den 4 december 2021 en utställning med sällan skådade verk ur de privata konststiftelsernas samlingar. Utställningen granskar konstnärernas skildringar av människan i den inhemska bildkonsten från 1860-talet till vår tid, från Ferdinand von Wright till Elina Brotherus. Utställningen Bilden av en människa genomförs i samarbete med Finländska konststiftelser rf. Människor har alltid skildrats i bildkonsten. De perspektiv som olika tiders människobeskrivningar ger berättar om hur samhället och tankesättet har förändrats och hur konsten har utvecklats. Utställningen erbjuder en möjlighet att begrunda de gällande uppfattningarna om människan som en samhällsmedlem samt individens förhållande till sig själv, andra människor och livsmiljön. De förändrade skildringarna av människan framgår av de utställda verken Mot slutet av 1800-talet gick skildringen av människan från romantikens ideala skildringar till impressionistiska ögonblicksvyer. Som exempel kan nämnas Ferdinand von Wrights detaljerade landskap med människor vid sidan av de fräscha verken av Ellen Thesleff och A.W. Finch. Samhället industrialiserades och de moderna konströrelserna införde den nya traditionen med stadsvyer i konsten. I Unto Pusas och Gösta Diehls urbana miljöer med splittrade former kan man se bildkonstnärernas intresse för den abstrakta konsten. Personliga teman ingår i Elina Brotherus, Susanna Majuris, Kimmo Schroderus, Joel Slottes och Viggo Wallenskölds moderna verk, där man betraktar individens upplevelser och frågor kring jaget. Finländska konststiftelser rf:s tio medlemmar Medlemmar i Finländska konststiftelser rf är Alfred Kordelins?stiftelse, Fortums Konststiftelse,?Go?sta?Serlachius?konststiftelse, Signe och Ane Gyllenbergs?stiftelse, OP Gruppens Konststiftelse, Stiftelsen Pro?Artibus,?Konststiftelsen Merita, UPM-Kymmenes?Kulturstiftelse, Stiftelsen för A?bo?Akademi och Lönnströms konstmuseum. I utställningen ingår nästan 70 konstverk ur de privata konststiftelsernas samlingar. Finländska konststiftelser rf har som syfte att främja och öka konstkännedomen och arbeta för konsten som hobby samt främja den konsthistoriska forskningen. Utställningen Bilden av en människa är öppen vid Kuopio konstmuseum till och med den 8 maj 2022. Utställningens kurator är intendent Marja Louni vid Kuopio konstmuseum. Guidningar söndagar 16.1?8.5.2022 kl. 14 och konstkvarter onsdagar 12.1?4.5.2022 kl. 13. ******************************************************************************* An exhibition of rarely seen works of art from the collections of private fine arts foundations is open at Kuopio Art Museum. The exhibition examines how artists have depicted people in Finnish art from the 1860s to the modern day, from Ferdinand von Wright to Elina Brotherus. The Human Images exhibition is held in collaboration with the Association of Finnish Fine Arts Foundations, Suomalaiset taidesäätiöt ry. The depiction of people is a timeless theme in art. Perspectives of how people have been portrayed in art in various periods illustrate how society and attitudes have changed and how art has developed. The exhibition offers the opportunity to reflect on the prevailing concepts of the individual as a member of society and in relation to themselves, other people, and their living environment. Changes in how people were depicted can be seen in the presented works Towards the end of the 19th century, the methods of portraying people moved from idealistic romanticist depictions to the impressionist style of capturing transient moments. Some examples are Ferdinand von Wright?s precisely painted landscapes with people juxtaposed against the fresh paintings of Ellen Thesleff and A.W.Finch. Industrialisation and modern movements in art introduced a new tradition with urban imagery. Unto Pusa?s and Göstä Diehl?s deconstructed shapes in paintings that examine the urban environment display the artists? interest in abstract art. Personal themes are highlighted in the modern art of Elina Brotherus, Susanna Majuri, Kimmo Schroderus, Joel Slotte and Viggo Wallensköld, which delve into the individual?s experiences and issues surrounding selfhood. The 10 members of the Association of Finnish Fine Arts Foundations The Association of Finnish Fine Arts Foundations? members are the Alfred Kordelin?Foundation, the Fortum Art Foundation,?the Go?sta?Serlachius Fine Arts Foundation, the Signe and Ane Gyllenberg Foundation, the OP Art Foundation, the Pro?Artibus?Foundation,?Art Foundation Merita, the UPM-Kymmene Cultural Foundation, the A?bo?Akademi?University Foundation, and the Lönnström Art Museum. The exhibition contains almost 70 works of art from the collections of private fine arts foundations. The Association of Finnish Fine Arts Foundations aims to promote and increase awareness of the fine arts, to act in the interest of practicing the arts, and to promote research into art history. The Human Images exhibition is open at the Kuopio Art Museum until 8 May 2022. The exhibition is curated by Kuopio Art Museum?s curator Marja Louni. Tours of the exhibition are held at 2:00pm on Sundays from 16 January - 8 May 2022 and 15-minute art sessions are held on Wednesdays from 12 January - 4 May 2022 at 1:00pm. Marja Louni Intendentti / Chief Curator Kuopion kaupunki / Kuopion taidemuseo / Kuopio Art Museum Kauppakatu 35, 70100 Kuopio 044 718 2639, marja.louni(at)kuopio.fi www.kuopiontaidemuseo.fi www.kuopio.fi -------------------------------------------------------- Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta -------------------------------------------------------- From marja.puukka at kotka.fi Wed Dec 15 15:57:06 2021 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 15 Dec 2021 13:57:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Uusi museoalus Merivartiomuseon kokoelmiin In-Reply-To: References: Message-ID: Uusi museoalus Merivartiomuseon kokoelmiin Merivartiomuseoon on saatu uusi museoalus, ?nopea vene? NV 01 eli 8.0M Avon Searider (1990). Suoraan käytöstä vartiolaiva Turvan varmaan kyytiin nostettu alus saapui Kotkaan Suomenlinnan merivartioasemalta. Alun perin Pirttisaaressa palvellut NV on ollut käytössä myös Glosholmenissa ja Porvoossa. NV 01 on Rajavartiolaitoksen ensimmäinen sarjatuotettu RIB-vene eli kovapohjainen kumivene. Saman sarjan aluksia on ollut käytössä kaikilla Suomen merivartioasemilla. Laidoiltaan matalat, nopeat ja ketterät veneet sopivat hyvin vesiliikenteen valvontaan ja pelastustehtäviin. Veneistä tuli käyttäjiensä arvostamia työkavereita ja näkyvä osa merivartiotyön arkea. Alun perin NV 01 sisarineen hankittiin Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueille. Ne perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena, kun pelko suurvallan ajautumisesta sisällissotaan johti Suomessa uudenlaiseen kriisivalmiuden vahvistamiseen. Tämä historiallinen käännekohta näkyy monin tavoin Merivartiomuseon kokoelmissa, joita NV 01 hienosti täydentää. Samalla merivartiostojen alkuperäisistä, edelleen käytössä olevista veneluokista viimeinenkin tulee nyt talletetuksi museoon. Nopeat veneet eli NV:t mainitaan jo Merivartiolaitoksen ensimmäisessä päiväkäskyssä 1.6.1930, jolloin nykymuotoinen merivartiointi Suomessa sai alkunsa. Näitä veneitä ei ole aiemmin vielä museoitu. NV 01 talvehtii Kantasatamassa sijaitsevassa kuurissa, jossa sille rakennetaan telttasuoja. Ensi kesänä alus purjehtii yleisön nähtäväksi Merikeskus Vellamon museovenelaituriin. Merivartiomuseo on Rajavartiolaitoksen ja Kotkan kaupungin yhteistyössä ylläpitämä museo, joka toimii Merikeskus Vellamossa osana Kymenlaakson museota. ??????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Merimonsterit. 16.1.2022 asti. Lasia kaikille - Karhula 1889?2009. 31.1.2022 asti. Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. From marja.puukka at kotka.fi Fri Dec 17 10:10:24 2021 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 17 Dec 2021 08:10:24 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Uusi_julkaisu=3A_Langansuuntaan_-_Ella_?= =?utf-8?q?Mussalo_kymil=C3=A4isen_k=C3=A4sity=C3=B6perinteen_vaalijana?= In-Reply-To: References: Message-ID: Ellan motto: ?Kun tekee jotakin, joka juoksee kerältä, se on kuin maadoitettu johto. Se rauhoittaa.? Kymenlaakson museo julkaisee 18.12.2021 elämäkerrallisen kirjan Langansuuntaan - Ella Mussalo kymiläisen käsityöperinteen vaalijana. Kymin Laajakoskella vuonna 1925 syntynyt kotiteollisuusopettaja Ella Mussalo on tehnyt elämäntyönsä kymenlaaksolaisen ja etenkin kymiläisen käsityöperinteen parissa. Herkät verkkopitsit, värikkäät pujotuspeitot, komeat pirtanauhat ja monet muut kansanomaiset tekstiilit saavat pääosan kirjassa, jossa julkaistaan myös päivitetyt verkkopitsin valmistusohjeet. Ellan elämäntarina kutoutuu kirjassa yhteen lanka langalta. Pienestä kymiläistytöstä kasvaa vahva ja määrätietoinen oman tiensä kulkija. Ellan toiminta lottana sota-aikana, kudonnan opinnot Wetterhoffilla ja työ Kymenlaakson Marttapiiriliitossa sekä kudonnan ja käsitöiden opetuksen parissa käydään lävitse kirjassa. Päätyönsä Ella teki opettajana Kotkan talouskoulussa. Ella Mussaloa voidaan syystä pitää vuonna 2004 valmistuneen Kymin naisen kansallispuvun äitinä. Ellan tietämys kymiläisestä tekstiiliperinteestä oli merkittävässä roolissa kansallispukua koostettaessa. Kirjassa esitellään puvun esikuvina olleet tekstiilit. Kirjan lukija pääsee tutustumaan Ellan elämänkaareen paitsi käsityöperinteen tutkijana myös opettajana ja taitavana käsitöiden tekijänä. Teos nostaa esille myös paikallisia tapahtumia ja paikkoja Mussalon suvun esi-isiä ja -äitejä unohtamatta. Kirjasta löytyy myös muutama käsityöohje ja Ellan hyviä neuvoja käsitöiden tekoon. Kirjan kirjoittaja on kotkalainen kulttuurihistorioitsija ja kotiteollisuusopettaja Liisa Avelin, joka vuonna 1986 teki yhdessä Ella Mussalon kanssa tutkimuksen Kymijokilaakson verkkopitseistä. Kirjan toimituskuntaan kuuluvat Kymenlaakson museon tutkijat Jaana Kataja, Maarit Laitala ja Elina Pylsy-Komppa. Kirjassa myös annetaan Ellalle lupaus, että verkkopitsin tekemisen taito säilyy elävänä ja pitsiä tehdään nykypäivän tarpeista käsin. Kevään 2022 aikana Merikeskus Vellamossa järjestetään verkkopitsikurssi. Sen järjestämiseen on saatu Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -toimintarahaa. Yksi Ellan elämän teemoista, toiminta Lotta Svärd -järjestössä, nousee esille myös Kymenlaakson museon Lotta Svärd -teemaisessa pienoisnäyttelyssä, joka avautuu kirjan julkaisupäivänä. Lotta Svärd -teemaan liittyen kevään 2022 aikana järjestetään tietoherkkuluennot ?Pikkulotista lottatytöiksi? sekä ?Lottapukujen historia?. Langansuuntaan-kirja tulee myyntiin Merikeskus Vellamon museokauppa Plootuun, Tornatorintie 99, Kotka. Kirjan hinta on 18?. ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Merimonsterit. 16.1.2022 asti. Lasia kaikille - Karhula 1889?2009. 31.1.2022 asti. Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti. From info at eemil.fi Fri Dec 17 12:16:00 2021 From: info at eemil.fi (Taidemuseo Eemil) Date: Fri, 17 Dec 2021 12:16:00 +0200 Subject: [Nayttelyposti] Uusi videoteos: Pekka Halosen maisemat Pohjois-Savossa Message-ID: <000001d7f32f$17119640$4534c2c0$@eemil.fi> Pekka Halosen maisemat Pohjois-Savossa -videoteos julkaistu Halosten Museosäätiö julkaisi 11.12.2021 osana 50-vuotisjuhlavuottaan videoteoksen Pekka Halosen maisemat Pohjois-Savossa. Video on katsottavissa Taidemuseo Eemilin YouTube-kanavalla: https://youtu.be/d4qo6-X832M. Videon kesto on noin 8 min 30 s. Videoteos esittelee taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) Lapinlahdella, Karttulassa ja Nilsiässä maalaamia tauluja sekä maalauspaikkojen nykymaisemia. Videon tuottajana on Halosten Museosäätiö, Taidemuseo Eemil, ja työ toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston tuella. Halosten Museosäätiö on perustettu Pohjois-Savossa Lapinlahdella vuonna 1971. Säätiön tarkoituksena on edistää taiteen harrastusta ja taiteilijoiden Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taiteen vaalimista, ylläpitää Lapinlahden kunnassa monikäyttöistä luovan ja esittävän taiteen taidemuseota kokoelmineen sekä harjoittaa säätiön tarkoitukseen liittyvää museotoimintaa. Taidemuseo Eemilin henkilökunta kiittää hyvästä yhteistyöstä niitä museoita ja yksityishenkilöitä, jotka osallistuivat eri tavoin videon tuottamiseen. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti Puh. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio/ www.instagram.com/taidemuseo_eemil/ Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen 31.12.2021 saakka Lasitaiteilija Sini Majuri 28.1.–17.4.2022 #meijän #kotikulmilla #pohjoissavo 28.1.–27.2.2022 Taiteilijan tie – kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä 30.1.2022 saakka Halosen taiteilijasuku 11.3.2022 alkaen Aarne Paldanius 11.3.2022 alkaen Kurkistuksia lastenkulttuuriin 11.3.–17.4.2022 Ikoneja yksityiskokoelmista 13.5.–25.9.2022 Rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta 14.10.–31.12.2022 From marja.puukka at kotka.fi Fri Dec 17 13:49:48 2021 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 17 Dec 2021 11:49:48 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamo=2C_Kotka=2E_N=C3=A4y?= =?utf-8?q?ttelyuutisia=2E?= Message-ID: Tammikuussa 2022 Kotkan Merikeskus Vellamossa hyvästellään kaksi huippusuosittua näyttelyä ja valmistaudutaan samalla avaamaan kevään upeat uutuudet. Lasten suosikki Merimonsterit on avoinna 16.1.2022 asti ja Lasia kaikille - Karhula 1889-2009 päättyy 30.1.2022. Vuodenvaihteen lomapäivinä ehtii siis vielä! Huhtikuussa avautuu Ihanuuksien ihmemaa - maisemia Ateneumin kokoelmista. Näyttely ulottuu 1800-luvun puolivälistä 1940-luvulle ja tuo Kotkaan mm. Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Venny Soldan-Brofeldtin, Pekka Halosen ja Magnus von Wrightin teoksia. Näyttely on avoinna 22.4.-30.10.2022. Toukokuussa avautuu Kymenlaakson museon Puun vuoro, joka on avoinna 18.5.2022?11.1.2026. Alussa oli puu, joki ja visio. Niistä syntyi vietävän hyviä tuotteita ja maakunnan identiteetin perusta. Piippujen varjoja, monen sukupolven elantoa ja rohkeita kurkotuksia uusiutuvaan tulevaisuuteen. Näillä tarinoilla on syynsä. Näyttely on kunnianosoitus Kymenlaakson metsäteollisuudelle ja sen tekijöille sekä osa maakunnan yhteistä juhlavuotta: https://metsateollisuus150.kymenlaakso.fi/ Lisää näyttelyistä osoitteessa https://www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ ???????????????? Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo ? Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland marja.puukka at merikeskusvellamo.fi ? + 358 40 350 0496 www.merikeskusvellamo.fi www.vellamo-kanava.fi Kohtalona Ruotsinsalmi. Unohdetut tarinat nousevat pintaan. www.kohtalonaruotsinsalmi.fi Merimonsterit. 16.1.2022 asti. Lasia kaikille - Karhula 1889?2009. 31.1.2022 asti. Tahdon! Rakkauden tarinoita. 27.8.2023 asti.